Koti Blogi Sivu 1736

Nissan Leafista tehtiin joulukoriste

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Nissan.

Koristevaloilla varustettu Nissan Christmas Tree tuo joulutunnelmaa ja esittelee järjestelmiä, jolla sähköauto ottaa talteen energiaa jarruttaessa tai vauhdin hidastuessa.

Kaksi ajotoimintoa edesauttavat energian takaisinkeräystä Nissan Leafissa. Nissan Leaf e-Pedalin avulla kuljettaja voi lähteä liikkeelle, kiihdyttää, hidastaa ja pysäyttää vain yhtä poljinta käyttäen.

E-Pedal auttaa autoa keräämään energiaa regeneratiivisella jarrutuksella. Auton liikkeestä syntyvää energiaa otetaan talteen jarrutuksen tai hidastamisen aikana ja kerätty energia kulkee suoraan takaisin Leafin ajoakkuihin.

Lisäksi Leafin B-mode –ajotoiminto regeneroi energiaa perinteisen poljinjarrutuksen aikana.

Autossa on tuhansia led-valoja, hohtavia joulupalloja ja jopa valaistu poro. Sädehtivä auto on muistutus ympäristötietoiselle kuljettajalle, miten järkevällä ajotavalla voi vaikuttaa energian takaisinkeräyksen määrään.

Nissan Leaf regeneroi tarpeeksi energiaa :

  • tunnin ajaksi 266 joulukuuselle, joissa on 700 hehkulamppua
  • tunnin käyttöaikaa 297 uunille
  • viiden tunnin käyttöaikaa 744 televisiolle
  • 10 783 talolle, joita valaisevat 1 000 LED-valoa viiden tunnin ajan

Nissan Leaf e-Pedal -teknologia ja B-mode regeneroivat energiaa jokaisella matkalla.

Keskimääräinen Nissan Leaf -kuljettaja tuottaa 744 kWh puhdasta energiaa 18 000 km ajomatkalla. Tämä energiansäästö vastaa 20 prosenttia keskimääräisen eurooppalaisen kotitalouden kokonaiskulutuksesta, joka on noin 3 600 kWh vuodessa.

Nissan Leaf -malleissa on joko 40 kWh tai 62 kWh akku, johon energiaa varastoidaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: HSL.

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle.

Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta.

Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

– Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen.
Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Autourheilun nuorisomaajoukkue 2020 valittu — mukana seitsemän uutta tulevaisuuden lupausta

Tekijä
Clas von Bell
-
Juuso Puhakka kuuluu nuorten A-maajoukkueeseen. Kuva: Jani Kekoni.

Autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsport ry:n valmennusohjelman kokoonpano kaudelle 2020 on valittu. Yhteensä 25 urheilijaa kantaa ensi kaudella kalustossaan ja varusteissaan Flying Finn Academy -tunnusta.

Näistä 13 urheilijaa lunasti paikkansa kovatasoisissa nuorten maajoukkueissa ja 12 urheilijaa kuuluvat Haastajat-ryhmään, joka on osa Flying Finn Academy -valmennusohjelmaa. Uusia urheilijoita mukaan nousi tällä kertaa kaikkiaan seitsemän kappaletta.

Flying Finn Academyn riveihin pääsy on vaatinut kuljettajilta kilpailunäyttöjen lisäksi kovaa työtä viimeisten kahden kuukauden aikana Try Out -leireillä.

Hakukriteerit tiukentuivat

AKK-Motorsport ry:n valmennuspäällikkö Tuomo Nikkola kertoo hakukriteerien olleen tulevalle kaudelle aiempaa tiukemmat.

– Tarkastelemme näitä kriteereitä vuosittain. On tärkeää olla ajan hermolla siitä, minkä tasoista kilpailua missäkin lajissa, luokassa ja sarjassa on. Tämän valmennusohjelman tavoitteet ovat huipulle tähtäävässä toiminnassa, jolloin on olennaista, että lupaavat urheilijat hakeutuvat kovatasoisiin luokkiin, kisoihin ja sarjoihin. Näin heidän vauhdistaan, osaamistasostaan ja potentiaalistaan saadaan mahdollisimman realistinen kuva, Nikkola avaa.

