Poliisi sai maanantai-iltana vähän ennen kello kahdeksaa ilmoituksen Muurlassa liikkuneesta henkilöautosta, jonka kuljettaja vaikutti olevan humalassa. Puolta tuntia myöhemmin samasta autosta tuli uusi ilmoitus Somerontieltä.
Ilmoituksen mukaan auton kulku oli epävakaata ja auto oli välillä kulkeutunut vastaantulijoiden kaistalle.
Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja oli ensin ajanut Someron suuntaan, mutta kääntynyt kuitenkin Perttelissä takaisin Salon suuntaan.
Kuljettaja oli suoralla tieosuudella menettänyt autonsa hallinnan ja se oli ajautunut vastakkaisen kaistan yli pientareelle. Jäljistä päätellen auto oli osunut ojanpenkereeseen.
Sen jälkeen noin 15 metrin ilmalennon jälkeen auto oli maahan osuessaan kääntynyt ja törmännyt kylki edellä puihin, jääden lopulta kyljelleen yli 30 metrin päähän tiestä.
Autoa kuljettanut mies löytyi pahoin vaurioituneen auton läheltä menehtyneenä.
Poliisin mukaan mies on oletettavasti sinkoutunut ulos autosta sen törmättyä puihin. Vainaja löytyi yhden puun alta.
Autoilun päästökeskusteluun törmää lähes päivittäin erilaisissa yhteyksissä. Käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut Kamux-ketju selvitti, millaisia tuntemuksia ajokortin omistavilla suomalaisilla on oman autoilunsa päästöistä.
– Oman autoilun päästöt mietityttävät monia. Kyselyn vastaajista lähes kuusi kymmenestä kokee aika ajoin syyllisyyden tunnetta siitä, että oma autoilu kuormittaa ilmastoa. Hieman yli 40 prosenttia vastaajista taas totesi, että oman autoilun päästöt eivät vaivaa mieltä, toteaa Kamuxin Tommi Iiskonmäki.
Syyllisyyden tunteita koettiin suurimmaksi osaksi ajoittain. Kuitenkin 17 prosentille vastaajista heräsi syyllisyyden tunteita melko usein.
Sukupuolien ja -polvien eroja
Kyselyn valossa naisissa on enemmän niitä, joilla on useimmin syyllisyyden tunteita, ja miehissä taas selkeästi enemmän niitä, joille oman autoilun päästöt eivät tuo tunnontuskia.
– Näyttäisi siltä, että yleisellä tasolla nuoremmat ikäluokat tiedostavat vahvemmin oman kulutuskäyttäytymisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Alle 34-vuotiaat olivat selkeästi useammin huolissaan oman autoilunsa päästövaikutuksista, sen sijaan heidän vanhempiensa ikäluokasta vain vajaalla kymmenesosalla oli yhtä usein syyllisyyden tuntemuksia. Useampilapsisissa perheissä oli myös eniten niitä, joiden aikuisia huoletti perheen autoilun päästövaikutukset, toteaa Iiskonmäki.
– Tuloluokkien yläpäässä syyllisyyden tunteita koettiin vähemmän, mutta kyse ei ole välttämättä piittaamattomuudesta. Hyvin toimeentulevilla on tyypillisesti uudempi ja vähäpäästöisempi auto käytössään. Jos autoilijalla on käytössään työsuhdeauto, niin ne lähtökohtaisesti ovat alle kolme vuotta vanhoja, ja kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin verrattuna vähäpäästöisempiä, Iiskonmäki jatkaa.
Arjen todellisuus ja vähäpäästöisyys
Pitäisikö omasta autoilusta sitten kokea syyllisyyttä, jos auto on välttämätön työssä käymisen ja oman arjen pyörittämisen kannalta?
– Monelle suomalaiselle on jokapäiväistä todellisuutta, että työmatkaa on taitettava autolla, ja haja-asutusalueella asuvien arjen palvelut, kuten kaupat ja terveydenhoito sekä harrastusmahdollisuudet ovat julkisten liikennepalvelujen ja pyörämatkan ulottumattomissa. Todellisia vaihtoehtoja autoiluun ei välttämättä ole, Tommi Iiskonmäki muistuttaa.
