Uusi Kia e-Soul tulee saatavana Suomeen kahdella eri akustolla, joista suurempi 64 kWh riittää yhdellä latauksella energiaa 204 hv tuottavalle sähkömoottorille 452 kilometrin matkalle.
e-Soul on tarjolla myös pienemmällä 39,2 kWh akustolla. Tämä tuottaa sähkömoottorille tehoa 136 hv mahdollistaen jopa 277 kilometrin toimintamatkan.
Uusi 4 195 mm pitkä e-Soul on 55 mm edeltäjäänsä pidempi, ja siinä on 30 mm pidempi akseliväli.
Autossa on 17-tuumaiset kevytmetallivanteet. Freestyle-varustetasossa on vakiona pyöräkoteloiden kaaret, metalliset ovien kynnyslistat sekä keulan alleajosuoja.
Uudessa e-Soulissa on energiaa säästäviä ominaisuuksia, jotka pidentävät sen toimintasädettä – esimerkiksi matkustamon ilmalämpöpumppu, joka hyödyntää moottorin lämpöä.
Yksin ajaessa sähkön kulutusta voi pienentää hyödyntämällä auton ilmastointijärjestelmää, joka ohjaa ilmastoinnin vain kuljettajan puolelle, vaikka matkustamon kaikki ilmanvaihtoventtiilit olisivat auki.
Kia e-Soulissa on vakiona älykäs jarrutusenergian talteenottojärjestelmä. Sitä käytetään ohjauspyörän takana olevilla siivekkeillä tai kuljettaja voi halutessaan jättää toiminnan automaatikan hoidettavaksi.
Uusi Kia Soul saapuu Eurooppaan ainoastaan sähköisenä versiona. Auto on varustettu Kian seitsemän vuoden tehdastakuulla, joka kattaa myös akuston.
Kia e-Soulin hinnat alkavat Suomessa 37 990 eurosta 39,2 kWh akustolla. Suuremmalla 64 kWh akustolla varustetun e-Soulin hinnat alkavat 42 990 eurosta.
Testissä tällä kertaa paljon puhuttu ärhäkän näköinen R-Design -varusteltu Volvo S60.
Voimanlähteenä toimii malliston tehokkain vaihtoehto T8, joka sähkö- ja bensiinimoottorin ansiosta tarjoilee mukavat 390 hevosvoimaa ja 4,9 sekunnin kiihtyvyyden 0-100 km/h.
T8-mallissa toimii 65 kW:n sähkömoottori, josta maksimivääntöä saadaan parhaillaan 240 Nm. Sähkömoottori on sijoitettu taka-akselille, ja näin ollen pelkällä sähköllä ajettaessa auto on takavetoinen.
Kuva: Antti Järveläinen.
Normaaliin kaupunkiajoon sähkömoottorin teho on täysin riittävä. Muun liikenteen mukana pysyminen ei vaadi polttomoottorin avustusta.
Ajoakun kapasiteetti on 11,6 kWh. Ajotavasta riippuen kantama saattaa vaihdella paljonkin. Talven nollakeleillä taajama-ajossa päästiin 34 kilometriin, kun ajo aloitettiin täydellä akulla. Volvo lupaa kantamaksi 40-45 kilometriä lämpimissä olosuhteissa.
Pistokehybrideinä Volvon T8-malleja voidaan ladata niin ulkoisesta virtalähteestä latauskaapelilla, kuin myös ajon aikana energian talteenotolla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Polttomoottorista roppakaupalla lisää voimaa
Menopuolella hauskuus moninkertaistuu, kun otetaan sähkömoottorin avuksi kaksilitrainen bensiinimoottori. Normaalissa T8-mallissa tehoja on otettu moottorista 223 kW, ja näin koeajoauton yhteisteho nousee kunnioitettavaan 288 kilowattiin eli 390 hevosvoimaan.
S60 T8 -mallista on tarjolla myös Polestar versio, jonka samasta bensiinimoottorista on otettu ylimääräiset 10 kW lisää tehoa ja 30 Nm vääntöä. Näin moottoreiden laskettu yhteisteho on peräti 298 kW eli 405 hevosvoimaa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Polttomoottorissa on mekaaninen ahdin ja turboahdin. Lähes viiveetöntä liikkeellelähtöä avittaa entisestään sähkömoottori, joka on aina mukana liikkeelle lähdettäessä, vaikkakin akun varaustaso näyttäisi mittaristossa nollaa.
