Koti Blogi Sivu 2077

Kuorma-auto ajoi liian matalaan alikulkuun

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Poliisi.

Kuorma-auton kuormakorin katto putosi ajotielle Kauniaisissa tiistaina 5.2. noin kello 19.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisin tiedotteen mukaan autonkuljettaja ajoi 3,5 metriä korkeaan alikulkutunneliin noin 4 metriä korkealla kuorma-autolla, minkä seurauksena katto kuoriutui irti ja putosi ajotielle.

Henkilövahinkoja ei tapahtunut, koska kukaan ei ajanut kuorma-auton perässä. Ajokaista oli raivauksen ajan pois käytöstä.

Poliisin mukaan alikulkutunneli oli varustettu suurinta sallittua ajoneuvon korkeutta osoittavalla liikennemerkillä.

Liikenneturvallisuuskehitys kääntyi viime vuonna huonommaksi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Timo Eskeli.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 sattui 224 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 246 henkeä. Onnettomuuksia tapahtui eniten päätieverkolla.

Vuonna 2018 sattui kaikkiaan 13 kuolemaan johtanutta onnettomuutta enemmän kuin edeltävänä vuonna. Eniten lisääntyivät henkilöautoilijoiden aiheuttamat onnettomuudet, joita tapahtui 12 enemmän.

– Valitettavasti vuoden 2017 hyvä liikenneturvallisuuskehitys ei jatkunut viime vuonna, vaan onnettomuuksien määrä kääntyi jälleen nousuun, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa.

Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet, eli onnettomuudet joissa on osallisena vain moottoriajoneuvoja, painottuivat aiempien vuosien tapaan päätieverkolle eli valta- ja kantateille.

Edellisvuoteen nähden niin tieltä suistumiset kuin kohtaamisonnettomuudet eli törmäykset lisääntyivät tällä ylemmällä tieverkolla. Kohtaamisonnettomuuksia sattui melkein kolmannes enemmän.

– Onnettomuustutkinnan perusteella päätieverkon turvallisuuden kehittämiselle on tarvetta. Toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin, Parkkari painottaa.

Yleisin onnettomuustyyppi vuonna 2018 oli tieltä suistuminen. Kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista suistumisia oli vajaa puolet (44 %).

Yli 64-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui viime vuonna eniten viiteen vuoteen. Heidän onnettomuuksiensa osuus oli vajaa kolmannes (27 %) kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

– Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna iäkkäämmille kuljettajille sattuneet kuolonkolarit ovat lisääntyneet pikkuhiljaa ja tasaisesti väestön ikääntyessä. Monissa iäkkäämmille tapahtuneissa onnettomuuksissa taustalla on ollut sairaskohtaus ja usein kolarissa ei ole mukana muita ajoneuvoja, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius kuvaa onnettomuuksien taustoja.

– Ikääntyneiden kuljettajien kesken ajokyvyssä on tietenkin suuria eroja. Kun ikää alkaa olla enemmän, ajokykyä on kuitenkin tärkeää tarkkailla. Esimerkiksi lääkärin kannattaa ottaa asia puheeksi jo hyvissä ajoin ennen kuin ajokortista luopuminen tulee ajankohtaiseksi, Salenius jatkaa.

Hyvissä ajo-olosuhteissa riskinoton merkitys korostuu

Valtaosa kuolonkolareista sattuu hyvissä ajo-olosuhteissa. Vuoden 2017 valmistuneista onnettomuustutkinnoista selviää, että pahimmat seuraukset liikenteessä liittyvät yleiseen riskinottoon: päihteidenkäyttöön, nopeuteen sekä turvalaitteiden käyttämättä jättämiseen. Usein onnettomuuden taustalla on ollut useita samanaikaisia riskitekijöitä.

Vuonna 2017 moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista noin kolmannes oli rattijuoppoja. Kaksitoista kuljettajaa (7 %) ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena.

Kolmanneksessa vuoden 2017 moottoriajoneuvo-onnettomuuksista taustalla vaikutti jokin nopeuteen liittyvä riskitekijä. Nopeuteen liittyviä taustariskejä voivat ylinopeuden lisäksi olla esimerkiksi liian suuri nopeus olosuhteisiin, kuljettajan taitoihin tai ajoneuvoon nähden.

