Koti Blogi Sivu 1803

Sipoon omakotimurtautujien auto löytynyt — poliisi kiittää vihjeistä

Kuva: Poliisi.

Julkaisimme 16.9. poliisin tiedotteen, missä pyydettiin havaintoja Sipoossa omakotitaloon murtautuneista henkilöistä ja heidän käytössään olevasta autosta.

Poliisi sai tiedotteen johdosta paljon vihjeitä. Vihjeiden ja poliisin omien tutkintamenetelmien kautta saatujen havaintojen johdosta poliisi otti 23.9.2019 kiinni toinen asuntoon murtautunut mies.

Mies vangittiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 27.9.2019 epäiltynä törkeän varkauden yrityksestä. Kuulustelussa mies on tunnustanut murtautuneensa asuntoon.

Myös asuntomurtopaikalla havaittu auto on poliisin hallussa.

Itä-Uudenmaan poliisi kiittää asian johdosta tulleista vihjeistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autoliiton Helsingin seudun osasto: Keskustatunnelin suunnittelua on jatkettava

Kuva: CvB.

Helsingin maanalaisen kokoojakadun, ns. keskustatunnelin tarve hyvine ja huonoine puolineen pitää selvittää perusteellisesti. Suunnittelun keskeyttäminen olisi vakava virhe. Tunteeseen perustuva luopuminen hankkeesta ei ota huomioon maan etua puhumattakaan Helsingin omista ja koko pääkaupunkiseudun tarpeista, todetaan Autoliiton Helsingin seudun osaston tiedotteessa.

Julkisuudessa näkyneiden tietojen mukaan Helsingin kaupungin poliitikot olisivat keskeyttämässä maanalaisen kokoojakadun suunnittelun.

Hankkeen keskeyttäminen tässä vaiheessa, jolloin aiheesta on käytettävissä vain virkamiestyönä tehty alustava hahmotelma, olisi vähintäänkin outoa.

Kysymys ei ole tunnelin toteuttamispäätöksestä, vaan vaihtoehtojen etsimisestä ja suunnitelmien saattamisesta sellaiseen vaiheeseen, että asiasta voitaisiin käydä faktoihin pohjautuvaa keskustelua. Nyt ei olla siinä tilanteessa.

Ei pelkästään Helsingin asia

Lisäksi on huomattava, että Helsingin liikenteellinen toimivuus ei ole pelkästään Helsingin asia. Sillä ei ole merkitystä pelkästään kaupungin oman kilpailukyvyn kannalta. Vaikutus ulottuu koko maahan. Herää kysymys, onko Helsingillä edes oikeutusta päättää yksin näin olennaisesta asiasta.

Maanalaisen kokoojakadun viimeisin alustava suunnitelma tuli julkisuuteen vain muutama viikko sitten. On täysin ennenaikaista vetää hankeen tarpeellisuudesta lopullisia johtopäätöksiä. Se ei ole kenenkään etu. Mistä johtuu moinen kiire?

Halu suunnittelun keskeyttämiseen viittaa siihen, että hankkeen ideologiset vastustajat pelkäävät hyötyjen suhteessa kustannuksiin osoittautuvan yllättävän suuriksi. Vaatimukset suunnittelun lopettamiseen vaikuttavat tarkoitushakuisilta. Ei haluta ottaa riskiä jatkoselvitysten tuloksista.

Maanalaista katua suunnitellaan 2030-luvulle ja siitä eteenpäin. Sen tarpeellisuutta ei voida eikä pidä arvioida nykytilanteen mukaan. Tämä tuntuu nyt unohtuneen.

Kestämätön tilanne satamaliikenteelle

Yhtenä vastustamisperusteena on mainittu päästöjen lisääntyminen, koska hankkeen toteuttaminen lisäisi autoliikennettä. Arvio autoliikenteen lisääntymisestä lienee oikea, mutta päästöt tuskin tulevat lisääntymään tunnelissa. Sen sijaan tökkivä liikenne maan päällä lisäisi niitä.

Maanalaisen kokoojakadun mahdollisena käyttöönottoajankohtana liikenteen päästöt eivät ole nykyisellä tasollaan. Ne ovat autojen teknisen kehityksen myötä vähentyneet olennaisesti.