Kyselytutkimus tehtiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 18.-22.9.2019 Kamuxin toimesta. Verkkokyselyyn vastasi 708 ajokortin omaavaa 18-75-vuotiasta aikuista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Mobiilimaksamisen suosio on kasvussa, selviää Nesteen suomalaisille autoilijoille teettämästä tuoreesta kyselystä*.
Kyselyyn vastanneista jo 40 prosenttia käyttää arjessaan mobiilimaksamista esimerkiksi verkko-ostoksissa tai kaverille rahaa siirtäessä. Vastaava luku vuoden takaisessa kyselyssä oli 29 prosenttia.
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten aktiivisesti auton tankkaus ja pesu maksetaan mobiilisovelluksella.
Vastanneista jopa yksi neljäsosa (26 %) maksaa tankkauksen tai autopesun puhelimella.
Mobiilitankkaajista valtaosa maksaa aina puhelimella
Niistä kyselyyn vastanneista, jotka ovat kokeilleet tankkauksen tai autopesun maksamista mobiilisovelluksella, valtaosa (80 %) ei ole enää palannut kortilla tai käteisellä maksamiseen.
Tankkaus ja autopesu maksetaan siis puhelimella joka kerta tai aina muistaessa.
– Tulos viittaa siihen, että mobiilimaksaminen koetaan kätevämmäksi kuin kortilla tai käteisellä maksaminen. Kyselyn avoimissa palautteissa korostuvat mobiilisovelluksella maksamisen helppous ja nopeus sekä se, että huonoissa sääoloissa maksun voi hoitaa kätevästi auton sisältä käsin, kertoo Nesteen Mika Hyötyläinen.
Kyselyyn vastanneista ne, jotka eivät olleet hyödyntäneet asioinnissaan mobiilisovellusta, kertoivat etteivät luota oman puhelimensa käyttövarmuuteen tai mobiilisovellusten turvallisuuteen.
Osa vastaajista ilmoitti myös suosivansa mieluummin kortin tai käteisen käyttämistä tunnesyistä.
*) Nesteen autoilijapaneelilla teetetty kysely toteutettiin 5.-13.9.2019 välisenä aikana. Kysely lähetettiin 1 439 vastaanottajalle, joista 273 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 19 %).
Tämä ajoneuvo on alun perin saksalainen Heinkel, jonka valmistuslisenssi myönnettiin englantilaiselle Trojan ltd -yhtiölle 1962, vaikka tuotanto oli alkanut jo 1961.
Tehtaan tilastojen mukaan Trojaneita tehtiin 1961-1964 yhteensä 6 187 kappaletta, joista Suomeen tuotiin 25.
Kuva: CvB.
Suomalainen maahantuoja oli Kai Lauri Bremer, Mobilisti-lehden myöhempi perustaja.
Kuvan Trojan oli pitkään Kangasalla Pentti Nurmen omistuksessa. Se elvytettiin ajokuntoiseksi kesän 2013 aikana hämeenlinnalaisen Simo Niemisen toimesta.
Ajoneuvoa ei ole varsinaisesti entisöity, vaan se on kunnostettu ja siistitty alkuperäiseen ilmiasuunsa.
Trojan on Suomessa rekisteröity kolmipyöräiseksi moottoripyöräksi.
Kuva: CvB.
Moottori
Heinkelin yksisylinterinen kansiventtiilein varustettu nelitahtimoottori
Sylinteritilavuus 198 cc
Teho 10 BHP/5 500 kierrosta
Kuva: CvB.
Muuta tekniikkaa
Edessä erillinen pyöränripustus, kierrejouset ja nestetoiminen heilahduksenvaimennus sekä nestetoimiset jarrut.
Takana nestevaimenteinen kierrejousi ja mekaaninen käsijarru.
Vaihteistossa neljä vaihdetta sekä peruutusvaihde.
Sähköjärjestelmä 12 V ja varustettu Dynastart-startti-generaattori-yhdistelmällä
Leveys 1370 mm, pituus 2692 mm, korkeus 1320 mm ja paino 273 kg.
Kuva: CvB.
Auto oli vuonna 2017 esillä Vehoniemen automuseossa. Omistaja oli Simo Nieminen.
Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251. Vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.
– Hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on positiivista, että hirvikolareita sattuu nyt selvästi vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja niissä loukkaantuu vähemmän ihmisiä. Hirvikolareissa henkilövahingot ovat selvästi yleisempiä, kuin peuravahingoissa, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
-Peurakolareissa vahingot jäävät usein pienemmiksi ja henkilövahinkoja sattuu harvemmin. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta, kertoo Nieminen.
