Helsinki käynnisti maaliskuussa kokeilun, jossa sähköpotkulautojen ja muiden micromobility-palvelujen käyttöä tutkitaan uudenlaisen liikkumisdatan avulla.
Kokeilu toteutetaan ranskalaisen Vianova-yrityksen, liikkumispalvelujen tarjoajien, Helsingin kaupungin sekä kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin yhteistyönä.
Kokeilun tavoite on ymmärtää miten sähköpotkulautoja ja muita micromobility-palveluja käytetään Helsingissä, todetaan Forum Viriumin tiedotteessa.
Vianovan ratkaisu perustuu MDS-tiedonsiirtotapaan (Mobility Data Specification), joka mahdollistaa turvallisen datan siirtämisen liikkumispalvelun tarjoajien ja kaupungin välillä.
Aggregoitu ja anonyymi tieto kulkuvälineiden käytöstä on kaupungin nähtävissä kartta-alustalla. Näin kaupunki näkee missä ja milloin sähköpotkulautoja ja yhteiskäyttöisiä pyöriä käytetään ja mihin kulkuvälineitä pysäköidään.
– Yritämme paremmin ymmärtää miten uusia liikkumisen palveluja käytetään kaupungissa. Samalla haluamme kokeilla innovatiivisia tapoja, joilla uusia datalähteitä voidaan tarjota suunnittelijoiden käyttöön, jotta liikenteestä voidaan suunnitella edelleen turvallisempaa ja kestävämpää, kertoo projektipäällikkö Janne Rinne Forum Virium Helsingistä.
Kaupunki toimii innovaatioiden testialustana
Vianovan kokeilu on osa Jätkäsaari Mobility Lab -hanketta, joka edistää liikenteen ja liikkumisen innovaatioiden kokeilemista ja pilotointia Helsingissä.
Vianovan palvelu valittiin lukuisten ehdotusten joukosta, joita saatiin avoimeen nopeiden kokeilujen hakuun vuodenvaihteessa. Nopeat kokeilut on toimintamalli, joissa uusia palveluja ja teknologioita kokeillaan ketterästi oikeassa kaupunkiympäristössä. Kokeilujen tavoite on oppia tulevaisuuden ratkaisuista ja niiden mahdollisuuksista.
Kokeilu tehdään yhteistyössä suurimpien sähköpotkulautapalvelujen ja muiden Helsingissä toimivien micromobility-palvelujen kanssa.
Kokeilu on osa jatkuvaa vuoropuhelua, jota kaupunki käy palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Helsingin kaupunki on kutsunut kaikki palveluntarjoajat osallistumaan ja yhteistyötä tehdään kaupunkipyöräjärjestelmän tarjoajan kanssa. Kokeilu toteutetaan maalis-syyskuussa 2020.
Koronakriisin aiheuttamat taloudelliset menetykset vavisuttavat koko autoalaa — myös autojen kierrätystä. Autojen kierrätys on osa autoklusteria, joka työllistää Suomessa lähes 50 000 henkilöä.
Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja konkurssit ovat todellisia ja osin jo toteutuneita uhkia. Työpaikkojen säilyminen on keskeinen tekijä Suomen talouden ja hyvinvoinnin pelastamiseksi. Yksityistä kulutusta ei saa tukahduttaa työttömyyden lisäämisellä tai edes sen uhkakuvien muodostumisella, todetaan Autoalan tiedotteessa.
Autojen kierrätyksestä vastaavat organisaatiot ja autoala ehdottavat Suomen hallitukselle romutuspalkkiota yhtenä vihreän elvytyksen nopeana toimena.
Autojen kierrätys on oleellinen osa romutuspalkkion toteutusta. Autojen kierrätys virallisen vastaanottopisteverkoston kautta varmistaa, että auton materiaalit kierrätetään asianmukaisesti.
Elinkaarensa päässä olevasta autosta voidaan käyttää uudelleen tai saadaan hyötykäyttöön lähes kaikki autossa oleva materiaali.
Romutuspalkkiolla on laajoja hyötyvaikutuksia
Romutuspalkkion avulla autokantaan saadaan uusia vähäpäästöisiä ja aiempaa turvallisempia autoja, jotka korvaavat vanhoja suuripäästöisiä ja nykyautoihin verrattuna turvattomampia autoja.