Joka kolmas henkilö- tai pakettiautossa matkustaneista moottoriajoneuvo-onnettomuudessa olleista ei käyttänyt turvavyötä vuonna 2017. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyötä käyttämättömistä kuolleista kolmannes eli kaikkiaan 22 henkilöä olisi voinut pelastua, jos vyö olisi ollut käytössä.

Vuoden 2018 luvut ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Vuoden 2017 luvut perustuvat jo valmistuneista tutkinnoista koottuihin tietoihin.

Eroavaisuudet OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa

OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät.

OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

www.oti.fi

Kaasuautoilu kiinnostaa yhä useampia

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Kamux.

Vähäpäästöinen kaasuauto on monelle suomalaiselle vielä uusi tuttavuus. Pienemmällä akkukapasiteetilla varustettuihin sähköautoihin ja plug-in-hybrideihin verrattuna yhdellä kaasutankkauksella kulkee useamman sadan kilometrin taipaleen, ja matka jatkuu joustavasti bensiinillä kaasutankkausverkoston ulkopuolellakin.

Autoilijoiden kiinnostus kaasuautoja kohtaan on lisääntynyt sitä mukaa, kun niiden tarjonta on kasvanut.

Suomessa viime vuonna uusina rekisteröidyistä 120 499 henkilöautoista noin 1200 eli vain yksi prosentti edusti kaasuautoja, joskin niiden osuus tuplaantui edellisestä vuodesta. Vastaavasti viime vuonna tuotiin ulkomailta lähes sama määrä käytettyjä kaasuautoja.

Kaasuautoja valmistavat monet tunnetut automerkit, kuten Škoda, Volkswagen, Audi, Mercedes-Benz, Seat ja Opel.

‒ Myymälässä huomaa, että kaasuauto on monille vielä tuntematon vaihtoehto, mutta johon halutaan mielellään tutustua. Suomessa myytävät kaasuautot ovat niin sanottuja bi-fuel-malleja, mikä tarkoittaa sitä, että autossa on reilun kokoinen kaasutankki sekä bensatankki, jonka koko vaihtelee noin 10-50 litran välillä automallin mukaan, automyyjä Harri Ijäs Kamux Vantaa Petikosta kertoo.

Useimpien kaasuautomallien kaasutankillisella taivaltaa jo 300-500 kilometrin matkan, ja automallin bensatankin koosta riippuen kohtuullisen kilometrimäärän myös bensiinillä.

Tehdasvalmisteisen auton kaasutankki on usein sijoitettu siten, että se ei vie tavaratilaa. Bensiini- tai dieselkäyttöiseen autoon voidaan jälkikäteen asentaa kaasun käytön mahdollistava järjestelmä säiliöineen, jolloin auto käyttää kaasua alkuperäisen voimanlähteen rinnalla. Jälkiasennettava tankki on sijoitettu yleensä tavaratilaan.

Kaasutankkausverkosto laajentunut viime vuosina

Vähäpäästöistä autoilua ja edullisia käyttökustannuksia painottavat autoilijat voivat ajaa pääsääntöisesti kaasulla, jos he liikkuvat eteläisessä tai läntisessä Suomessa. Kaasutankkausasemien verkosto on kuitenkin laajentunut viime vuosina huomattavasti. Bensiinin ansiosta matka kulku jatkuu automaattisesti, jos kaasu loppuu eikä matkan varrelta löydy kaasutankkausasemia.

‒ Monille sähköauto voi olla vielä ajatuksena kaukainen, jos toimintasäde ei palvele omia ajokilometrejä ja helppoa latausmahdollisuutta ei ole saatavilla. Kaasuauton tankkaus voi tuntua tutummalta ja vaivattomammalta. Tankkausasemalla ajatetaan tavalliseen tapaan, ja tankkaus kestää saman ajan kuin bensiininkin. Tankkaus on myös siistiä, helppoa ja turvallista, kertoo Harri Ijäs.

