Hyundai-kuljettaja JariHuttunen jatkoi hyvien sijoitustensa sarjaa Jyväskylän MM-rallissa, kun hän sijoittui WRC2-luokan toiseksi tämän vuoden kilpailussa.
Vuoden 2017 luokkavoitto ja viime vuoden kakkossija saivat nyt seurakseen toisen sijan, sillä Huttunen ajoi sunnuntaina rallin maaliin 14 sekuntia venäläisen Skoda-pilotti NikolayGryazinin jälkeen.
WRC2-luokan kolmanneksi ajoi Ruotsin JohanKristoffersson Volkswagenilla.
Kilpailun kuluessa Huttunen ajoi kartanlukijansa MikkoLukan kanssa WRC2-luokan erikoiskoepohjat kolme kertaa. Hänen matkantekoaan rallin aikana hidasti rengasrikko kisan seitsemännellä erikoiskokeella. Huttunen jäi tuolla erikoiskokeella luokan pohja-ajasta 53 sekuntia. Maalissa hän oli tyytyväinen suoritukseensa.
– Lopputulos on hyvä ja olen ihan tyytyväinen omaan ajooni. Mielestäni tämä kisa meni ajollisesti paremmin kuin viime vuonna, mutta silloin selvisimme ilman rengasrikkoa, joka tänä vuonna maksoi meille liikaa aikaa. Sille ei oikein voinut mitään, sillä ajourassa oli kivi, johon osuimme ja vasen takarengas hajosi, Huttunen sanoo.
Huttusen ja Lukan kisa alkoi Harjun erikoiskokeen viidennellä sijalla. Perjantaina he nousivat nopeasti luokassa toiselle sijalle, kunnes rengasrikko verotti aikaa sen verran, että päivän päätteeksi he olivat luokan neljäntenä. Lauantain aikana he nousivat WRC2-luokan toiselle sijalle ja pitivät sijoituksen sunnuntaina.
– Kisa sujui rengasrikkoa lukuun ottamatta suunnitellusti. Etenkin lauantain aamulenkillä vauhtimme oli kohdallaan ja suosikkipätkäni Päijälä sujui ensimmäisellä ajokerralla hyvin. Seuraavasta rallista minulla ei tässä vaiheessa ole vielä tietoa.
Lopputulokset Suomen MM-ralli WRC2-luokka top 5
1. Nikolay Gryazin – Yaroslav Fedorov, RUS, Skoda Fabia R5, 2:45:18.4
2. Jari Huttunen – Mikko Lukka, FIN, Hyundai i20 R5, +0:14.0
3. Johan Kristoffersson – Stig Rune Skjærmoen, SWE/NOR, Volkswagen Polo GTI R5, +2:03.8
4. Pierre-Louis Loubet – Vincent Landais, FRA, Skoda Fabia R5 evo, +6:44.5
5. Henning Solberg – Ilka Minor-Petrasko NOR/AUS, Skoda Fabia R5 evo +10:46.8
Unkarin GP:ssä nähtiin tiukka taistelu voitosta viimeisten 20 kierrosten aikana.
Red Bullin Max Verstappen ja Mercedeksen Lewis Hamilton olivat ajaneet peräkkäin kärjessä kunnes jäljellä oli noin 20 kierrosta. Siinä vaiheessa Mercedes-talli päätti ottaa Hamiltonin sisään renkaidenvaihtoon, ja hänelle laitettiin pehmeät renkaat.
Verstappen jatkoi radalla kovilla renkailla, joilla oli ajettu jo parisenkymmentä kierrosta.
Hamiltonin päästyä radalle alkoi hurja takaa-ajo, ja Hamilton ajoi nopeimpia kierroksia putkeen ja nousi muutama kierros ennen maalia Verstappenin kantaan.
Kierroksella 67 Hamilton onnistui Verstappenin ohituksessa ja nousi kärkeen.
Ferrarin Sebastian Vettel nousi lopussa tallikaverinsa Charles Leclercin ohi kolmanneksi.
Kisan lähtö onnistui ilman suurempia törmäilyjä, mutta Hamiltonin osui Mercedeksen Valtteri Bottaksen etusiipeen ohituksen aikana ja sen jälkeen Leclerc osui samaan kohtaan siipeä.