Autokannan uudistaminen on ollut kaikkien viime hallitusten tavoitteena ja sen merkitys on suuri liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.
Kaikki mitä voidaan, pitäisi tehdä välittömästi.
Autoalan ehdottama romutuspalkkio on mahdollista toteuttaa lyhyellä varautumisajalla niin autoalan kuin viranomaisten näkökulmasta. Romutuspalkkiokampanja tulisikin uusia niin pian kuin mahdollista.
– Romutuspalkkio on nopein tapa saada konkreettisia ja välittömiä vaikutuksia autokannan uudistumiseen. Se tuo myös kaivattua apua koronakriisin aiheuttamaan autoalan taloudelliseen epävarmuuteen. Samalla se lisää ilmastotietoisuutta ja tukee ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeita valintoja, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n tietojohtaja Juha Kenraali.
Romutuspalkkio on toteutettu Suomessa kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla sen vaikutukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Myös sen kustannukset ovat olleet yhteiskunnalle erittäin vähäiset tai niitä ei ole ollut lainkaan, koska siihen laitettu raha on tullut lisääntyneinä verotuottoina takaisin valtiolle.
Romutuspalkkio kohentaisi myös liikenneturvallisuutta, sillä autojen turvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Uudenlaiset aktiiviset ja passiiviset turvalaitteet ovat vähentäneet selvästi henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrää ja lieventäneet onnettomuuksien seurauksia.
Koronatilanteen takia kierrätykseen palautuvien autojen määrä on jäämässä selvästi viime vuosia pienemmäksi.
Alkuvuonna kierrätykseen palautui vielä viime vuotta enemmän autoja, mutta toukokuussa määrä jäi jo kolmanneksen viime vuoden toukokuun lukemista.
– Nyt suunniteltu romutuspalkkio on erittäin kannatettava myös autopurkamoalan näkökulmasta. Autojen kierrätys tukee vahvasti kiertotalouden tavoitteita ja se on keskeinen osa myös purkamotoimintaa, sanoo Suomen Autopurkamoliitto ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen.
Kiertotalous on yksi tulevaisuuden megatrendeistä, johon kellä tahansa on mahdollisuus ottaa johtava rooli, myös Suomella. Romutuspalkkio on erittäin kustannustehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta, vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kiertotaloutta Suomessa.
Poliisi toivoo yhteydenottoja liittyen tiistaina 16.6.2020 tapahtuneeseen liikennevahinkoon, joka tapahtui Kouvolan keskustassa Salpausselänkadulla lähellä Marjoniementien risteystä klo 12.30.
Poliisin tiedotteen mukaan tapahtumassa osallisina olivat kaksi henkilöautoa ja yksi moottoripyörä.
Poliisin mukaan kolmesta kaistasta oikeanpuoleisinta ajanut harmaa Škoda oli vaihtanut kaistaa, jolloin keskimmäistä kaistaa ajanut harmaa Mercedes-Benz oli joutunut jarruttamaan voimakkaasti, jonka vuoksi tämän takana ajanut moottoripyörä oli törmännyt henkilöauton perään.
Törmäyksestä ei syntynyt henkilövahinkoja. Osalliset olivat ajamassa Kuusankosken suuntaan.
Poliisi pyytää harmaan Škodan kuljettajaa ilmoittautumaan poliisille sekä mahdollisia silminnäkijähavaintoja tai muita asiaan liittyviä tietoja sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi .
Poliisi etsii Kirkkonummen keskustassa Toritiellä torstaina 18.6.2020 noin kello 19:00 aikaan jalankulkijaan törmännyttä autoilijaa.
Henkilöauton alle jäänyt jalankulkija sai vakavia vammoja ja hänet on toimitettu sairaalaan.
Jalankulkijaan törmännyt henkilöauto poistui paikalta. Se on havainnon mukaan ”sähkönsininen” henkilöauto, jonka merkki ja malli ei ole tarkemmin tiedossa. On mahdollista, että henkilöauto on vaurioitunut keulastaan törmäyksessä.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja tapahtumasta ja mainitun henkilöauton liikkeistä Kirkkonummen keskustan tuntumassa tapahtuma-aikaan.