Koeajoauton 4,9 sekunnin kiihtyvyys nollasta sataan on varsin vakuuttava, ottaen huomioon auton melko arkisen ulkonäön. Pientä viivettä ja tahmeutta on huomattavissa etenkin vaihteiston toiminnassa pienemmillä nopeuksilla ja vaihteilla.
Maantienopeuksien ohituskiihtyvyys sen sijaan on vakuuttavaa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Design, jota on nähty jo useamman vuoden
S60 on ulkonäöltään kuin identtinen kaksonen muiden Volvon mallien kanssa. Muotokieli on hyvin yhtäläistä Volvon muihin malleihin jo useamman vuoden takaa. Muotoilussa ei ole valittamisen varaa, mutta todennäköisesti ja toivottavasti lähivuosina design Volvon muotoilussa tulee saamaan taas uusia suuntia.
Sisätilat ovat tämän kokoluokan autoksi tilavat ja käytännölliset. Tavaratilaa löytyy 442 litran verran, ja takaistuimille sopii hyvin kaksi pitempiraajaista aikuista.
Sen sijaan kuljettajan istuimella ei tule valtava tilantunteen olo. Normaalimittainen aikuinen sopii hienosti ratin taakse. Avarampaa ohjaamoa etsivälle Volvon 90-sarjat saattavat olla parempi ratkaisu.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ajotuntuma yllättää
Jo useamman Volvon mallin kohdalla on päässyt yllättymään positiivisesti, miten Volvolla on ajettavuus hanskassa. S60 ei tee poikkeusta tähän, vaan auto on miellyttävän sporttinen ajaa. Etenkin alustan ja ohjauksen napakkuus tuovat esiin auton sporttista luonnetta.
Auton nelivetoa ei pystytty laittamaan koetukselle parhaalla mahdollisella tavalla, sillä koeajo osui valitettavasti lumettomaan säähän yhtä päivää lukuun ottamatta. Kuivalla kelillä kiihdytyksissä on aistittavissa auton etuvetopainotteisuus, joka saattaa liukkaammilla keleillä näyttäytyä aliohjautuvuutena ja puskemisena tietyissä ajotilanteissa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Koeajoauton 2031 kilon omamassan tuo vakautta ja jämäkkyyttä. T8-mallilla on massaa noin 300 kiloa enemmän kuin T5-moottorilla varustetulla nelivetomallilla.
IL Vuoden Auto 2020 ja Kauppalehden Vuoden Yritysauto 2020 -kilpailujen voittajat julkistettiin Autoilun tulevaisuus -tapahtumassa 29.1.2020.
Iltalehden Vuoden Auto valittiin nyt jo seitsemättä kertaa. Äänestyksessä oli mukana 37 vuoden 2019 uutuusmallia, joista lukijat valitsivat oman IL Vuoden Autonsa. Ääniä annettiin yli 10 000.
Lisäksi alaa seuraavista autotoimittajista muodostettu tuomaristo valitsi IL Vuoden Auton seitsemässä sarjassa.
Kauppalehden Vuoden Yritysauto valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja yleisöäänestyksessä oli mukana 36 autoa.
IL Vuoden Auto 2020
Ammattilaistuomariston valitsemat IL Vuoden Auto -palkinnot.
Pienet ja keskikokoiset autot – Renault Clio
Iso keskiluokka ja isot autot – Tesla Model 3
Pienet katumaasturit/crossoverit – Škoda Kamiq
Keskikokoiset katumaasturit – Citroën C5 Aircross
Isot katumaasturit – Audi e-tron
Urheiluautot – Toyota GR Supra
Kiehtovin Uusi Auto 2020 – Tesla Model 3
Tuomariston jäsenet olivat eri puolilta Suomea ja eri medioissa työskenteleviä autotoimittajia.
Iltalehden lukijoiden valinnat.
IL Vuoden Auto Suomessa 2020: Toyota Corolla
IL Vuoden kaasuauto: Skoda Octavia G-TEC
Kauppalehden Vuoden Yritysauto 2020
Tesla Model 3.
Skoda Octavia G-tech. Kuva: Alma media.Tesla Model 3. Kuva: Alma media.Audi e-tron. Kuva: Alma media.Skoda Kamiq. Kuva: Alma media.Renault Clio. Kuva: Alma media.Citroën C5 Aircross. Kuva: Alma media.Toyota GR Supra. Kuva: Alma media.
