Koti Blogi Sivu 1930

Tieyhdistys on tyytyväinen hallitusohjelmaan

Arkistokuva. Kuva: ELY-keskus.

-On hienoa, että hallitusohjelmassa myönnetään toimivan infrastruktuurin olevan Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta, toteaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

Hallitusohjelmassa tunnustetaan julkisen liikenneverkkomme 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka ja verkon kunnon heikentyminen vuosi vuodelta.

Hallitusohjelmassa todetaan, että 300 miljoonan euron pysyvä lisäpanostus perusväylänpitoon on välttämätöntä. Rahasta on korvamerkitty 20 miljoonan euron lisäys talvikunnossapitoon.

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022. Ohjelmassa todetaan myös, että alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelan tulee vähentyä.

Hallitusohjelman mukaan yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Korjauksissa huomioidaan vaikutukset vesien laatuun. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että yksityisteiden runkojen pettäminen on kansantaloudellisesti kestämätöntä, joten pysyvä rahoitus on perusteltu.

-Hallitusohjelmassa on tunnustettu tosiasiat ja liikenneverkkoa aletaan laittamaan pitkäjänteisesti kuntoon alempiasteista tieverkkoa ja yksityisteitä unohtamatta. Tämä on hienoa, iloitsee Raitanen.

– Hallitusohjelman sanamuotojen painopiste on voimakkaasti radoissa, mutta perusväylänpidon rahoitusta jaettaessa on syytä kuitenkin muistaa, että henkilöliikenteen suoritteesta noin 90 % on tieliikennettä ja tavaraliikenteestäkin kaksi kolmannesta. Hyväkuntoista tieverkkoa tarvitaan tulevaisuudessakin, kun liikenteessä siirryttään uusiin ympäristöystävällisiin polttoaineisiin ja käyttövoimaratkaisuihin, toteaa Raitanen.

Suomen Tieyhdistyksen mielestä on hienoa, että hallitusohjelmassa todetaan, että sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on käännettävä kasvu-uralle, jotta voimme luoda uutta kasvua globaalien megatrendien ratkaisemisesta.

-Infra-alan tutkimuksessa ja kehittämisessä on valtava potentiaali. Tulevaisuudessa voidaan saada aikaan enemmän samalla rahalla, jos alan tutkimukseen ja kehittämiseen panostetaan. Alan ongelmat ovat globaaleita ja niiden ratkaisuilla on globaalit markkinat, toteaa Raitanen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL haluaa hallitusohjelman perusväyliin lupaamat lisärahat tiestölle

Kuva: ELY-keskus

Liikenneturvallisuuden nollavision ja liikenteen päästövähennysten saavuttamiseksi on kehitettävä voimakkaasti tieverkkoa. Yhden tiekilometrin parantamisella on erinomainen panos–tuotos -suhde, sillä tieverkkoa käyttävät kaikki, muistuttaa kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL.

Hallitusohjelman kirjaukset kuljetuspalveluiden tilaajan selvitysvelvollisuuden laajentamisesta ylikuormiin parantavat kuljetusmarkkinoita torjumalla harmaata taloutta.

Hallitusohjelman 300 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus perusväylänpitoon on välttämätöntä, ja pääpainon on oltava tiestöllä. Kesäkuussa julkistettavassa lisäbudjetissa luvataan käynnistää merkittäviä liikennehankkeita.

SKAL odottaa merkittäviä tieinvestointeja, jotka osaltaan varmistavat ympäristö- ja liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista.

Hallitusohjelmassa tunnustetaan se tosiasia, että raskaassa liikenteessä pääasiallinen käyttövoima on vielä pitkään nestemäinen diesel.

Ympäristöystävällisten diesellaatujen yleistymiseksi hallitus selvittää ”ammattibiodieselin” käyttöönottoa ja ryhtyy valmistelemaan vinjettimaksua raskaalle liikenteelle.

Nämä ovat maanteiden tavaraliikenteen kannalta järkeviä linjauksia, todetaan SKALin tiedotteessa.