Poliisi on kiinnostunut myös muista mahdollisista havainnoista tai vihjeistä, jotka voivat johtaa kyseisen ajoneuvon ja sen kuljettajan löytymiseen.
Vihjeitä voi antaa (myös nimettömänä) vihjeet.espoo@poliisi.fi tai p. 029 541 3031 (puhelinvastaaja).
Hätäkeskus antoi viime yönä poliisille tehtävän, jonka mukaan auto ajaa vastaantulevien kaistoilla Kehä III:a länteen.
Poliisipartio tavoitti auton Kehä III:lla.
Poliisin tiedotteen mukaan autoa vastaan tuli muita autoja tilanteen aikana, lisäksi auto ohitti työnteossa olleen niittokoneen. Törmäyksiltä kuitenkin vältyttiin.
Poliisipartio sai pysäytettyä autonsa kohdeauton eteen, jolloin auto pysähtyi ja kuljettaja otettiin kiinni auton ulkopuolelta.
Kuljettaja oli 33-vuotias mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 1,24 mg/l.
Mies käytettiin verikokeessa humalatilan selvittämiseksi ja otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja törkeään rattijuopumukseen.
Suomalaismiehistä lähes puolet (46 %) ajaa vuodessa yli 15 000 kilometriä, kun taas naisista auton ratissa taittaa tuon verran matkaa vain joka kolmas, todetaan Kamuxin tiedotteessa.
Peräti 14 prosenttia ajokortillisista naisista ajaa vuodessa vähän, eli alle 5 000 kilometriä.
Luvut käyvät ilmi Kamuxin teettämästä, suomalaisten ajo- ja autonostotottumuksia kartoittavasta Suomalaiset autokaupoilla -tutkimuksesta.
Autolla ajavat vastaajaryhmistä eniten 35–44-vuotiaat, joista peräti kymmenen prosenttia ajaa vuodessa yli 30 000 kilometriä. Ryhmään kuuluvista vastaajista lähes puolet (47 %) ylittää 15 000 kilometrin rajapyykin vuosittain.
– Elämäntilanne heijastuu ajotottumuksiin merkittävästi. Ruuhkavuosia elävät nelikymppiset käyvät töissä, kyyditsevät lapsia ja harrastavat aktiivisesti, mikä näkyy tilastoissa suurena ajomääränä. Nuorimmat autoilijat puolestaan ajavat vähiten – syynä voi olla esimerkiksi auton saatavuus, epävarmuus pitkän matkan ajossa tai se, etteivät he ole vielä työelämässä tai perheellisiä, kertoo Kamuxin maajohtaja TommiIiskonmäki.
Noin kaksi miestä kolmesta (64 %) haluaa itse toimia autonsa kuskina, naisista vain 45 prosenttia. Itse asiassa suurempi osa (49 %) naisista on mieluummin omassa autossaan kyydittävänä kuin kuljettajana (45 %) ajon aikana.
Robottiauto ei innosta
Nekään naiset, joita ratti houkuttelee vain harvoin, eivät innostu ajatuksesta itsekseen ajavan robottiauton kyytiin nousemisesta.
Vain kaksi prosenttia naisvastaajista istahtaisi mieluiten robottiauton kyytiin – vastahakoisemmin tähän mahdollisuuteen suhtautuu vain nuorin (1 %) vastaajaryhmä. 25–44-vuotiaista puolestaan 6 % olisi kaikkein mieluiten robottiauton kyydittävänä.
– Autonomisiin autoihin liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä ja uutisissa on ollut esillä myös huolestuttavia esimerkkejä testeistä. Monesta auton kontrollointi itse tuntuu ainakin vielä paremmalta vaihtoehdolta kuin luovuttaa ohjaus ja ratkaisut liikenteessä robotin käsiin, kun kyse on kuitenkin ihmishengistä. Asia voi myös tuntua vielä aika kaukaiselta monelle autoilijalle, pohtii Iiskonmäki.
Suomalaiset autokaupoilla -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 28.1.–2.2.2020. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat ajokortin, joiden taloudessa on auto ja jotka vastaavat autohankinnoista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1009 vastaajaa, ja otanta on kansallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Henkilöauto ja mönkijä kolaroivat Heinävedellä, Heinävedentiellä, torstaina kello 23.25.