Valmennusohjelman kokoonpanossa tapahtui kaudelle 2020 huomattavaa vaihtuvuutta, sillä lähes puolet viime kauden urheilijoista vaihtui nyt uusiin.

– Osalla urheilijoista eivät kriteerien mukaiset tulosvaatimukset täyttyneet ja osa haluaa rakentaa uraansa omalla tavallaan. Jotkut jäivät pois omasta toiveestaan ja muutaman kanssa totesimme yhteistuumin, että autourheilu on hauskempaa ilman huippu-urheiluun kuuluvaa jatkuvaa harjoittelua ja tavoitteisiin sitoutumista, Nikkola kertoo.

– Jos urheilija haluaa huipulle, pitää oman poltteen olla se lähtökohta ja kantava voima. Sillä voimalla päästään myös niiden vaikeiden hetkien yli, mitä tavoitteellisessa tekemisessä tulee väistämättä eteen jossain vaiheessa uraa. Harrastamalla tai perässä vetämällä ei pääse huipulle kuin elokuvissa, Nikkola jatkaa.

Seitsemän täysin uutta tulevaisuuden lupausta

Uusia urheilijoita seuloutui lopulta mukaan seitsemän kappaletta. Nikkola kertoo valmennustiimin seulan olleen tiukka valintoja tehtäessä.

– Nuorimpien hakijoiden kohdalla mietimme aina eniten sitä, onko kyseinen ihminen yksilönä valmis aloittamaan ensimmäiset askeleet suunnitelmallisen harjoittelun polulla. Usein tilanne on sellainen, että nuoren kuljettajan kannalta on parempi kasvaa ja kypsyä vielä vuosi. Liian aikaisin aloitettu systemaattinen tekeminen voi pahimmillaan sammuttaa koko kipinän lajia kohtaan, mikä ei todellakaan ole tavoitteena, Nikkola sanoo.

– Vaikka ensimmäisellä tai toisellakin yrittämällä tulisi kielteinen päätös valinnan suhteen, voi nuori urheilija sisuuntuneena näyttää seuraavan kauden aikana nousevansa haasteista ja tulla taas uudelleen valintatesteihin kokemusta viisaampana. Kokemuksena Try Out -jakso antaa joka tapauksessa jo paljon tietoa, vinkkejä ja oppia, joita voi hyödyntää tulevaisuuteen. Samalla saa myös hieman käsitystä siitä, mitä kaikkea saattaa tulla eteen tämän kaltaisissa valintatestitilaisuuksissa, summaa Nikkola.

Flying Finn Academyn kokoonpano vuonna 2020

Kaudella 2020 Flying Finn Academy -valmennusohjelmaan kuuluu kaikkiaan 25 autourheilijaa. Näistä kartingkuljettajien osuus on suurin, kaikkiaan 15 kuljettajaa. Rata- ja rallicrosskuljettajia on molempia kaksi, rallikuljettajia viisi ja kartanlukijavalmennettavia yksi.

Nuorten A-maajoukkueessa on neljä ja B-maajoukkueessa yhdeksän urheilijaa. Rookies-ryhmän nimi vaihtuu ensi kaudelle ja jatkossa tämä ryhmä tunnetaan nimellä Haastajat.

NUORTEN A-MAAJOUKKUE

Alatalo William (s.2002), Ilmajoki, rata-autoilu
Puhakka Juuso (s.1998), Espoo, rata-autoilu
Tonteri Paavo (s.2000), Helsinki, karting
Valtanen Juho (s.1996), Ulvila, karting

NUORTEN B-MAAJOUKKUE

Joutsimies Rasmus (s.2003), Vantaa, karting
Mertsalmi Samuli (s.2005), Sipoo, karting
Pirttilahti Nikolas (s.2003), Nokia, karting *
Rajala Veeti (s.2007), Sipoo, karting *
Saarijärvi Frans-Emil (s.2003), Helsinki, karting *
Sääskilahti Henri (s.2005), Vaajakoski, karting **
Kallio Jesse (s.1999), Nuppulinna, rallicross
Tuominen Rasmus (s.2000), Jämsä, rallicross
Pajari Sami (s.2001), Lahti, ralli *