Hallitusohjelmassa mainittua polttoaineveron korotusta ei voida toteuttaa ilman että samanaikaisesti otetaan käyttöön ammattidiesel-malli. Näin varmistetaan, että Suomen logistiikkakustannukset eivät nouse kilpailukyvyn esteeksi.

Ammattidieselin avulla voidaan myös edesauttaa raskaan liikenteen siirtymää kalliimpiin biopohjaisiin diesellaatuihin. Tavaraliikenteen käyttämän dieselin verotasoa ei missään nimessä voida rinnastaa yritystukiin.

– Suomi tarvitsee tieinvestointeja, joilla on vaikutusta meistä jokaisen liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen. Yksin raiteilla me emme pärjää, sanoo puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoliiton mukaan hallitusohjelma iskee työssäkäyviin

Kuva: Matti Sulanto

Edellisen hallituksen aikana aloitettu asteittainen autoveron alentaminen näyttää nyt julkistetun hallitusohjelman perusteella päättyvän. Kun valtio pitää kiinni autoverosta, niin autonomistajat pitävät kiinni vanhoista autoistaan. Tämä ei edistä liikenteen päätöstavoitteita, todetaan Autoliiton tiedotteessa.

– Olisi ollut toivottavaa, että liikenteen verotuksen tulevaisuudesta olisi ollut enemmän konkretiaa. Se olisi poistanut epävarmuutta, jonka seurauksena autonostajat ovat lykänneet ostopäätöksiään. Olisi ollut tärkeää, että yhä useammalla olisi ollut mahdollisuus ajaa uudemmalla, vähäpäästöisemmällä ja turvallisemmalla autolla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Työsuhdeautojen verokohtelun uudistus tulee linjata mahdollisimman nopeasti, koska ne ovat merkittävä osa uusien autojen myyntiä. Epäselvässä tilanteessa vaarana on nykyisten leasingsopimusten jatkaminen ja uusien autojen kaupan hiljeneminen entisestään.

Liikenteen verotus iskee työssäkäyviin

Liikenteen ohjailemiseksi suunniteltu tiemaksu on perustuslain mukaan vero. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa tieliikenne on jo nyt kireästi verotettua.

Uudet verot ovat nykyisiä tehottomampia ja merkittävä osa tieveroista valuu pienessä maassa verojärjestelmien rakentamiseen ja niitä pyörittäville yrityksille sekä hallinnolliseen byrokratiaan. Tämä on todettu joka kerta, kun tieveroja on aiemmin suunniteltu, tiedotteessa sanotaan.

Suomalaiset kaupunkiseudut ovat niin hajanaisia, että julkisenliikenteen palvelukyky ei riitä niissäkään täyttämään ihmisten päivittäisen liikkumisen tarpeita. Näin ollen tieverosta muodostuisi uusi kaupunkiasumisen lisävero, joka iskee tasaverona erityisesti työmatkaliikenteeseen ja työssäkäyntialueiden laidoilla asuviin.

– Suurilla kaupunkiseuduilla tehdään Suomen pisimpiä työmatkoja. Vaikuttaa siltä, että päättäjät eivät myöskään ymmärrä sitä, että kun kaupunkilaiset luopuvat autoistaan ja jäävät kaupunkeihin, niin suurin häviäjä on maaseutu, Nieminen huomauttaa.

– Polttoaineveron korotus viidellä sentillä ja siihen lisättävällä arvonlisäverolla nostaa vuosittaista polttoainelaskua noin 80 eurolla, jos polttoaineenkulutus on 6,5 litraa/100 km ja ajosuorite 20 000 kilometriä vuodessa.

Väylien lisärahoitussuunnitelma ansaitsee kiitosta

Hallitusohjelmassa kaavailtu 300 miljoonan euron perusväylänpidon lisärahoitus ja 20 miljoonan euron lisärahoitus talvikunnossapitoon sekä lisäpanostus yksityistieavustuksiin ovat järkeviä ja kannatettavia toimenpiteitä.

Tiestön päällysteiden kunto on heikentynyt huolestuttavalla tavalla ja nyt on aika panostaa erityisesti päällysteiden kunnostamiseen, jotta vaurioiden paheneminen saadaan estettyä.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta toisi toteutuessaan kaivattua pitkäjänteisyyttä väylien rahoitukseen.

