Tällä kertaa Päivän huoltoasema -kuvassa keskitytään henkilöön.
Huoltomies P. Uimonen Unionin huoltoaseman haalareissa ja suikassa tankkaamassa autoa Tyrväällä.
Katso tästä muut Päivän huoltoasemat.
Työasun tunnuksena on Union -huoltoasemaketjun punavalkoinen siivekäs öljytippa.
Kuvaaja on Raimo Seppälä ja kuva on otettu 1960.
Kuva kuuluu Museoviraston Satakunnan Museon kokoelmaan.
Ilmatieteen laitoksen 27.12. tekemän ennusteen mukaan joulun paluuliikenne viikonlopun aikana sujuu aluksi poutaisessa säässä.
Lauantai-iltapäivän ja -illan aikana Lapin yli itään liikkuu lumisadealue, joka yhdistettynä puuskittaiseen tuuleen saa ajokelin tilapäisesti muuttumaan huonoksi. Muualla maassa poutainen sää jatkuu.
Sunnuntaiaamuna maan pohjoisosan yli liikkuu uusi, runsaampi lumisadealue, ja maanantain vastaisena yönä lännestä saapuu koko maahan sadealue, jonka etupuolella sateet tulevat lumena, myöhemmin vetenä ja räntänä. Tuolloin ajokeli huononee erityisesti maan pohjois- ja itäosassa.
Maan länsiosassa sateet tulevat enimmäkseen vetenä tai räntänä.
Ilmatieteen laitoksen voimassa olevat varoitukset kannattaa tarkistaa ennen liikenteeseen lähtöä osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.
Suomalaisille Dacia esiteltiin joulun ja uuden vuoden välipäivän 28.12.2009 iltana kello kuudelta alkaneissa näyttelyissä.
Sen jälkeen Dacia on valittu maassamme omaksi uudeksi autoksi yli 13 500 kertaa. Dacian ensimmäistä vuosikymmentä Suomessa juhlistetaan vuoden 2020 aikana monin eri tavoin.
Dacian piti olla alun perin Renault-konserniin kuuluva uusi automerkki, jota myydään Euroopassa vain entisissä ns. Itä-Euroopan maissa.
Lue myös tämä: Dacia täyttää 50 vuotta – tästä mallista kaikki alkoi!
Kiinnostus uutta merkkiä kohtaan oli kuitenkin niin suuri, että maa kerrallaan Dacia lähti valloittamaan koko maanosaa.
Suomessa Dacia lanseerattiin yllättävällä tavalla joulun välipäivinä vuonna 2009. Ensimmäisen kerran uutuusmallisto esiteltiin asiakkaille Dacia-yönä 28.12. kello 18-22 kaikilla silloisilla Dacia-jälleenmyyjillä.
Suomalaiseen tapaan uuteen merkkiin suhtauduttiin aluksi epäillen, mutta epäluulot hälvenivät nopeasti. Viimeistään vuonna 2011 esitellyn Dacia Duster -katumaasturin tulo sulatti jään.
Ei merkittäviä hintamuutoksia
Koko Dacia-mallisto tarjoaa erinomaisen vastineen rahalle, sillä hinnat ovat erittäin kohtuulliset ja valmiiksi tingityt. Dacia Sanderon saa omakseen toimituskuluineen 9 999 eurolla ja se on ainoa alle kymppitonnin hintainen uusi auto Suomessa.
Ja hyvin tilava Dacia Logan MCV farmariauto on vain tuhat euroa kalliimpi. Dacia Duster on 14 399 euron hintaisena Suomen ylivoimaisesti edullisin katumaasturi.
10 vuodessa Dacia-autojen hinnat eivät ole juurikaan nousseet, vaan ennemminkin hieman laskeneet, sillä Sanderon hinta oli vuonna 2010 noin 10 600 euroa sisältäen toimituskulut ja myös edullisin ensimmäisen sukupolven Duster oli aikanaan nykyistä Dusteria lähes 600 euroa kalliimpi.