Sen sijaan ruuhkat – jos hanke jää toteuttamatta – eivät häviä mihinkään. Päinvastoin, sekä henkilö- paketti- että kuorma-autoliikenne mitä todennäköisimmin lisääntyvät ja ruuhkat niiden myötä.

Erityisesti satamaliikenne muodostuisi kestämättömäksi, eikä ole odotettavissa, että sen enempää satamien raskasta liikennettä kuin henkilöautoliikennettäkään siirrettäisiin muualle.

Autolauttaliikennettä ei voi taloudellisesti ylläpitää pelkällä henkilöliikenteellä ja toisaalta Länsisatamaan hiljattain tehdyt investoinnit osoittavat, että toimintaa on tarkoitus jatkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Hernesaareen ja eräille paikoille muuallekin keskustaan on suunniteltu uutta asuinrakentamista. Näiden hankkeiden toteutuessa katuverkko ruuhkautuu entistä enemmän.

Halutaanko Helsingin keskusta siis täysin tukahduttaa maanpäälliseen liikenteeseen? Se tulee todennäköisesti tapahtumaan, jos keskustatunnelia ei rakenneta. Perusteellinen selvitystyö valaisisi asiaa enemmän.

Autoliikenne ei häviä mihinkään

Autoliikenne ei häviä mihinkään, vaikka näin haluttaisiinkin. Henkilöauto on monessa tilanteessa niin välttämätön, että ihmiset eivät voi kokonaan luopua sen käytöstä. Auto on arjen mahdollistaja, jota ilman mikään ei toimisi. Se olisi paras tiedostaa ja suunnitella kaupunkia tosiasioiden valossa.

Jos keskustan liikenteelle annetaan mahdollisuus liikkua sujuvasti maan alla, erityisesti raskaat kuorma-autot mutta myös kevyemmät moottoriajoneuvot vähenisivät kaduilta.

Se puolestaan antaisi erinomaiset edellytykset laajentaa kävelyalueita sekä edistäisi turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Tämä kaikki pitäisi tietysti selvittää tarkemmin, mutta tuntuu siltä, että hankkeen vastustajat ovat jättäneet tämän näkökohdan hyvin vähälle huomiolle.

Ennen päätöksen tekoa päättäjien olisi syytä tutustua esimerkiksi Tukholman ja Oslon kävelykeskustaratkaisuihin, jotka ovat mahdollisia ainoastaan liikennetunnelien avulla.
Helsingissäkin viihtyisä keskusta ilman ruuhkia lisäisi kansainvälistä liike-elämän kiinnostusta.

Keskustatunneli on hankkeena jättimäinen ja arvioidut kustannukset ovat sen mukaiset. On kuitenkin ennenaikaista vetää kustannusten suhteen lopullisia johtopäätöksiä.

Kannattaisi selvittää, kuinka laajana tunneli olisi viisasta toteuttaa ja olisiko hanke mahdollista tehdä vaiheittain aloittaen esimerkiksi satamien vaatimista maanalaisista liikennejärjestelyistä?

Tunnelia ei tehdä autoja vaan ihmisiä varten

Entä millaiset vaikutukset suuren tunnelityömaan aloittamisella olisi Helsingin ja koko maan elinkeinoelämälle? Sekin kaipaisi tarkempaa arviointia. Yhtä lailla tärkeää olisi arvioida, mitä Helsingin taloudelle seuraisi siitä, että hanketta ei toteuteta.

Selvittämättä myös lienee, olisiko hankkeelle saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Ainakin valtion intressi asiassa on suuri.

Osaa rahoituksesta voitaisiin lisäksi anoa myös EU:lta. EU saattaisi osallistua kustannuksiin, koska sen suunnitelmissa on ulottaa Baltian maiden läpi Helsingin kautta mantereen pohjoisosiin kulkeva moottoritietasoinen yhteys osana Euroopan runkoverkkoa.
Suunnitelmassa edetään siitä riippumatta, hoidetaanko liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä tunnelilla tai autolautoilla.

Helsingin sujuva läpiajo lienee suunnitelmassa melkoinen Suomen ratkaistavaksi jäävä ongelmakohta. Keskustatunneli satamiin ulottuvine yhteyksineen voi hyvinkin olla jopa ainoa toimiva ratkaisu ongelmaan.