Rahoitusta jaettaessa eri liikennemuotojen kesken tulee huomioida tieverkon omaisuusarvo ja se, että sen suorite henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia ja tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa.

Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauto on tulevaisuudessakin tärkein liikkumismuoto, Autoliitto päättää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rekisteröinti: Henkilöautojen rekisteröintimäärä on pudonnut huolestuttavan paljon

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Toukokuussa ensirekisteröitiin 10 884 henkilöautoa, mikä on 12,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Uusia henkilöautoja on alkuvuoden aikana rekisteröity 49 734. Määrä on 14,2 prosenttia viime vuoden tammi-toukokuuta pienempi.

EU-maissa ensirekisteröintien määrä jäi tammi-huhtikuussa 2,6 prosenttia viime vuodesta.

Suomessa uuden auton hankintaa jarruttaa tällä hetkellä eniten poliittinen spekulointi eri käyttövoimien mahdollisista kannusteista ja kielloista sekä liikenteen verotuksen tulevaisuuden muutossuunnista.

Uusien autojen myynnin väheneminen hidastaa entisestään autokannan uudistumista ja kiihdyttää käytettyjen autojen maahantuontia, jonka on tänä vuonna arvioitu kasvavan ennätyslukemiin.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin toukokuussa 1 327, joka on 16,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuun aikana. Pakettiautoja on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ensirekisteröity 6 625. Määrä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

Toukokuussa ensirekisteröitiin 427 kuorma-autoa. Määrä on 11,5 prosenttia viime vuoden toukokuuta suurempi. Alkuvuoden aikana kuorma-autoja on ensirekisteröity 1 772, joka on 4,7 prosenttia viime vuoden alkukuukausia enemmän.

Suuria yli 16 tonnin kuorma-autoja on ensirekisteröity 1 277, joka on 2,4 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän. Kevyiden kuorma-autojen kysyntä jatkaa edelleen kasvuaan. Alle 6 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna ensirekisteröity 373, joka on 38,7 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.

Uusia linja-autoja rekisteröitiin toukokuussa yhteensä 23. Linja-autoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 123, joka on 20,6 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Henkilöauton kuljettaja kuoli Mustasaaren nokkakolarissa

Kuva: CvB.

Eilen illalla henkilöauton ja täysperävaunullinen rekka törmäsivät valtatie 8:lla Rimalin kohdalla Mustasaaressa.

Poliisin tiedotteen mukaan täysperävaunullinen rekka oli matkalla Vaasan suunnasta kohti Poria kun tuntemattomasta syystä suoralla tieosuudella vastaan tullut henkilöauto ajautui rekan kaistalle ja ajoneuvot törmäsivät seurauksella, että henkilöauton kuljettaja menehtyi.

Kuljettaja oli vuonna 1978 syntynyt ei-paikkakuntalainen nainen .

Poliisin mukaan rekan kuljettaja ehti jarruttaa voimakkaasti sekä väistää ajokaistan oikeaan reunaan ennen törmäystä.

Tieosuuden nopeusrajoitus on 100 km/h.

Poliisin mukaan tie oli kuiva.

Onnettomuuspaikka oli suljettuna noin kolmen tunnin ajan jolloin liikenne ohjattiin kietotietä Sulvan Niittytien kautta Rantatielle.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Anonyymi autonomisti: Kuulutko sinä suomalaisten kuljettajien ”Hattu-kansaan”?

Kuva: Matti Sulanto.

Kesärenkaat alle, autoon kiilto pintaan ja kojelaudalta talven- ja siitepölyt pois, päivitys autossa jyskäävään musiikkiin, paxi poskeen ja eikun baanalle.

Kevät kääntymässä kesäksi, päivät pidentymässä, mikäs sen mukavampaa autoilevalle miehelle, miksei naisellekin, mutta ihan pelkkää juhlaa tämä aika ei tunnetusti ole…

Yksi paljon autoileva ja autoalalta ansionsa hankkiva ystäväni kerran tokaisi, että ”kun näkee auton tekemässä jotain holtitonta tai suorastaan pähkähullua julkisella paikalla tai yleisellä tiellä, on hyvin todennäköistä, että kuskilla on päässään hattu”.