Puutteellisesta tilastoinnista johtuen peurakolareista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa viimeisen 20 vuoden ajalta. Niemisen mukaan peurakolarien lisääntyminen näkyy kuitenkin selvästi vakuutusyhtiön vahinkotilasoissa. Vahinkomäärät ovat suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat. Myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.
Viimeisen 20 vuoden kehitys: hirvikanta –70 % ja peurakanta +300 %
Selitys onnettomuuskehitykselle löytyy Luonnonvarakeskuksen tilastoista hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen jälkeisten kantojen kehityksestä vuosilta 2000–2018. Vuoden 2000 lähtötasosta hirvikanta on laskenut 149 100 hirvestä vuoden 2018 86 478 hirveen (-72 %). Vastaavasti valkohäntäpeurakannan vuoden 2000 metsästyskauden jälkeinen 35 250 yksilön kanta on kasvanut vuoden 2018 metsästyskauden päätteeksi 111 650 yksilöön (+317 %).
– Tulevalle syksylle on myönnetty aiempaa enemmän valkohäntäpeuran metsästyslupia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Nähtäväksi jää riittääkö metsästäjiä kaatamaan myönnettyjen lupien mukainen määrä peuroja, Nieminen sanoo.
Alkavalle metsästyskaudelle myönnettiin valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Faktoja hirvieläinkolareista:
Juuri nyt on suurin riski ajaa hirvieläinkolari. Riskit liikenteessä lisääntyvät syksyllä hämärän ajan pidetessä aamulla ja illalla, koska hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan. LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista (hirvet ja peurat) suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.
Ajonopeus vaikuttaa merkittävästi onnettomuusriskiin. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
Liikenneviraston arvion mukaan vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.
Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos joudut väistämään, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.
Autoliiton julkaisemassa turvaistuintestissä nähtiin kolariturvallisuudessa paras tulos vuoden 2015 jälkeen. Heikkoja arvosanoja annettiin neljä.
Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteuttamassa vuoden 2019 jälkimmäisessä turvaistuintestissä annettiin yhteensä 20 arvosanaa. Varsinaisia eri istuimia oli mukana 15, mutta koska osa istuimista on hankittavissa sekä Isofix-telakan kanssa että ilman, nämä vaihtoehdot ovat saaneet omat arvosanansa.
Kokeile ennen hankintaa
Testissä annettiin yhteensä 11 hyvää ja viisi tyydyttävää kokonaisarvosanaa. Kaikki nämä istuimet ovat lakisääteisiä vaatimuksia turvallisempia ja siten varsin hyviä vaihtoehtoja lapselle.
– Istuinta valittaessa ei kannata tuijottaa pelkkää arvosanaa. On tärkeää käydä kokeilemassa oikean kokoluokan istuimia asiantuntevassa lastentarvikeliikkeessä sillä autolla, jossa istuinta enimmäkseen aiotaan käyttää. Näin selviää, miten eri vaihtoehdot juuri omaan autoon ja omalle lapselle soveltuvat. Heikon tai välttävän arvosanan saaneet istuimet on kuitenkin syytä jättää harkintalistan ulkopuolelle, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo.
Kuva: Autoliitto.
Turvaistuintestissä annetaan arvosanat niin kolariturvallisuudesta kuin käytettävyydestä ja istuinmukavuudesta sekä kemikaalikuormituksesta.
Nämä osa-alueet on jaettu vielä pienempiin palasiin, kuten muun muassa etu- ja sivutörmäystesteihin, vöiden reititykseen ja istuimen vakauteen autossa. Suurin painoarvo on kolariturvallisuudella, mutta myös helppokäyttöisyys on tärkeää, sillä vain oikein asennettu istuin suojaa lasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Noin 1-4 vuotiaille tarkoitettu BeSafe iZi Kid X3 i-Size -istuin saavutti parhaan tuloksen turvallisuudesta kaikista vuoden 2015 jälkeen testatuista istuimista.
Tuolloin testikriteerejä kiristettiin eivätkä aiemmat tulokset ole vertailukelpoisia. Erinomaiseen kokonaisarvosanaan ei erinomainen kolariturvallisuus kuitenkaan riittänyt, sillä pienet puutteet käytettävyydessä pudottivat tuloksen arvosanaan hyvä.