Viimeisten viiden vuoden aikana Dacia on ollut uusien autojen merkkiuskollisuustilaston kolmen kärkimerkin joukossa yhtä lukuun ottamatta kaikkina vuosina. Lisäksi vuonna 2014 Dacian merkkiuskollisuus oli kaikkien aikojen korkein 72,4 %*.
Eikä kiinnostus kohdistu vain uusiin Dacioihin, vaan viime vuonna (2018) Dacia oli käytetyissä autoissa vetovoimaisin automerkki*. Vetovoimaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä, että Dacia on onnistunut valloittamaan uusia asiakkaita muilta merkeiltä enemmän kuin mikään muu automerkki.
Yksi erittäin mielenkiintoinen tosiasia Daciasta on se, että niillä ajetaan Suomessa paljon. Vuonna 2017 Trafin avoimen tietokannan mukaan, jossa ovat mukana kaikki katsastetut autot, Dacioilla ajettiin keskimäärin 27 000 kilometriä.
Se oli enemmän kuin millään muulla merkillä. Kaikkien autojen keskiarvo oli 17 100 kilometriä (tekniikkatalous.fi-uutinen 28.3.2018). Lisäksi Daciat ovat erittäin nuoria, sillä keski-ikä on kaikista automerkeistä alhaisin kuusi vuotta.
Alun arastelun jälkeen Dacia on noussut nopeasti Suomessa 20 suosituimman automerkin joukkoon. Keväällä 2018 luovutettiin asiakkaalle 10 000. Dacia Suomessa.
Tämän vuoden loppuun mennessä Dacian kumulatiivinen myynti maassamme on ylittänyt jo 13 500 auton rajan.
Duster suosituin malli
Tänä vuonna myynti on kiihtynyt vuoden loppua kohden. Marraskuussa Dacia oli henkilöautojen merkkikohtaisissa rekisteröinneissä 12. sijalla vain kolmen auton päässä Opelista jättäen taakseen mm. Audin ja BMW:n. Mallikohtaisessa rekisteröintitilastossa Duster oli kuudennella sijalla.
Duster onkin ylivoimaisesti suosituin Dacia, jota on ostettu Suomessa jo yli 7 000 kappaletta. Dusterin imussa myös muut Dacia-mallit ovat kasvattaneet myyntiään. Mallistossa ovat tilava viisiovinen pikkuauto Sandero, tilafarmari Logan MCV, 7-paikkainen Lodgy sekä pakettiauto Dokker Van.
Dacialla on nykyisin Suomessa kattava jälleenmyyntiverkosto, johon kuuluu 32 myyntipistettä.
Valtuutettuja Dacia-huoltopisteitä on vielä tiheämmässä, sillä niiden määrä on 41. Ne kaikki juhlivat Dacian ensimmäistä vuosikymmentä maassamme työn merkeissä. Vuosi 2020 on Dacian 10-vuotisjuhlavuosi, jonka aikana merkkipaalua juhlistetaan monella tapaa.
*Lähde: Bisnode Finland Oy / Traficomin ajoneuvorekisteritietokanta.
Poliisipartio oli suorittamassa liikennevalvontaa Tapaninpäivänä iltapäivällä Salossa Helsingintiellä.
Partio pysäytti hieman ennen puolta kahta tarkastusta varten henkilöauton, jonka kuljettajalle, muurlalaiselle mieshenkilölle suoritettu puhalluskoe antoi tulokseksi 2,46 promillea. Tarkkuusalkometrikoe antoi lopulliseksi tulokseksi 0,65 mg/litra.
Miehelle tapaus oli neljäs törkeä rattijuopumus vuoden sisällä, ja hän oli tapahtumahetkellä ajokiellossa.
Miehellä oli kyydissään vaimonsa, joka pyysi myöskin saada puhaltaa alkometriin; hänelle tuli tuolloin tulokseksi yli 1 mg/litra.
Hieman myöhemmin iltapäivällä osat olivat vaihtuneet.
Poliisipartio pysäytti samaisen henkilöauton hieman kello 3:n jälkeen, niinikään Helsingintiellä.
Tällöin kuskina toimikin vaimo. Hän puhalsi alkometriin lukeman 2,2 promillea; tarkkuusalkometri antoi tulokseksi 0,94 mg/litra.
J. Rinta-Jouppi Oy on paljastanut ensimmäistä kertaa julkisuudessa virallisia kävijätilastojaan rintajouppi.fi -sivustojensa osalta.
Jarmo Rinta-Jouppi Oy:n 2019 verkkokävijätilastot osoittavat, että myytäviä autoja katsottiin verkossa kellon ympäri, viime vuoden jokaisena tuntina. Tilastot ovat ajalta 1. tammikuuta – 15. joulukuuta 2019.
– Alimmillaan autoja verkossa selaavia henkilöitä oli viime tammikuusta tämän joulukuun puolenväliin jopa joitain satoja joka ikinen tunti. Huolimatta muuttuneista nykyasenteista autoilua kohtaan, suomalaiset ovat autokansaa. Oma auto on edelleen tärkeä arjen ja unelmien mahdollistaja tässä harvaan asutussa maassa, J. Rinta-Joupin myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni toteaa.
Suomalainen unelmoi arjen luksuksesta työajalla sekä lounastauolla
Vuonna 2019 rintajouppi.fi -sivuilla eniten autoja katsottiin noin klo 13 tienoilla. Tämä korostui arkipäivien kohdalla. Tiistai ja keskiviikko olivat arkipäivistä vilkkaimmat. Vähiten autoja katsottiin sunnuntaisin aamuyöstä.
– Siinä missä maanantaina aloitetaan arki jalat maassa, niin tiistaina alkaa ihminen jo unelmoida ruokatunnin lomassa. Viikonloppuiltaisin vietetään aikaa läheisten kanssa ja ollaan siinä hetkessä ja tilassa tyytyväisiä, eikä mieli haikaile minnekään muualle, J. Rinta-Joupin toimitusjohtaja Juha Rinta-Jouppi kommentoi.
Oman auton hankinta ajankohtaista monelle vasta uran alkaessa
– Kaikesta rintajouppi.fi -liikenteestä noin 6 % koostui vuoden 2019 aikana alle 24-vuotiaita käyttäjistä, kun taas yli 55-vuotiaita koko määrästä oli noin 23 prosenttia. Tämä oli toisaalta odotettua, sillä vanhemmalla väestöllä on usein ylimääräisiä säästöjä auton hankintaa helpottamaan. Monelle nuorelle aikuiselle oma auto tulee ajankohtaiseksi vasta kun opinnot ovat ohi ja elämä aikuisena todella alkaa, hankitaan tasainen palkkatulo, ura ja perhe, Ala-Hakuni sanoo.
Valikoituja Rintajouppi.fi -sivuston vuoden 2019 tilastoja:
Poliisi epäilee miehen anastaneen kaksi henkilöautoa varhain tapaninpäivänaamuna 26.12. Kiteen Kesälahdella.
Poliisi sai hätäkeskuksen kautta ilmoituksen klo 04:59, jonka mukaan omakotitaloon tunkeutunut mies oli vaatinut auton avaimia itselleen ja anastanut avaimilla talon henkilöauton sekä poistunut paikalta.
Paikalle menneelle poliisipartiolle ilmeni, että Marjonniementien ja Totkunniementien risteysten lähistöllä oli kaksi ojaan ajettua henkilöautoa.
Lisäksi ilmeni, että rikoksesta epäilty oli poistunut kolmannella, anastamallaan autolla pois paikalta. Toinen ojaan ajetuista autoista oli myös anastettu lähistöltä.
Auton anastuspaikalla ilmeni, että talonväelle tuntematon mieshenkilö oli tunkeutunut varhain aamulla sisälle omakotitaloon lasi rikkomalla.
Tämän jälkeen mies oli aggressiivisesti vaatinut auton avaimia itselleen ja poistunut paikalta.
Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että toinen lähistöllä ojaan ajetuista henkilöautoista oli anastettu lähistöllä olleen omakotitalon pihasta.
Auto oli anastettu anastamalle ensin auton avaimet omakotitalon sisältä.
Toinen lähistöllä ojaan ajetuista autoista ei ollut anastettu. Sen osalta rikosnimike on liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Poliisi teki myöhemmin tapaninpäiväaamuna Lappeenrannassa havainnon Kiteen Marjonniementieltä edellä kuvatulla tavalla anastetusta henkilöautosta ja otti autossa nukkumasta olleen miehen kiinni.
Kiinniotettu mies on 45-vuotias joensuulainen mies. Hän on tällä hetkellä pidätettynä Joensuun poliisivankilassa. Miestä epäillään kaikista edellä mainituista rikoksista.
Mikäli Marjonniementien ja Totkunniementien risteyksen alueella on havaintoja 26.12.2019 aamuyön tapahtumista, joita ei ole vielä poliisille ilmoitettu tai kerrottu, kansalaiset voivat olla yhteydessä poliisipäivystykseen puh: 029 541 5455 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Liikennepoliisin partio valvoi liikennettä torstai-iltapäivänä Janakkalassa valtatiellä 3, kun partion ohitti henkilöauto kovalla ylinopeudella.
Partio mittasi kiirehtijälle nopeudeksi 165 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 100.
Poliisin tiedotteen mukaan auto käytti koko ajan yli 150 km/h nopeutta ja teki ohituksia oikean kaistan kautta.
Partio seurasi autoa etelän suuntaan ja sai sen pysäytettyä Riihimäelle Kormun ramppiin.
Auton kuljettajaksi paljastui 48-vuotias espoolaismies, jolla oli yksi matkustaja kyydissään.
Poliisi määräsi kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon.
Poliisin mukaan miehen hurjasteluun saattoi olla vaikuttavana tekijänä ylikellotettu saksalaisvalmisteinen perheauto.
Oheinen liikenneonnettomuus sattui Asikkalan Kopsuntiellä.
Kuva oli aiheena liikenneministeri Raimo Vistbackalle osoitetussa kampanjapostikortissa, jonka tarkoituksena oli saada määräraha Kopsuontien kunnostamiseen.
Katso tästä muut Päivän kolarikuvat.
Postikortti tehtiin vuonna 1990, eikä ole tietoa, onko onnettomuuskuva myös vuodelta 1990.
Kuvaaja on tuntematon. Kuva kuuluu Museoviraston Danielson Kalmari huvilan kuva-arkistoon.
Vuonna 1996 Renault Mégane Coupé -mallin erinomaisuutta korostettiin kolmelle iskulla:
Katso tästä muut Päivän automainokset.
Itse mainostekstissä perusteltiin näitä kolmea toteamusta.
”Auton kiihtyvyydestä ja hevosvoimista teemme numeroa siksi, että voisit hakea samoja lukuja samaan hintaan muista autoista. Saat muuten hakea. Ja mitä hintaan sisältyvään vakiovarustukseen tulee, syvenny luetteloon valkoisen mittariston (vakiovaruste sekin) kohdalla.
Mikäli siinä luettelossa on mielestäsi varustetta liiankin kanssa ja katsot 90 hv:n ja 187 km/t huippunopeuden riittävän, riittä auton hankintahintaankin 104.700 mk.
Entä jo esim. kolme tenavaa tai muut syyt puoltavat 5-ovisen Renault Mégane Coupén hankintaa? Silloin alkaenhinta kirjoitetaan 99.900 mk. Saat sillä auton, joka tarjoaa sisätiloissa noin kolme senttimetriä enemmän kyynärleveyttä kuin taksien suosima edustava ja tilava Mercedes-Benz C-malli.
Perheauton järkevyys, edustavan taksiauton leveys ja Coupé-auton linjakkuus. Sekin on täysin uutta, etenkin tässä hintaluokassa.
Entä millainen uusi Renault Mégane Coupé on ajaa? Uskomme, että odotuksesi ovat korkealla ja nostamme niitä vielä korkeammalle kertomalla, että uusi Renault Mégane on jo yltänyt voittoon arvovaltaisen saksalaisen Auto Motor und Sport -lehden kovassa luokkatestissä.
Kuvan alla oli tekniset tiedot huippumallista.
”Renault Mégane Coupé 2.0 16V 150 hv: Valkoinen mittaristo, infrapunaohjauksella toimiva keskuslukitus, vaihtuvakoodinen käynnityksenesto, sähkötoimiset etulasinnostimet, sähkötoimiset takasivulasit, sävylasit, nopeuden mukaan automaattisesti säätyvät tuulilasin pyyhkijät, sähkötoimiset lämmitettävät sivupeilit – kuljettajan puolella laajakulma, nahkainen vaihdekepin nuppi, ohjauspyörän korkeussäätö, ohjaustehostin, kuljettajan airbag, sivutörmäyssuojat, etuturvavöiden pyrotekniset kiristimet, PRS-turvallisuusjärjestelmä, ABS-jarrut, etusumuvalot, kevytmetallivanteet ym. vakiona. Hinta 139.900 mk.”
Mainos oli Tekniikan Maailmassa 6/1996.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Auton käytön ja siitä aiheutuneen liikenteen runsas kasvu 1950-luvulta alkaen pakotti etsimään ratkaisuja paheneviin ruuhkiin ja ajamisen sujumiseen.
Osa ongelmaa pystyttiin hallitsemaan valo-ohjatuilla risteyksillä.
Tämän päivän ihmiselle valot ovat itsestään selvyys. Lontoolaisille se ei sitä ollut.
Aiheen historia kertoo, että ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Britannian parlamentin edessä jo vuonna 1868, siis hevosliikenteen ohjaukseen. Suurkaupungin liikkumisen sujuvuus vaati tällaisen järjestelyn.
Pulmien ratkaisemiseksi tulivat käyttöön myös ns. liikenneympyrät.
Idean käyttöönotossa oli suurta vaihtelua. Tämän alueen kärjessä oli Englanti vuodesta 1960, myöhemmin mukaan liittyi USA 1990.
Reippaanlaisesta liikennöinnistään kuuluksi tullut Ranska todella kunnostautui tällä alueella. Maassa on liittymiä 25 kertaa enemmän kuin USA:ssa.
Liikenneympyrä – psykologia sekä autonomia
Käyttäytyminen liikenteessä, jos mikään, liittyy psykologiaan, yksilön tarpeeseen päättää itse kulkemisestaan.
Päärooliin nousee kuljettajan oppimiset, kokemukset, tunteet sekä persoonallisuus. Siinä esiin tulee myös ihmisen aistihavainnot, niiden tulkinta sekä käyttäytyminen.
Ratkaisuksi tarjottiin eri tieväylille purkavaa ympyrän muotoa, ”liikenneympyrää”.
Tällainen saatettiin alkuun kokea turhauttavana ja matkaa viivästyttävänä. Samoin kuin esim. valo-ohjatussa risteyksessä, jossa päätöksen käyttäytymisestä tekee tekninen laite.
Sen koettiin syrjivän ihmisen omaa ajattelun autonomiaa, yksilön itsemääräämisoikeutta.
Autonomiahan on käyttäytymisen kannalta merkittävä asia. Käytännössä tämä tärkeä mahdollisuus merkitsee henkilön omaa tilannehallintaa ja omia päätöksiä.
Alkuvaiheessa ympyrässä ajaminen koettiin turhauttavana liikenteen ollessa vielä maltillista. Jo pelkkä ajatus tuntui yksilöä syrjivänä.
Liikenneympyrästä kiertoliittymä
Pitkään tämä vielä monille lähes tuntematon muoto testasi edellä mainittujen toimintojen toteutumista käytännössä.
Osallistuminen vaati sääntöjen noudattamista, toisen kunnioittamista, sekä tarkkaavaisuutta.
Aikaa myöten sanan liikenneympyrä tilalle kehitettiin toimintaa selkeästi kuvaava ja motivoiva termi, kiertoliittymä.
Pää pyörälle
Kuvassa näkyvän, suorastaan shokeeraavan liikenneopasteen teksti The Magic Roundabout, eli maaginen kiertoliittymä Englannista osoittaa, minkälaisia ovat todelliset ongelmat. Videolla on sama liikenneympyrä.
Kuva esittää eri mahdollisuudet jatkaa matkaa eri suuntiin.
Ajatellaanpa tieltä A4289 tulevaa, joka on matkalla tielle M4 mm. Oxfordiin, hän joutuu maagisen ympyrän johdosta ajamaan läpi kolme ympyrää!
Olkaamme kärsivällisiä täällä kotomaassa, kun odottelemme pääsyä yhden kiertoliittymän kaistalle.
Näitä liikennesirkuksia ajatellen on pakko todeta, että tällaista määrää autoja ei enää pystyttäisi millään muulla keinolla hallitsemaan.
Pyöritä, lennätä pellavapäätä…
Meillä Suomessa liikenneympyrät olivat aluksi sekä kooltaan että halkaisijaltaan vaatimattomia ja niissä oli helppo liikkua. Varsinkin maaseudulle rakennetuissa oli helppo ajaa opasteiden mukaan.
Arkuudesta johtuneita ongelmia saattoi kuitenkin tulla.
Termi liikenneympyrä, oli psykologisesti kaikkea muuta kuin kannustava. Aivan kuin siinä vain pyörittäisiin ympyrää. Vasta myöhemmin termiksi vakiintui oikea ja kuvaava kiertoliittymä.
Tosiasia on, että kaikki muutokset saavat osakseen kirpeätäkin kritiikkiä, varsinkin kun kysymys on uuden omaksumisesta.
Ilman harjoittelua sekä totuttautumista se ei onnistu.
Yleensä ympyrän vauhtiin sovittautuvalta odotetaan malttia. Kiilaaminen on ehdottomasti kiellettyä.
Selvää myös on, että joidenkin käytös ei vastaa sen paremmin liikennesääntöjä kuin kohteliaisuuttakaan. Kanssa-autoilijoiden käytös sekä maltti ovat parhaita keinoja yhteispelin muodostumiseksi.
Aikaisempi kriittisyyskin on muuttunut asialliseksi, jossa liittymien edut, liittymää lähestyvän helpompi tilannearviointi, oma liittyminen kaistalle sekä pääsy sivutieltä mukaan tuodaan selkeästi esiin.
Ilmapiirin muuttuminen positiivisemmaksi käy ilmi monista asennetutkimuksista.
Jopa niin, että kiertoliittymän kannatus hipoo jo sataa prosenttia.
Eri tutkimuksissa käy selvästi ilmi autoilijoitten myönteinen suhtautuminen, vaikutus on tehokkaampi kuin liikennevaloilla – kiertoliittymiä halutaan lisää.
Liikenteen vauhdin hillitseminen miellyttävin ja motivoivin keinoin
Oleellista turvallisuuden lisäämisessä on ajoneuvojen vauhdin sopeuttaminen ympärillä pyörivään liikenteeseen.
Tärkeätä on myös liikennetilanteen hallittavuus, jossa ratkaisevassa osassa on kiertoliittymien rakentaminen.
Meillä Suomessahan vedotaan useasti tilan puutteeseen.
Toinen merkittävä keino on tilanneympäristön somistaminen. Katujen sekä teiden kriittisiin kohtiin on järkevää sijoittaa kauniita elementtejä, joiden on todettu rauhoittavan mieltä.
Nyt on alettu rakentaa myös erilaisia kivimuodostelmia kiertoliittymien sisälle.
Maailman suurin kiertoliittymä on muuten Pariisin Riemukaaren ympäri kulkeva ympyrä.
Teksti: Usko Sipilä.