Edullista ja vähäpäästöistä autoilua

‒ Kaasuauton käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa, mutta kaasulla ajaminen tulee edullisemmaksi kuin bensalla tai dieselillä. Käyttövoimaveron saa kurottua takaisin jo muutamalla tankkauksella, toteaa Harri Ijäs, joka itsekin ajaa kaasuautolla.

‒ Kaasuautoissa käytetty kaasu on joko maakaasua tai biokaasua. Kaasutankkausasemilta voi tankata haluamaansa kaasua, ja hinnat on ilmoitettu vertailulitrahintoina bensiiniin. Maakaasu maksaa noin 0,85 litralta verrattuna bensiiniin ja biokaasu taas noin 0,95 litralta verrattuna bensiiniin, kertoo Ijäs.

Biokaasu on uusiutuva polttoaine, jolla voi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 85 prosenttia. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia alemmat kuin bensiinin.

Kaasuauton huolto ei juuri poikkea bensa- tai dieselauton vastaavasta, ja huolloilla on melko samanlainen hintataso. Kaasuauton moottorin öljy vaihdetaan pääosin kerran vuodessa, eli vaihtoväli on lyhyempi kuin bensa- tai dieselautolla. Vuosihuollossa tarkistetaan myös kaasutankkien kunto.

Ijäs toteaakin, että monille vähäpäästöisiin autoiluun siirtyminen voi tapahtua juuri kaasuauton kautta. Voimanlähteenään kaasua käyttävä auto vastaa niin ominaisuuksiltaan kuin suorituskyvyltään bensiiniautoa.

Poliisi on saanut valmiiksi Uuraisilla ja Loimaalla linja-autoissa tapahtuneiden välikohtausten tutkinnat

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Poliisi on selvittänyt tapahtumien kulun Uuraisilla ja Loimaalla joulukuun alussa tapahtuneissa välikohtauksissa kahdessa linja-autossa.

Molemmat tutkinnat ovat siirtyneet syyteharkintaan. Kuulusteluissa on selvinnyt, että molemmat teoista epäillyt, noin 30-vuotiaat miehet, olivat sekavassa tilassa puuttuessaan linja-autojen kulkuun.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuraisilla 5.12.2018 epäilty oli alkanut käyttäytyä aggressiivisesti linja-autossa, rynnännyt kuljettajaa kohti ja tarttunut tätä ranteesta. Tämän jälkeen autossa olleet matkustajat olivat taltuttaneet epäillyn ja pitäneet häntä linja-auton lattiaa vasten poliisipartion tuloon asti. Aggressiivinen käytös oli jatkunut vielä poliisin paikalla ollessa.

Välikohtauksen alussa linja-auton nopeus oli noin 80 km/h. Mies on kuulusteluissa kertonut olleensa sekaisin lääkkeistä ja kannabiksesta. Varsinaista motiivia hän ei ole teolle selvittänyt.

4.12.2018 Loimaalla tapahtuneessa välikohtauksessa epäilty oli tarttunut linja-auton rattiin ja onnistunut vääntämään siitä niin, että linja-auto ohjautui vastaantulevien kaistalle ja osui toiseen linja-autoon. Tässäkin tapauksessa muut matkustajat puuttuivat tilanteeseen.

Loimaan tapauksessa linja-auton nopeus taajama-alueella oli noin 35 km/h. Mies ei ole kuulusteluissa antanut selvitystä teolle ja näin ollen myöskään motiivi ei ole tarkkaan selvillä.

Molemmat teot ovat siirtyneet syyttäjille syyteharkintaan päänimikkeenä kaappaus. Uuraisten tapauksessa asiaa tutkitaan epäillyn aggressiivisen käyttäytymisen takia myös virkamiehen vastustamisena ja lievänä pahoinpitelynä. Lisäksi häntä epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Loimaan tapauksessa muuna rikosnimikkeenä on kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Esitutkinnassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka yhdistäisivät tapauksia toisiinsa, eivätkä miehet ole esitutkinnan perusteella tunteneet toisiaan.

Epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja kotoisin eri maista. Molemmat ovat edelleen vangittuina.