Liikaa kemikaaleja
Yksikään istuin ei tällä kerralla reputtanut etutörmäystestissä, mutta Hauck iPro Baby yhdessä iPro -telakan kanssa sai nippanappa välttävän arvosanan, sillä istuin irtosi osittain telakasta. Sama istuin ilman telakkaa auton turvavöillä asennettuna ansaitsi etutörmäyksestä hyvän arvosanan.
Kaikki istuimet läpäisivät myös sivutörmäystestin. Britax Römer Kidfix² S -istuinta voi tosin käyttää yli 125 cm pituisille lapsille ilman selkänojaa korokeistuimena, jolloin se ei anna lainkaan sivutörmäyssuojaa. Istuinta ei pitäisikään käyttää ilman selkänojaa, varsinkin kun selkänojallisena se antaa erinomaisen suojan sivutörmäyksessä aina 150 cm:n pituiseksi asti.
Uppababy Mesa i-Size sekä Hauck iPro Baby sisälsivät liikaa kemikaaleja ja saivat haitallisista kemikaaleista arvosanan heikko. Heikko arvosana jostakin osa-alueesta tarkoittaa automaattisesti heikkoa kokonaisarvosanaa.
Heikkoja kokonaisarvosanoja tuli yhteensä neljä, sillä kumpikin istuin on saatavana sekä telekalla että ilman. Uppababyssa oli palonestoainetta TCCP EU-direktiivissä annetut raja-arvot ylittävä määrä, kun taas Hauck iPro Babyn naftaleenikuormitus oli liian suuri.
Karhu loukkaantui etelän suuntaan ajaneen pakettiauton törmättyä siihen Kiteellä Kuutostiellä Tolosenmäen kohdalla myöhään sunnuntai-iltana.
Karhu loukkaantui törmäyksessä, mutta jatkoi kulkuaan Rääkkylän suuntaan.
Paikalle saapuneet SRVA-toimijat jäljittivät karhua läpi yön ja se tavoitettiin maanantaiaamuna noin klo 8.00 aikaan ja jouduttiin lopettamaan saamiensa vammojen takia.
Yksin liikkeellä ollut pakettiauton kuljettaja ei loukkaantunut törmäyksessä. Pakettiauto vaurioitui törmäyksessä oikeasta etukulmastaan.
Lopetettu karhu oli noin 200 kiloinen aikuinen naaras ja se toimitettiin Ruokavirastolle Ouluun tarkastettavaksi.
Scania Suomi liittyi lokakuussa autoalan ja valtion väliseen Green deal -sopimukseen. Kestävä kehitys on Scanian 2025-strategian keskeinen asia.
Green deal -sitoumuksessaan Scania Suomi lupautuu jakamaan asiakkailleen tietoa vähäpäästöisistä ajoneuvoista ja vaihtoehtoisista käyttövoimista sekä lisäämään näiden käyttöä esittelyautoissaan. Lisäksi koko henkilöstölle annetaan kestävän kehityksen koulutusta.
Kestävä kehitys otetaan huomioon yhtiön kaikessa toiminnassa sekä kiinteistöissä. Liittyessään Green dealiin Scania Suomi on sitoutunut sopimuksen tavoitteiden edistämiseen ja valinnut toteutettaviksi toimenpiteiksi seuraavat:
Scania Suomi haluaa lisätä yleistä tietoisuutta sekä muuttaa asenneilmapiiriä kestävästä kehityksestä jakamalla sekä omalle henkilökunnalleen että sidosryhmilleen tietoa vähäpäästöisistä ajoneuvoista, biopolttoaineista ja muista vaihtoehtoisista käyttövoimista.
Yhtiö tekee yhteistyötä valittujen polttoaineyhtiöiden kanssa jakaakseen tietoa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrasta.
Esittely- ja kiertueautokannassa lisätään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja on aina myös mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Tänä vuonna aloitettuun vuokrausliiketoiminnan ajoneuvokantaan on tulossa kaasukäyttöisiä ajoneuvoja.
Vuoden 2019 aikana Scania Suomi järjestää kestävän kehityksen koulutusta yli 600 työntekijälleen.