HAASTAJAT

Hakalehto Aatu (s.2006), Hämeenlinna, karting
Halmiala Elias (s.2006), Laukaa, karting **
Jalava Aleksi (s.2007), Haarajoki, karting
Kaskinen Miska (s.2005), Salo, karting **
Laitinen Jaakko (s.2008), Jyväskylä, karting **
Siimesvaara Alvar (s.2008), Piikkiö, karting **
Taponen Tuukka (s.2006), Lohja, karting
Herranen Toni (s.2003), Jääli, ralli
Koski-Lammi Juho (s.1999), Jalasjärvi, ralli
Kiminki Miko (s.2001), Iisalmi, ralli **
Trogen Sami-Matti (s.2002), Lohja, ralli
Virtanen Sebastian (s.1993), Jyväskylä, kartanlukija **

* Noussut Haastajat-ryhmästä nuorten B-maajoukkueseen
** Uusi jäsen

VALMENNUSTIIMI

Tuomo Nikkola
Mika Leistiö
Jan Lönegren
Matti Rantanen
Mikko Pajunen
Jukka Korhonen
Teemu Arminen
Juuso-Matti Pajuranta
Juho Valtanen
Johan Vilo
Joonas Kostiainen
Tero Puustinen
Olli-Pekka Remes

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Nainen menehtyi viime yön ulosajossa Viitostiellä Juvan eteläpuolella

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Valtatie 5:llä Juvan eteläpuolella tapahtui aamuyöllä ulosajo, jossa auton kuljettajana toiminut noin 30-vuotias ulkopaikkakuntalainen nainen menehtyi.

Autossa ei ollut muita henkilöitä, eikä onnettomuudessa ollut muita osallisia. Auto oli matkalla etelän suuntaan.

Poliisin tiedotteen mukaan Juvan suunnasta kohti Mikkeliä matkalla ollut henkilöauto ajautui toistaiseksi tuntemattomasta syystä kulkusuunnastaan katsoen vasemmalle tieltä ulos. Auto päätyi katolleen, keula tulosuuntaansa kohden.

Poliisin mukaan tapahtumahetkellä tien pinta oli märkä. Alueella on 80 km/h nopeusrajoitus.

Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn selvittämisenä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Ilmastopaneelin mukaan sähköauto on selvästi ilmastoystävällisin henkilöauto

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell

Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää henkilöautoliikenteen päästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä.

Keskeisin keino päästöjen vähentämiseen on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.

Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, joka tuo yhteen tiedot sähköautojen päästöistä ja kustannuksista.

Osoitteessa Ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori kuka tahansa voi käydä laskemassa ja vertailemassa eri autotyyppien päästöjä ja kustannuksia. Laskurissa voi määrittää vuosittaiset ajokilometrit, valita vertailtavat autotyypit ja seurata, miten päästöt ja kustannukset kehittyvät käyttövuosien kuluessa.

Keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton päästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 15 käyttövuoden jälkeen

Suomen ilmastopaneeli on hahmotellut autolaskurilla esimerkkilaskelmia päästö- ja kustannuseroista: ajoneuvon elinkaaren aikana syntyvien päästölaskelmien mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat suurimmat.

Sen sijaan sähköauton käytön päästöt ovat alhaiset: 14 000 kilometrin vuosiajolla muiden autovaihtoehtojen päästöt nousevat selvästi nopeammin kuin sähköautojen päästöt.

Keskikokoinen bensiiniauto aiheuttaa jo kolmen vuoden kohdalla suuremmat päästöt kuin vastaavan autotyypin sähköauto, jonka akkukoolla voi ajaa vajaan 300 kilometrin ajon kesäolosuhteissa.

Kun autoa on käytetty 15 vuotta, sähköauton aiheuttamat päästöt (18 hiilidioksiditonnia) ovat jo 59 prosenttia pienemmät kuin bensiiniauton päästöt (44 hiilidioksiditonnia).

Kun ajokilometrit kasvavat 30 000 kilometrin vuositasolle, sähköauton rooli päästöjen vähentämisessä korostuu. Tällöin sähköauton päästöt ovat 15 vuoden jälkeen 67 prosenttia pienemmät kuin bensiiniautossa.