Tamperelainen nainen ajoi henkilöautolla Heinävedentietä Heinäveden suunnasta Liperin suuntaan ja helsinkiläinen mies ajoi mönkijällä Liperin suunnasta Heinäveden suuntaan. Mönkijän kyydissä oli yksi matkustaja.
Mönkijän kuljettajalle tehty puhalluskoe antoi tuloksen 0,49 mg/l.
Mönkijän kuljettaja ja matkustaja vietiin ambulanssilla Joensuun keskussairaalaan. Tapahtumasta hätäkeskukseen ilmoitti paikalle tullut ohikulkija.
Mönkijän määräaikaiskatsastus oli jäänyt tekemättä. Miehellä ei ole ajokorttia.
X-sarjan katumaastureita löytyy BMW:n mallistosta jo numerojärjestyksessä X1:stä X7:ään. Nyt koeajossa ollut X5-lataushybridi tarjoaa 24 kWh akkujen ansiosta todellisessa elämässä jopa yli 60 kilometrin toimintamatkan pelkällä sähköllä, ja kookkaat tilat suuremmallekin seurueelle.
Perinteitä kunnioittaen
X5 45e on sähköistyksestä huolimatta saanut pitää konepellin alla kolmilitraisen suorakutosen, joka on kautta aikojen ollut yksi BMW:n tunnetuimmista tavaramerkeistä. Moottorista ei olla siis lähdetty tinkimään, vaikka rinnalle on tullut sähkömoottori tuomaan lisätehoa ja erityisesti laskemaan polttoaineen kulutusta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Bensiinimoottorin maksimiteho on 286 hevosvoimaa ja sähkömoottorin 113 hevosvoimaa. Maksimi yhteisteho moottoreilla on 394 hevosvoimaa ja vääntö 600 Nm. Nollasta sataan kiihtyvyys tälle 2500 kilon ”möhkäleelle” on kiitettävät 5,6 sekuntia.
Polttoaineen kulutus edellä mainittuihin lukuihin peilattuna pysyy maltillisella tasolla. Yhdistetty polttoaineenkulutus sekalaisessa ajossa pelkällä polttomoottorilla ajettaessa pyöri koeajon aikana yhdeksän litran tuntumassa.
Kulutuslukemat romahtavat muutaman litran tuntumaan, kun autoa lataa säännöllisesti. Kiitettävä yli 60 kilometrin toimintamatka pelkällä sähköllä on helposti saavutettavissa jopa hieman reippaammalla ajotyylillä – kiitos uuden 24 kWh kapasiteetin akun.
BMW mainostaa jopa 87 kilometrin toimintamatkaa pelkällä sähköllä, mutta siihen ei koeajossa päästy edes kevyellä kaasujalalla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Toimintamatka akuilla on ehdottomasti suuren ”ökymaasturin” yksi parhaita puolia. Suurin osa markkinoilla olevista lataushybrideistä kykenee tällä hetkellä 10-15 kWh akuillaan maksimissaan 30-40 kilometrin matkaan.
Bensiinimoottorin lisäksi BMW:n perinteitä kunnioitetaan ajettavuuden puolella. Ohjaus on todella tunnokas, ja ajettavuus on korkean laadukkaalla tasolla.
Alustan tuntuma on mukavuuspainotteinen. Auton painopiste on selvästi ylempänä korotetun maavaran takia, ja sen huomaa mutkissa kevyenä kallistuksena.
Mistään ongelmasta ei ole kyse, vaan X5:een on haluttu selvästi tuoda mukavuutta myös alustan pehmeyden kautta. Jämäkkyyttä ja luonnetta alustasta kyllä löytyy, jos meno yltyy kovemmaksi. Alusta on luonteeltaan tasapainoinen kompromissi sporttisuuden ja pehmeyden väliltä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Suurempaankin tavarankuljetukseen
Tavaratilan ovi aukeaa kahdessa osassa. Alas aukeava luukku helpottaa tavaran lastaamisessa, ja samalla pienentää myös ylöspäin aukeavan luukun kokoa. Pienempi alas aukeava luukku kestää hyvin istumisen ja siinä on helppo pitää vaikka pieni kahden hengen piknik.