Keskustatunnelin tarvetta on olennaista selvittää edelleen. Kyseessä on aivan olennainen asia paitsi Helsingin myös koko maan tulevaisuudelle. Olisi edesvastuutonta lopettaa työ nyt, kun se on vasta pääsemässä alkuun.

Jos haluamme toimivan, viihtyisän ja turvallisen pääkaupungin, jossa kaikki liikennemuodot pelaavat sujuvasti ja liike-elämällä on hyvät toimintaedellytykset, keskustatunnelin toteuttaminen jossain muodossaan on todennäköisesti jopa välttämätöntä.

Nyt viimeistään on aika selvittää asia perin juurin. Kannattaa myös muistaa, että tunnelia ei tehdä autoja vaan ihmisiä, kaikkia ihmisiä varten.

Väliotsikot toimituksen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kamuxin Göteborgiin kaavailtu myymälä siirtyy Sundsvalliin

Kuva: Kamux.

Käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux avaa Ruotsissa uuden myymälän Sundsvalliin toisella vuosineljänneksellä 2020.

– Göteborgin kaupungin kaavoituksesta ja siihen liittyvistä rajoituksista johtuen olemme muuttaneet suunnitelmiamme ja avaamme uuden myymälän Sundsvalliin Göteborgin sijasta. Tämä oli valitettavaa, mutta onneksi onnistuimme löytämään kiinnostavan, korvaavan lokaation. Sundsvallin myymälä istuu suunnitelmiimme hyvin. Göteborg on meille mielenkiintoinen kaupunki, ja siksi ajatuksemme on palata mahdolliseen avaukseen myöhemmässä vaiheessa, Ruotsin maajohtaja Robin Toss kertoo.

Sundsvall sijaitsee noin 340 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen. Se on vilkas 100 000 asukkaan satamakaupunki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pitkän linjan Ford-mies Suomen BMW:n ruoriin

Kuva: BMW.

BMW Group Suomen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Janne Kämäräinen, 43. Kämäräinen aloittaa tehtävässään 4.11.2019.

Kämäräisellä on 20 vuoden kokemus autoalasta. Hän siirtyy BMW Group Suomen toimitusjohtajaksi Tanskan Ford-myyntiyhtiö Ford Motor Company A/S:n toimitusjohtajan tehtävästä.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Oy Ford Ab:n markkinointijohtajana vastuullaan Suomi ja Baltian maat, myyntijohtajana sekä useissa markkinoinnin ja myynnin johtotehtävissä Fordin palveluksessa Suomessa ja Saksassa.

Suomen BMW:n entinen toimitusjohtaja Christer Stahl, 62, jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Stahl aloitti BMW:n palveluksessa vuonna 2003 ja Suomen-toimintojen toimitusjohtajana vuonna 2017.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Moottoriurheilulegenda Sir Stirling Moss täytti 90 vuotta

Sir Stirling Moss ajaa edelleen näytösajoja . Kuva: Daimler.

Britti Stirling Moss kirjoitti historiaa 1.5.1955, kun hän 25-vuotiaana voitti legendaarisen Mille Miglia -kisan siihen mennessä parhaalla koskaan ajetulla ajalla ja tuloksella.

Mercedes-Benz 300 SLR:llä Moss ajoi 30.4. Bresciasta Roomaan ja takaisin keskimäärin 157,65 kilometrin tuntinopeudella yhdessä ajoparinsa Denis Jenkinsonin kanssa.

Seuraava tähtihetki osui jo samalle kesälle, kun Moss voitti F1-autollaan (W 196 R) ensimmäisenä brittinä Ison-Britannian GP-kisan Aintreessa 16. heinäkuuta – ennen tallitoveriaan Juan Manuel Fangiota.

Vielä vuoden 1955 aikana Moss kirjautti itselleen Tourist Trophy -kisan voiton Pohjois-Irlannissa sekä ykkössijan Targa Floriolla Sisiliassa.

Autona oli jälleen Mercedes-Benz 300 SLR (W 196 S) ja tuloksena urheiluautoluokan maailmanmestaruus samana vuonna.

Nuoren miehen kilpaura oli kuitenkin käynnistynyt jo 1948, jolloin hän osti Cooper 500 -kilpa-auton, otti sillä osaa 15 Formula 3 -luokan kisaan ja voitti niistä peräti 12.

