Koti Blogi Sivu 1773

Poliisi vangitsi kuolonkolarin aiheuttaneen auton kuljettajan

Tekijä
Clas von Bell
-

Poliisi kertoi aikaisemmin 22.10. hieman ennen kuutta aamulla Liperissä Polvijärventiellä tapahtuneesta kolarista, jossa menehtyi yksi ihminen ja kaksi henkilöä loukkaantui.

Polvijärven suunnasta suurta nopeutta ajanut henkilöauto ajautui kylki edellä Marjalan suunnasta ajaneen henkilöauton keulaan.

Törmäys tapahtui VT 9:n yli johtavan sillan päällä. Sivuluisuun joutuneen auton matkustaja kuoli ja molemmat kuljettajat loukkaantuivat.

Sivuluisuun joutuneen auton kuljettaja pääsi pois sairaalahoidosta sunnuntaina 27.10. ja poliisi otti hänet kiinni rikoksesta epäiltynä.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi eilen auton kuljettajana toimineen vuonna 1998 syntyneen joensuulaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vammantuottamuksesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

Poliisi tutkinnassa on selvinnyt, että onnettomuusauto oli anastettu kolaria edeltävänä yönä joensuusta. Kuljettajalle suoritetussa huumetestauksessa hänen elimistöstään löytyi monia eri huumausaineita.

Vangitsemisen erityisenä perusteena käytettiin rikollisen toiminnan jatkamisvaaraa ja rikoskierteen katkaisua, sillä vangittavaksi määrätyllä miehellä on runsaasti rikostaustaa muun muassa huumausaine- ja omaisuusrikollisuudesta.

Syyte asiassa on nostettava viimeistään tammikuussa 2020.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kauko Säätäjä: Valtio kutsuu sinua auton ominaisuuksien testaajaksi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Autoliitto.

Valtiotaloudella on valtava määrä kohteita ja projekteja ja eri asioita hoidettavana. Siksi määrärahojen riittämättömyys koetaan jatkuvana ongelmana budjettineuvotteluissa.

Yksi tärkeä alue on kulkuyhteyksien hoito. Kaikkien eri liikenteen muotojen maanteiden, rautateiden sekä lentokenttien kunnossapito sekä uudistaminen vievät vuosittain suuren osan käytettävissä olevista varoista.

Toimiva logistiikka on viennin tärkeimpiä edellytyksiä. Tieverkostoa on joskus verrattu ihmisen verenkiertoon ja jos se ei ole kunnossa, koko ”potilas” voi huonosti.

Maamme teillä liikkuu päivittäin miljoonia erilaisia kulkuvälineitä. Viime vuonna henkilöautojen määrä oli 2 696 334 ja koko autokanta 3 130 640 yksikköä.

Maanteiden kunto koskettaa meitä jokaista, onhan kysymys yhteyksien toimimisesta ja kuljetusten sujumisesta. Ikäväksemme olemme joutuneet havaitsemaan teiden jatkuvan rappeutumisen.

Sekä sora- että asvalttipäällysteiden heikko pinta mietityttää ja askarruttaa. Joudutaanko nyt takaisin tilanteeseen, jonka vanhemmat autoilijat vielä muistavat, kun yleisillä teillä liikkui haravalla tasoittelevat kuoppien täyttäjät.

Aiheellinen pähkäily koskee kestopäällysteisiin tulleita teräväreunaisia monttuja. Merkittävä vaaratekijä on kuljettajien äkkijarrutukset yllättäviä kuoppia kiertäessä, jolloin vaarana on liukuminen vastakkaiselle ajokaistalle vastaantulijoita sekä jalankulkijoita väistellen.

Vakavasti harkittava kysymys on, mikä rasitus auton rakenteisiin kohdistuu, kun pyörä osuu syvään tai teräväreunaiseen kuoppaan.

Ottakaamme avuksi ajattelumalli.

Auton nopeus on esimerkiksi 80 km tunnissa. Kuoppaan ajettaessa akselistot kohtaavat hetkellisesti esteen 80 kilometrin vauhdilla.

Mikäli ajaja havaitsee montun viime hetkessä, turvautuu hän hätäjarrutukseen. Tässä tilanteessa jarru estää pyörän pyörimisen, jolloin se kohtaa voimalla esteen.