Tämän takia Bottaksen oli pakko tulla etusiiven vaihtoon ja renkaiden vaihtoon ensimmäisten kierrosten aikana. Hän putosi kisassa viimeiseksi.
Alfa Romeon Kimi Räikkönen onnistui lähdössä hyvin ja ajeli melkein koko kisan paikalla 7.
Bottas oli loppujen lopuksi kahdeksas ja Räikkönen seitsemäs.
Mercedeksen Lewis Hamilton ajoi selvään voittoon viime vuoden Unkarin GP:ssä.
Tallikaveri Valtteri Bottas oli pitkään kakkosena, mutta loppuvaiheessa Ferrarin Sebastian Vettel ja Kimi Räikkönen pääsivät ohitse.
Vettelin ohittaessa Bottaksen autot osuivat niin, että Bottaksen etusiipi vaurioitui. Samassa yhteydessä Räikkönen pääsi myös Bottaksen ohi.
Maaliin ajettiin järjestyksessä Hamilton, Vettel, Räikkönen.
Kisan lähtö onnistui kaikilta hyvin, eikä kärjen osalta tapahtunut muutoksia. Ainoastaan Red Bullin Max Verstappen nousi ensimmäisen kierroksen aikana viidenneksi.
Kierroksella 6 kuitenkin Verstappenin auto hajosi ja hän keskeytti.
Kierroksella 15 Räikkönen tuli ensimmäisenä renkaiden vaihtoon ja Bottas teki saman seuraavalla kierroksella.
Hamilton tuli renkaiden vaihtoon kierroksella 26 ja Vettel nousi kärkeen.
Räikkönen vaihtoi toisen kerran renkaitaan kierroksella 39 ja hän tuli takaisin radalle viidentenä.
Seuraavalla kierroksella Vettel vaihtoi renkaita ja putosi kolmanneksi Hamiltonin ja Bottaksen perään.
Räikkönen ajoi parhaita kierroksia uusilla renkailla ja kierroksella 60 hän oli ajanut kiinni Bottaksen ja Vettelin.
Kierroksella 65 Vettel puristi Bottaksen ohi ja sen jälkeen Bottaksen etusiipi osui Vettelin takapyörään ja Räikkönen pääsi myös ohi.
Bottas jatkoi rikkinäisellä etusiivellä ja Red Bullin Daniel Ricciardo pääsi Bottaksen kantaan.
Kierroksella 68 Ricciardo yritti ohitusta ja Bottas törmäsi Ricciardoon.
Molemmat pääsivät jatkamaan ja viimeisellä kierroksella Ricciardo ohitti Bottaksen.
Unkarin GP:n lopputulos 2018
1 Lewis Hamilton Mercedes 1:37:16.427
2 Sebastian Vettel Ferrari +17.123s
3 Kimi Räikkönen Ferrari +20.101s
4 Daniel Ricciardo Red Bull +46.419s
5 Valtteri Bottas Mercedes +50.000s
6 Pierre Gasly Toro Rosso +73.273s
7 Kevin Magnussen Haas +1 kier.
8 Fernando Alonso McLaren +1 kier.
9 Carlos Sainz Renault +1 kier.
10 Romain Grosjean Haas +1 kier.
11 Brendon Hartley Toro Rosso +1 kier.
12 Nico Hulkenberg Renault +1 kier.
13 Esteban Ocon Force India +1 kier.
14 Sergio Perez Force India +1 kier.
15 Marcus Ericsson Sauber +2 kier.
16 Sergey Sirotkin Williams +2 kier.
17 Lance Stroll Williams +2 kier.
NC Stoffel Vandoorne McLaren Kesk.
NC Max Verstappen Red Bull Kesk.
NC Charles Leclerc Sauber Kesk.
Suomen MM-rallin oheiskilpailu Vetomiehet saatiin lauantaina maaliin Jyväskylän Paviljongilla. Nelivetomiehissä voittoon ajoi Mika Rampanen ja kaksivetoisen Vetomies-luokassa Jesse Turunen.