Ritariksi aateloitu Sir Stirling Moss täytti 90 vuotta 17.9.2019.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Pyöräilijät törmäsivät Mikkelissä — poliisi kaipaa toista pyöräilijää

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Mikkelin Rantakylässä Vanhamäntien kevyen liikenteen väylällä tapahtui lauantaina 28.9.2019 noin klo 18.45 kahden pyöräilijän välinen onnettomuus, jossa toinen pyöräilijä kaatui loukaten itsensä.

Molemmat pyöräilijät ajoivat poliisin tiedotteen mukaan Rantakylän nuorisotalon kohdalla samaan suuntaan alamäkeen, kun pyörät osuivat ohitustilanteessa toisiinsa.

Toinen pyöräilijä ei pysähtynyt paikalle selvittämään asiaa vaan jatkoi matkaansa Vanhanmäentietä Maamiehentien suuntaan.

Paikalta poistunutta maastopyörää ajoi kypäräpäinen rotevahko aikuinen mies, joka oli pukeutunut mustiin trikoohousuihin. Miehen maastopyörään oli kiinnitetty useita taustapeilejä.

Rantakylän nuorisotalon pihalla oli tapahtumahetkellä kaksi tyttöä, jotka auttoivat kaatunutta pyöräilijää.

Poliisi pyytää paikalla olleita tyttöjä sekä poistunutta pyöräilijää ilmoittamaan tietonsa Itä-Suomen poliisilaitoksen vihjepuhelimen numeroon 029 541 5232 tai vihjesähköpostiin osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi yhteydenottoa varten.

Myös muita tapahtuman mahdollisia silminnäkijöitä tai asiasta muuten tietäviä pyydetään ilmoittamaan tietonsa ja havaintonsa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Volvo näyttää lisää yksityiskohtia tulevasta XC40-sähköautostaan

Kuva: Volvo.

Sähköautojen esiinmarssi on osa autoilun historian suurinta muutosta. Ensimmäistä kertaa yli vuosisataan autot liikkuvat ilman bensiini- tai dieselmoottoria hyödyntäen auton alustaan asennettua akkua. Tämä tekniikka muuttaa autoja perustuksiaan myöten.

Tämä tarkoittaa myös, että autot eivät enää tarvitse pakoputkia tai suurta etusäleikköä jäähdytystä varten. Polttomoottorin poistaminen synnyttää säilytystilaratkaisuja myös konepellin alle.

Kuva: Volvo.

Tuleva akkukäyttöinen Volvo XC40 on Volvon ensimmäinen täyssähköauto.

Peitetty korin värinen etusäleikkö antaa autolle erottuvan visuaalisen ilmeen. Tämä on mahdollista, koska sähköauto tarvitsee vähemmän ilmavirtausta jäähdytykseen. Säleikköön on voitu myös pakata siististi uuden ADAS-tukijärjestelmän anturit.

Tarjolla on kahdeksan koriväriä, mukaan lukien täysin uusi Sage Green -metallisävy, joiden avulla kuljettajat voivat antaa XC40-sähköautolle yksilöllisen ilmeen. Kontrastisävyinen musta katto on autossa vakiona. Kaksi uutta 19 ja 20 tuuman pyörävaihtoehtoa tarjoavat lisää mahdollisuuksia auton ulkoasun muokkaamiseen.

Kuva: Volvo.

Sisätiloissa täysin uusi sähköautoille tarkoitettu käyttöliittymä pitää kuljettajan ajan tasalla tärkeistä tiedoista, kuten akun tilasta. Sisustus käsittää urheilullisia yksityiskohtia sekä kierrätysmateriaalista valmistettu lattiaverhoilu.

Akkukäyttöisestä XC40-mallista saatiin ensimmäisiä vihjeitä sähköisen 40.1 Concept -auton esittelyssä vuonna 2016. XC40 perustuu Volvon omaan CMA-alustaan, joka on laadittu alusta asti sähköistämistä silmällä pitäen. Akusto on integroitu auton alustaan, eikä se vaikuta sisätiloihin.

Kuva: Volvo.

Tämä tarkoittaa, että myös sähköinen XC40-malli sisältää lukuisia käytännöllisiä säilytystilaratkaisuja.

