Sähköautoilun edistäminen on tärkeä keino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomella on erinomaiset edellytykset näyttää liikenteen sähköistämisessä esimerkkiä.
Sähköauto on ilmastolle hyvä homma. Tätä selkeää perusjuttua kammetaan usein kahdesta kulmasta.
Asiasta keskustellessa joku yleensä nopeasti muistuttaa, että ratkaisevaa on se, miten auton käyttämä sähkö tuotetaan.
Totta kai on, mutta on hyvä muistaa että sähkön tuotanto on energiastamme se osa, joka on jo menestyksellä monessa maassa tehty hyvin vähäpäästöiseksi – se on ehkä päästövähennysten suoraviivaisin temppu.
Parempi pointti on sillä, joka epäilee onko uudelle autolle tarvetta ensinkään.
Valitettavasti olemme rakentaneet yhteiskuntia yksityisautoilun näkökulmasta jo vuosikymmeniä, joten hetkessä autoilu ei katoa, vaikka sen onkin syytä vähentyä reippaasti. Yksityisautoilu kun on varsin energiatehoton tapa liikkua ja vie paljon tilaa.
Sähköauton edut eivät jää ilmastopäästöihin. Niiden mukana lähtee roima osa lähipäästöistä, meluhaitat pienenevät ja liikenteen käyttämän primäärienergian tarve laskee murto-osaan, sillä sähkömoottori pesee polttomoottorin hyötysuhteessaan mennen tullen.
Hyvä puoli on sekin, että kuluvia osia on vähemmän, ja sähköauto vaatiikin vähemmän huoltoa.
Tämä perusjuttu huomioiden sähköautoilun edistäminen on Suomessa kovin kunnianhimotonta.
Nykyisessä energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on, että noin 10 prosenttia autokannasta kulkee sähköllä vuonna 2030, ja tämänkin toteutuminen jätetään aika ohuen poliittisen ohjauksen varaan.
Parempaan pitää pystyä, sillä liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen päästöistä.
Päästöt eivät ole juurikaan vähentyneet, vaikka meillä on liikenteessä jo käytännössä suhteellisen korkea päästöverotus käytössä polttoaineen hinnoissa – sen tulot eivät vain ohjaudu päästöjen vähentämiseen.
Tarvitaan siis politiikkaa, joka ohjaa radikaalimpaan muutokseen.
Suomelle tulisi valmistella nopeatahtinen liikenteen sähköistämisen ohjelma.
Eri tahojen esittämä polttomoottoristen henkilöautojen myyntikielto vuodesta 2030 alkaen voisi olla osa tätä ohjelmaa, joskin yksityiskohdat pitää miettiä vielä tarkkaan, sillä esimerkiksi biokaasuautoilla voi olla perustellusti osansa kokonaispaletissa eikä tällaisen kiellon asettaminen ole juridisesti ihan läpihuutojuttu.
Käytännön esteitä sähköautojen leviämiselle on oikeastaan kaksi: hinta ja kantama.
Politiikalla voidaan vaikuttaa molempiin: hintaan vero-ohjauksella ja käytännön kantamaan latausinfraan panostamalla.
Sähköautoilun yleistymisen verkostovaikutukset (ns. network externalities) ruokkivat sitten yleistymistä entisestään. Kantamaa rajoittaa silti akku- ja latausteknologian osin ennakoimaton kehitys.
Sähköauto, joka ei vie kotoa mökille ei ehkä houkuttele. Tässä pistokehybridit voivat olla keskeinen siirtymävaiheen ratkaisu.
Suomi on oikeastaan oiva paikka sähköisen liikenteen nopealle kehittämiselle. Täällä on hyvät mahdollisuudet rakentaa paljon päästötöntä sähköä, ja täällä on haastava yhteiskuntarakenne, joka nojaa paljolti autoiluun.