Nelivetomiehissä lauantain avauspätkälle lähdettiin Antti Nokkasen johdolla, mutta se ei kauaa kestänyt, vaan Rampanen otti johtopaikan heti aamusta alkaen. Rampasen loistaessa nimekkäin keskeyttäjä lienee ollut Jaro Kinnunen.
Seppo Kopra ajoi pohjat Päijälään, mutta Rampanen jäi hänestä vain 0,3 sekuntia. Kolmen ajetun pätkän jälkeen Rampasen johto oli jo 18,4 sekuntia Nokkaseen, Anssi Rytkösen noustessa kolmanneksi 20,7 sekunnin erolla kärkeen.
Kakaristossa Nokkanen ajoi ulos ja Rytköseltä hajosi vaihdelaatikko.
Pätkän nopein oli Kopra selvällä 7,2 sekunnin erolla Rampaseen. Kakariston jälkeen Kopra nousikin kisan kakkoseksi 36,5 sekuntia Rampaselle jääneenä. Kolmannen sijan nappasi itselleen puolestaan Jukka Holtinkoski. Sama järjestys säilyi myös viimeisen erikoiskokeen ja koko rallin maaliin asti.
Nelivetomies-kilpailun lopputulokset
1. Mika Rampanen 39.39,5
2. Seppo Kopra + 37,8
3. Jukka Holtinkoski + 49,2
4. Mika Eloluoma + 1.29,9
5. Pekka Karjalainen + 2.31,1
Jesse Turuselle vihdoin Vetomiesten voitto
Kaksivetoisten Vetomies-luokassa voiton vei Jesse Turunen, Mika Lemmetin ja Markus Hellströmin seuratessa perässä. Kilpailussa maaliin saakka pääsi yhteensä 51 autoa.
Lauantain avannelle Pihlajakoskelle lähdettiin Anssi Valkosen johdolla. Ennakkoon kovista nimistä samaan koivuun kapsahtivat Anssi Tawast ja Reijo Mattila. Erikoiskokeen parhaiten selvitti kaksinkertainen Vetomies-voittaja Vesa Hirvonen, ennen rallisprintistä rallin pariin siirtynyttä Mika Lemmettiä.
Päijälä oli puolestaan Joonas Lindroosin mieleen, sillä jämsäläinen ajoi 4,8 sekunnin eron Hirvoseen. Avauspäivän jälkeen johtoa pitänyt Valkonen joutui keskeyttämään moottoririkon takia. Myös viime vuoden voittaja, nelivetomies Henrik Pietarinen ja tuoreimman F-rallisarjan osakilpailun voittanut Kimmo Linden lähtivät kotimatkalle. Pohja-aikansa johdosta Lindroos ohitti Hirvosen sekunnilla ennen Kakaristoa. Kolmanneksi nousi puolestaan Jesse Turunen.
Kakaristossa kärjessä olleet Lindroos ja Hirvonen keskeyttivät. Lindroosilta hajosi voimansiirto ja Hirvoselle tuli perärikko. Turunen ajoi pohjat 6,3 sekunnin erolla Lemmettiin ja kasvatti kokonaisjohtonsa yli 20 sekuntiin.
Turunen oli hyvässä iskussa vielä päätöspätkälläkin. Erot olivat selvät, mutta kisasta saatiin kuitenkin tiukka. Ensiksi Turusen johto Lemmettiin kuihtui, kun Turunen sai 20 sekunnin aikasakon myöhästymisestä. Tätä ei Lemmetti lähtiessään tiennyt ja ero kasvoi 24,7 sekuntiin.
Hellströmin kova aika nosti hänet puolestaan tasa-aikaan Ilmo Larion kanssa ja parempi aika avauserikoiskokeella ratkaisi kilpailun kolmannen sijan Hellströmin hyväksi.
– Kahden epäonnistuneen kisan jälkeen maaliin pääsy ja voitto tyydyttävät. Lahjaksihan tämä kuitenkin tuli, kun Joonas (Lindroos) ja Vesku (Hirvonen) keskeyttivät. Ihan heidän vauhtiinsa en ehtinyt, Jesse Turunen tunnusti kilpailun maalissa.