Škoda Octavialla merkittävä juhlavuosi

Tekijä
Clas von Bell
-
Skoda Octavia 1959. Kuva: Skoda

Octavia-nimi tuli Škoda-automallistoon täsmälleen 60 vuotta sitten.

Nimi juontaa latinan kielen sanasta ‘Octavia’. Se tarkoittaa kahdeksatta. Uusi automalli kun oli Škodan kahdeksas automalli toisen maailmansodan jälkeen ja samalla myös kahdeksas Škoda-malli, jossa käytettiin Škodan vuonna 1933 esittelemää edistyksellistä pyörien erillisjousitusta.

Ensimmäinen kaksiovinen Škoda Octavia lähti Mladá Boleslavin tehtaalta tammikuussa 1959. Ensimmäisten tuotantoviikkojen aikana Octavian rinnalla valmistettiin vielä sen edeltäjämalleja Š 440 ja Š 445.

Octavian konepellin alla oli vankka nelisylinterinen 1,1-litrainen moottori. Se kehitti tehoa 29,4 kW (40 hv), ja takapyörille voima välittyi nelivaihteisen vaihteiston kautta. Huippunopeudeksi kerrottiin 110 km/h ja polttoaineen keskikulutukseksi 7,7 litraa sadalla kilometrillä.

Tekninen edistyksellisyys, kuten etuakselin kierrejouset ja kallistuksenvakaaja, tekivät Octaviasta mukavan ja helposti käsiteltävän. Vuoden 1959 mittaan käyttöön tulleet epäsymmetriset ajovalot paransivat aktiivista turvallisuutta.

Škoda esitteli 1959 myös tehokkaamman mallin Octavia Super, jossa oli 1,2-litrainen moottori teholtaan 33 kW (45 hv). Octavia-mallien kysyntä kasvoi vahvasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Skoda Octavia Combi 1960. Kuva: Skoda

Geneven autonäyttelyssä 10. maaliskuuta 1960 ensiesiteltiin sporttinen Škoda Octavia Touring Sport (TS), jonka moottorista irtosi tehoa peräti 37 kW (50 hv). Škoda haki Kansainväliseltä autourheiluliitolta (FIA) TS-mallille luokituksen ratakisojen ja rallien vakioautosarjoihin, minkä ansiosta tämä yli 130 km/h huippunopeuteen yltävä kaksiovinen auto alkoi esiintyä moottoriurheilun maailmassa.

Kuuluisassa Monte Carlon rallissa Octavia TS:llä tehtiin hattutemppu: sillä ajettiin luokkavoittoon vuosina 1961,1962 ja 1963.

Škoda esitteli Brnossa 11. syyskuuta 1960 uuden Octavia Combi -farmarimallin, jossa ensimmäistä kertaa oli kaksiosainen, vaakasuunnassa jaettu takaluukku. Vaikka auton ulkomitat olivat kompaktit, sillä matkusti mukavasti viisi aikuista. Heidän tavaroilleen oli tarjolla 690-litrainen tavaratila, jonka lastauspituus oli 0,965 metriä. Takaistuinselkänojat eteen kääntämällä tavaratila suureni 1050 litraan.

Skoda Octavia TS 1961 ralliauto. Kuva: Clas von Bell.

Kaksiovista sedanmallia valmistettiin vuoteen 1964 saakka: viimeinen yksilö, harmaa Octavia Super, valmistui Mladá Boleslavin tehtaalta 11. huhtikuuta. Sen seuraajamalliksi tuli täysin uusi Škoda 1000/1100 MB, jossa oli itsekantava kori ja moottori takana.

Viimeinen Octavia-farmari lähti maailmalle Kvasinyn tehtaalta 21. joulukuuta 1971. Vuosina 1959‒1971 Škoda Octaviaa valmistettiin kaikkiaan 360 000 kappaletta, joista yli 54 000 oli farmareita.

Vankkaan ja luotettavaan Octaviaan perustui ensimmäinen Uudessa-Seelannissa valmistettu auto. Vuosi oli 1966: yhteistyössä Škodan kanssa siellä kehitettiin malli Trekka. Se pohjautui Octavia Super -mallin lyhennettyyn alustaan. Tätä suosittua hyötyajoneuvomaista automallia voidaan pitää Škodan nykyisten katumaasturimallien esiasteena.