Scania haluaa olla kuljetusalalla kestävän kehityksen edelläkävijä
Scania on asettanut itselleen oman 2025 -strategian käyttöönoton myötä uusia tavoitteita, jotka liittyvät ilmastoon ja Scanian tuotteiden vaikutuksiin. Nämä tavoitteet korostavat yhtiön sitoutumista siihen, että tuotteiden päästöt ovat varmasti Pariisin sopimuksen mukaisia.
Scanian ilmastotavoitteet:
Leikata hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia yhtiön hankkimista maakuljetuksista tonnia kohti vuoteen 2025 mennessä.
Leikata toiminnan päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Siirtyä 100-prosenttisesti fossiilittomaan sähköön vuoteen 2020 mennessä.
Scanian Pathways Study¹ -tutkimus osoittaa, että raskaiden kaupallisten kuljetusten nollahiilidioksidipäästöjen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on paitsi mahdollista, myös taloudellisesti kiinnostavaa.
Tutkimuksen mukaan biopolttoaineet ovat nopein ”tässä ja nyt” -keino puhtaampiin kuljetuksiin, mutta sähköistäminen on pitkällä aikavälillä kaikkein edullisin vaihtoehto ja tulevaisuuden kestävän kuljetusjärjestelmän avaintekijä.
Scania tarjoaa markkinoiden tällä hetkellä kattavimman valikoiman muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla toimivia tuotteita. Yhtiö on sitoutunut edistämään muutosta kohti kestävän kehityksen kuljetuksiin ja toimimaan alan edelläkävijänä.
Espanjan Jerezissä ajetuissa Lamborghini Super Trofeo ratasarjan finaaleissa Juuso Puhakka onnistui näyttämään parasta osaamistaan kun hän koko pitkän viikon ajan aina testipäivästä Aasian mestaruussarjan finaaleihin ja MM-osakilpailuihin saakka kellotti samoja kierrosaikoja Euroopan ja Amerikan tähtikuljettajien kanssa.
Vaikka perjantaina hän japanilaisen tiimikaveri Takashi Kasain kanssa äärettömän niukasti hävisi mestaruustaistelun ja sunnuntain toisessa MM-finaalilähdössä FFF Racing Teamin autokunta koki rengasrikon, oli silti Puhakka yksi nopeimmista kuljettajista lähes 80 muun kuljettajan joukossa.
Lauantaina ajetuissa MM-osakilpailijen aika-ajoissa Puhakka kiersi Jerezin 4,6 kilometrin mittaisen kilparadan vain puoli sekuntia paalupaikkaan oikeuttanutta aikaa hitaammin ja näin starttasi kilpailuun neljännestä lähtöruudusta.
Tasaisesti kärkikuljettajien joukossa ajanut vuoden 2018 sarjamestari toi auton vitossijalla vaihtoon. Kun omalla ajovuorollaan tiimikaveri Kasai tippui yhden sijan, olivat he maalilipulla silti paras Aasian Mestaruussarjan autokunta ja siten keräsivät kuudenneksi korkeimmat pisteet.
Kuitenkin sunnuntain toisessa MM-osakilpailussa Kasai koki rengasrikon ja ylimääräisen varikkopysähdyksen myötä toi auton peräpään kuljettajana Juusolle, joka omalla ajovuorollaan kellotti jälleen kärkikuljettajien vastaavia kierrosaikoja. Kuitenkaan matka ei riittänyt nousemaan pistesijoituksille ja näin kaksikon oli tyydyttävä MM-kilpailujen yhdeksänteen sijaan.
Lamborghini Super Trofeo ratasarjan PRO-luokan maailmanmestareiksi ajoi tanskalainen Frederik Schandorff yhdessä venezuelalaisen tiimikaverinsa Johathan Cecotton kanssa.
Toinen suomalaiskuljettaja Mikko Eskelinen ei kilpailuissa ajanut, koska hän koki vakavan ulosajon Euroopanmestaruussarjan finaalilähdössä eikä terveydellisistä syistä pystynyt MM-finaaleissa ajamaan.
Lamborghini Super Trofeo World Finals, Jerez 2019
1. Frederik Schandorff (DNK) & Jonathan Cecotto (VEN), 28 pistettä
2. Andrea Amici (ITA) & Sandy Mitchell (GBR), 28 pistettä
3. Paolo Ruberti (ITA) & Cedric Sbirrazzuoli (MON), 16 pistettä
—
9. Juuso Puhakka (ITA) & Takashi Kasai (JAP), 5 pistettä