Vetomies-kilpailun lopputulokset
1. Jesse Turunen 41.25,5
2. Mika Lemmetti + 24,7
3. Markus Hellström + 27,4
4. Ilmo Lario + 27,4
5. Kristian Nieminen + 51,3
Suomen MM-rallin voitto meni tänäkin vuonna Viroon Toyotan Ott Tänakille. Suomi sai pitkästä aikaa kuitenkin kaksi kuljettajaa palkintopallille.
Toiseksi ajoi Citroënin Esapekka Lappi ja kolmanneksi Toyotan Jari-Matti Latvala.
Neljänneksi ajoi Hyundain Andreas Mikkelsen ja viidenneksi Citroënin Sébastien Ogier.
M-Sportin Teemu Suninen oli kahdeksas ja WRC2 Pro -luokan voittaja Kalle Rovanperä kokonaiskisassa yhdeksäs.
Tänak oli myös viimeisen erikoiskokeen nopein ja saalisti viisi ylimääräistä pistettä. Seuraavina viimeiselle erikoiskokeelle tulivat Hyundain Thierry Neuville (4 pist.), Mikkelsen (3 pist.), Ogier (2 pist.) ja Latvala (1 pist.).
Suomen MM-rallin lopputulos
1. O. TÄNAK 2:30:40.3 Ero kärk.
2. E. LAPPI +25.6 +25.6
3. J. LATVALA +7.6 +33.2
4. A. MIKKELSEN +20.2 +53.4
5. S. OGIER +2.7 +56.1
6. T. NEUVILLE +36.3 +1:32.4
7. C. BREEN +5.8 +1:38.2
8. T. SUNINEN +55.6 +2:33.8
9. K. ROVANPERÄ +5:20.3 +7:54.1
10. N. GRYAZIN +2:34.6 +10:28.7
11. J. HUTTUNEN +14.0 +10:42.7
Testin kohteena tällä kertaa BMW:n täysin uusi Z4. Herkullinen uutukainen kerää katseita, eikä vain San Francisco -punaisen ulkovärin takia.
Tämä uusin viime syksynä esitelty ja mallinimeä G29 totteleva on järjestyksessään kolmas Z4. Siinä missä edeltävä E89-malli oli muotoilultaan kahden naisen käsialaa ja virtaviivaisempi muodoiltaan, on uusi malli selvästi maskuliinisempi ja terävämpi linjoiltaan.
Kuva: Antti Järveläinen.
Mittasuhteet ovat pysyneet päällisin puolin Z4:lle tunnusomaisina, mutta muotoilussa ei juuri yhtäläisyyksiä edeltävään malliin ole löydettävissä. Pituutta on tullut lisää peräti 84 mm ja leveyttä 74 mm. Ulkomittojen kasvaessa, akseliväli on yllättäen lyhentynyt 26 mm.
BMW:lle tunnusomaiset etu grillin “munuaiset” ovat leveät ja matalat. Ulkonäöltään ne poikkeavat muusta mallistosta ristikkokuviollaan, jota ei ole nähty vielä muissa malleissa.
Muotoilultaan Z4:t ovat kestäneet erittäin hyvin aikaa. Ensimmäinen Z4 esiteltiin jo vuonna 2002, ja nyt tämän uusimman kolmannen sukupolven mallin voi odottaa pysyvän mallistossa taas seuraavat 6-7 vuotta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ajettavuus tuo mukana yllätyksiä alustan osalta
Ajoasennosta saa todella sporttisen ja autossa istuu matalalla tiiviisti penkissä. Kompaktissa ohjaamossa kaikki on lähellä ja hyvin ulottuvilla.
Leveältä keskikonsolilta onnistuu helposti iDrive-järjestelmän käyttö, ajotilojen vaihtaminen ja katon sähkökäyttö.
BMW tunnetaan tinkimättömästä asenteestaan, kun kyseessä on auton ajettavuus. Ajettavuus tietysti korostuu vielä entisestään puhuttaessa kaksipaikkaisesta urheilullisesta avoautosta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Lyhentyneen akselivälin huomaa helposti auton ketteryydessä, ja ajossa tulee helposti tunne kuin autossa olisi ohjaus myös taka-akselilla. Autoa on hauska ja ketterä pyöritellä pienemmillä kaduilla. Ohjaustuntuma on totuttuun BMW:n tapaan todella tarkka.
Lisävarusteena koeajoautoon otettu adaptiivinen M Sport -alusta on jämäkkä. Pientä pintakovuutta on havaittavissa huonommilla teillä. Heikoimmaksi lenkiksi alustan osalta osoittautui taka-akselin “pompotus”. Hiljaisemmilla nopeuksilla ajohidasteissa ja epätasaisella alustalla ajettaessa takapää joustaa yllättävästi ikään kuin pompottaen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Parhaiten alusta pääsee oikeuksiin kovemmilla nopeuksilla ja hyvällä tiellä. Renkaina toimi koeajoautossa lisävarusteena otetut 19 tuumaiset, edessä 255 ja takana 275 leveät Michelin Pilot Super Sportit.
Z4:ssä istuu vähän pituusakselin keksikohdan takapuolella. Tämä lisää entisestään urheilullista menoa, mutta myös samalla pakoäänet ovat lähempänä korvia. Pakoääniä ja turbon suhahduksia ei ole yritetty turhaan peitellä, vaan moottorista on otettu irti varsin menevä äänimaailma.
Moottorina koeajoautossa oli kolmesta moottorivaihtoehdosta pienin, kaksilitrainen 197 hevosvoimainen nelikko. Menohaluja autolla on riittävästi pienimmälläkin moottorilla, vaikkakin avoautolla kyse on useammin rennosta kruisailusta kuin maksimaalisen suorituskyvyn tavoittelemisesta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Arki- tai kakkosautoksi?
Suomen kesä on valitettavan lyhyt ja avoautokelit saattavat huonona vuotena olla hyvin vähissä. Avoauto ei kuitenkaan tarkoita, etteikö autoa voisi käyttää yhtä hyvin myös talvella siinä missä mitä tahansa muuta autoa.
Uudessa Z4:ssä on kangaskatto, joka mahdollistaa katon taittumisen tavaratilaan kompaktiin kokoon, silloin kuin kelit avoautoilijoita hellivät. Tavaratilan koko pysyy vakiona, katon asennosta riippumatta. Leveään 281 litraiseen tavaratilaan mahtuu mukaan hyvin vaikka golfvarusteet.
Auto onkin oiva vaihtoehto arjen nautiskelijoille, jotka haluavat autoltaan persoonallisuutta ja nautintoa, eikä suurelle tavaratilalle tai takapenkeille ole tarvetta. Tunnokkaasta ja laadukkaasta ajonautinnosta ei voi olla pitämättä!
Kuva: Antti Järveläinen.
BMW Z4 sDrive20i M Sport
Moottori: 1998 cm³, 4-sylinterinen
Maksimiteho: 197 hv. @ 4500-6500 rpm.
Maksimivääntö: 320 Nm. @ 1450-4200 rpm.
Kiihtyvyys: 6,6 sek. 0-100 km/t
Omamassa: 1480 kg.
Vaihteisto: 8-vaihteinen Steptronic automaatti
Vetotapa: Takaveto
Tavaratila: 281 l.
Yhdistetty kulutus: 7,4 l/100km.
CO2-päästöt: 167 g/km.
Alkaen hinta: 56 644 euroa, koeajoauto 83 052 euroa.
Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.
Hyundai voitti valmistajien maailmanmestaruuden. Kuvassa Thierry Neuville Jyväskylässä. Kuva: Toni Ollikainen / AKK.
Suomen MM-rallista on enää ajamatta yksi erikoiskoe, joka myös on niin sanottu supererikoiskoe, josta tulee ylimääräisiä pisteitä viidelle parhaalle.
Toyotan Ott Tänakin johto Citroënin Esapekka Lappiin on nyt 21,1 sekuntia ja kolmantena oleva Tänakin tallikaveri Jari-Matti Latvala on Lapista 8,6 sekuntia.
Neljäntenä oleva Hyundain Andreas Mikkelsen on 2,2 sekuntia Citroënin Sébastien Ogieria edellä, joten siitä sijasta käydään vielä tiukka kisa.
Hyundai haluaa mahdollisimman paljon pisteitä Thierry Neuvillelle, joten keikkakuski Craig Breen joutui ottamaan aikasakon, jonka turvin putosi Neuvillen taakse.