Skoda Octavia uusi ensimmainen ja toinen sukupolvi. Kuva: Skoda.

Uuden ajan ensimmäisen Octavia-sukupolven myötä mallinimestä muodostui koko automerkin synonyymi. Vuonna 1992 – siis varsin pian Škodan tultua osaksi Volkswagen-konsernia – alettiin suunnitella täysin uutta automallia, joka herätti legendaarisen mallinimen jälleen eloon.

Nykyaikaisen perustekniikan pohjalle silloinen päämuotoilija Dirk van Braeckel ja hänen tiiminsä piirsivät edukseen erottuvan korin. Isotakaluukkuinen, sedanmallinen Octavia ensiesiteltiin 4. huhtikuuta 1996.

Se keräsi heti kansainvälistä suosiota erinomaisella aktiivisella ja passiivisella turvallisuudellaan. Sen tavaratila oli reilun kokoinen, 528‒1328 litraa.

Vieläkin tilavampi ja Euroopan markkinoilla erityisen hyvin menestynyt farmarimallinen Octavia Combi täydensi mallistoa maaliskuussa 1998. Ensimmäinen nelivetoinen versio julkistettiin 1999. Marraskuuhun 2010 mennessä ensimmäisen sukupolven Octaviaa valmistetiin 970 000 liftbackinä ja yli 470 000 farmarina.

Skoda Octavia Super 1961. Kuva: Clas von Bell.

Škoda Octavian vahvaa suosiota jatkoi vuosina 2004‒2013 valmistettu toinen sukupolvi: sitä myytiin kaikkiaan 1,6 miljoonaa kappaletta liftbackinä ja 900 000 kappaletta farmarina.

Toisessa sukupolvessa esiteltiin monia teknisiä uutuuksia. Esimerkiksi TSI-suoraruiskutusbensiinimoottorit tai automaattinen DSG-kaksoiskytkinvaihteisto.
Octavian nykyinen kolmas sukupolvi on Škoda-automalliston selkäranka. Sitä on valmistettu marraskuusta 2012. Kattava malliuudistus tehtiin helmikuussa 2017. Kolmannen sukupolven Octavioita on myyty jo yli 2,5 miljoonaa kappaletta.

Nykyään Octaviaa valmistetaan Tšekin tasavallan Mladá Boleslavissa sijaitsevan Škodan päätehtaan ohella myös omille markkinoilleen Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Algeriassa.

Mercedes-Benz juhlii autourheilun 125-vuotista historiaa

Tekijä
Clas von Bell
-
Juan Manuel Fangio kiidättämässä Mercedes-Benz W 196 R-autoa Ranskan GP:n voittoon heinäkuussa 1954. Kuva: Daimler.

Heinäkuussa 1894 ajettiin maailman ensimmäinen autokilpailu Pariisista Roueniin.

Kahdessa voittaja-autossa käytettiin moottoreita, jotka olivat kehittäneet Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach.

Tästä alkoi Mercedes-Benzin kilpa-autohistoria, joka huipentui voittoihin myös vuonna 1895, Nizzassa 1901 ja kolmoisvoittoon Lyonin Grand Prix –kisassa 1914.

Katso myös tämä: Historian havinaa: Autourheilun alku – moottoriurheilukilpailu 1894

Tuotekehitys toi radoille kompressoriautot 1922 ja kuuluisat Hopeanuolet, jotka hallitsivat ratoja 1930–1950-luvuilla.

Niinpä moottoriurheilun perinteet ovat sisäänkirjoitettuina Mercedes-Benzin DNA:ssa vahvimmin kuin missään muussa automerkissä.

Mercedes-Benz Classic osallistuu tänä vuonna kaikkiaan seitsemään kilpailutapahtumaan, joista ensimmäiset ovat Mille Miglia 15. –18.5., Sivretta Classic 4. –6.7. ja Goodwood Festival of Speed 4. –7.7.

Mazda esittelee uuden SUV-mallin Genevessä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Mazda

Mazdan uusi kompakti SUV saa mailman ensi-iltansa 2019 Geneven autonäyttelyssä.