Seat esitteli tiistaina 28.1. Martorellissa täysin uuden Seat Leonin.
Leon on aina ollut Seatin malliston tukipilari, minkä todistaa yli 2,2 miljoonan auton myynti kolmen mallisukupolven aikana.
Nyt julkaistu Leon on neljäs Leon-sukupolvi.
Uusi Seat Leon on suunniteltu ja kehitetty Barcelonassa, Martorellissa, ja jossa se myös valmistetaan.
Kuva: Seat,
Lisää pituutta ja paremmat sisätilat
Seat Leonin perustana on MQB Evo -alustarakenne. Sen mahdollistama joustavuus auton mitoituksessa ja mukautettavuudessa tarjosi suunnittelutiimille uudenlaisia mahdollisuuksia uuden sukupolven auton mittasuhteiden toteutukseen.
Uusi viisiovinen Seat Leon on 4 368 mm pitkä (+86 mm), 1 800 mm leveä (-16 mm) ja 1 456 korkea (-3 mm). Akseliväli on 2 686 mm eli 50 mm pidempi kuin kolmannen sukupolven Leonissa.
Leonin Sportstourer on puolestaan 4 642 mm pitkä (+93 mm), 1 800 leveä (-16 mm) ja 1 448 mm korkea (-3 mm). Akseliväli on 2 686 mm, perusmallin tapaan edelliseen versioon verrattuna 50 mm pidempi.
Uusi muotoilu merkitsee parantuneen aerodynamiikan myötä myös parempaa taloudellisuutta: uuden Seat Leonin ilmanvastuskerroin on parantunut noin 8 prosenttia edellisen sukupolven malliin verrattuna.
Sisustuksen keskeinen elementti on eletunnistuksella varustettu 10-tuumainen infotainment-näyttö. Se tarjoaa uudenlaista vuorovaikutusta matkustajien kanssa ja vähentää perinteisten painikkeiden määrää. Tärkeimpiä toimintoja ohjataan kuitenkin edelleen perinteisten hallintalaitteiden avulla.
Viisiovisessa Seat Leonissa on 380 litrainen tavaratila (yhtä suuri kuin edellisessä malliversiossa), kun taas Sportstourerissa on 617 litrainen tavaratila, mikä on 30 litraa enemmän kuin edellisessä malliversiossa, tehden siitä yhden luokkansa suurimmista.
Kuva: Seat.
Uusi valaistusteknologia
Autoon on saatavilla kokonaan ledeillä toteutetut kylmän valkoiset ajovalot. Tuttua Seat-ilmettä noudattaviin valoihin on integroitu kaikki tärkeimmät toiminnot: lähivalot, kaukovalot, päiväajovalot sekä dynaamiset suuntavilkut.
Ajoneuvon sivupeileihin on integroitu led-merkkivalot. Täys-led-ajovaloissa on myös tervetuloa-valot, jotka toivottavat kuljettajan ja matkustajat tervetulleiksi heijastamalla ”Hola!”-tervetulotoivotuksen maahan auton aktivoituessa.
Uudessa Leonissa on myös kääntymisaikeen selkeästi ilmaisevat dynaamiset led-suuntavilkut.
Sisätiloihin led-valopaketti tuo sisustuksen persoonallisuutta korostavat tunnelmavalot. Valaistus, jonka väriä ja sävyä voidaan muuttaa tilanteen mukaan, luo matkustamon etuosaan etuovista kojelaudan yli ulottuvan valokaaren. Valo ei ole pelkästään koriste, vaan olennainen osa monia toimintoja, kuten kuolleen kulman varoitinta sekä autostapoistumisavustajaa.
Kuva: Seat.
Ensimmäinen täysin liitetty Seat
Uusi Leon on Seatin ensimmäinen täysin liitetty auto. Leonin järjestelmän sydän on digitaalinen Seat Digital Cockpit -ohjaamo, jossa yhdistyvät korkearesoluutioinen 10,25-tuumainen käyttäjän räätälöitävissä oleva mittaristo sekä infotainment-järjestelmä.
Mediajärjestelmässä on vakiona 8,25-tuumainen älypuhelimen kanssa yhteensopiva näyttö. Isompi 10-tuumainen Retina-tasoinen navigointinäyttö tarjoaa liitetyn 3D-navigaation sekä käyttäjätoimintoja helpottavan eleohjauksen.
