Trafi on kartoittanut kyselytutkimuksilla eri tahojen kokemuksia liikennepalvelulain tuomista muutoksista.
Kyselyt on tehty liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen elo-syyskuussa 2018. Ensimmäisenä ovat valmistuneet ennakkotiedot kansalaisten vastauksista.
Erityisryhmien mielipiteitä kartoitettiin vielä tarkemmin omalla kyselyllään. Trafi julkaisee kyselyiden alustavia tietoja tuoreeltaan, mutta varsinaiset, analysoidut tulokset valmistuvat loppuvuodesta ja ne julkaistaan kootusti.
Liikennepalvelulain yhtenä tavoitteena on ollut asiakaslähtöisten liikennepalveluiden luominen ja kyselyn perusteella uudet liikkumisen palvelupaketit eli palvelukokonaisuudet, jossa käyttäjä yhdistelee tarpeidensa mukaan esim. joukkoliikenteen, taksin ja yhteiskäyttöautojen kokonaisuutta, olivat kyselyn mukaan tuttuja reilulle 40 % vastaajista, pääkaupunkiseudulla yli 60 %.
Käytössä palvelupaketti oli jo muutamalla prosentilla vastaajista ja noin joka kahdeksas oli harkinnut sellaisen käyttöä.
– Liikkumisen palvelupakettien tunteminen on jopa yllättävän korkeaa siihen verrattuna, että kyse on tällä hetkellä ollut rajatuilla alueilla toimivista kokeiluluonteisista palveluista. Kyselyn mukaan kiinnostusta oli erityisesti autottomissa talouksissa, joista yli kolmannes oli harkinnut palvelupaketin käyttämistä. Liikkuminen palveluna -ajattelu näyttääkin löytäneen tiensä yhä useampien tietoisuuteen, toteaa erityisasiantuntija Hanna Strömmer.
Taksialan muutokset tunnetaan, laatuun ollaan tyytyväisiä
Kansalaisille tehdyn kyselyn ennakkotietojen mukaan lähes 90 % vastaajista oli tyytyväisiä taksipalvelun laatuun kokonaisuutena.
Liikennepalvelulain tuomat muutokset taksialalle tunnettiin hyvin, erityisesti taksia usein käyttäneiden joukossa.
Suhtautuminen taksimarkkinoiden vapautumiseen jakautui vastaajien kesken tasaisesti – kolmanneksen mielestä uudistus oli hyvä, kolmanneksen mielestä ei ja kolmannes suhtautui neutraalisti.
Taksien saatavuutta piti hyvänä kolme neljästä vastaajasta.
Hintatasoa pidetään kohtuullisena, mutta ylilyönnit vaikuttavat koko alan maineeseen
Kyselyn mukaan vastaajat kokivat taksien turvallisuuden tason hyväksi ja 85 % katsoi tason säilyneen myös lakimuutoksen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin viidennes koki turvallisuuden heikentyneen mm. hinnalla huijaamista pelättiin.
– Taksimatkojen vapaa hinnoittelu vaatii enemmän tarkkaavuutta ja hintojen vertailua taksimatkustajalta, mutta haluamme erityisesti painottaa taksinkuljettajien vastuuta, jotta pelot huijatuksi tulemisesta saataisiin kuriin eikä ylilyöntejä hinnoittelussa tapahtuisi. Lain mukaan yrittäjällä on velvollisuus antaa selkeä tieto hinnasta jo ennen matkaa, painottaa osastopäällikkö Kimmo Pylväs.
– Kyselyn mukaan taksien hintatasoa pidetään pääasiassa kohtuullisena, mutta yksittäiset ylilyönnit hinnoittelussa nousevat esiin ja vaikuttavat mielikuvaan koko alasta, jatkaa Pylväs.
Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta koki saaneensa tarvittavan tiedon ja pystyneensä muodostamaan kuvan taksimatkan kokonaishinnasta ennen matkaa.
Kyselyn perusteella kolme neljästä vastaajasta koki hintatason säilyneen ennallaan, pienissä kunnissa hintojen koettiin hieman useammin nousseen.
Ennen lakimuutosta tehdyssä kyselytutkimuksessa odotettiin lakimuutoksen laskevan hintoja ainakin jonkin verran.
Erityisryhmien tarpeet tulee huomioida kaikilla tasoilla
Taksipalveluita tarvitsevien erityisryhmien kohdalla uudistus on puhuttanut, ja saatavuusongelmat sekä pitkät jonotusajat korostuvat myös erityisryhmille tehdyn kyselytutkimuksen ennakkotiedoissa.
Noin puolet olivat tyytyväisiä taksipalveluiden laatuun kokonaisuutena, noin puolet eivät.
Kyselyyn vastanneista esteetöntä ajoneuvoa tarvitsevista noin kolmannes piti saatavuutta huonona ja koki tilanteen huonontuneen. Tilanne korostuu pienissä kunnissa.
Turvallisuusnäkökulmasta erityisryhmien merkittävimmiksi riskeiksi näyttää ennakkotietojen mukaan nousevan tarvittavan avun puute sekä esteettömän ajoneuvon puutteellinen turvallisuus.
Kyselyyn vastanneet nostivat ongelmina esiin erityisesti ajotavan aiheuttaman loukkaantumisriskin, pyörätuolin puutteellisen kiinnittämisen sekä sen, ettei hissejä tai ramppeja osata käyttää oikein.
– Kyselyn perusteella erityisryhmien kohtaamat ongelmat liittyvät suurelta osin lakisääteisten kuljetusten hoitamiseen Kelan ja kuntien tekemien kilpailutusten puitteissa, mutta kyllä erityisryhmien turvallisuustarpeiden huomioiminen koskee ihan jokaista taksiyrittäjää ja taksinkuljettajaa. Ongelmiin tuleekin puuttua aivan joka tasolla, jotta myös erityisryhmien taksikäyttö on sujuvaa, sanoo tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.
Kansalaiskyselyt toteutettiin elo-syyskuussa 2018 ja siihen haastateltiin 800 taksinkäyttäjää. Erityisryhmille kohdistettuun kyselyyn haastateltiin erikseen vielä 400 kansalaista.
Kyselytutkimuksessa on haastateltu myös taksi-, linja-auto- ja tavaraliikenteen yrittäjiä sekä taksinkuljettajia. Trafi julkaisee kaikkien ryhmien tulokset kootusti analyysien valmistuttua. Kyselytutkimus on osa liikennepalvelulain voimaantulon seurantaa ja se toistetaan vuosina 2020 ja 2022.
www.trafi.fi/taksimatkustajalle