Mazdan toinen uuden sukupolven malli on muotoiltu Kodo-muotoilukielellä ja sisältää Mazdan uuden sukupolven Skyactiv-Vehicle Architecture koriteknologian.

Moottorivalikoima sisältää uusimmat Skyactiv-moottorit, mukaan lukien SPCCI (Spark Plug Controlled Compression Ignition) moottorin, minkä sytytysteknologia yhdistää bensiinimoottorin laajan kierrosalueen ja dieselin nopean kaasunvasteen.

Tässä World Car of the Year 2019 -valinnan kaikki finalistit

Tekijä
Clas von Bell
-
Suzuki Jimny on mukana finaalissa. Kuva: CvB.

World Car Finals on päässyt vauhtiin ja jännitys alkaa tiivistyä, kun KPMG on laskenut ensimmäisen äänestyskierroksen äänet kuudessa World Car Awards -sarjassa.

Tuomariston 86 arvostettua kansainvälistä autoalan toimittajaa, joiden joukossa Suomea ja Pohjoismaita edustaa Toni Jalovaara, valitsivat seuraavat ehdokkaat salaisessa äänestyksessä arvioituaan jokaisen ehdokkaan.

World Car of the Year 2019 voittaja valitaan seuraavien kymmenen finalistin joukosta, jotka pääsivät toiselle kierrokselle 40 ehdokkaan listalta. World Car of the Year finalistit ovat aakkosjärjestyksessä:

Audi e-tron
BMW 3-sarja
Ford Focus
Genesis G70
Hyundai Nexo
Jaguar I-Pace
Mercedes-Benz A-sarja
Suzuki Jimny
Volvo S60/V60
Volvo XC40

World Urban Car 2019 valitaan seuraavien viiden ehdokkaan joukosta:

Audi A1
Hyundai AH2 / Santro
Kia Soul
Seat Arona
Suzuki Jimny

World Luxury Car 2019 finalistit ovat:

Audi A7
Audi Q8
BMW 8-sarja
Mercedes-Benz CLS
Volkswagen Touareg

World Performance Car 2019 sarjan voitosta kamppailevat:

Aston Martin Vantage
BMW M2 Competition
Hyundai Veloster N
McLaren 720S
Mercedes-Benz AMG 4-door Coupe

World Green Car 2019 sarjassa toiselle loppukilpailuun pääsivät:

Audi e-tron
Honda Clarity Plug-In Hybrid
Hyundai Nexo
Jaguar I-Pace
Kia Niro EV

Kuten edellisinä vuosina World Car Design of the Year 2019 -voittaja voi olla mikä tahansa kuudessa sarjassa kilpaileva ehdokas.

Muotoilupaneeli koostuu seitsemästä erittäin arvostetusta muotoilun ekspertistä. Heitä pyydettiin arvioimaan jokainen ehdokas ja listaamaan sitten suosikkinsa ehdotukseksi tuomaristolle.

Muotoilupaneelin viisi tuomariston äänestettäväksi valitsemaa ehdokasta ovat:

Citroën C5 Aircross
Jaguar E-Pace
Jaguar I-Pace
Suzuki Jimny
Volvo XC40

World Car Finals jännitys tiivistyy tiistaina maaliskuun 5. päivänä Geneven autonäyttelyssä, kun kerrotaan mitkä kolme ehdokasta ovat loppusuoralla eri rajoissa. Samalla palkitaan 2019 World Car Person of the Year.

Eri sarjojen voittajat julkistetaan huhtikuun 17. päivänä New Yorkin autonäyttelyssä.

http://www.worldcarawards.com/web/

 

Autotoday 10 vuotta sitten: ”Tekniikan Maailman mielestä Škoda Superb on paras talviauto”

Tekijä
Clas von Bell
-
Skoda Superb 2009. Kuva: Matti Sulanto.

Tekniikan Maailma on jo pitkään valinnut Vuoden Talviauton. Näin kävi vuonna 2009.

Tekniikan Maailman mielestä Škoda Superb on paras talviauto

Tekniikan Maailma keräsi perinteiseen tapaan kokoon vuoden 2008 uutuussadon ja testasi sen perusteellisesti. Testin päätteeksi parhaaksi talviautoksi valittiin Škoda Superb.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Talvi on näyttänyt tänäkin vuonna voimansa. Etelä-Suomea myöten on ollut tarjolla niin tuimaa pakkasta kuin paksuja hankia. Tekniikan Maailma vietti pari viikkoa Lapissa testaamassa ja mittaamassa.

Olosuhteet olivat parhaat mahdolliset, sillä tuohon aikaan osuivat kaikki mahdolliset kelit lämpömittarin näytön vaihdellessa parista plusasteesta yli kolmenkymmenen asteen pakkaseen. Jo ennen varsinaista matkaa autot oli käyty tarkkaan läpi ja ne vierailivat VTT:n kylmälaboratoriossa pakokaasumittauksissa.

2,5 vuoden autoa

Talvivertailussa ovat mukana edellisen vuoden mielenkiintoisimmat uutuudet. Eri aikaan markkinoille tulleina joukkoon mahtuvat sekä Vuoden Auto 2008 (Fiat 500) että Vuoden Auto 2009 eli Opel Insignia ja siitä vain yhden äänen päähän jäänyt Ford Fiesta.

Toisaalta joukossa on suomalaisten suosikkeja myyntitilastojen kärjestä, kuten viime vuoden eniten myyty automalli Volkswagen Golf ja uusiutuneena oman luokkansa ykkössijaa tavoitteleva Toyota Avensis. Uutuuksia on yksi per valmistaja ja mukana olevien vertailtavien hintahaitari on laaja ulottuen Chevrolet Aveon 12 990 eurosta Jaguar XF:n 71 900 euroon.

Tekniikan Maailman uudella päätoimittajalla, Velimatti Honkasella on selkeä näkemys siitä, miten mukana voi olla näin erilaisia autoja.

– Kaikki autot joutuvat selviytymään samasta talvesta, ja olemme havainneet, että autojen talviominaisuudet eivät suinkaan riipu hinnasta tai koosta. Pieni auto voi olla paljon parempi etenemään liukkaalla, tunnokkaampi ajettava ja nopeampi lämpiämään kuin iso ja kallis edustusauto. Siksi näinkin erilaisten autojen asettaminen samalle viivalle on perusteltua ja kaiken lisäksi hyvin mielenkiintoista, toteaa Honkanen

Ajonvakautus saatava vakiovarusteeksi

Talvinen maantie asettaa erittäin tiukat vaatimukset auton ajo-ominaisuuksille ja mukavuudelle. Oman haasteensa asettaa kelin muuttuminen, jota on toisinaan mahdoton huomata kuljettajan paikalta.

– Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta lämpötilan nousu 15 pakkasasteesta lähelle nollakeliä heikentää jäisen tien kitkaa 95 prosentilla eli lähes olemattomaksi. Silti tien pinta näyttää aivan samalta. Jokainen voi päätellä, miten muutos vaikuttaa esimerkiksi jarrutusmatkaan. Hyvän talviauton pitääkin säilyttää ajokäytöksensä loogisena kelimuutoksista huolimatta ja antaa kuljettajalle tietoa vallitsevasta tilanteesta, toteaa Tekniikan Maailman toimituspäällikkö Tapio Koisaari.

Autourheilun kattojärjestö FIA ja Euro NCAP ovat asettaneet tavoitteekseen sen, että kaikissa autoissa olisi ajonvakautusjärjestelmä vakiovarusteena. Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on seurausta siitä, että auto on joutunut hallitsemattomaan luistoon.

Ajonvakautusjärjestelmä on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, ja toimii parhaimmillaan lähes huomaamattomasti. Vuosi sitten järjestelmä oli kaikissa vertailun autoissa, mutta tänä vuonna se ei kuulunut neljän auton vakiovarusteisiin.

Monipuolisia ominaisuuksia

Voitto testissä irtosi muutaman irtioton ja muuten tasaisen suorituksen ansiosta. Täysi kymppi kolmella osa-alueella eli hallittavuudessa, kylmäpäästöissä sekä valojen ja näkyvyyden osalta sekä se, että huonoinkin arvosana oli kahdeksan nostavat Škoda Superb 1,8 TSI Ambitionin komeaan loppuarvosanaan 9,1 ja täyteen viiteen lumihiutaleeseen.

TM:n talvivertailun loppuarvostelu kertoo Škodasta oleellisen:”Hereillä olevat etupyörät istuvat tiessä ja vievät autoa ketterästi. Iso auto ohjautuu kaarteissa hyvin, koska lievä yliohjautuvuus auttaa käännöksissä mutta ajonvakautuksen ei tarvitse juuri puuttua matkan tekoon. Millään talviautoilun osa-alueella ei tule hyvää arvosanaa heikompaa, mikä takaa testimenestyksen. Pienoiset yllätyskympit tulevat kylmäpäästöistä ja hallittavuudesta – ennakoidumpi täysosuma tulee valoista.”

Toiseksi sijoittui ryhmän ainoa nelivetoinen, Subaru Impreza 2,0 Sport 4Q (loppuarvosana 8,8 ja viisi lumihiutaletta). Hyvin etenevällä, pysähtyvällä ja lämpiävällä autolla olisi ollut mahdollisuus voittoon toisenlaisella moottorilla.

Mitalikolmikon täydentää Volkswagen Golf 1,4 TSI 90 kW Comfortline (loppuarvosana 8,5 ja neljä lumihiutaletta).

Tekniikan Maailman talvivertailuun 2009 osallistuneet autot

Chevrolet Aveo SE 1,2 5-ov.
Citroën C5 2,0i 16v Confort Sedan
Fiat 500 1,2 Lounge
Ford Fiesta 1,4 Ghia 5-ov.
Honda Accord 4D 2,0 Elegance
Jaguar XF 3,0 Luxury
Lancia Delta 1,4 TJet 150
Mazda6 2,0 Elegance
Opel Insignia 1,8 Ecotec 4-ov. Edition
Peugeot Partner Tepee Outdoor 110
Renault Megane 1,6 5-ov.
Seat Ibiza 1,4 Stylance
Škoda Superb 1,8 TSI Ambition
Subaru Impreza 2,0 Sport 4Q
Suzuki Splash 1,2 GLS
Toyota Avensis 1,8 Valvematic Luxury 4-ov.
Volkswagen Golf 1,4 TSI 90 kW Comfortline 5-ov.

Viime vuosien TM Talviautot
2008: Volvo V70 2.0D Momentum
2007: Cadillac BLS 2.0T Elegance A
2006: Hyundai Sonata 2.4 GLS
2005: Volkswagen Golf 1.6 FSI Comfortline
2003: Opel Vectra 2.2 GTS
2001: Audi A4 2.0

Juttu julkaistiin Autotodayssa 4.2.2009.

Fixus-ketju tukee Lapin pelastushelikopteritoimintaa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Fixus.

Harvaan asuttu Lappi ja sen laajat erämaa-alueet luovat vaativan toimintaympäristön pelastushelikopteritoiminnalle.

Maantieteellisten olosuhteiden vuoksi pelastushelikopteri Aslak on usein se yksikkö, joka kohtaa avun tarvitsijan ensimmäisenä, kohtuullisessa ajassa.

Pelastushelikopteripalvelujen saatavuus oheispalveluineen on tärkeää Lapin asukkaille ja matkailijoille, joita Lapissa vierailee vuosittain melkoinen määrä, jopa 1 800 000 henkilöä.

Koivunen Oy ja Fixus-ketju ovatkin olleet jo useana vuonna tukemassa Aslakin toimintaa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2019.

Pelastustoiminnassa helikopteria on käytetty säännöllisesti ensimmäisenä nimenomaan Lapissa, jo 1960-luvulta lähtien.

Nykymuotoisena Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry käynnisti pelastushelikopteritoiminnan vuonna 1998.

Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry on sopinut Lapin pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoitamisesta 1.1.2013 alkaen. Aslak on Lapin pelastustoimen yksikkö.

1...2 0762 0772 078...2 723Sivu 2 077 / 2 723