Eli vaikutus on sama kuin ajettaisiin tällä vauhdilla päin seinää. Seurauksena on usein tyhjäksi mennyt sekä käyttökelvottomaksi vaurioitunut hyväkin rengas sekä ikävimmässä tapauksessa vääntynyt vanne.

Autojen kehittynyt tekniikka pystyy osittain eliminoimaan sorateiden kuopista aiheutuvat auton hallintaan liittyvät ongelmat.

Kysymys kuuluukin, kestävätkö valmistusmaiden hyviin tieolosuhteisiin tehdyt nykyautot tällaiset tällit.

Eivät kestä. Useimmat näistä vaurioista ovat juuri teräväreunaisten kuoppien aiheuttamia.

Korjaamojen huoltolaskuissa ovat alkaneet kummitella jo vähän ajettujenkin autojen kohdalla teiden hoitamattomuuden seuraukset, lähinnä etupyörien ripustukseen liittyvien tukitankojen eli ”koiranluiden” sekä iskunvaimentimien rikkoutumisina.

Oma lukunsa ovat tuulilasivauriot siitä näkyvänä, mutta näkyvyyttä estävänä esimerkkinä aiheuttaen ajelun korjaamolle.

Lopputoteamus: sen minkä valtio teiden hoidossa säästää, se raha otetaan käyttäjän kukkarosta veroina ja korjauskuluina.

Kysyä sopii, onko asvaltti materiaalina niin kallista, että näitä kuluja on oikeuden mukaista tien käyttäjillä maksattaa.

Mieleen tulee vanha juttu hölmöläisten lyhyen täkin jatkamisesta. Leikataan yläosasta kaistale ja ommellaan se jalkopäähän.

Loppuiko palelu?

Tuskin tietkään tällä konstilla korjaantuvat. Onnistuuko teidenhoito-ongelman ratkaisu hölmöläisten tapaan tienhoidossa säästämällä?

Muun muassa näitä pohtii

Kauko Säätäjä

Ekologinen autopesula kierrättää pesuveden

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: HOK-Elanto.

HOK-Elanto on avannut Helsingin Kannelmäessä uuden pesukadun.

Pesukadun 40-metrinen linjasto kuljettaa auton valitun pesuohjelman läpi noin 5 minuutissa, vuodenajasta riippuen.

Pesukatu ottaa autoja vastaan minuutin välein, eli noin 60 autoa tunnissa, joten jonoja ei juurikaan muodostu. Odotusta kammoksuva voi vielä tarkistaa tilanteen ABC-mobiilisovelluksen jonokamerasta.

ABC Kaaren pesukatu tulee palvelemaan asiakkaitaan vuorokauden ympäri. Pesukadun avautuessa aukioloajat ovat arkisin klo 7-21, lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-18, jolloin henkilökuntaa on paikalla. 24/7 aukiolo otetaan käyttöön toiminnan vakiintuessa.

Öiseen aikaan klo 22-06 pesut maksavat 50 % normaalihinnoista. Pesun voi ostaa joko maksuautomaatista tai maksaa mobiilisovelluksella.

Suurin poikkeava asia pesukadulle ajettaessa on se, että auton vaihde jätetään vapaalle (automaattivaihteistossa ”N”) ja virta jätetään päälle. Tämä siksi, että kuljetin liikuttaa autoa pesulinjaston läpi, eikä auto liiku, jos renkaat ovat lukossa.

Lopputuloksen kannalta tärkeimmät vaiheet ovat esipesu ja viimeistelevä kuivaus. Viitisen minuuttia kestävän 40-metrisen matkan aikana auto voi kokea muun muassa vaahtoputouksen, alustanpesun, vanteiden pesun ja renkaiden kiillotuksen sekä vahakaaren ja vahan harjakiillotuksen.

Monipuolisesti ekologinen

ABC Kaaren pesukadulla käytetään ympäristöystävällisiä kemikaaleja. Valtaosa (80-90 prosenttia) auton pesuun käytettävästä vedestä on kierrätetty ja puhdistettu bioreaktorien avulla.

– Maan alle on upotettu neljä 25-kuutiometrin kokoista bioreaktoria, joiden sisällä tietty bakteerikanta käyttää ravintonaan kemikaaleja ja epäpuhtauksia. Monimutkainen prosessi, mutta noin sen voisi yksinkertaistaa, pesukadun toimittaja Prowash Oy:n asiantuntija Mikael Lindholm selvittää.

ABC Kaaren käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Raasepori-Somero-tielle tulee 17 uuden tekniikan peltipoliisia

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Sensys Gatso.

Kantatielle 52 välille Raasepori-Somero rakennetaan tänä syksynä uudella tekniikalla varustettuja ajonopeuksien automaattivalvontapisteitä.

Automaattista liikenneturvallisuusvalvontaa rakennetaan, koska tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä on todettu olleen ylinopeus.

Automaattivalvonnan rakentaminen alkoi 1.11. sähkötöillä ja huoltolevikkeiden rakentamisella. Kameratolpat asennetaan myöhemmin syksyllä.

Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin. Rakennustöistä ei aiheudu merkittävää haittaa liikenteelle. Automaattivalvonta käynnistyy huhtikuussa 2020.

Raasepori-Somero väliselle tieosuudelle tullaan sijoittamaan 17 valvontapistettä molemmin puolin tietä eli yhteensä 17 kameratolppaa.

Valvontapisteet sijoitetaan liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin, kuten esimerkiksi kohtiin, joissa tien nopeusrajoitusta lasketaan turvallisuussyistä. Valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät.

Esim. risteysalueilla ja asutuksen läheisyydessä halutaan turvata alempien nopeusrajoitusten noudattaminen. Toisaalta kameroita ei mielellään aseteta yllättäviin tienkohtiin, kuten alamäkiin ja mutkiin. Lisäksi valvontapisteiden sijoittumiseen vaikuttavat huoltolevikkeen rakentamismahdollisuudet.

Uusi automaattivalvontatekniikka mahdollistaa entistä laaja-alaisemman liikennevalvonnan

Uusi automaattivalvontatekniikka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia liikennevalvontaan. Uudet kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanhalla kameratekniikalla. Ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä.

Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta. Videovarmistusta voidaan käyttää hyödyksi etenkin risteyksien punaista päin ajamisen valvonnassa.

Samoin voidaan valvoa joukkoliikennekaistojen käyttöä. Tracking radar -tutkatekniikkaan perustuvissa uusissa kameroissa ei tarvita asfalttiin asennettavia induktiosilmukoita, jolloin kameran asennus on helpompaa ja nopeampaa.

Uusiin kameroihin on myös mahdollista määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset, jolloin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmien ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voidaan valvoa.

Kesäkuussa 2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain myötä poliisi voi automaattivalvonnan avulla määrätä liikennevirhemaksun ylinopeuden lisäksi muun muassa turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana. Tämän mahdollistaa uusien peltipoliisien aiempaa tarkemmat kuvat.

Nyt rakennettavat valvontapisteet on suunniteltu yhteistyössä Lounais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten ja liikenteenohjausyhtiö Intelligent Traffic Management Finlandin kanssa.

Valvontapisteet sijoittuvat 80 km/h tai sitä alemmille nopeusrajoitusalueille. Valvontapisteiden lisäksi asennetaan 4 kpl tiedotustauluja ja 20 kpl toistomerkkejä. Lisäksi valvontapisteitä edeltäviä nopeusrajoitusten laskukohtia tarkennetaan ja niiden havaittavuutta parannetaan.

Hankkeen kustannukset ovat noin 184 000 euroa.

Vuosina 2014-2018 kaksi liikennekuolemaa

Vuosien 2014-2018 aikana kantatiellä 52 välillä Raasepori-Somero on tapahtunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 2 johti kuolemaan ja 35 loukkaantumiseen.

Suurin osa onnettomuuksista on eläin- ja yksittäisonnettomuuksia, joissa osasyynä on ylinopeus. Lisäksi kantatiellä 52 tapahtuu runsaasti raskaan kaluston suistumisonnettomuuksia, jotka eivät tule poliisin tietoon.

Kantatie 52 on osa tärkeää maakunnallista tieverkkoa. Tiejakson keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 2400-7850 ajoneuvon välillä, josta raskasta liikennettä on noin 10 prosenttia.

Tie Raaseporista Somerolle on pääosin hyvälaatuista kaksikaistaista tietä, joskin Perniön ja Salon välillä tie on liikennemääriinsä nähden melko kapea. Liikennehäiriötilanteissa tiejakson kiertotiet ovat pitkiä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Citroën sähköistää hyötyajoneuvomallistonsa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Citroën.

Vuoteen 2025 mennessä Citroën valmistautuu julkistamaan uuden sähköisen mallistonsa, joka tarjoaa sähköisen vaihtoehdon jokaiselle mallille.

Sähköistyneet mallit tulevat olemaan Citroënille tärkeä kasvun vauhdittaja niin hyötyajoneuvo- kuin henkilöautomallistossa.

Hyötyajoneuvoissa seuraava askel on vuonna 2020 valmistuva täyssähköversio Citroën Jumpysta. Sitä seuraa vuonna 2021 täyssähköversio uudesta Berlingo Vanista.

Saadakseen lisäpotkua sähköistymiseen, Citroën valmistautuu lanseeraamaan laajan sähköistyneen hyötyajoneuvomalliston.

Muutamilla markkinoilla sähköinen Berlingo Electric on jo läsnä, mutta vuoden 2020 alussa Jumper Electricin käynnistämänä Citroën laajentaa sähköisen tarjontansa kaikkien yritysasiakkaiden saataville ja tuo markkinoille malliston sähköllä toimivia pakettiautoja.

Sähköistymisen strategia ei koske vain hyötyajoneuvoja vaan sama suuntaus nähdään myös henkilöajoneuvomallistossa.

Citroën Jumpy tuli markkinoille vuonna 2016 ja on sittemmin savuttanut yli 135 000 kappaleen myynnin. Uusi sähköllä toimiva Jumpy on suunniteltu tukemaan mallin monikäyttöisyyttä ja kykyä palvella moninaisia ammattilaisten tarpeita.

Groupe PSA:n EMP2 multi-energy -alustan mahdollistamana uusi täyssähköversio Citroën Jumpysta tulee saataville kahtena eri versiona ja näin tarjoten kaksi vaihtoehtoista toimintamatkaa palvelemaan erilaisia tarpeita:

  • 200 km toimintamatka (WLTP) 50 kWh akulla
  • 300 km toimintamatka (WLTP) 75 kWh akulla

Sallitun kuorman määrä on vastaava kuin perinteisissä polttomoottoriversioissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Rekisteröinti: Vaihtoehtoisten käyttövoimien kysyntä on kasvussa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB

Tammi-syyskuussa ensirekisteröitiin enemmän kaasu- ja sähkökäyttöisiä henkilöautoja kuin viime vuonna.

Kaasuautojen osuus on kasvanut viime vuoden 1,0 prosentista 1,6 prosenttiin.

Ladattavien autojen osuus kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi 5,8 prosenttiin, kun viime vuonna osuus oli 4,7 prosenttia.

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on kasvanut hieman enemmän kuin ladattavien hybridien. Loppuvuoden aikana ladattavien hybridien osuuden ennakoidaan kasvavan.

Täyssähköautojen osuus on edelleen pieni, sillä ensirekisteröidyistä ladattavista autoista noin 70 prosenttia on pistokehybrideitä.

Hybridivoimalinjat yleistyvät myös perinteisissä bensiini- ja dieselautoissa, sillä ne parantavat merkittävästi autojen energiatehokkuutta.

Ns. täyshybridien, joissa ei ole ulkoista latausominaisuutta, osuus ensirekisteröinneistä on tammi-syyskuussa kasvanut noin 14 prosenttiin, kun osuus oli viime vuonna hieman alle 10 prosenttia. Dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä on tänä vuonna ollut noin 20 prosenttia.

Diesel on tärkein käyttövoima suurikokoisissa henkilöautoissa, joissa dieselin taloudellisuus ja alempi päästötaso korostuvat.

Myös ladattavat hybridiautot painottuvat kookkaisiin henkilöautomalleihin. Bensiinikäyttöiset autot ovat tyypillisimmin keskikokoisia C-segmentin tai pienehköjä B-segmentin autoja.

Kaasuautojen mallivalikoima painottuu keskikokoiseen C-segmenttiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Henkilöauton kuljettaja menehtyi nokkakolarissa Pieksämäellä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Pieksämäellä, Juvantiellä tapahtui perjantaina noin kello 10.35 henkilöauton ja rekan välinen kolari, jossa menehtyi yksi henkilö.

Poliisin tutkimuksissa selvisi, että henkilöauto ajoi Juvantietä Pieksämäen suunnasta ja rekka ajoi vastakkaisesta suunnasta.

Tapahtumapaikalla henkilöauton kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan ja auto ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi keula edellä rekan keulaan.

Tien pinta oli tapahtumapaikalla jäinen ja tien pinta liukas.

Henkilöautossa oli nastarenkaat.

Molemmissa autoissa oli vain kuljettajat, ei matkustajia.

Onnettomuudessa menehtyi henkilöauton kuljettaja, 44-vuotias jyväskyläläinen mies.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Suomen Autokoululiitto: Vastuuta ikäpoikkeuslupiin!

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Suomen Autokoululiitto ry on erittäin huolissaan nuorten liikenneturvallisuuden negatiivisesta kehityksestä. Erityisesti reilu vuosi sitten voimaan astuneen uuden ajokorttilain mukaiset ikäpoikkeusluvat lisäävät merkittävästi nuorten liikenneonnettomuusriskiä.

Tällä hetkellä ikäpoikkeusluvan saavat käytännössä kaikki hakijat, täysin riippumatta heidän taustastaan tai mistään aiemmin tehdyistä rikkeistä.

Useissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että 15-18 -vuotiaat nuoret ovat vielä kehittymättömiä toimimaan vastuullisesti kuljettajina.

Mikäli ikäpoikkeuslupaa halutaan jatkossakin soveltaa, tulisi sen saamisen edellytyksenä olla kattava, perusteellinen koulutus, jossa nuori saadaan ymmärtämään liikenteen riskit sekä toimimaan liikenteessä vastuullisesti, myös muut liikenteen käyttäjät huomioon ottaen.

Koulutuksen avulla nuorelle olisi mahdollista antaa konkreettisia keinoja liikennetilanteista selviämiseen ilman onnettomuuksia.

Mikäli nuori koulutuksesta huolimatta syyllistyisi vakaviin liikennerikkomuksiin ikäpoikkeusluvan aikana, tulisi hänelle määrätä automaattisesti ajokielto siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta.

Mikä ikäpoikkeuslupa?

Ikäpoikkeusluvalla tarkoitetaan uuden ajokorttilainsäädännön mahdollistamaa oikeutta hakea perustellusta syystä (opiskelu, harrastukset, sosiaaliset syyt yms.) poliisilta lupaa hankkia B-ajokortti jo 17-vuotiaana, normaalin 18 vuoden alaikärajan asemesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Rekisteröinti: Vielä ei mennyt henkilöautojen osalta satatuhatta rikki

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Lokakuussa rekisteröitiin 9 366 uutta henkilöautoa. Määrä on 18,0 prosenttia suurempi kuin viime vuoden lokakuussa. Viime vuonna uusien autojen ensirekisteröintien kysyntä notkahti syksyllä pitkän kasvun jälkeen, kun uusi päästöjen ja kulutuksen mittaustapa otettiin käyttöön.

Henkilöautoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 97 299, joka on 7,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 tammi-lokakuussa.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin lokakuussa 1 123, joka on 16,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Pakettiautojen rekisteröintien notkahduksen taustalla on sama kulutuksen ja päästöjen mittaustavan muutos, joka laajeni vasta kuluvan vuoden syyskuun alussa myös pakettiautoihin. Pakettiautoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 12 554, joka on 4,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa.

Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin lokakuussa 370, joka on 2,2 prosenttia viime vuoden lokakuuta enemmän. Alkuvuoden aikana kuorma-autoja on ensirekisteröity 3 503, joka on 7,8 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.

Raskaita yli 16 tonnin kuorma-autoja on tammi-lokakuussa ensirekisteröity 2 560. Määrä on 5,0 prosenttia viime vuotta suurempi. Alle 16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna ensirekisteröity 943, joka on 16,3 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lokakuussa rekisteröitiin 66 uutta linja-autoa. Linja-autoja on tämän vuoden aikana ensirekisteröity 475, joka on 11,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Nämä 35 autoa kilpailevat Vuoden Auto Suomessa 2020 -tittelistä

Tekijä
Clas von Bell
-

Viisiovisen monikäyttöauton uunituore sukupolvi vai sittenkin vähän isompi, niin ikään kokonaan uusi katumaasturi? Vaiko kuitenkin ikonisen urheiluauton uusin versio?

Jännitystä riittää jälleen kerran, kun Auto- ja liikennetoimittajat ry jakaa Vuoden Auto Suomessa 2020 -palkinnon vuoden tärkeimmälle autouutuudelle.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella tuomariston äänistä kilpailee kaikkiaan 35 uutuusmallia, joista kuusi eniten ääniä saanutta selviytyy toiselle ja ratkaisevalle kierrokselle.

Aikaisempien vuosien tapaan uutuuksien mallikirjo on erittäin laaja. Mukaan mahtuu kaikkea perinteisistä myyntihiteistä tämän hetken kuumimpiin täyssähköautoihin saakka.

Oleellista on, että ehdokkaaksi pääsevän auton täytyy olla äänestyksen ja koeajojen alkaessa myynnissä Suomessa ja tuomariston koeajettavissa.

Eri merkit ovat edustettuina seuraavasti: Audi (3 kpl), BMW (4), Citroën (1), DS (1), Hyundai (1), Kia (1), Lexus (2), Mazda (2), Mercedes-Benz (4), Peugeot (2), Porsche (1), Range Rover (1), Renault (1), Seat (1), Skoda (2), Subaru (1), Ssangyong (1), Tesla (1), Toyota (4), Volkswagen (1).

Ympäristöystävällisyys ja ajettavuus puntarissa

Mutta miten voittaja sitten valitaan? Auton uutuusarvon lisäksi tuomaristo arvioi auton rahalle tarjoamaa vastinetta sekä muita ominaisuuksia kuten ajettavuutta, tiloja, teknistä edistyksellisyyttä sekä ympäristöystävällisyyttä.

Finaaliin pääsevät kuusi autouutuutta julkistetaan 13.11. Tämän jälkeen tuomaristo pääsee tutustumaan vielä kertaalleen finalisteihin, joiden keskuudesta valitaan Vuoden Auto Suomessa 2020.

Valinnan taustalla Auto- ja liikennetoimittajat ry

Vuoden Auto Suomessa 2020 -palkinto on Auto- ja liikennetoimittajat ry:n tunnustus erinomaista vastinetta rahalle tarjoavalle autouutuudelle Suomessa.

Voittaja julkistetaan Auto- ja Liikennegaalassa torstaina 5.12. Helsingin Messukeskuksessa.

Gaalassa jaetaan Vuoden Auto Suomessa -tittelin ohella palkintoja ja tunnustuksia yhteensä kymmenessä eri kategoriassa.

Huomionosoitusten lomassa gaalavieraita ja tv-katsojia viihdyttävät suomipopin kirkkaimpiin tähtiin noussut Ellinoora sekä Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti esiintynyt viihdeorkesteri Dallapé.

Auto- ja Liikennegaalan juontavat kilpa-autoilija Emma Kimiläinen ja Huomenta Suomi -ohjelmasta tuttu Nina Rahkola.

Gaalan huippuhetket televisiossa

Juhlavan gaalan huippuhetket ovat nähtävissä MTV-kanavalla lähetettävässä vajaan tunnin koosteessa lauantaina 7.12. kello 15.05–16.00 ja vielä uusintana seuraavana päivänä.

Gaalatunnelmien ohella ohjelmaa täydentävät myös Vuoden Auto Suomessa 2020 -finalistien koeajot ja asiantuntijahaastattelut.

Auto- ja Liikennegaalan järjestelyistä vastaavat Autotuojat ja -teollisuus ry sekä Event Management Group Oy yhdessä Auto- ja liikennetoimittajat ry:n kanssa.

Lisätietoja Auto- ja Liikennegaalasta sekä mahdollisuuksista osallistua mukaan löytyy osoitteesta autojaliikennegaala.fi.

Vuoden Auto Suomessa 2020 -ehdokkaat:

Audi A1
Audi E-tron
Audi Q3
BMW 1-sarja
BMW 3-sarja
BMW X5
BMW X7
Citroën C5 Aircross
DS 3 Crossback
Hyundai Santa Fe
Kia XCeed
Lexus ES
Lexus UX
Mazda 3
Mazda CX-30
Mercedes-Benz B
Mercedes-Benz CLA
Mercedes-Benz EQC
Mercedes-Benz GLE
Peugeot 208
Peugeot 508
Porsche 911
Range Rover Evoque
Renault Clio
Seat Tarraco
Škoda Kamiq
Škoda Scala
Subaru Forester
SsangYong Korando
Tesla Model 3
Toyota Camry
Toyota Corolla
Toyota RAV4
Toyota GR Supra
Volkswagen T-Cross

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

1...1 7721 7731 774...2 683Sivu 1 773 / 2 683