Hetken kesti saada ajatuksen juonesta kiinni, mutta näinhän se itse asiassa on; vastikään kortin saaneilla nuorilla- ja siellä osimoilleen kerta vuoteen Nimismiehen puheilla korttia uusimassa käyvillä varttuneemmilla herrasmiehillähän monesti on hattu päässä, usein toki eri päin, mutta päässäpä hyvinkin.

Ja kuten ikävä kyllä tiedetään, ovat nuo janan ääripäät niitä paljon puhuttuja riskiryhmiä mitä liikenneturvallisuuteen tulee.

Jos aloitetaan sieltä nuoremmasta päästä niin ”Liikenneturvan” statistiikka on kohtuullisen kuvaavaa; väestöstä 15-24 -vuotiaita nuoria (siis mopoikäisistä hiukan kolmannelle kymmenelle) on vain reilu 10 %, mutta tieliikenteessä vuosittain osumaa ottavista jopa joka kolmas kuuluu tuohon ikäryhmään.

Suurin osa nuorista tielläliikkujista toki ottaa turvallisuuden vakavasti, eikä leiki omalla tai muiden hengellä, mutta reilu kymmenys nuorista kuuluu ”riskikuljettajien” ryhmään.

Vanhan sanonnan mukaisesti ”joukossa tyhmyys tiivistyy” ja tuossa nuorten riskikuljettajien ryhmässä tämä pitää tuskallisen hyvin paikkansa; nuoren kuljettajan onnettomuusriski kasvaa suhteettoman paljon sitä mukaa mitä enemmän kavereita on kyydissä, samassa suhteessa päättömän näyttämisenhalun kanssa.

Siinä sitten mennään, takavetoisella tehokkaalla autolla, ilman turvavöitä, kesäviikonloppuna, ylinopeudella, tieltä suistuen, monesti vielä päihteitä veressä, juotua tai muuten nautittua.

Kun katsotaan sitä ikähaitarin toista päätä niin eipä hurraa-huutoja tule ensimmäisenä mieleen sielläkään.

Yli 65-vuotiaita a.k.a. ”senioreita” alkaa kansastamme olla jo kohta neljännes ja kun onnettomuusriski lähtee nousemaan tasaisesti 70 vuoden iästä, on edessämme kasvava tarve ottaa tämä autoileva kansanosa huomioon.

Iän myötä, pelkän ikääntymisen vaikutusten lisäksi, erilaiset sairaudet ja niiden hoitoon tarvittavat lääkitykset aiheuttavat erilaisia haasteita monimutkaisiin liikennetilanteisiin, reagointikyvyn heiketessä.

Toki suuren osan ikääntymisen rattaisiin heittämistä kapuloista voi kiertää hyvällä ennakoinnilla ja varovaisuudella, mutta kaikkea ei voi ennakoida, liikenteessä kun on muitakin.

Yleisimmin ikäihmisen aiheuttama auto-onnettomuus on seurausta havainto- ja ajovirheistä, toisinaan sattuu myös sairauskohtauksen aiheuttamia suistumisonnettomuuksia.

Jalankulkijoina ikäihmiset ovat yllättävän suuressa vaarassa suojatiellä, puolet heidän liikenteessä loukkaantumisistaan kun tapahtuu lähtökohtaisesti tuolla turvatulla alueella, ja kolmannes kuolemista!

No mitäpä tälle kaikelle sitten pitäisi tehdä, jotta riskejä saataisiin pienennettyä ja sekä vanhat, että nuoret hattupäät osaksi kaikille turvallisempaa liikennettä?

Autonomisti kuuluu siihen ikäryhmään, joka katseli niiden ainoiden iltauutisten jälkeen ”Tietoiskuja”. Näissä kansaa valistettiin mitä erilaisemmista huolenaiheista, monesti myös liikenteeseen liittyen.