Liitettävyyden ydin on Full Link -järjestelmä, jonka avulla mobiililaitteet kytkeytyvät Android Auton tai langattoman Apple CarPlay -sovelluksen avulla ajoneuvon infotainment-järjestelmään.
Näin käyttäjän oma digitaalinen ekosysteemi liittyy suoraan autoon hallitulla, intuitiivisella ja turvallisella tavalla, joka häiritsee kuljettajan ajamista mahdollisimman vähän: kuljettaja voi käyttää hallintaan joko infotainment-järjestelmää, ohjauspyörään integroituja hallintalaitteita tai ääniohjausta.
Connectivity Boxin (lisävaruste) ja siihen sisältyvän Qi-standardit täyttävän langattoman latauksen ansiosta kuljettajan ei tarvitse huolehtia mobiililaitteen akun tyhjentymisestä kriittisellä hetkellä.
Online-yksikön sisäänrakennettu sim-kortti takaa, ettei Seat Leon koskaan menetä yhteyttä digitaaliseen maailmaan.
Osa infotainment-toiminnoista käyttää reaaliaikaisia tietoja pilvipalveluista, mikä lisää uuden ulottuvuuden perinteiseen navigointijärjestelmään. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa pääsyn viimeisimpiin infotainment-sovelluksiin, jotka voidaan päivittää milloin tahansa.
Sisäänrakennetun esimin ansiosta Seat Leonissa on myös eCall-palvelu, joka voi onnettomuustilanteessa ottaa suoraan yhteyden hätäpalveluihin.
Uuden lisän kokonaisuuteen tuo omaan älylaitteeseen ladattava Seat Connect -sovellus. Se toimii kaukosäätimenä monille toiminnoille, jotka auttavat maksimoimaan kuljettajan nautinnon ja parantavat myös turvallisuutta.
Uusi Seat Leon on kehitetty todellisia ajotilanteita ajatellen ja tarjolla on valikoima useita eri voimalinjoja. Taloudellisuutta lisäävät entisestään kolme sähköistettyä vaihtoehtoa.
Uuden sukupolven kompaktin kokoluokan auton voimanlähde voi olla bensiini, diesel, kaasu, kevythybridi tai ladattava hybridi.
Uuden Leonin bensiinimoottorit ovat kaikki turboahdettuja ja niissä on suoraruiskutus. Moottorit tuottavat tehoa 66 kW (90 hv)–140 kW (190 hv).
Seat Leoniin on saatavilla myös 1-litrainen, kolmesylinterinen moottori, ensimmäistä kertaa teholuokissa 66 kW (90 hv) tai 81 kW (110 hv) sekä suurempi 1,5-litrainen teholuokissa 96 kW (130 hv) tai 110 kW (150 hv).
Huippumallissa on 2,0-litrainen 140 kilowatin TSI-bensiinimoottori (190 hv) linkitettynä kaksoiskytkinvaihteistoon.
Diesel on edelleen tärkeä teknologia hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ajatellen. Uudessa Leonissa on kolme dieselmoottorivaihtoehtoa, jotka kaikki ovat 2,0 TDI-moottoreita ja tehoa on 85 kW (115 hv) tai 110 kW (150 hv).
Uusi Seat Leon on saatavana myös TGI-kaasuhybridiniä, jossa on 1,5-litrainen 96 kW:n (130 hv) moottori.
Seat Leoniin on saatavilla myös ensimmäistä kertaa 48 V kevythybridijärjestelmä (eTSI). Sen ansiosta kompakti auto tarjoaa vielä taloudellisempaa liikkumista (1,0 TSI 81 kW (110 hv) tai 1,5 TSI 110 kW (150 hv), molemmissa DSG-automaattivaihteisto).
Seatin sähköistymisen laajentuessa neljännen sukupolven Leonin saa myös edistyksellisenä ladattavanahybridiversiona.
Yhdistelmässä on kuusivaihteinen DSG-automaattivaihteisto, 1,4-litrainen TSI-bensiinimoottori, 13 kW:n litiumioniakku sekä sähkömoottori, jotka tuottavat yhdessä 150 kW (204 hv) tehoa. Toimintamatka sähköllä on noin 60 km (WLTP).
Kaikkien aikojen turvallisin Seat
Turvallisuus on uuden Seatin ytimessä. Autossa yhdistyvät monet edistyksellisimmät kuljettajaa avustavat järjestelmät, mukaan lukien ennakoiva ja mukautuva vakionopeudensäädin, hätätilanneavustin sekä Travel Assist -järjestelmä. Näiden ansiosta uusi Leon on turvallisin koskaan valmistettu Seat.
Teknisten ratkaisujen ansiosta Seat Leon vie turvallisuuden uudelle tasolle havainnoimalla ympäristöä. Auto tarjoaa siten optimaalista turvaa tapahtuipa auton ympärillä mitä tahansa.
Mukautuvan alustansäädön (DCC) ansiosta Seat Leonin ajo- ja hallintaominaisuudet voivat muuttua olosuhteiden ja kuljettajan valintojen mukaisesti tuoden lisämukavuutta ajamiseen.
Mukautuva alustansäätöteknologia seuraa jatkuvasti ajo-olosuhteita ja huomioi myös ohjausliikkeet, jarrutukset ja kiihdytykset.
Jousituksen toiminta mukautuu ja jokaisen pyörän vaimennus voi säätyä erikseen, jolloin liikkumiseen saadaan ensiluokkaista mukavuutta ja dynamiikkaa.
Uusi Leon edustaa Seatin perusarvoja ja tavoitetta tarjota parhaita mahdollisia autoja. Uuden sukupolven Leonin myötä kompaktin kokoluokan segmentti kokee todellisen muutoksen, kun uusi auto lanseerataan vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
Uuden Seat Leonin hinnastoa ja lisävarustehinnastoa ei ole vielä vahvistettu.
Kia Motors Corporation tulee panostamaan voimakkaasti sähköisiin autoihin tulevina vuosina. Yhtiö on esitellyt uuden Plan S -strategiansa, jonka mukaan merkki suunnittelee tarjoavansa 11 täyssähköautoa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Kia tavoittelee näillä malleilla 6,6 prosentin markkinaosuutta maailmanlaajuisista sähköautomarkkinoista.
Kian tavoitteena on myydä vuosittain 500 000 sähköautoa ja miljoona vähäpäästöisistä autoa vuoteen 2026 mennessä. Näiden rinnalla Kia tulee panostamaan sähköisiin liikkuvuuspalveluihin osana uutta liiketoimintamalliaan.
Kia tulee sijoittamaan 25 miljardia dollaria uuden strategiansa toteuttamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Kia keskittyy uuden strategiansa mukaisesti turvaamaan johtajuutensa maailman sähköautomarkkinoilla.
Kia aikoo julkaista ensimmäisen uuden sukupolven sähköautomallinsa vuona 2021. Uusi malli rakennetaan täysin uudelle, pelkästään sähköautolle suunnitellulle alustalle. Auto tarjoaa yli 500 kilometrin toimintamatkan sähköllä ja alle 20 minuutin latausajan.
Suomen tyypillisin kuski, Juha, on 42-vuotias mies Uudeltamaalta. Hänen ja vaimonsa Tuulan lapset ovat jo muuttaneet kotoa pois, joten heille riittää yksi auto: harmaa Toyota Corolla.**
Tämä selviää Neste K -liikenneasemaketjun autoilijoiden tapoja ja asenteita kartoittavan kyselytutkimuksen* pohjalta.
Corolla lähtee pihasta liikkeelle joka päivä. Vuodessa Juhalla kertyy 15 000 ajokilometriä. Vaikka Juha autoilee mieluiten yksin, ei hän siedä hiljaisuutta. Surffailu eri radiokanavien väliä päätyen useimmin Yle Suomeen tai Radio Novaan.
Juha ajelee mieluiten kesäpäivänä pitkin maanteitä. Kesämökkiä kohti ajellessa hän pysähtyy parin tunnin välein vessatauolle. Juha jää huoltoasemalle useimmiten syömään, matkalle tarttuu vielä evästä ja kahvikuppi. Loppumatkalla hänen hermojaan koettelevat pelkääjän paikalta neuvoja jakeleva Tuula ja edellä alinopeutta mateleva auto.
Juha pesee useimmiten itse autonsa itse kotipihassa, mutta kesäreissussa kerääntyneen kuran hän käy paluumatkalla pesettämässä huoltoasemalla. Samalla hän ehtii selailla läpi Facebookin etusivulta päivän uutiset.
Toyota Corolla jyrää Suomen kaduilla
Juha on Neste K:n teettämän online-kyselyn tulosten, Tilastokeskuksen sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin datan perusteella luotu fiktiiivinen esimerkki tyypillisimmästä suomalaiskuskista.
Traficomin mukaan naisilla ja miehillä on tällä hetkellä Suomessa lähes yhtä paljon henkilöautojen ajolupia – ero ajokorttien määrässä on vain kuusi prosenttia miesten eduksi. Tosin ajoneuvojen haltijatiedoista voidaan arvioida, että autojen todennäköisistä käyttäjistä miehiä on 63 prosenttia.
Jopa lähes kolme neljästä suomalaisesta omistaa yhden tai kaksi autoa ja 40 prosenttia autoilee päivittäin. Toyota Corolla on Manner-Suomen suosituin auto, sillä niitä on liikenteessä jopa 146 000.
Kyselyn mukaan suomalainen ajaa keskimäärin 10 000-20 000 kilometriä vuodessa. 20 000 kilometriä vuodessa tarkoittaa noin 55 kilometrin päivittäistä ajoa. Naisista kuitenkin suurin osa, lähes puolet kertoo kyselyssä ajavansa vain alle 10 000 kilometriä vuodessa.
Radio Suomi tai Radio Nova
Radio on suomalaisen autoilijan kestosuosikki. Jopa 84 prosenttia kyselyn vastaajista kuuntelee radiota tai musiikkia ajaessaan.
Suosituimmat radiokanavat Finnpanelin mukaan ovat Yle Radio Suomi ja kaupallisista kanavista Radio Nova.
Lähes kaksi kolmesta kuljettajasta surffailee radiokanavia ajaessaan. Vielä kanavasurffailua yleisempää puuhaa on autossa syöminen, jota harrastaa noin 70 prosenttia kyselyn kuskeista.
Autossa evästämisen lisäksi suomalaiset syövät mielellään myös liikenneasemilla. Laadukas ruoka on vastaajille tärkeämpi kriteeri aseman valintaan kuin polttoaineen laatu tai hinta.
Kolmannes suomalaisista pesee autonsa itse. Reilu neljännes miehistä kertoo myös vievänsä auton pesetettäväksi kerran kuukaudessa, huomattavasti naisia hanakammin.
Autopesun aikana yleisintä puuhaa on somettaminen, sillä jopa puolet kyselyyn vastaajista kertoo avanneensa sosiaalisen median pesussa istuessaan.
Kaikkein ärsyttävimpänä asiana liikenteessä suomalaiskuskit pitävät alinopeutta ajavia muita kuskeja. Naisten mielestä tämän jälkeen ärsyttävintä on huono ajosää, miesten hermoille käy erityisesti ruuhka.
Ärsytysten top-listan kärkeen kipuavat myös kuskin oikealta puolelta ajon aikana satelevat neuvot. Rattiraivon aiheuttajiksi nousevat avoimissa vastauksissa myös huonot tiet, puskurissa roikkuminen ja vilkun käyttämättä jättäminen.
*Neste K:n teettämään online-kyselyyn vastasi K-Kylä-asiakasyhteisössä 12.–28.7.2019 yhteensä 1180 iältään 18–70-vuotiasta K-Plussa-asiakasta. Kyselyn toteutti K-ryhmä tutkimusyritys Nepan kanssa.
Faktoja kyselystä:
47 % taloudesta löytyy yksi auto
40 % ajaa autoa päivittäin (miehet 48 %, naiset 32 %)
39 % ajaa vuodessa 10 000-20 000 km
53 % ajaa mieluiten yksin, 84 % ajaa mieluiten musiikkia tai radiota kuunnellen
86 % ajaa mieluiten kesällä ja 53 % päivällä
42 % WC-käynti on tärkein syy pysähtymiselle, 68 % ruokailee huoltoasemilla
59 % ärsyttää alinopeutta ajavat muut kuskit, 44 % ruuhka, 41 % huono ajosää
50 % somettaa autopesun aikana
**Muut lähteet:
Finnpanel: Kansallinen radiotutkimus, Tilastokeskus: Moottoriajoneuvokanta 2018, Digi- ja väestötietovirasto: Etunimitilasto 2019, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Henkilöliikennetutkimus
Sisä-Suomen poliisi on jatkanut eilen 28.1.2020 aamulla Tampereella tapahtuneen henkirikoksen tutkintaa. Poliisilla on ollut tutkinnassa useampia tutkintalinjoja. Osa on pystytty poissulkemaan. Esitutkinnassa on edistytty.
Poliisi pyytää kuitenkin edelleen havaintoja aiemmin kerrotusta nuoresta miehestä.
Vihjeitä pyydetään myös Vasarakadun kiinteistön pysäköintialueen vieraspaikalla aamulla noin kello 08.00, ja vähän sen jälkeen pysäköitynä olleesta vuoden 2010-ikäluokan mustasta Opel henkilöautosta.
Poliisin tiedotteen mukaan autoa on kuvattu ns. Hatchback-malliksi. Autossa oli takaluukussa hopeanvärinen/krominen osa/lista ja takavalojen ympärillä hopeaa/valkoista väriä.
Auto on poliisin mukaan seisonut paikalla moottori pysäytettynä, mutta musiikkilaitteet päällä.
Vihjeet voi edelleen lähettää sähköpostilla osoitteeseen keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi tai soittaa numeroon 050 399 8024.
Miksi BMW- ja Audi-kuskit tuntuvat törttöilevän niin usein? Saako auto heidät käyttäytymään aggressiivisesti liikenteessä, vai hankkivatko tietyn tyyppiset ihmiset tietyn merkkisen auton ja rikkovat sääntöjä muita useammin?
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus antaa vastauksia.
Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on huomannut liikenteessä saman ilmiön kuin moni muukin: Audi- ja BMW-merkkisten autojen kuljettajat tuntuvat rikkovan liikennesääntöjä ja ajavan häikäilemättömästi paljon muita useammin.
– Olin pannut merkille, että nopeiden saksalaisautojen kuljettajat ajavat muita useammin päin punaisia, eivät anna tietä jalankulkijoille ja ajavat häikäilemättömästi ja ylinopeutta, sanoo Lönnqvist, joka työskentelee professorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että kalliita autoja ajavat rikkovat liikennesääntöjä muita useammin.
Viiden persoonallisuustekijän malli
Ilmiötä on selitetty tavallisesti sillä oletuksella, että varallisuudella on turmeleva vaikutus, joka johtaa esimerkiksi ns. statustuotteiden kulutukseen ja epäeettiseen käyttäytymiseen eri tilanteissa.
Lönnqvist käänsi kysymyksen päälaelleen ja pohti, onko pikemminkin niin, että tietyn tyyppiset ihmiset suosivat statusautoja riippumatta heidän varallisuudestaan ja että heillä on lisäksi taipumus rikkoa liikennesääntöjä.
Vastatakseen kysymykseen tutkijat tarkastelivat suomalaiskuluttajia. Yhteensä 1 892 autonomistajaa vastasi paitsi kysymyksiin, jotka liittyivät heidän autoonsa, kulutustottumuksiinsa ja varallisuuteensa, myös kysymyksiin, jotka luotasivat heidän persoonallisuuttaan.
Vastausten analysointiin käytettiin viiden persoonallisuustekijän mallia, joka on yleisin tapa mitata yksilön ominaisuuksia. Malli perustuu viidelle keskeiselle persoonallisuustekijälle (avoimuus, tunnollisuus, tunne-elämän tasapainoisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus).
Yksiselitteinen tulos
Vastaus oli yksiselitteinen: itsekeskeiset miehet, jotka ovat riidanhaluisia, omapäisiä, epäsympaattisia ja epäempaattisia, omistavat huomattavasti muita useammin Audin, BMW:n tai Mercedeksen kaltaisen statusauton.
– Nämä persoonallisuuspiirteet selittävät sekä halun omistaa statustuotteita että sen, miksi kyseiset henkilöt rikkovat liikennesääntöjä muita useammin, Lönnqvist toteaa.
Hän huomauttaa myös, että varallisuus on luonnollisesti edellytys statustuotteiden omistamiselle ja että rikkaat ajavat näin ollen muita useammin statusautoilla.
– Mutta havaitsimme, että vähemmän sovinnolliset persoonallisuustyypit suosivat statusautoja. He pitävät itseään usein muita parempina ja haluavat myös näyttää sen muille.
Tunnollisetkin suosivat statusautoja
Yllättävämpää oli, että tutkimuksen mukaan myös toinen persoonallisuustyyppi tuntee vetoa statusautoihin: tunnolliset.
Nämä ihmiset ovat pääsääntöisesti kyvykkäitä, kunnianhimoisia, luotettavia ja hyvin organisoituneita. He huolehtivat asioistaan ja terveydestään ja pärjäävät usein myös työelämässä.
– Luultavasti tämä yhteys liittyy heidän laatuajatteluunsa eli siihen, että he arvostavat hyvää laatua.
Kaikilla automerkeillähän on tietty imago, ja ajamalla luotettavalla autolla he viestivät samalla ulospäin olevansa luotettavia, Lönnqvist selittää.
Yhteys tunnollisen persoonallisuuden ja statusautojen suosimisen välillä havaittiin sekä miesten että naisten keskuudessa.
Sen sijaan yhteys itsekeskeisen persoonallisuuden ja statusautojen välillä havaittiin vain miesten, ei naisten, keskuudessa.
Lönnqvistillä ei ole suoraa vastausta siihen, mistä asia johtuu. On mahdollista, että autoilla ei yksinkertaisesti ole samaa merkitystä statussymbolina naisille.
Luksuskulutuksen tutkimuksessa ei ole aiemmin juuri käytetty viiden persoonallisuustekijän mallia, mutta Lönnqvist uskoo, että tutkimus voi valottaa tällaisen kulutuksen syitä.
– Olisi hienoa, jos kuluttajien valittavissa olisi kestäviä tapoja osoittaa statusta sellaisen pinnallisen luksuskulutuksen sijaan, jonka seuraukset ovat usein kielteiset. Jo nyt voimme nähdä, että sähköautosta on tulossa statussymboli ja että suuripäästöiset kaupunkimaasturit eivät ole enää niin suosittuja.
Lappeenrannassa Kangaskadulla sijaitsevaan omakotitaloon törmäsi auto perjantaina 24.1.2020 alkuillasta kuuden aikaan.
Naapurit olivat kuulleet pamauksen ja nähneet tumman, lyhytperäisen henkilöauton poistuvan paikalta.
Tapahtuma-aikaan talon asukkaat eivät olleet kotona.
Talon nurkalle jäi takavalon kappaleita. Talosta rikkoutui törmäyksen johdosta ainakin nurkkalaudat. Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapaukseen liittyvät silminnäkijähavainnot sähköpostilla: rikostorjunta.etela-karjala(at)poliisi.fi tai soittamalla arkisin numeroon 029 541 4600.
Anttolan Pitkäpohjanlahdessa eilen kello 14.39 tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa osallisena ollut vuonna -84 syntynyt mikkeliläinen mies on menehtynyt Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa.
Esitutkinnassa on selvinnyt, että henkilöauto oli ollut menossa tietä 62 kohti etelää, tarkoituksenaan kääntyä vasemmalle Pajatielle. Ajoneuvo oli ollut pysähdyksissä ja ryhmittäytyneenä oman ajokaistansa vasempaan laitaan vilkku päälle kytkettynä.
Vastakkaisesta suunnasta lähestyi samaan aikaan kaksi pakettiautoa. Kääntymässä olleen henkilöauton kuljettaja odotti, että pakettiautot sivuuttavat auton, jolloin hän voisi kääntyä turvallisesti Pajatielle.
Kääntymässä olleen auton kanssa samaan suuntaan kulkeneen henkilöauton kuljettaja ei jarrutuksesta huolimatta pystynyt pysäyttämään autoa vaan törmäsi edessä olevaan ajoneuvoon.
Törmäyksen seurauksena kääntymässä ollut henkilöauto siirtyi keskelle risteystä ja samalla vastaantulevan liikenteen kaistalle.
Vastakkaisesta suunnasta ensimmäisenä tulleen pakettiauton kuljettaja oli havainnut peräänajon ja hän pystyi ohittamaan risteysalueelle kolarin seurauksena siirtyneen henkilöauton osumatta tähän.
Pakettiauton perässä ajanut toinen pakettiauto väisti kolariajoneuvoja mutta ajautui ajoradan oikealla puolella olleen metallikaiteen päälle ja siitä edelleen tien oikealla puolella olevaan järveen.
Pelastuslaitos hinasi järveen uponneen ajoneuvon pinnalle ja sukeltajat saivat ajoneuvon kuljettajan ulos autosta ja hänet kuljetettiin sairaalaan. Kuljettaja menehtyi onnettomuudessa saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa.
Liikenneonnettomuuteen liittyvä esitutkinta suoritetaan Mikkelin poliisiasemalla. Pakettiauton kuljettajan menehtymisen osalta asiassa suoritetaan erillinen kuolemansyyntutkinta.