Tavaratilan lattiatason korkeutta on mahdollista laskea napista painamalla. Taka-akselin ilmajousitus laskeutuu helpottamaan lastaamista tai perävaunun kiinnittämistä. Maksimi vetokyky jarrulliselle perävaunulle on kiitettävät 2700 kiloa.
Täysin automaattisesti toimiva peräkoukku tulee esiin noin kymmenessä sekunnissa nappia painamalla.
Tavaratila on tilavuudeltaan takaistuimet pystyssä 500 litraa. Kooltaan tila vaikuttaa kokoaan suuremmalta. Tavaratila on pohjan muodoltaan selkeän neliskulmainen ja korkeus mahdollistaa suurempienkin esineiden kuljetuksen. Takaistuimet käännettynä tilavuus on 1720 litraa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kahvimukin lämmitystä ja kuraisia housunlahkeita
BMW X5 on Yhdysvalloissa yksi parhaiten myyvistä SUV-malleista, eikä ihmekään, sillä uudesta X5:stä huokuu amerikkalaisille suunnatut ratkaisut.
Ohjaamosta on erinomainen näkyvyys ulos, ohjaamossa on todella tilavat oltavat, juoman saa lämmitettyä ja viilennettyä mukitelineessä, ja ohjauspyörä taittuu pois mahan tieltä auton sammuttua. Uudessa X5:ssä on edellä mainittujen lisäksi pitkä lista muita pieniä, mutta arkea helpottavia ominaisuuksia.
Kuva: Antti Järveläinen.
Merkittävä parannuksen paikka olisi kuitenkin oven alapuoleinen ulkoneva helma, johon Suomen kuraisilla keleillä sotkee helposti housunlahkeensa autosta pois noustaessa.
Uusi BMW X5 on selvästi parannettu painos jo vakuuttavasta edeltäjästään. Ulkoisesti muutokset ovat pysyneet jopa turhankin vähäisinä.
Tämä ei poista kuitenkaan faktaa, että X5 on erinomainen auto, joka kokonsa ja ominaisuuksien puolesta taittuu moneksi. Koeajettu 45e-malli tuo mukaan autoon vihreät arvot, ja verotuksen puolesta selvästi kevennetyn hinnan.
Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.
Moottoripyöräilijä ja traktori törmäsivät toisiinsa eieln illalla Orimattilassa Pronssitien ja Takojantien risteyksessä.
Poliisin tiedotteen mukaan moottoripyöräilijä oli ajanut Pronssitietä pohjoisen suuntaan kovaa vauhtia. Samaan aikaan moottoripyörän kulkusuunnassa oikealta Takojantieltä tuli traktori.
Pronssitien ja Takojantien risteyksessä ajoneuvot törmäsivät ja moottoripyörä osui traktorin vasempaan etukulmaan.
Poliisin mukaan tapahtumapaikalla on viidenkympin nopeusrajoitus ja kyseinen risteys on tasa-arvoinen.
Moottoripyörän alle 20-vuotias kuljettaja loukkaantui ja hänet vietiin sairaalaan.
Poliisi epäilee moottoripyörän kuljettajaa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja traktorin kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Alkoholi ja veneily eivät sovi yhteen, ja etenkin nykyisessä ruorijuopumuksen promillerajassa on laskun varaa, katsoo moni suomalainen. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Kyselyn vastaajista 54 prosenttia on sitä mieltä, että huviveneilyn promillerajaa pitäisi laskea nykyisestä 1,0 promillesta. Laskun kannattajista noin puolet alentaisi sen 0,5 promilleen eli samalle tasolle kuin tieliikenteessä. Joka neljäs on valmis tiputtamaan promillerajan vesillä suoraan nollaan, todetaan Lähitapiolan tiedotteessa.
Laskuun ei näe tarvetta noin joka kolmas kyselyn vastaajista. Naiset kannattavat laskua hieman miehiä useammin, ja samoin useimmat maaseutumaisissa kunnissa asuvista ovat sen kannalla.
