Onnettomuustietoinstituutti on juuri julkaissut tuoreen OTI-päihderaportin liikenteen kuolemaan johtaneista päihdeonnettomuuksista vuosina 2014–2018.
Luvut perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Päihderaportissa tarkastellaan alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai näiden yhdistelmien alaisena ajaneita kuljettajia.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista rattijuopoista valtaosa ei ollut käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia.
Huumekuljettajilla oli yleisempää, että huumeiden lisäksi oli käytetty myös alkoholia tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä tai kaikkia yhtä aikaa. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneista 65 prosenttia oli sekakäyttäjiä.
Erilaisia onnettomuuksia
Vain alkoholia käyttäneiden kuljettajien onnettomuudet painottuvat viikonloppuihin ja yöaikaan: Rattijuopumusonnettomuuksista puolet tapahtui perjantain iltakuuden ja sunnuntain aamukuuden välisenä aikana.
Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet jakaantuivat tasaisemmin pitkin viikkoa eivätkä painottuneet tiettyihin kellonaikoihin.
– Niin sanottujen perinteisten rattijuoppojen ja huumeissa ajaneiden kuljettajien väliltä tilastoista löytyy selkeitä eroja. Rattijuopot suistuvat tyypillisesti tieltä yksin yöaikaan eikä onnettomuudessa ole muita osallisia, paitsi ehkä matkustajia omassa ajoneuvossa. Huumekuskit aiheuttavat enemmän yhteenajoja. Tähän vaikuttaa se, että huumekuljettajat liikkuvat teillä rattijuoppoja useammin myös päivisin, jolloin muuta liikennettä on enemmän, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kuvailee tilastoja.
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa menehtyi 320 henkilöä vuosina 2014–2018. Heistä 248 oli päihtyneitä kuljettajia, 54 päihtyneen kuljettajan kyydissä matkustaneita ja 18 toisessa ajoneuvossa olleita sivullisia.
Näiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien eli moottoriajoneuvoissa uhreja vaatineiden onnettomuuksien lisäksi päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi neljä jalankulkijaa ja yksi polkupyöräilijä vuosina 2014–2018.
Menehtyneellä tankojuopolla usein voimakas päihtymistila taustalla
Päihtyneenä ajaneita polkupyöräilijöitä menehtyi vuosina 2014–2018 yhteensä 18. Viisi juopunutta pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa moottoriajoneuvon kanssa ja 13 kaatumisissa, esteeseen törmäämisissä tai vastaavissa onnettomuuksissa, joissa ei ollut muita osapuolia.
Tyypillisesti pyörän kuljettajan päihtymistila oli voimakas, vähintään 1,2 promillea.
Turvavyö kiinni kolmella kymmenestä
Päihtyneet turmakuskit laiminlyövät usein turvalaitteiden käytön. Vain kolmella kymmenestä kuljettajasta oli turvavyö käytössä, kun tarkastellaan päihtyneenä kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneita henkilöautonkuljettajia vuosina 2014–2018.
Alkolukko tehokas keino rikoksen uusijoille
Vuosina 2014–2018 tapahtui kaikkiaan 921 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista 280 eli joka kolmas oli päihtyneen kuljettajan aiheuttama.
Rattijuopoista valtaosa (80 %) ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan.
– Päihtyneenä aiheutetut kolarit ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, kuten muutkin kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Nyt kehitys on kuitenkin hidastunut. Jos päihdeonnettomuudet vähenevät liikenteessä jatkossakin samaa tahtia kuin nyt, laskennallisesti viimeinen onnettomuus tapahtuisi vasta vuoden 2055 tienoilla, Räty havainnollistaa kehitystä.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi esimerkiksi alkolukon käyttöönottamista rattijuopumuksesta kiinni jääneille kuljettajille.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista alkoholirattijuopoista yli kolmanneksella (38 %) oli taustallaan myös aiempia rattijuopumustuomioita.
– Liikenteen päihdeonnettomuuksien ehkäiseminen vaatii lisää toimenpiteitä. Onnettomuustutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, että rattijuopot uusivat usein rikoksensa tuomion jälkeenkin. Alkolukko ehkäisee siten tehokkaasti rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia. Lisäksi poliisin suorittamalle rattijuopumusvalvonnalle on edelleen selvästi tarvetta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