Toki osa näistä oli enemmänkin myötähäpeää aiheuttaneita pläjäyksiä, mutta mieleen on jäänyt erittäin vahvasti edelleen liikennekäyttäytymiseen vaikuttava ”mustasta jäästä” varoittanut filminpätkä, jossa mustiin pukeutunut ”kuolema” levitti tielle luudallaan jotain mustaa ja vaarallista. Tämä kuva tulee edelleen mieleen joka kerta, kun nykyinen pirssi kilauttaa varoituksen lämpötilan laskemisesta alle neljän lämpöasteen.

Tätä muistijälkeä mukaillen voitaisiin kokeilla noihin nuorempiin sosiaalisen median valistusvoimaa; voimakkaasti valtion ja erilaisten järjestöjen taholta tukien voitaisiin tuoda esiin liikenneonnettomuuksista selvinneitä nuoria kertomaan omaa tarinaansa kohderyhmälleen oikeissa kanavissa ja antamaan kasvot sekä mahdollisesti myös se onnettomuudessa rikkoutunut kehonsa tueksi sille viestille, joka täytyy saada taottua jokaisen nuoren kuljettajan mieleen ja liikennekäyttäytymiseen; kuolemattomuutta ei todellisessa maailmassa ole ja se ei kummoista silmänräpäystä vaadi, kun yksi tai useampi ihmiselämä menee lopullisesti rikki, tai loppuu vallan.

Seniori-osaston turvallisuutta ajatellen tulemme todennäköisesti tarvitsemaan lainsäädännön muutoksia, tai ainakin tarkennuksia. Toki ajokorttia uusitaan nykyisinkin määrätyn iän saavutettuaan säännöllisten lääkärintarkastuksien myötä, mutta rehellistä ja suoraa palautetta muutamalta ikämieheltä saaneena ei tämä nykyinen systeemi ihan täysin Autonomistia vakuuta.

Anteeksi nyt vaan faija, mutta 70 ikävuoden jälkeen lääkäriin kerta vuoteen ja liikennettä ajatellen ennalta määrätty perusteellinen tarkastus (näkö, kuulo, liikkuvuus, reagointikyky, muisti, jne.) ja sitten vasta ajolupa vuodeksi kerrallaan!

Jalan kulkevia senioreita ajatellen voidaan suhteellisen helposti rakentaa lisää turvallisuutta tienylityksiin, suojateihin vaan keskikoroke ajokaistojen väliin, niin eipä tarvitse ottaa koko valtaväylän levyisiä spurtteja, ei vanhojen eikä nuorten.

Kuka lieneekään se liikenneministeri, joka ottaa nämä liikenteen elinkaaren riskaabelit päät hellään huomaansa? Kun Antti saat sen hallituksesi kasaan, niin tässä sinulle ja liikenneministerillesi haaste, jota kaivataan enemmän kuin niitä ”vappusatasia”.

Ja jos neuvoja kaipaat niin ota yhteyttä, Autonomisti konsultoi varmasti vähemmällä puolueellisuudella ja ristivedolla kuin ne Säätytalon lobbarit, ja ilmaiseksi.

Yhteydenottoasi odotellen,
Autonomisti

“Autonomisti” on keski-ikäinen, autojen sisällä, alla ja ympärillä ikänsä viettänyt autoalan ammattilainen, aina autoista lapsellisen kiinnostunut, hiukan sarkastinen, ja aina oikeassa.

WRC: Tänak ajoi Portugali rallin voittoon — Teemu Suninen paras suomalainen

Ott Tänak. Kuva: TGR.

Toyotan Ott Tänak ajoi Portugalin MM-rallin voittoon ennen Hyundain Thierry Neuvillea.

Kolmanneksi ajoi Citroënin Sébastien Ogier ja neljänneksi paras suomalainen M-Sportin Teemu Suninen.

WRC 2 Pro luokan voitti Skodan Kalle Rovanperä. Hän sijoittui kokonaiskisassa kuudenneksi ennen Toyotan Jari-Matti Latvalaa.