Myös muut käyttövoimat jäävät sähköauton taakse: diesel-autoon verrattuna sähköauton päästövähennys on 62 prosenttia. Kaasuautoon verrattuna päästövähennys on 47 prosenttia silloin, kun puolet kaasusta on biokaasua. Ladattavaan hybridiin verrattuna sähköauton päästövähennys on 44 prosenttia.

Sähköauto on edullisempi 5–8 vuoden käytön jälkeen

Jos verrataan tavallisen bensiiniauton kustannuksia sähköautoon, sähköauton kustannukset ovat bensiiniautoa alemmat viiden vuoden päästä.

Laskelmassa ajoa on 20 000 kilometriä vuodessa, ja vertailukohteena on varustelultaan sähköautoa vastaava bensiiniauto. Kun sähköautoa verrataan 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä perusvarustelutason bensiiniautoon, sähköauton käyttö muuttuu bensiiniautoa halvemmaksi kahdeksan vuoden jälkeen.

– Suomalaisilla autoilla ajetaan keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa. Päästöhyödyt keskiarvoajokilometreihin suhteutettuna saavutetaan sähköautolla jo alle viidessä vuodessa. Kustannushyödytkin kääntyvät saman autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Sähköautojen hankintahinnan lasku tulee voimistamaan jatkossa kustannushyötyä merkittävästi, Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sanoo.

Akkujen hinnat ja valmistuksen aikana syntyvät päästöt sähköautojen haasteena

Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.

Noin puolet akkujen päästöistä syntyy valmistuksessa käytetystä sähköstä. Sähkön tuotannon päästökertoimen on ennustettu pienenevän suurimmassa osassa akkuja valmistavista maista: jos päästökerroin pienenee yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, akkujen valmistuksen päästöt vähenevät 17 prosenttia. Jos taas sähkö tehdään päästöttömästi, akkujen päästöt laskevat 50 prosentilla per kilowattitunti.

Jos sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.

Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa.

Sähköautoissa suurin potentiaali

  • Sähköauto on varteenotettava osaratkaisu päästöttömään henkilöautoliikenteeseen, koska sähkö on mahdollista saada vähäpäästöiseksi uusiutuvien energianlähteiden ja ydinvoiman avulla. Sen määrää ei myöskään rajoita kestävän raaka-ainepohjan rajallisuus.
  • Sähköautojen akkujen valmistuksessa käytetyistä tietyistä metalleista, kuten litiumista, voi tulla maailmassa niukkuutta sähköautojen yleistymisen vuoksi. Siitä huolimatta sähköautojen skaalauspotentiaali on nähty kaikkein suurimpana vähähiilisessä liikenteessä.
  • Ajoneuvojen energiatehokkuuteen vaikuttavat ajoneuvojen paino ja ilmanvastus. Mitä pienemmän kokoluokan autosta on kyse, sitä parempi sen energiatehokkuus on.
  • Myös taloudellinen ajotapa on keino vaikuttaa autoilun energiankulutukseen ja kustannuksiin.
  • Päästö- ja kustannushyödyt kasvavat, jos autoilu yhdistetään kimppakyyteihin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Hyundai Kona Electric -mallistoon edullisempi vaihtoehto

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Hyundai Kona Electric saapui Suomen markkinoille vuosi sitten, loppuvuodesta 2018. Ensimmäisenä maahantuontiohjelmassa on ollut isompi akkupaketti 64 kWh (204 hv).

Nyt Suomen markkinoille saapuu myös Kona Electricin perusversio, jonka akun kapasiteetti on 39 kWh (136 hv).

39 kWh:n akulla varustetun Hyundai Kona Electricin yhdistetty toimintamatka yhdellä latauksella on 289 km ja kaupungissa 417 km WLTP-mittaustavan mukaan.

Tehokkaammalla akkuversiolla vastaavat lukemat ovat 449 km ja 619 km.

Lue myös tämä: Autotoday testasi: Hyundai Kona electric — kunnon sähköauto

39 kWh:n Kona Electricin varustetasona on aina kattava Comfort-varustelu, tehokkaampaan versioon on tarjolla myös Style-varustetaso.

Hyundai Kona Electricin Suomen asiakastoimituksissa alkavat mallivuoden 2020 autojen toimitukset. Mallivuosiuudistus tuo mukanaan uuden suomenkielisen navigaatiojärjestelmän 10,25 tuuman näytöllä. Järjestelmä toimii suomenkielisellä puheohjauksella ja navigaattoriopastukseen voi valita suomen kielen.

Suomen Kona Electric -mallistoon kuuluu vakiovarusteena 7,2 kW ja tehokkaammassa 64 kWh -akkuversiossa 10,5 kW sisäinen laturi (aiemmin 7,2 kW).

Tehokkaampaan akkupakettiin tulee uutena myös kolmivaihelataus. Autojen vakiovarustelussa on myös ilmalämpöpumppu ja akun lämmitin. Lisäksi uudistus tuo Kona Electric -mallistoon vakiovarusteeksi myös eCall-hätäpuhelujärjestelmän, DAB-radion sekä haineväantennin.

Malliston kiihtyvyysarvoja on optimoitu, jotta ajokäyttäytyminen normaalissa ajossa on sujuvampaa ja pyörien sutiminen liikkeellelähdöissä vähenee.

Normal-ajo-ohjelmalla kiihtyvyys 0-100 km/h on 39 kWh 136 hv versiossa 9,9 s ja 64 kWh 204 hv versiossa 7,9 s. Uudistuksen yhteydessä Sport-ajo-ohjelman suorituskyky paranee.

Hyundai myöntää koko Euroopassa Kona Electric -malliston korkeajänniteakustolle kahdeksan vuoden takuun. Aiemmin vaihtoehtoisesti 200 000 kilometriin rajoitettu takuu päivittyy vuoden 2020 alusta 160 000 kilometriin.

Hyundai Kona Electricin saatavuustilanne on parantunut merkittävästi. Uusia Kona Electric -malleja on mahdollista saada jopa tammikuun asiakastoimituksiin.

Kona Electricin ohjevähittäishinta alkaa 36 390 € eurosta (Kona Electric 39 kWh 136 hv). Hyödynnettäessä valtion hankintatukea (2 000 eur) Hyundai Kona Electricin saa alkaen 34 390 eurolla. Tehokkaamman mallin lähtöhinta on 43 390 euroa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päättääkö lakialoite yksityisen pysäköinninvalvonnan?

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva: Kuva: CvB.

Tänään jätetyn lakialoitteen tarkoituksena on korjata yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvät ongelmat ja ristiriitaiset laintulkinnat. Aloitteella on kaikkiaan 122:n kansanedustajan kannatus.

-Nykyinen laki on tulkinnanvarainen, ja se on johtanut riitoihin parkkipaikoilla. Yksimielisyyttä lain soveltamisesta ei ole vallinnut korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan välilläkään. Lain pitää olla selväsanainen, jotta turhilta ja kalliiksi käyviltä riidoilta tuomioistuimissa vältytään, toteaa SDP:n kansanedustaj Kimmo Kiljunen.

Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi, että yksityinen toimija ei voi määrätä sopimusoikeudellista sanktiota ilma konkreettista sopimusta ja, että pysäköinninvalvonta palautetaan vain julkisen vallan tehtäväksi. Tällöin yksityisten parkkifirmojen sakotusbisnes saataisiin päättymään.

Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu implisiittiseen eli oletettuun sanattomaan sopimukseen valvontafirman ja pysäköijän välillä.

Pysäköimällä autonsa pysäköijän katsotaan tekevän sopimuksen pysäköintifirman kanssa ja hyväksyvän myös siihen sisältyvän pysäköintivirhettä koskevan sopimussakkoehdon itseään sitovaksi.

Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi, ettei tällaista yksityisoikeudellista sopimusta voida tehdä ja, että sellainen sopimusehto on mitätön, jolla asetetaan sopimussakko tai vastaava maksuvelvollisuus pysäköinninvalvonnasta annetun lain (2011/727) 1 §:ssä tarkoitetusta virhepysäköinnistä.

Eduskunnassa on aikaisemmin nähty tarvetta selkeyttää pysäköinninvalvontaa uudistamalla lainsäädäntöä, mutta esitykset on joko hylätty (HE 223/2010) tai rauenneet vaalikauden päättyessä (HE 79/2012).

Tällä hetkellä yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeus määrätä valvontamaksuja perustunee lainsäädännön sijasta korkeimman oikeuden päätökseen. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävästi ehkäissyt erimielisyyksien syntymistä.

Pysäköintivirhemaksusta on säädetty laissa pysäköinninvalvonnasta (727/2011), jonka 10 §:stä käy ilmi, että julkinen pysäköinninvalvonta kuuluu poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle, joilla on toimivalta valvoa pysäköintiä ja määrätä lain mukainen pysäköintivirhemaksu julkisilla ja yksityisillä alueilla. Yksityisillä alueilla julkisen pysäköinninvalvonnan perusteena on tieliikennelain (267/1981) 28 §:n 3 momentti, jonka mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa tai vastoin tämän antamia pysäköintiä koskevia määräyksiä on kielletty.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Perjantaina kello 14 alkaa tehostettu rattijuopumusvalvonta koko maassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Poliisi toteuttaa nyt kolmannen kerran 24 tuntia kestävän rattijuopumusvalvontamaratonin, joka alkaa perjantaina 13.12. klo 14 ja päättyy lauantaina 14.12. klo 14.

Valvontaa tehdään poliisilaitosten käytettävissä olevilla valvontaresursseilla siten, että valvonnan pääpaino on ilta- ja yöajassa.

– Pikkujoulujuhliin lähdettäessä auto on syytä jättää kotiin ja käyttää esimerkiksi julkisia kulkuvälineitä, jos aikoo juhlistaa pikkujouluja alkoholijuomin. Tärkeää on myös huomioida, että jos illalla on tullut nautittua reippaanpuoleisesti alkoholipitoisia juomia, voi alkoholi näkyä veressä vielä seuraavana aamuna ja jopa vielä päivälläkin, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta muistuttaa

Vuoden 2018 vastaavassa valvontamaratonissa jäi kiinni 78 rattijuopumuksesta epäiltyä. Puhalluskokeita tehtiin yhteensä 30 266, joten keskimäärin joka 388. puhallutettu kuljettaja osoittautui epäillyksi rattijuopoksi.

Vuositasolla rattijuoppoja jää kiinni noin 18 000. Poliisin tehostetussa pikkujoululiikenteen valvonnassa vajaa kuukausi sitten tavattiin ratsioissa ratista kahden viikonlopun aikana yhteensä 255 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa, joista 94 kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Huumetapauksia oli 63.

– Rattijuopumustehtävien ja -rikosten määrät ovat suuret marras-joulukuun viikonloppuöinä. Myös alkoholionnettomuudet keskittyvät tähän ajanjaksoon, Kallio sanoo.

Valvontaa voi seurata Twitterissä #rattisvalvontamaraton -tunnisteella.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päivän huoltoasema: Tältä näytti Käpylän Shell 1930-luvulla

Tekijä
Clas von Bell
-
Shell Käpylä 1937. Kuva: Museovirasto. Helsingin kaupunginmuseo, tuntematon kuvaaja.

Tämä vielä toiminnassa oleva huoltoasema on ollut samalla paikalla jo yli 80 vuotta. Kyse on Helsingin Käpylän Shellistä, joka on osoitteessa Vaakalinnuntie 1-3. Samasta paikasta alkaa Tuusulanväylä.

Useimmat oheiset kuvat ovat 1930-luvulta ja yksi on vuodelta 2001.

Katso tästä muut Päivän huoltoasemat.

Kuvat kuuluvat Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

Värikuvan on ottanut Esko Toivari, mutta mustavalkokuvien kuvaaja on tuntematon.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Shell Käpylä 1937. Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, tuntematon kuvaaja.
Shell Käpylä 1937. Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, tuntematon kuvaaja.
Shell Kapyla 1930-luvun lopulla. Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, tuntematon kuvaaja.
Shell Käpylä 2001. Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Esko Toivari.

Peräti 42 prosenttia suomalaisista on joskus joutunut liikenneonnettomuuteen talvella

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Goodyear.

Uudessa tutkimuksessaan Goodyear pyysi suomalaisia vastaamaan talviolosuhteissa ajamista ja talvirenkaita koskeviin kysymyksiin.

Tutkimuksesta käy ilmi, että neljä kymmenestä vastaajasta on joskus joutunut onnettomuuteen ajaessaan talvella. Samaan aikaan 52 prosenttia ilmoittaa ajaneensa kesärenkailla talvikelillä. Seitsemän prosenttia sanoo tehneensä niin usein.

Yli puolet suomalaisista sanoo olevansa sitä mieltä, että on tärkeää vaihtaa talvirenkaat hyvissä ajoin, ennen kuin se on lain mukaan pakollista.

Vaikka suurin osa vastasi, että turvallisuus on heille tärkeintä, 8 prosenttia sanoo, ettei talvirenkaita ole heidän mielestään tärkeää vaihtaa hyvissä ajoin. Tämä voi olla vaarallista, kun otetaan huomioon, että joka neljäs suomalainen ei epäröi istua ratin taakse säästä riippumatta.

– Onnettomuuksien riski on Suomessa suurempi talvella. Lumen, liukkauden ja alijäähtyneen sateen vuoksi on elintärkeää, ettei talvirenkaiden käyttötarkoitusta aliarvioida. Siksi on huolestuttavaa, että niinkin moni kuin puolet suomalaisista on joskus ajanut kesärenkailla talvikelillä. Toivottavaa olisi tietenkin, että luku olisi nolla, ja että useammat ottaisivat renkaiden käyttötarkoituksen tosissaan vaihtamalla talvirenkaat hyvissä ajoin, sanoo Goodyearin Nordic Brand Executive Jenny Wahlsten.

Turvallisempaa talviajoa

Goodyear on kerännyt myös lähes 800 pohjoismaisen rengasasiantuntijan mielipiteet ja vinkit talvikelillä ajamisesta. Parantaakseen liikenneturvallisuutta Goodyearin asiantuntijat ovat yhdessä kyselyyn vastanneiden rengasasiantuntijoiden kanssa listannut parhaat suosituksensa talvella ajamisesta.

Seuraavat seikat vaativat erityistä valppautta tien päällä talvella:

Äkillinen liukkaus
Liukkaus ei usein ole näkyvää, jolloin sitä on vaikea havaita ja se on vaarallista. Vaikka tie olisi kuiva, liukkautta voi esiintyä paikoin äkillisesti. Tämä tekee ajamisesta erityisen riskialtista, etenkin kesärenkailla. Tällainen liukkaus on tavanomaista metsissä ja silloilla tai vesistön partaalla olevilla teillä.

Alijäähtynyt sade
Alijäähtyneen sateen kanssa on syytä olla valppaana. Sade jäätyy tullessaan kosketuksiin kylmän maan kanssa, jolloin syntyy liukkautta. Varoittava merkki on se, jos sade jäätyy tuulilasiin ja vesi lakkaa roiskumasta edellä ajavasta autosta. Silloin on syytä olla erityisen valppaana ja varovainen.

Lumiurat/lumivallit
Lumiurat tarkoittavat ajoradalle lumesta muodostuvia uria, joiden pohjalla on paljasta maata. Ajaminen voi tuntua varmalta, koska paljaalla maalla pito on hyvä. Sen ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, sillä pito heikkenee välittömästi, jos ohjaa urasta sivuun lumelle. Lumivalli tarkoittaa tien keskelle aurauksen jälkeen kasautuvaa lunta. Jos valliin joutuu ajamaan, nopeutta on syytä pudottaa, koska liirron riski on suuri.

Pakkautunut lumi
Lumisella tiellä liukkauden riski on suurempi ajoneuvon lähtiessä liikkeelle ja pysähtyessä, esimerkiksi risteyksissä ja liikenneympyröissä. Silloin renkaat silottavat lumen liukkaaksi.

Jos onnettomuus tapahtuu

Jos onnettomuus pääsee tapahtumaan varovaisuudesta huolimatta, autossa on hyvä olla mukana tiettyjä varusteita. Goodyearin asiantuntijoiden mukaan kolme tärkeintä varustetta, joita on hyvä pitää mukana autossa talvella, ovat huomioliivi, lumilapio ja lämpimiä vaatteita.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen teki mielipide- ja markkinatutkimusyritys YouGov Goodyearin toimeksiannosta. Aikavälillä 20.9. – 3.10.2019 Suomessa haastateltiin internetin kautta yhteensä 1 018 vähintään 18-vuotiasta miestä ja naista, joilla on ajokortti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

1...1 7351 7361 737...2 679Sivu 1 736 / 2 679