– Itsekin veneilevänä olen aina ihmetellyt, miten laki sallii veneilyssä korkeamman promillerajan kuin autoilussa. Vesi on ympäristönä jopa tienpintaa haastavampi, sillä aallot heiluttavat venettä ja keli voi muuttua yllättäenkin. Yhden promillen humalatila heikentää jo huomattavasti veneilijän tasapainoa, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä, sanoo toimitusjohtaja Olli Aakula LähiTapiola Varsinais-Suomesta.
Rannikkoseudulla veden ilot ja vaarat ovat kesänvietossa läsnä.
– Saaristomme on todella kaunis, mutta samalla vesi kätkee alleen paljon kiviä ja karikoita. Veneen kuljettajalta vaaditaan jatkuvaa tähystystä ja reittisuunnittelua, eikä esimerkiksi rantautuminen käy niin helposti, jos veressä on alkoholia, sanoo Aakula.
Ruorijuoppo aiheuttaa vaaraa – vastuuta ei voi siirtää
Rikoslain mukaan ruori- eli vesiliikennejuopumukseen syyllistyy, jos ohjaa venettä vähintään 1,0 promillen humalassa. Raja pätee kuitenkin vain huviveneilyyn, sillä soutuveneen tai esimerkiksi kanootin ohjailussa ei ole promillerajaa.
Huviveneilyn promillerajan laskua pohdittiin esimerkiksi 2010-luvun alussa oikeusministeriön työryhmässä. Tuolloin se päätettiin pitää ennallaan, mutta ammattivesiliikenteessä raja laskettiin 0,5 promilleen vuonna 2012.
Ylikonstaapeli Jarmo Niininen Helsingin venepoliisista muistuttaa, ettei ruorijuoppouden rangaistavuus riipu vain promillemäärästä. Veneilijä saatetaan tuomita myös alle yhden promillen humalan takia, jos hänen toimintakykynsä on selvästi heikentynyt tai hän aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle.
– Esimerkiksi nuorella 0,7 promillea alkoholia veressä voi merkittävästi heikentää ajokykyä, sanoo Niininen.
Venereissulla vastuuta veneen kuljettamisesta ei voi myöskään siirtää selvin päin olevalle mutta taitamattomalle ohjaajalle. Veneen päällikkö vastaa sen kulusta ja turvallisuudesta – ja voi näin syyllistyä ruorijuopumukseenkin –, vaikka hän vain ohjeistaisi toista ja pysyisi kaukana kaasukahvasta.
– Lähes aina ruorijuopot ovat miehiä. Joskus ruorijuopumusta pyritään kiertämään niin, että matkalla juopunut kuski pyytää esimerkiksi vaimoaan ajamaan venettä. Päällikkönä hänen pitäisi kuitenkin olla koko ajan ajokykyinen. Ruorijuopumukseen voi syyllistyä kuka vain, joka olennaisesti vaikuttaa veneen kulkuun, sanoo Niininen.
Rangaistuksena ruorijuopumuksesta voi rapsahtaa sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Yksi promille rajana huviveneilyssä
Ruori- eli vesiliikennejuopumukseen syyllistyy rikoslain mukaan venettä ohjaava tai sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttava henkilö, jonka veressä on alkoholia vähintään 1,0 promillea tai litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,44 milligrammaa.
Ruorijuopumuksesta voidaan tuomita myös henkilö, jonka toimintakyky on päihtymyksen takia heikentynyt tai hän aiheuttaa toisille vaaraa. Päihtymys voi johtua myös muista huumaavista aineista. Vesiliikennejuopumuksesta rangaistus on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Soutuveneellä tai purjejollalla liikkuvaa ei voida tuomita vesiliikennejuopumuksesta. Ammattimaisessa vesiliikenteessä raja on 0,5 promillea.
Rattijuopumuksen eli esimerkiksi autoilun promilleraja on 0,5. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita, jos veressä on alkoholia vähintään 1,2 promillea.
Poliisi käyttää vesiliikenteen valvonnassa alkometriä. Jos seulontalaite osoittaa, että veneilijää on syytä epäillä ruorijuopumuksesta, hänet voidaan viedä poliisilaitokselle tarkkuusalkometrillä tehtävään jatkotutkimukseen tai terveyskeskukseen verikokeeseen.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 27. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta 2020 välisenä aikana kaikkiaan 1196 suomalaista. He edustavat manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Virhemarginaali on noin +/- 2,9 prosenttiyksikköä.