Portugalin MM-ralli

1. O. TÄNAK       3:20:22.8 Ero kärk.
2. T. NEUVILLE         +15.9 +15.9
3. S. OGIER              +41.2 +57.1
4. T. SUNINEN        +1:44.4 +2:41.5
5. E. EVANS           +4:26.8 +7:08.3
6. K. ROVANPERÄ   +3:25.9 +10:34.2
7. J. LATVALA             +54.0 +11:28.2

Kyselytutkimus: joka toinen autoilija joutunut liikenneraivon kohteeks

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kesäkelien myötä liikenteessä on aiempaa monipuolisempi kattaus tienkäyttäjiä, ja ruuhkat sekä kiire nostavat helposti autoilijoiden tunteet pintaan.

Suomalaisille tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan 47 prosenttia on joutunut liikenneraivon kohteeksi.

35 prosenttia sanoo niin käyneen useammin kuin kerran. Naisista liikenneraivoa on kohdannut 40 ja miehistä 52 prosenttia.

– On yllättävää, että liikenneraivoon törmänneiden osuus on näinkin suuri. Ehkä meissä suomalaisissa asuu tien päällä pieni kiivaus, sanoo Autoklinikan aluepäällikkö Markus Helkamäki.

Pienillä paikkakunnilla maltinmenetyksiä ilmenee vähemmän kuin suurissa kunnissa ja kaupungeissa. Alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla kanssa-autoilijan tulistumista on todistanut alle kolmasosa, mutta pääkaupunkiseudulla vastaava osuus on 52 prosenttia.

– Etenkin suurissa kaupungeissa ruuhka-ajat kiristävät autoilijoiden hermoja. Pienemmillä paikkakunnilla ei ole ruuhkia, joissa tunnelma tiivistyy ja syke nousee, Helkamäki arvioi.

Kulttuuri näkyy reagointitavoissa

Useimmin suomalaiset ilmaisevat kiukkunsa käyttämällä äänimerkkiä – vastaajista 26 prosenttia kertoo tööttäävänsä malttinsa menettäessään.

– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa töötti on huomiomerkki, jolla voidaan kertoa, että ”minä tulen” tai ”varohan minua”. Se voi toimia myös kiitoksena. Suomessa tööttääminen taas mielletään toisen käyttämänä ”raivoksi”, ja kyselyn perusteella sillä myös itse ilmaistaan kiivastusta. Pitää kuitenkin muistaa, että torven soittaminen aiheuttaa usein huomion herpaantumisen, jolloin riski virheliikkeille ja vahingoille kasvaa, näkee Helkamäki.

11 prosenttia sanoo näyttävänsä käsimerkkejä kiivastuessaan. Käsimerkkien käyttäminen vaikuttaisi olevan ikään sidottu toimintatapa: alle 44-vuotiaista jopa 18 prosenttia turvautuu käsimerkkeihin, mutta yli 65-vuotiaista vain 5 prosenttia. Vain 1 prosentti tunnustaa kostavansa ohittamalla tai kiilaamalla.

Asenne on turvallisuustekijä

Suomalaisista 16 prosenttia ei omien sanojensa mukaan menetä koskaan malttiaan liikenteessä. 45 prosenttia puolestaan kertoo, että liikenteessä hermostuessaan he eivät tee mitään vaan nielevät kiukkunsa.

– Hienoa, että kuitenkin näin moni pidättäytyy purkamasta kiukkuaan. Vaikka moni meistä on törmännyt liikenneraivoon, tulosten mukaan vaikuttaisi siltä, että vastuu häiriköinnistä on harvojen harteilla. Se on positiivinen tulos, Helkamäki analysoi ja jatkaa:

– Asenne on iso turvallisuustekijä liikenteessä. Itsekin paljon ajavana huomaan usein, että kiire ja ruuhka aiheuttavat stressiä ratin takana. Hermoilu ja turha riskinotto eivät kuitenkaan nopeuta matkantekoa varsinkaan kaupunkiajossa. Parasta, mitä voi tehdä, on vain ottaa hyvä ajoasento ja keskittyä ennakoivaan ajotapaan.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 064 mannersuomalaista, ja otos kerättiin tammi- ja helmikuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

WRC: Tästä tilanteesta lähdetään Portugalin MM-rallin päätöspäivään

Ott Tänak. Kuva: TGR.

Toyotalla on kaksoisjohto Portugalin MM-rallissa, kun ajamatta on viisi erikoiskoetta.

Ott Tänakin johto ei kuitenkaan ole millään tavalla turvattu, koska toisena oleva Kris Meeke on vin 4,3 sekunnin päässä ja kolmantena vaaniva Hyundain Thierry Neuville vain 9,2 sekuntia Tänakista.

Citroënin Sébastien Ogier on jäänyt kärjestä 21 sekuntia.

Ogierin tallikaveri Esapekka Lappi on viidentenä ja M-Sportin Teemu Suninen kuudentena.

Toyotan Jari-Matti Latvala keskeytti lauantainan tekniseen ongelmaan.

WRC 2 Pro -luokan kärkimies, Skodan Kalle Rovanperä on kokonaiskissa sijalla kahdeksan.

Portugalin MM-rallin tilanne erikoiskoe 13 jälkeen

1. O. TÄNAK 2:47:23.1
2. K. MEEKE +4.3 +4.3
3. T. NEUVILLE +4.9 +9.2
4. S. OGIER +11.8 +21.0
5. E. LAPPI +1:16.5 +1:37.5
6. T. SUNINEN +25.2 +2:02.7
7. E. EVANS +4:07.7 +6:10.4
8. K. ROVANPERÄ +2:23.4 +8:33.8
9. J. KOPECKY +1:01.5 +9:35.3
10. P. LOUBET +29.5 +10:04.8

BMW Ralli -sarja kesäkauteen Riku Kosken johdolla

Riku Koski. Kuva: Marko Kyöstilä.

AL-Härmän Riku Koski on tullut ryminällä BMW Ralli -sarjaan, sillä junioriluokiteltu kortesjärveläinen johtaa talvikauden jälkeen koko BMW-merkkisarjaa.

Savonlinnassa tammikuussa ajetussa sarja-avauksessa pitivät parasta vauhtia BMW-merkkiluokan konkarit.

Ykköseksi ajoi AL-Härmän Sami Laurila, jolle BMW-luokassa viime kaudella hopealle sijoittunut Lappeenrannan Toni Parkkinen hävisi 34,7 sekuntia.

Viime kauden päätteeksi ensimmäisen BMW-kisansa ajanut ja sen myös voittanut Jämsän Jaakko Lavio oli Seurahuone-rallissa kolmas.

Laukaassa helmikuussa ajettua Peurunka-rallia isännöi seniorikuljettaja Lasse Hirvijärvi.

Lavio hävisi EPUA:n kuljettajalle reilut kymmenen sekuntia. Avauskisassa neljänneksi ajanut Riku Koski oli toisessa BMW-rallissaan kolmas.

Talvikauden päätteeksi ajetussa Lapua-rallissa Riku Koski otti kartturinsa Matias Vistinmäen kanssa ensimmäisen voittonsa. Sami Laurila kävi tiukan kisan kakkospaikasta Toni Parkkisen kanssa.

Loimaan, Oripään ja Pöytyän kunnissa 8.6. ajettavaan Raision Urheiluautoilijoiden Kaasujalka-ralliin lähdetään Riku Kosken johtaessa paitsi BMW-sarjan junioreita myös yleistä luokkaa.

57 pistettä keränneen Kosken takana on kakkosena Sami Laurila (43 pistettä) ennen 38 pisteessä olevia Toni Parkkista ja Jaakko Laviota.

Yli tusina kuljettajaa keränneen sarjan seniorikilpailua johtaa Lapuan UA:n Anssi Luoma-aho.

Kaasujalka-rallin keskuspaikka on Oripään lentokenttä ja kahdeksan erikoiskokeen yhteispituus reilut 80 kilometriä. BMW Ralli -sarjan 12 autokuntaa ajavat numeroilla 69–80 käännetyssä paremmuusjärjestyksessä, eli Riku Kosken numero on 80 ja Sami Laurilan 79.

BMW Ralli -sarjassa ajetaan Kaasujalka-rallin jälkeen vielä syksyllä Urjalan ja Naantalin osakilpailut.

www.bmwrallisarja.fi