Suomessa on myös sähköautoiluun liittyvää kovaa osaamista. Tästä näkökulmasta kova poliittinen halu nojata biopolttoaineisiin on erikoinen.
Suomessa keskimääräinen auto on reilut 11 vuotta vanha. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että tänään ostetun auton eläköityessä sen seuraaja kulkee lähtökohtaisesti sähköllä.
Tämän vuoden F1-kausi on nyt polkaistu käyntiin Australiassa. Suomen aikaa aamuyöstä on ajettu ensimmäiset harjoitukset.
Molempien harjoitusten nopein oli Mercedeksen LewisHamilton. Tallikaveri ValtteriBottas oli kakkosena toisissa harjoituksissa ja viidentenä ensimmäisissä.
Red Bullin MaxVerstappen ja PierreGasly olivat toisissa harjoituksissa seuraavina. Tämän jälkeen tulivat Ferrarin SebastianVettel ja Alfa Romeon KimiRäikkönen.
Vettel oli ensimmäisten harjoitusten toiseksi nopein ja hänen tallikaverinsa CharlesLeclerc oli kolmanneksi nopein.
Räikkönen oli kuudes myös ensimmäisissä harjoituksissa.
Kolmannet harjoitukset ajetaan ensi yönä Suomen aikaa ja aika-ajot alkavat aamulla kello 8.
Australian GP:n toiset harjoitukset
. Kier.
1 Lewis Hamilton Mercedes 1:22.600 33 2 Valtteri Bottas Mercedes +0.048 33
3 Max Verstappen Red Bull +0.800 33
4 Pierre Gasly Red Bull +0.842 31
5 Sebastian Vettel Ferrari +0.873 35 6 Kimi Räikkönen Alfa Romeo +0.972 40
7 Nico Hülkenberg Renault +0.974 37
8 Daniel Ricciardo Renault +1.044 31
9 Charles Leclerc Ferrari +1.154 35
10 Romain Grosjean Haas +1.214 37
11 Daniil Kvyat Toro Rosso +1.333 36
12 Kevin Magnussen Haas +1.388 27
13 Lance Stroll Racing Point +1.411 38
14 Carlos Sainz McLaren +1.533 26
15 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo +1.693 37
16 Sergio Perez Racing Point +1.801 34
17 Alexander Albon Toro Rosso +2.075 40
18 Lando Norris McLaren +2.133 26
19 George Russell Williams +3.853 32
20 Robert Kubica Williams +4.055 33
Australian GP:n ensimmäiset harjoitukset
1 Lewis Hamilton Mercedes 1:23.599 26
2 Sebastian Vettel Ferrari +0.038 18
3 Charles Leclerc Ferrari +0.074 18
4 Max Verstappen Red Bull +0.193 22 5 Valtteri Bottas Mercedes +0.267 30 6 Kimi Räikkönen Alfa Romeo +1.217 18
7 Daniil Kvyat Toro Rosso +1.233 30
8 Pierre Gasly Red Bull +1.333 23
9 Kevin Magnussen Haas +1.335 24
10 Nico Hülkenberg Renault +1.416 11
11 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo +1.567 23
12 Romain Grosjean Haas +1.625 18
13 Alexander Albon Toro Rosso +1.631 21
14 Carlos Sainz McLaren +1.686 19
15 Lance Stroll Racing Point +1.689 26
16 Sergio Perez Racing Point +1.899 21
17 Daniel Ricciardo Renault +2.035 16
18 Lando Norris McLaren +2.367 31
19 Robert Kubica Williams +4.315 25
20 George Russell Williams +5.141 25
Mitsubishi Outlander PHEV on auto, joka tarjoaa hyvät kaupunkimaasturin ominaisuudet ja ympäristöystävällistä ajoa kilpailukykyiseen hintaan. Koeajossa havaitsimme toki puutteitakin.
Alkuperäinen Outlander malli, tuolloin nimeltään Airtrek, julkaistiin jo 2001. Vuonna 2012 Mitsubishi julkaisi ensimmäisen Outlanderin pistokehybridimallin Outlander PHEV:n. Nyt koeajettavana on uusi vuoden 2019 Outlander PHEV. Ulkonäöllisesti vuoden 2019 malli ei juurikaan eroa edeltäjistään. Myöskään sisätiloja ei ole uudistettu viime vuodesta.
Isoimpana uudistuksena Outlander on saanut uuden 2,4-litraisen bensiinimoottorin sekä 13,8 kWh:n ajoakun. Näistä tehoa irtoaa 135 hv bensiinimoottorista + 82 hv etusähkömoottorista ja 95 hv takasähkömoottorista, joten jalkoihin jäämisestä ei ole hätää. Myös vääntöä löytyy kiitettävät 211 Nm + 137 Nm ja 195 Nm.
Sisustus ei vastaa hintaluokkaa
Autoon istuessa silmiin pistävät kiiltävät muoviosat, joilla kojelauta ja keskikonsoli on päällystetty. Ne eivät luo premium-luokan katumaasturin tuntua, kuten Mitsubishi autoa mainostaa.
Vaihteenvalitsin on suorastaan ruma, harmaalla muovilla päällystetty ja leluntuntuinen. Hallintalaitteet vaikuttavat sekavilta ja hankalakäyttöisiltä. Myös mittariston tulkinta saattaa vaatia monilta ohjekirjaan tutustumista.
Mustien nahkapenkkien tyylikkäät tikkiruudut hieman pelastavat muuten epäonnistunutta sisustaa.
Sisätilat näyttävät kuvissa paremmalta kuin todellisuudessa. Kuva: Juuso Marttila.
Toimiva voimansiirto ja ohjausjärjestelmä
Liikkeelle lähtiessäni sisätilojen puutteet unohtuvat. Bensa- ja sähkömoottorit toimivat hyvin yhteen, joka tekee kiihdyttämisestä sulavaa ja mielekästä.
Pehmeä veto ja kiihdytyksen herkkyys johtuvat Mitsubishin omaperäisestä voimansiirrosta. Se koostuu kahdelle eri akseleille asetetusta sähkömoottorilla varustetusta nelivedosta ja S-AWC (Super All Wheel Control) ohjausjärjestelmästä.
Nelivedon voimanjakoa voi myös seurata mittaristosta halutessaan.
Uudesta Outlanderista löytyy kolme ajotilaa: perusajo, lumitila ja lukkotila. Perusajossa auto toimii lähes etuvetoisesti ja voima jakautuu tarpeen mukaan.
Lumitilassa taas voima siirtyy enemmän takarenkaille.
Lukkotila simuloi keskitasauspyörästön lukkiutumista. Se parantaa vetokykyä ja vakautta jakamalla väännön tasaisesti kaikille pyörille.
Kolmen ajotilan lisäksi Sport-tilan saa päälle erillisestä painikkeesta vaihteenvalitsimen alapuolelta, tällöin saa kaiken tehon ja maksimaalisen suorituskyvyn käyttöön. Täyssähkötilan saa päälle viereisestä EV-painikkeesta.
Akun teho jää odotuksista
Täyssähkötilassa ajettaessa Mitsubishi lupaa autolle 45 kilometrin maksimikantaman. Lataan akun täyteen 10 A:n virralla, joka kestää noin viisi ja puoli tuntia.
Päätän kokeilla 45 kilometrin maksimikantaman paikkansa pitävyyden. Kilometrimittarini näyttää 33 kilometriä, kun auto ilmoittaa akun olevan tyhjä.
Outlander jää siis luvatusta 45 kilometristä noin 10 kilometriä, ulkolämpötilan ollessa pari astetta plussan puolella.
Kantama kuitenkin riittää esimerkiksi työmatkaan pääkaupunkiseudulla, jos työpaikalla on mahdollisuus ladata akku uudelleen työpäivän aikana. Akun voi ladata pienemmällä 8 A:n virralla, jolloin latausaika pitenee noin seitsemään tuntiin.
Outlanderista löytyy pikalataus, jolla on mahdollista saavuttaa 80 prosentin lataus noin puolessa tunnissa. Pikalatauspaikkoja ei vielä ole joka nurkalla, ja niistä lataaminen maksaa 0,22 euroa/min. Hintansa ja latauspaikkojen pulan puolesta pikalatauksen käyttäminen kannattaakin jättää täyssähköautoille.
Hydriditilassa akun lataus riittää noin 400 kilometrin matkaan ja sitä voi lisätä vaihteenvalitsimen alapuolelta löytyvästä save/charge -painikkeesta.
Save-tilassa auto säästää akkua ja charge-tilassa se lataa akkua moottoria ja jarrutusenergiaa hyväksi käyttäen.
Tämä nostaa polttoaineen kulutusta huomattavasti. Pelkällä bensiinimoottorilla ajaessa kulutus nousee yli yhdeksään litraan sadalla kilometrillä.
Latauspiuhojen pussille on oma paikkansa tavaratilan sivulla. Kuva: Juuso Marttila.
Ketterä mutta hiukan epävakaa ajettava
Taajamassa ajettaessa ohjaus reagoi melko hyvin, ja auto tuntuu nelivedon ansiosta vakaalta ja turvalliselta niin lumella kuin jäälläkin.
Kuitenkin moottoritielle päästyäni huomaan, että ohjaus on hieman epätarkka ja rattia saa käännellä jatkuvasti suorallakin tiellä.
Moottoritie tuo muitakin ongelmia. Tuulenpuuskat nappaavat herkästi autoon, joka tuntuu selvästi ohjauksessa. Myös ajomelu kasvaa huomattavasti moottoritiellä, mutta pysyy kohtuullisena kattoikkunan pimennyskannen ollessa kiinni.
Suuresta koostaan huolimatta Outlander on kuitenkin yllättävän näppärä ahtaissa tiloissa. Suurien peiliensä ja vakiovarusteluun kuuluvan peruutuskameran ansiosta parkkeeraaminen on helppoa.
Tilojen puolesta Outlander täyttää kaikki katumaasturilta vaadittavat odotukset. Jalkatilaa on niin etu- kuin takapenkeilläkin riittämiin ja takapenkillä istuessa voisi melkeinpä luulla istuvansa olohuoneen sohvalla.
Tavaratilan 463 litran (Instyle ja Instyle sport malleissa 453 litraa) tilavuus riittää helposti koko perheen tarpeisiin.
Kuva: Juuso Marttila.
Kattava varustelu jo vakiona
Kattavaan vakiovarusteluun kuuluu muun muassa sähkötoiminen takaluukku, audiojärjestelmä kosketusnäytöllä, puolinahkaverhoilu, tummennetut takalasit ja lämmitettävä ohjauspyörä.
Ainoa miinus tulee keskipenkin selkänojan suksiluukun puuttumisesta, sillä keskipenkkiä ei ole myöskään mahdollista kaataa yksittäisenä.
Varustepaketeilla autoon on mahdollista saada paljon muitakin lisävarusteita kuten aktiivinen vakionopeudensäädin ja kaistavahti.
Hybridien matalan verotuksen vuoksi lisävarustelu on halvempaa kuin muissa autoissa, ja autoveron osuus jää alle 2000 euroon. Varustepaketeilla on kuitenkin mahdollista nostaa 43 000 euron lähtöhintaa jopa 10 000 eurolla.
Joka tapauksessa hinta jää huomattavasti pienemmäksi kuin kilpailijoiden, nimittäin 43 000 eurolla ei tahdo löytyä edes ladattavaa hybridifarmaria.
Outlander PHEV onkin saavuttanut suuren suosion ympäri maailmaa luomalla oman autoryhmänsä, jossa kilpailua ei juurikaan ole.
Mitsubishi Outlander PHEV on auto ihmiselle, joka haluaa säästää ympäristöä ja jaksaa toimia vielä suhteellisen puutteellisen latausverkoston parissa, mutta tarvitsee kohtuullisen maastokelpoisen ja tilavan katumaasturin sijoittamatta omaisuuksia autoon.
Kuva: Juuso Marttila.
Mitat
pituus 4695 mm / leveys 1800 mm / korkeus 1710 mm / akseliväli 2670 mm Maavara
185 mm Tavaratila
463/453 litraa Moottori
2,4 l bensiinimoottori + 2 sähkömoottoria Teho
Bensiinimoottori 99 kW (135 hv), Etusähkömoottori 60 kW (82 hv), Takasähkömoottori 70 kW (95 hv) Vääntö
bensiinimoottori 211 Nm, etusähkömoottori 137 Nm, takasähkömoottori 195 Nm Vetotapa
neliveto Vetokyky
1500 kg (jarrullinen) Kiihtyvyys 0-100 km/h
10,5 sekuntia Huippunopeus
170 km/h (täyssähkötilassa 135 km/h) Kulutus
täyssähköllä 0 l/100 km, yhdistetty 2 l/100 km, tyhjällä akulla 9,5 l/100 km Kantama
45 km CO2-päästöt
46 g/km Hinta
alkaen 43 473 euroa, koeajon varustein 53 750 euroa.
Sami-Matti Trogen on allekirjoittanut sopimuksen rallicrossin MM-sarjan yhteydessä ajettavaan RX2-sarjaan.
Samalla Trogen teki managerointisopimuksen Jussi Pinomäen kanssa, vahvistaakseen uransa jatkoa. Nuori kuljettaja lähtee kauteen 2019 tavoitteenaan menestyä.
Kaudella 2018 Trogen ajoi vajaan kauden RX2-sarjassa ja loppukaudesta tuli kolme finaalipaikkaa, joista yksi johti palkintosijoille. Kauden päätavoite oli RX Academy -sarjassa, jossa hän voitti mestaruuden. RX Academyn voitto toi merkittävän tuen kaudelle 2019. Lisäksi hänet valittiin Olympiakomitean tukiurheilijaksi ja Flying Finn Academyyn eli Autourheilun nuorisomaajoukkueeseen, A-ryhmään.
Trogen lähtee kauteen 2019 tavoitteenaan menestyä rallicrossin RX2-sarjassa, jota ajetaan nelivetoisella Supercar Lite -autolla:
– Vuosi 2018 oli minulle merkittävä vuosi. RX-Academyn voitto avasi portit tälle kaudelle ja olen todella innoissani lähdössä kiertämään MM-rallicrossin yhteydessä ajettavaa RX2-sarjaa. Valinta Olympiakomitean tukiurheilijaksi ja A-maajoukkueeseen antavat lisäarvoa urani rakentamiseen. Viime vuosi harjoiteltiin RX2-luokkaa ja nyt näytetään mitä olen oppinut edellisestä vuodesta.
– Odotan innolla jo tulevaa kautta. Siitä tulee varmasti kovatasoinen ja kisareissuja tulee riittämään ympäri maailmaa. Tavoitteena minulla on tänä vuonna olla kolmen parhaan joukossa ja siinä samalla taistella voitoista jokaisessa osakilpailussa, kertoo Trogen.
Set Promotion lanseerasi Esport-tiimin – Trogenista tiimin toinen kuljettaja
Trogeng on ajanut ajoharjoittelumielessä muutamia vuosia aktiivisesti simulaattorilla ja nyt hänet kiinnitettiin kuljettajaksi uuteen SET Esports -tiimiin.
Tiimi osallistuu kauden aikana iRacingin rallicrossin MM-sarjaan, johon Trogen pääsi mukaan villillä kortilla. Tiimin toisena kuljettajana ajaa Joni Heikkinen, joka sijoittui viime vuoden MM-sarjassa toiseksi.
– Olen ajanut muutamia vuosia simulaattoria lähes päivittäin tai oikeastaan aina kun olen ehtinyt. Pidän kovasti Esport-maailmasta ja olen todennut, että se on tulevaisuutta. Uskon, että jännittävät kilpailut ja ATK:n antamat mahdollisuudet esimerkiksi TV-tuotantoon tekevät Esportista tulevaisuuden jutun, joka on jo lyönyt läpi itsensä monessa paikassa, Trogen avaa.
RX2-kisakalenteri 2019 pitää sisällään yhteensä seitsemän kisaa, kisakauden alkaessa 27.4. Barcelonasta. Esportin puolella kisoja kertyy parhaimmillaan 11.
Nimi: Sami-Matti Trogen
Syntynyt: 13.5.2002
Asuinpaikka: Lohja
Ammatti: Lukiolainen, Mäkelänrinteen urheilulukio
Team: RX Academy
Sarja: RX2 International series
Auto: RX2 supercar lite
RX2 kilpailukalenteri 2019
27.4. Barcelona, Spain
11.5. Spa, Belgium
25.5. Silverstone, UK
15.6. Hell, Norway
6.7. Holjes, Sweden
31.8. Loheac, France
9.11. Killarney, South Africa
Pyöräliitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien korottamista 100 miljoonaan euroon.
Nykyinen taso, 30 miljoonaa euroa, on vain 1,8 prosenttia valtion liikennebudjetista, vaikka pyörällä ja jalan tehdään 30 prosenttia matkoista.
– Valtion tavoitteena on lisätä jalankulun ja pyöräliikenteen määrää 30 prosentilla sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta pitäisi tuplaantua. Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään, vaan niihin on investoitava, korostaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
– Hollanti on pyöräliikenteen kärkimaa, sillä täällä pyöräilyn infrastruktuuriin on investoitu pitkäjänteisesti vuosien ajan. Kaupungit, jotka ottavat pyöräliikenteen vakavasti, investoivat 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Valtakunnallinen keskiarvo on 33 euroa asukasta kohti vuodessa, kertoo hollantilainen pyöräliikenteen asiantuntija Herbert Tiemens Utrechtin provinssista.
Suomessa valtio investoi noin 6 euroa asukasta kohti vuodessa kävelyyn ja pyöräilyyn ja parhaat kaupungitkin vain noin 30 euroa. Pyöräliikenteeseen investointi on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan pyöräily ja jalankulku tuottavat vuosittain 90 miljardin euron edestä hyötyjä EU:ssa.
Pyöräliiton ehdottamasta 100 miljoonasta noin 30 miljoonaa euroa käytettäisiin kunnille suunnattuun kävelyn ja pyöräliikenteen investointitukeen, 32 miljoonaa valtion omaan pyörätieverkkoon ja rautatieasemien pyöräpysäköintiin, 35 miljoonaa sähköavusteisten pyörien määräaikaiseen hankintatukeen sekä 3 miljoonaa liikkumisenohjaukseen, tutkimukseen, pyörämatkailuun, pyöräilykasvatukseen ja muihin kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman toimenpiteisiin.
– Potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiselle on Suomessa paljon, sillä jo alle kolmen kilometrin matkoista 60 prosenttia tehdään autolla. Sähköavusteiset pyörät sekä pyörän ja joukkoliikenteen yhdistäminen voivat korvata autoilua myös pidemmillä matkoilla. Valtion investointituen korottaminen saisi myös kunnat investoimaan lisää, sanoo Koistinen.
Osana GoExpo! -messuja Pyöräliitto järjestää Liikenteen tulevaisuus -vaalikeskustelun lauantaina 16.3.2019 klo 14 Messukeskuksen GoExpo Arenalla.
Keskustelussa ehdokkaat pääsevät kertomaan, kuinka valtion päästövähennystavoitteet saavutetaan, ja mikä rooli pyöräliikenteellä on eri puolueiden liikennepolitiikassa
Hallitus esitti katsastustoiminnasta annetun lain muutoksen vahvistamista 14. maaliskuuta 2019.
Jatkossa katsastusluvat myönnetään toimijakohtaisina ja yksi lupa oikeuttaa suorittamaan kaikkia katsastuslajeja ja kaikkien ajoneuvoluokkien katsastuksia. Samalla toimijan velvollisuus suorittaa kaikkia luvan mukaisia katsastuksia poistuu.
Katsastuslain muutoksen myötä nykyiset ja mahdolliset uudet yritykset voivat joustavammin perustaa uusia katsastusasemia ja räätälöidä palvelukokonaisuuksia. Muutoksen myötä helpotetaan myös katsastajien jatkokoulutukseen pääsyä.
Lisäksi muutos selkiyttää katsastustoiminnan valvontaan liittyvää sääntelyä ja laajentaa Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuutta asettaa katsastusluvan haltijoihin ja katsastajiin kohdistuva uhkasakko tilanteissa, joissa viraston määräyksiä tai kieltoja ei noudateta.
Katsastuslainsäädäntöä on uudistettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset tulivat voimaan 3.7.2017. Katsastusaikavälien muutosta koskeva valtioneuvostonasetus tuli voimaan 20.5.2018.
Katsastuslain muutos helpottaa toimialan toimintaedellytyksiä ja vähentää viranomaistyön tarvetta. Uudistus oli osa hallituksen kärkihanketta säädösten sujuvoittamiseksi.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muutos 15. maaliskuuta 2019. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. marraskuuta 2019.
Henkilöautojen voimanlähteillä on eroja suhteessa autojen ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen. Moottoriltaan tehokkaampia autoja tarvitseville ja vuositasolla enemmän ajaville diesel pitää pintansa voimanlähteenä.
Polttoaineen hyötysuhteen lisäksi uudemmat dieselit haastavat bensiiniautot myös päästöjen osalta, sillä Euro 6 -luokan päästönormin mukaiset dieselit ovat bensiiniveljiään vähäpäästöisempiä.
Dieselin osuus henkilöautojen voimanlähteistä on nykyisin vajaa 30 prosenttia. Viime vuonna noin neljännes hieman yli 120 000 ensirekisteröidyistä uudesta autosta oli dieselautoja ja käytettyinä maahantuoduista noin 40 000 autosta taas 57 prosenttia oli voimanlähteeltään diesel, todetaan Kamuxin tiedotteessa.
Diesel istuu tukevasti isommissa autoissa
Kuorma- ja pakettiautoissa suositaan käyttövoimana dieseliä, mutta niin myös isommissa ja raskaammissa henkilöautoissa. Polttoaineen hyötysuhteensa vuoksi ne kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin vastaavat bensiiniautot, mikä tarkoittaa myös vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
‒ Diesel sopii henkilöautoon, jonka isommalta moottorilta halutaan enemmän tehoa. Näitä ovat muun muassa perheiden käytössä suositut katumaasturit ja tila-autot. Dieselautojen tehokkaan väännön myötä ne sopivat myös vetoautoiksi, vaikka veneilijöille, mökkeilijöille ja muille harrastajille. Uusia käyttövoimia edustaviin autoihin ei välttämättä saa vetokoukkua, sillä auton teho ei riitä vetoautoksi, Kamux Järvenpään myyntipäällikkö EliasRissanen toteaa.
‒ Oma käyttötarve, vuositasolla ajettavat kilometrit ja elämäntilanne antavat autovalinnalle raamit tietenkin budjetin lisäksi. Autokaupoilla ihmiset hakevat itselleen sopivaa autoa, eivätkä usein lähde purkamaan ensiksi asiaa käyttövoiman näkökulmasta. Onkin hyvin käyttäjäkohtainen asia, mikä käyttövoima palvelee parhaiten omaa tarvetta ja on kokonaiskustannuksiltaan edullisin, jatkaa Elias Rissanen.
Päästörajat tiukentuvat koko ajan
Ajoneuvojen päästöjen enimmäisrajoista säädetään Euro-päästöluokituksilla ja ne kertovat nimensä mukaisesti päästöjen enimmäisrajoista. Näitä ilmanlaatuun vaikuttavia ns. lähipäästöjä ovat mm. typen oksidit (NOx), hiukkaspäästöt (PM), häkä eli hiilimonoksidit (CO) sekä hiilivedyt (HC).
Päästöjen rajoja alennetaan noin viiden vuoden välein niiden vähentämiseksi. Tällä hetkellä voimassa oleva Euro 6 -luokitus koskee 1.9.2015 jälkeen uusina rekisteröityjä dieselautoja. Uusi Euro 6d Temp -päästöluokitus tulee voimaan 1.9.2019 ja se koskee uusia rekisteröitäviä autoja.
Uudemmissa Euro 6 -luokan dieselautoissa on SCR-puhdistuslaite, joka poistaa haitallista typpioksidia (NOx), jotta sitä pääsisi pakokaasun kautta vähemmän ilmaan.
Uuden teknologian alhaiset typpioksidipäästöt
‒ Autojen teknologisella kehityksellä pyritään vastaamaan nykyisiin ja myös tuleviin enimmäisrajavaatimuksiin. Euro 6 -luokan dieselautoissa on jo nyt mitattu hyvin alhaisia typpioksidipäästöjä, ja näitä pyritään edelleen alentamaan uusissa autoissa ensi syyskuussa voimaan astuvan Euro 6d Temp -päästöluokituksen mukaisesti, kertoo Kamuxin maajohtaja TommiIiskonmäki.
Autoilussa keskustellaan paljon myös hiilidioksidipäästöistä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.
‒ Koska dieselautoilla on parempi hyötysuhde kuin bensiiniautoilla, uudempien dieseleiden hiilidioksidipäästöjen lasketaan olevan noin 15 prosenttia pienemmät kuin vastaavalla bensiiniautojen. Euro 6 -luokitus koskee myös bensiinikäyttöisiä autoja, Iiskonmäki tähdentää.
Dieselautojen kohdalla tarkastellaan myös hiukkaspäästöjä.
‒ Kaikissa Euro 4-, 5- ja 6-luokan dieseleissä on hiukkaspäästöjä eli pakokaasusta nokea poistava DPF-suodatin, jonka vaihtoväli on noin 200 000 kilometrin paikkeilla. Jos suodatinta ei vaihda, auto menettää tehoansa ja polttoaineen kulutus lisääntyy. Suodattimen vaihdossa ei kannata yrittää säästää, sillä se lisää hiukkaspäästöjä, Iiskonmäki toteaa.
Pienempiä dieselautoja rekisteröidään vähemmän
‒ Viime vuonna meidän maahantuomiemme käytettyjen autojen keski-ikä oli noin 3‒4 vuotta. Suurin osa maahantuomistamme yli 5 000 autosta on leasing-käytöstä kolmen vuoden jälkeen vapautuneita autoja. Maahantuomamme käytetyt autot laajentavat autovalikoimaamme, ja päädyttyään autoilijoiden käyttöön ne myös osaltaan nuorentavat suomalaista autokantaa, toteaa Iiskonmäki.
Uutena ensirekisteröityjen dieselautojen keskuudessa on tapahtunut muutoksia.
Pienempiä dieselautoja rekisteröidään vähemmän, koska Euro 6 -päästönormin mukainen, typpioksidipäästöjä vähentävä SCR-puhdistuslaite nostaa suhteessa enemmän pienten autojen hintaa isompiin autoihin verrattuna. Tämän vuoksi monet autonvalmistajat ovat luopuneet tai luopumassa pienemmistä dieselautoista.