Suomen MM-rallin tilanne erikoiskoe 22 jälkeen (Laukaa 2)
1. O. TÄNAK 2:25:16.0 Ero kärk.
2. E. LAPPI +21.1 +21.1
3. J. LATVALA +8.6 +29.7
4. A. MIKKELSEN +21.3 +51.0
5. S. OGIER +2.2 +53.2
6. T. NEUVILLE +38.5 +1:31.7
7. C. BREEN +2.3 +1:34.0
8. T. SUNINEN +53.0 +2:27.0
Suomen MM-rallissa ehkä käydään vielä tiukka sekuntitaistelu kakkospaikasta.
Toyotan Jari-Matti Latvala ajoi pohjat päivän toisella erikoiskokeella ja nousi 7,3 sekunnin päähän Citroënin Esapekka Lapista.
Kärjessä yli 20 sekunnin johdossa ajaa Toyotan Ott Tänak.
Neljännestä sijasta taistelevat vielä Hyundain Andreas Mikkelsen ja Citroënin Sébastien Ogier. Miesten välinen ero on nyt 1,7 sekuntia.
Tänään ajetaan vielä aamupäivän kaksi erikoiskoetta toistamiseen.
Suomen MM-rallin tilanne erikoiskoe 21 jälkeen (Ruuhimäki 1)
1. O. TÄNAK 2:19:51.6 Ero kärk.
2. E. LAPPI +22.0 +22.0
3. J. LATVALA +7.3 +29.3
4. A. MIKKELSEN +23.0 +52.3
5. S. OGIER +1.7 +54.0
6. C. BREEN +13.7 +1:07.7
7. T. NEUVILLE +19.7 +1:27.4
8. T. SUNINEN +54.5 +2:21.9
RSD Racing Finland ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) julkaisevat yhteistyössä uuden opintokokonaisuuden, joka avaa mahdollisuuden toimia autourheiluinsinöörinä.
RSD yhteistyökumppaneineen tarjoaa opintokokonaisuuteen valittaville opiskelijoille mahdollisuuden opiskella kilpa-autoinsinööriksi SeAMKin konetekniikan koulutusohjelman sisällä.
Koulutus suunnataan konetekniikan koulutusohjelmassa auto- ja työkonetekniikan suuntautumisen valinneille.
SeAMKissa on konetekniikan koulutuksessa toteutettu jo pitkään tuotantopainotteista koulutusta, johon kuuluu oleellisena osana yritysyhteistyö.
Yritysyhteistyöhön kuuluvat projektipajat (12 opintopistettä), ohjatut työharjoittelut (30 op), projektiopintojakso (15 op) ja opinnäytetyö (15op).
Yksi opintopiste tarkoittaa 27 tuntia opiskelijan aktiivista työtä eli käytännössä kokonaisuus on lähes kolmannes neljän vuoden opinnoista.
Yhteistyö RSD:n kanssa mahdollistaa koulutuksen kilpa-autoinsinööriksi näiden opintojen sisällä tarjoten opiskelijoille yritysyhteistyökumppaneita Suomesta tai ulkomailta.
Mukaan valitaan ensisijaisesti kolmannen vuoden autoinsinööriopiskelijoita. Koulutus alkaa syksyllä 2019, ja ensimmäiset autourheiluinsinöörit valmistuvat 2021.
Idean isänä voidaan pitää RSD Racingin Raimo Skogia. RSD Racing Finland on vapaaehtoisvoimin toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää ja mahdollistaa moottoriurheilun harrastamista.
RSD:llä on kontakteja autourheiluvaikuttajiin Suomessa ja myös ulkomailla.
RSD muun muassa järjestää entisen huippukuljettajan Armin Schwartzin ajokoulutusta valitsemilleen lupaaville nuorille kuljettajille.
Lisäksi RSD ja Porsche Sprint Challenge NEZ ovat solmineet yhteistyösopimuksen mekaanikkopalveluista kausille 2019–2021.
Suuri merkitys yhteistyön syntymiselle on ollut myös kauhajokelaisen Relaa Racingin Raimo Niemellä. SeAMKin autoalan opiskelijoita on osallistunut Porscheilla kilpailevan Relaa Racingin teamin toimintaan jo usean vuoden ajan.