Sisätilojen suunnittelu mahdollistaa enemmän säilytystilaa ovissa ja istuinten alla, taitettavan koukun pienille laukuille sekä irrotettavan roska-astian keskikonsolissa.

Sähköisessä XC40-mallissa on erityinen säilytyslokero edessä konepellin alla. Se tarjoaa 31 litraa ylimääräistä säilytystilaa, koska sähkömoottori vie vähemmän tilaa kuin polttomoottori.

Malli esitellään suurelle yleisölle ensimmäisen kerran 16. päivä lokakuuta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kuva: Volvo.

Mitsubishin Vaasan jälleenmyyjä vaihtui

Kuva: Mitsubishi.

Vaasassa Mitsubishin edustaja vaihtui lokakuun alussa. Uusi edustaja on Rinta-Joupin Autoliike, joka korvaa tähänastinen jälleenmyyjjä Käyttöauto Oy:n.

Rinta-Joupin Autoliike Oy edustaa Mitsubishi-merkkiä Vaasan lisäksi Tervajoella, Rovaniemellä, Porissa, Mikkelissä ja Jämsä/Jyväskylä-alueella.

Mitsubishin myynti on ollut Suomessa kovassa kasvussa koko alkuvuoden ajan. Tämän vuoden tammi-syyskuun välisenä aikana Mitsubishin henkilöautoja on ensirekisteröity yhteensä 1624 kappaletta markkinaosuudella 1,9 %, kun viime vuoden vastaavana aikana niitä rekisteröitiin 779 kappaletta markkinaosuuden ollessa 0,8 %.

Mitsubishin myynti jatkaa 109 prosentin kasvussa, kun samaan aikaan henkilöautojen kokonaismarkkina on laskenut 10,3 prosenttia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Parkkisakko ei miellyttänyt — auton luo tullut nainen kaatoi pysäköinninvalvojan

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Maanantaina iltapäivällä pysäköinninvalvoja oli kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua Imatralla Tainionkosken kaupunginosassa väärin pysäköityyn henkilöautoon. Samaan aikaan ajoneuvon luokse tuli mies ja nainen.

Nainen tönäisi pysäköinninvalvojan maahan ja mies repi pysäköintivirhemaksun jonka jälkeen he poistuivat paikalta.

Poliisilla on tiedossa pysäköinninvalvojaa tönäisseen henkilöllisyys. Pysäköinninvalvoja ei loukkaantunut.

Poliisi tutkii asiaa virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Nokian Raskaat Renkaat saavutti merkkipaalun: vuosi ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia

Kuva: Nokian Renkaat.

Nokian Raskaat Renkaat -yksikössä on juhlittu tärkeää virstanpylvästä: kuluneen vuoden aikana ei ole sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

Vuonna 2015 Nokian Raskaissa Renkaissa tilastoitiin 56 LTIF*-tapahtumaa, 2016 luku oli 57,1, vuonna 2017 enää 10 ja 2018 5. Syyskuussa 2019 kuluneen 12 kuukauden LTIF-luku oli pyöreä 0.

– Tämä tulos ei ole ollut itsestäänselvyys eikä tie ole ollut helppo. Olemme tehneet tämän eteen töitä vuosia. Onnistuimme, koska koko työyhteisömme työntekijöistä esimiehiin ja ylimpään johtoon on sitoutunut parantamaan työturvallisuutta, johtaja Manu Salmi kiittää.

Tuloksen takana on monta parannusta ja korjaustoimenpidettä. Tehtaan työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja ja havainnoimaan myös työkaverin työskentelyä turvallisuuden parantamiseksi.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Raskaissa Renkaissa tehtiinkin yli 1 600 turvallisuushavaintoa. Jokainen kokous, jossa tuotanto on mukana, alkaa turvallisuuskatsauksella.

Jokaisella vuorolla on myös niin sanottu Safety10 eli työntekijä, joka on saanut erityiskoulutuksen turvallisuusasioihin. Heidän raporttinsa ovat olleet tärkeä osa turvallisuuden parantamista.

Yksi vaikuttava tekijä nollapoissaoloihin on myös käytössä oleva korvaavan työn malli.
Jos tapahtuu jotain, joka estää työntekijän jatkamisen omassa työtehtävässään, hän voi siirtyä toiseen tehtävään.

*LTIF, Lost Time Injury Frequency: sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //