Koti Blogi Sivu 1607

Eurooppaan saadaan 4 500 uutta Ford Ranger Thunder -mallia

Kuva: Ford.

Uusi Ford Ranger Thunder tulee loppukesällä myyntiin Euroopassa. Eurooppaan tulee myyntiin yhteensä 4 500 Ranger Thunderia.

Ranger Thunder pohjautuu Ranger Wildtrak -malliin ja Ranger Thunderiin on saatavana yksi varustetaso.

Mallissa on Sea Grey -ulkoväri, 18 tuuman mustat kevytmetallivanteet ja Ebony Black -väriset etusäleikkö, takapuskuri, astinlaudat, sumuvalojen reunukset, lavakaari ja ovien kahvat.

Punaiset yksityiskohdat etusäleikössä ja lavakaaressa korostavat mallin tärkeimpiä ominaispiirteitä, joita täydentävät kolmiulotteiset “Thunder”-logot etuovissa ja takaluukussa. “Ranger”-logo on viimeistelty mattamustaksi.

Thunderissa on vakiovarusteena led-ajovalot tummennetuilla kehyksillä ja myös takavalojen kehykset on tummennetut. Ranger Thunderin varusteisiin kuuluu erittäin lujasta puristetusta alumiinista valmistettu lavan rullapeitte, jossa on lukitusmekanismi. Autossa on myös ensimmäistä kertaa saatavana oleva kuormalavan siirrettävä jakaja.

Mukavissa ja luonteikkaissa sisätiloissa on Ebony-nahalla päällystetyt istuimet, joissa on punainen “Thunder”-brodeeraus ja siihen sointuvat punaiset tikkaukset ohjauspyörässä, istuimissa, kojelaudatta ja muissa tärkeimmissä paikoissa koko ohjaamossa. Vakiovarusteisiin kuuluvat myös mustat matot ja mittatilaustyönä tehdyt punaiset valaistut kynnyslistat.

Kaksoisturbodiesel

Ranger Thunderissa on Fordin 2.0 EcoBlue -kaksoisturbodieselmoottori, jossa on tehoa 213 hevosvoimaa ja vääntöä 500 Nm. Mallissa on vakiovarusteena Fordin 10-vaihteinen automaattivaihteisto, joka takaa pehmeät vaihteenvaihdot ja vaivattoman suorituskyvyn sekä tiellä että maastossa.

Moottori käyttää kahta rinnakkaista turboahdinta matalimmilla kierroksilla lisätäkseen vääntöä ja reagoivuutta. Korkeilla kierroksilla suurempi turboahdin varmistaa maksimitehon.

Katso tästä muita Ford Ranger -juttuja.

Fordin 10-vaihteinen automaattivaihteisto on käytössä myös Ford F-150 pick-upissa ja Ford Mustangissa.

Vaihteiston välityssuhteet ovat laajat ja sen mukautuva ajantasainen vaihteenvaihto säätyy muuttuvien tilanteiden mukaan – mahdollistaen näin, että käytössä on joka tilanteessa optimaalinen vaihde auton polttoainetaloudellisuuden, tehokkuuden tai hienostuneisuuden varmistamiseksi.

Polttoaineen kulutus on alkaen 9,5 l/100 km ja CO2-päästöt alkaen 245 g/km (WLTP).

Ford Ranger -malleja myytiin vuonna 2019 Euroopassa 52 500 kappaletta*, minkä ansiosta se oli Rangerille kaikkien aikojen paras vuosi Euroopassa.

*Ford of Europe raportoi myynnit 20 Euroopan maassa, joissa sillä on oma maahantuontiyhtiö: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki ja Unkari

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pyöräilijää ohitettaessa on muistettava kunnon turvaväli​

Kuva: Tomi Rossi Liikenneturva.

Yli yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta autoilevasta kertoo jättävänsä riittävän sivusuuntaisen turvavälin ohittaessaan pyöräilijää.

Kaksi kolmesta pyöräilijästä kuitenkin kokee, että ohi ajetaan liian liki.

Liikenneturva painottaa turvavälin tärkeyttä pyöräilijää ohitettaessa. Riittävään etäisyyteen vaikuttavat myös oman ajoneuvon vauhti ja koko.

Myös maanteillä liikutaan paljon polkupyörillä. Kun vauhti on muuta liikennettä hitaampaa, ohitustilanteilta ei voi välttyä.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa muistuttaa, että hitaampaa ajoneuvoa ohitettaessa pätevät samat periaatteet kuin muissakin ohituksissa: ohita vain silloin, kun voit tehdä sen turvallisesti.

– Ohitustilanteen on aina oltava turvallinen kaikille osapuolille. Sopivan ohitustilanteen määrittelee riittävä näkemä ja ohitustila sekä kunnon turvaväli ohitettavaan niin ennen ohitusta, sen aikana kuin sen jälkeen. Jos ohitusta ei voi tehdä turvallisesti, on jäätävä ajamaan pyöräilijän taakse riittävän etäälle, Piippa ohjeistaa.

Jätä riittävä turvaväli myös sivusuuntaan

Maantiellä pyöräilijän paikka on pientareella tai niin lähellä tien oikeata reunaa kuin on turvallista. Läheskään aina tiellä ei ole piennarta tai se on tärinäraitainen, roudan rei’ittämä tai muutoin huonokuntoinen.

Autoilevan onkin otettava huomioon se, että pyöräilijälle turvallisin ajolinja voi kulkea keskemmällä ajokaistaa.

Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista autoilevista 93 prosenttia kertoi jättävänsä aina tai usein riittävän sivusuuntaisen turvavälin ohittaessaan pyöräilijää.

Liikenneturvan pyöräilykyselyyn** vastanneiden pyöräilijöiden kokemus oli kuitenkin hyvin erilainen. Kaksi kolmesta koki, että autoilijat usein ohittavat pientareella tai ajoradan reunassa pyöräilevän liian läheltä. Ohitusnopeuden koki liian kovaksi 61 prosenttia vastanneista.

– Voi olla, ettei monella autoilevalla ole kokemusta ajoradalla tai maantiellä pyöräilystä. Tällöin arvio riittävästä turvavälistä voi jäädä naftiksi. Ajaessa metrimääräistä etäisyyttä voi vaikea arvioida kovin tarkasti, ja turvallisuuteen vaikuttavat myös ajoneuvon vauhti sekä koko. Kovassa vauhdissa auton ilmavirta saattaa saada pyöräilijän heittelehtimään ja aiheuttaa vaarallisen tilanteen. Varmimmin ohitus sujuukin kääntämällä rattia reilusti ja käyttämällä ohitukseen viereistä kaistaa, Piippa painottaa.

Kiusaaminen ei kuulu liikenteeseen

Liikenneturvan aiemmassa kyselyssä*** ilmeni, että pyöräilijän ohittamiseen voi liittyä myös tahallista kiusantekoa. Pieni osa autoilevista kertoo, että on toisinaan tai harvoin ajanut tarkoituksella liian lähellä pyöräilijän perässä, kiilannut autolla liian lähelle pyöräilijän eteen tai ohittanut tarkoituksella tien reunassa pyöräilevän henkilön liian läheltä.

Piippa korostaa, että kiusaaminen ei kuulu liikenteeseen. Vaikka itseä jokin asia ärsyttäisikin, liikenteessä pitää pyrkiä siihen, että kaikki pääsevät ehjänä perille. Kohteliaalla ja muut huomioonottavalla käyttäytymisellä lisätään sekä myönteistä vuorovaikutusta että turvallisuutta liikenteessä.

– Kaikkien kulkijoiden on mahduttava samoille teille sopuisasti ja turvallisesti. Kiire tai oman matkan sujuvuus ei ole syy tinkiä turvallisuudesta tai vaarantaa toisia. Myös hiillostaminen tai läheltä piti -tilanteet voivat olla hengenvaarallisia. Pyöräilijän taakse hetkeksi jääminen ei juurikaan hidasta matkaa.

Ohita pyöräilijä turvallisesti näillä vinkeillä

  • Ohita pyöräilijä vain, kun voit tehdä sen turvallisesti.
  • Muista riittävä turvaväli ennen ja jälkeen ohituksen – etenkin, jos kuljetat auton ja perävaunun yhdistelmää.
  • Pidä reilu turvaväli myös sivusuunnassa – pelkkä ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään. Selkeintä on ohittaa siirtymällä kokonaan vastaantulevien kaistalle.
  • Muista, että pyöräilijä voi joutua ajamaan keskemmällä tietä pientareen puuttumisen takia.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten liikenneasenteita joulukuussa 2019. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1000 henkilöä, joista autoilevia oli 795 henkilöä.

**Liikenneturvan pyöräilykyselyn aineisto kerättiin internet-kyselynä huhti-toukokuussa 2019 ja siihen vastasi yhteensä 1695 henkilöä, joista miehiä oli noin 61 prosenttia.

***Liikenneturva selvitti pyöräilijöiden ja autoilijoiden välisiä konflikteja kyselytutkimuksella touko-kesäkuussa 2019. Kantar TNS Oy.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän linja-auto: Suomen ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja

Kuva: Museovirasto, SA-Kuvat. Eino Itäinen.

Tällä kertaa kuvasarjassa Päivän linja-auto annetaan kunnia itse kuljettajalle.

Kuvissa on nimittäin neiti Anna Barkas, joka vuonna 1938 aloitti Suomen ensimmäisenä naispuolisena bussinkuljettajana.

Oheisen kuvasarjan on ottanut 28.5.1942 valokuvaaja Eino Itäinen.

Kuvatekstissä kerrotaan, että neiti Barkas oli erittäin taitava autonkuljettaja.

Hän ajoi reittiä Kotka-Helsinki-Kotka ja työpäivän pituus oli noin kymmenen tuntia.

Katso tästä muut Päivän linja-autot.

Kuvat kuuluvat Museoviraston SA-Kuvien kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: Museovirasto, SA-Kuvat. Eino Itäinen.
Kuva: Museovirasto, SA-Kuvat. Eino Itäinen.
Kuva: Museovirasto, SA-Kuvat. Eino Itäinen.

Juuso Puhakka kilpailee GT3-autojen World Challenge Euroopan Sprint-ratasarjassa — kausi alkanee elokuussa

Kuva: TokSport WRT.

Vuonna 2018 Juuso Puhakka teki rata-autoilussa kansainvälisen läpimurron kun kilpailukausi päättyi Lamborghini Super Trofeo Aasian ratasarjan PRO-AM luokan mestaruusjuhliin.

Seuraavana vuonna hän nousi ajamaan PRO- eli ns. ammattilaisluokkaan, jossa tuloksena oli hopeiset sijat niin Lamborghini Super Trofeo Aasian kuin Lähi-Idän mestaruussarjoissa.

Nyt kilpailukaudella 2020 Puhakka ottaa seuraavan askeleen kohti ammattilaisuutta ja lähtee hakemaan menestystä Euroopan kilparadoilta TokSport WRT ammattilaistiimin Mercedes-AMG GT3-autolla.

– Maailmanlaajuisen koronavirus -pandemian myötä myös minun kilpailukauden avaus on huhtikuulta siirtynyt elokuulle. Nyt kun Euroopassa alkaa epidemia hellittää, niin GT World Challenge kilpasarjan organisaatio on toiveikas, että elokuussa Italian Misanosta päästäisiin kilpailukausi käynnistämään.

Neljä kilpailuviikonloppua kattava kausi käynnistynee elokuussa Italian Misanossa, josta syys- ja lokakuussa sarja jatkuu Ranskan Magny Coursin, Hollannin Zandvoortin ja Espanjan Barcelonan radoilla.

GT World Challenge Sprint Series 2020:
7.-9.8.2020 – Misano, Italia
11.-13.9.2020 – Magny Cours, Ranska
25.-27.9.2020 – Zandvoort, Hollanti
9.-11.10.2020 – Barcelona, Espanja

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenneopettajat haluaa törkeät liikenteen vaarantamiset kuriin!

Kuva: Matti Sulanto.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät Suomessa tammi–maaliskuussa peräti 60 prosenttia vuoden takaisesta ja huhtikuussakin 30 prosenttia vuoden takaisesta, uutisoi Yle 15.5.2020.

Uutisen mukaan Suomessa tekijät ovat olleet 90-prosenttisesti miehiä. Suurin yksittäinen ryhmä ovat 18–20-vuotiaat, mutta on joukossa tänä keväänä ollut myös 17-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat olleet liikkeellä henkilöautolla poikkeusluvalla.

Liikenneopettajat ovat hyvin huolissaan ilmiöstä.

-Liikenneopetus ry. otti kantaa asiaan jo viikko sitten. Kannanotossamme painotimme ajokieltokoulutuksen olevan tehokas lääke, mutta rikosten ehkäisemisen kannalta koulutusta jo ennen ajokortin saantia tulisi lisätä, sanoo Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anunti.

Myös jämsäläinen liikenneopettaja Timo Rantanen painottaa koulutuksen merkitystä ennen ajokortin saantia.

-Oman ajokyvyn hallintaan liittyviä asioita pitäisi käydä läpi ennakolta eikä pelkästään ”rangaistuksena” ajokieltokoulutuksen muodossa. Todennäköisesti joku kyydissä olevista kavereistakin voisi pelastaan tilanteen avaamalla suunsa kun huomaa kuljettajalta tilanteen karkaavan käsistä. Hiljainen hyväksyminen antaa kuljettajalle väärän signaalin ja kuljettaja luulee, että takapenkin tytöt ja pojat tykkäävät kun mittarissa on 200 km/h, Rantanen sanoo.

Anuntin mielestä Rantanen on aivan asian ytimessä.

-Kun autokoulun teoriatunneilla korttia vasta suorittavilta kysytään, että kuinka moni teistä on ollut kaahaajan kyydissä, niin huolestuttavan moni vastaa kyllä. Ja kun heiltä kysyy, millaisia tuntemuksia heillä oli, niin vastaus on lähes jokaiselta ”kuumottava, pelottava, turvaton” ja niin edelleen. Ja kun vielä kysytään, että kuinka moni teistä kertoi tuntemuksista, vain pieni osa kertoo uskaltaneensa puuttua jo ajokortin omaavan ajotapaan. Juuri tällä hiljaisuudella pidetään yllä vaarallista kuljettajan harhaluuloa, että matkustajat pitäisivät kaahailjaa jotenkin ”coolina”, sanoo Anunti.

Liikenneopettajat vaativat korjauksia ajokorttilakiin, sillä koulutus on ainut tapa jolla voidaan vaikuttaa ajoasenteisiin.

Koulutusta lisäämällä saataisiin painotettua enemmän kuljettajan vastuullista tehtävää, mutta myös enemmän matkustajan roolia.

Vuonna 2018 voimaantullut ajokorttilaki muutti opetuspainotteisen autokouluopetuksen tutkintopainotteiseksi. Opetuksesta leikattiin yli puolet pois ja lain tarkoituksena oli, että jokainen itse ostaa vapaaehtoista opetusta sen verran kuin kokee itse tarvitsevansa.

Opettajien mukaan näin ei ole tapahtunut. Opetuksesta on tullut tutkintoon tähtäävä pikakurssi, joka ei anna kaikille aikaa kasvaa turvallisiksi, vastuullisiksi ja ekologisiksi kuljettajiksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lietoon uusi raskaan kaluston huoltokorjaamo

Kuva: VAK Huoltopalvelut.

VAK Huoltopalvelut Oy avasi ketjun kahdeksannen huoltokorjaamon Liedon Avantiin maanantaina 11. toukokuuta.

Toimintoja aletaan ajaa ylös pikkuhiljaa ja toimipiste on täydessä vauhdissa 25.5. alkaen. Uusi yksikkö tarjoaa kaikki raskaan kuljetuskaluston huoltokorjaamopalvelut katsastuspalveluineen ja pesulinjoineen.

VAK:n Liedon huoltopalvelupisteen rakentaminen aloitettiin vuoden 2019 alussa. Investoinnin kustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa.

Avantin huoltokorjaamo tulee korvaamaan Turun satamassa toimivan korjaamon, Turun kaupungin kaavoitettua alueen muuhun käyttöön. Turun korjaamon toiminta loppuu kesä-heinäkuun vaihteessa.

Vahdon tehtaan yhteydessä toimiva huoltopalvelupiste supistaa Avantin avauksen myötä normaalia huoltokorjaamotoimintaansa, jota keskitetään Lietoon. Vahdon yksikkö keskittyy jatkossa isoihin muutostöihin ja kolarikorjauksiin.

Ketjun lippulaiva

Avantin uusi huoltopiste on VAK Huoltopalvelut -ketjun lippulaiva niin koon kuin palveluidenkin puolesta.

2,6 hehtaarin kokoiselle tontille on noussut kerrosalaltaan liki 6000 neliöinen halli, joka on suunniteltu niin, että sisälle mahtuu myös erikoispitkät ajoneuvoyhdistelmät.

Avantin huoltokorjaamopalveluja täydentää K1 Katsastuksen luotsaama katsastusasema sekä raskaan kaluston pesulinja, jonka toiminnasta vastaa V-S Pesupiste. Ohjeispalveluiden avaaminen ja ylös ajaminen alkavat touko-kesäkuun aikana.

VAK:n uusi huoltopiste työllistää reilut 40 raskaan kaluston osaaja, joista osa on Turun ja Vahdon huoltopalvelupisteistä siirtyneitä alan ammattilaisia ja osa uusia rekrytointeja.

Avanti palvelee laajoin aukioloajoin arkisin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 7.00-15.00. Huoltokorjaamon vetäjänä toimii Mikko Rantakare.

VAK – varsinaissuomalainen menestystarina

VAK Oy:n ja VAK Huoltopalvelut Oy:n tarina juontaa liki 50 vuotta ajassa taaksepäin. Lassi Virtanen perusti Virtasen Autokori Ky:n Vahdolle vuonna 1972. Vuosikymmenten varrella Lassin tinkimättömän työn tuloksena VAK:sta on kasvanut yli 550 henkeä työllistävä konserni. Virtanen on edelleen vahvasti mukana VAK:n myyntitiimissä. Teollisuusneuvos toimii myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana, ja on intohimoisesti mukana alan kehitystyössä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisilta iso kiitos avusta: Rovaniemen vahingontekosarja selviämässä!

Poliisi9
Kuva: CvB.

Rovaniemen kaupungin alueella oli 15.-16.5.  vahingontekosarjaa, jossa kohteina oli autoja ja moottoripyöriä.

Useita moottoriajoneuvoja on töhritty spraymaalilla ja niiden ikkunoita on rikottu ja moottoripyöriä kaadettu.

Poliisi on saanut ihmisiltä useita yhteydenottoja ja vinkkejä tapahtuneesta ja mm. niiden avulla poliisi on saanut useita epäiltyjä tekijöitä kiinni.

Poliisilta tulee iso kiitos avusta!

Asian selvittely jatkuu ja tässä vaiheessa poliisi epäilee tekijöitä vahingonteoista.

Poliisi pyytää vielä ihmisiltä tietoja ja vihjeitä vahingontekijöistä aikaväliltä 16.5. klo 02-07.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisin entuudesta tuntema kortiton kuljettaja yritti moottoripyörällä karkuun

Kuva: Clas von Bell.

Poliisipartiota vastaan tuli Keminmaassa Möylyntiellä 16.5.2020 kello 17.06 moottoripyörä jossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja.

Poliisipartio yritti pysäyttää moottoripyörää pysäytysvalot ja hälytysäänet päälle kytkettynä.

Moottoripyöräilijä ei pysähtynyt, vaan ajoi Möylyntieltä pienempiä teitä pitkin Kemiin, jatkaen matkaansa Ajoksentieltä Perämerentielle.

Perämerentiellä poliisiauton nopeus oli lähes 200 km/h etäisyyden pysyessä lähes muuttumattomana moottoripyörään.

Moottoripyörä nousi moottoritieltä Keminmaassa Jokisuuntiellä ohittaen punaisen liikennevalon kääntyen oikealle, jatkaen matkaansa Torniontielle ja siitä takaisin Perämerentielle.

Moottoripyörä pysähtyi lopulta Jäämerentielle ennen Kallinkankaantien risteystä.

Kuljettajaksi osoittautui poliisin entuudesta tuntema 30-vuotias mies, jolla ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta.

Poliisi epäilee miehen syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Salossa moottoritiellä 220 km/h!

Kuva: CvB.

Sunnuntaina 17.5.2020 klo 00.40 aikaan poliisi mittasit Salossa, Halikossa Ykköstiellä ylinopeutta kahdelle autolle.

Vuonna 2000 syntynyt mies sai henkilöautolleen mittaustuloksen 180 km/h sellaisella alueella missä nopeusrajoitus oli 120 km/h.

Katso tästä  muut kaahaamisjutut.

Toinen kuljettaja oli vuonna 1990 syntynyt mies ja hänelle mitattiin nopeudeksi samalla alueella 220 km/h.

Kuljettajat määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon epäiltynä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rattijuopon auto päin latoa: Yksi henkilö loukkaantui vakavasti

Poliisi9
Kuva: CvB.

Nousiaisissa Takkulantiellä tapahtui 17.5.2020 aamulla noin kello henkilöauton ulosajo.

Poliisin mukaan ajoneuvoa oli kuljetettu Takkulantietä Valpperin suuntaan, kun se ajautui ulos tieltä vasemmalle puolelle törmäten tien vieressä olleen maatalousrakennuksen seinään.

Onnettomuudessa kaikki viisi autossa ollutta nuorta miestä loukkaantuivat, neljä heistä lievemmin ja yksi vakavammin.

Katso tästä muita juttuja törmäyksestä seinään.

Ajoneuvon kuljettajaksi selvisi vuonna 2001 syntynyt mies, joka puhalsi tapahtuman jälkeen alkometriin 0,54 mg/l.

Häntä epäillään alustavasti ainakin törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //