Koti Blogi Sivu 1532

Uudennmaan ja Helsingin poliisit järjestivät pääväylien valvontaiskun

Kuva: Poliisi.

Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset järjestivät pääkaupunkiseudun poliisilaitosten yhteistyönä pääväylien valvontaiskun, todetaan poliisin tiedotteessa.

Valvonta aloitettiin aamulla klo 6.00 ja valvontaa jatkettiin iltaan asti. Valvontaan osallistui partioita kaikista em. poliisilaitoksista eikä poliisilaitosten rajojen annettu rajoittaa valvontaa.

Valvonnan tavoitteena oli poliisin näkyvä esilläolo pääväylillä ja liikenneturvallisuuden parantaminen ennalta estävällä näkyvällä poliisitoiminnalla.

Valvonnassa puututtiin ensisijaisesti liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin tekoihin ja toissijaisesti muuhun rangaistavaan liikennekäyttäytymiseen.

Poliisi kirjasi valvonnassa suoritteita seuraavasti:

  • Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 4 kpl (ajokielto)
  • Vakava piittaamattomuus liikenneturvallisuudesta 31 kpl (ajokielto)
  • Muu ylinopeussakko 104 kpl
  • Rattijuopumuksia 3 kpl (kaikki huumeiden vaikutuksen alaisia)
  • Määrätty ajokieltoja 38 kpl
  • Ajokortittomia kuljettajia 10 kpl
  • Katsastamattomia ajoneuvoja 2 kpl
  • Tavattu etsintäkuulutettuja 5 kpl
  • Ulkomaalaistarkastuksia 24 kpl
  • Tutkanpaljastimen käyttö 1 kpl
  • Ajopiirturin manipulointi 1 kpl
  • Liikennöinti ilman liikennelupaa 1 kpl
  • Muita sakkoja 4 kpl

Ajokieltoon määrätyistä yksi oli 17-vuotias.

Vastaava yhteistyöisku järjestettiin myös viime vuonna ja tulokset osoittavat poliisin mukaan, että niitä on tarvetta järjestää jatkossakin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uudistunut Kia Rio on hinnoiteltu

Kia Rio. Kuva: Kia.

Syksyllä Suomessa esiteltävä uudistunut Kia Rio on hinnoiteltu. Rio-malliston hinnat alkavat 15 390 eurosta.

Rio-mallisto koostuu neljästä eri varustetasosta: LX, EX, TX ja GT-Line. Uusina mukavuus- ja turvallisuusvarusteina autoon on saatavana muun muassa mukautuva vakionopeudensäädin, kaistallapitoavustin, kuolleen kulman sekä risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä, LED-ajovalot ja 8-tuumainen monitoiminäyttö suomenkielisenä.

Rio-mallisto on saatavana kolmella eri moottorilla: 1,2 (84 hv), 1,0 (100 hv) ja 1,0 (120 hv). Uudistuneet voimalinjat ovat pudottaneet Rion CO2-päästöjä jopa 13 g/km mallivaihtoehdosta riippuen. Tarjolle on tullut myös uusi kevythybridijärjestelmä, joka hyödyntää Rion Smartstream 1.0 T-GDI -bensiiniturbomoottoria (100 hv & 120 hv). Järjestelmä maksimoi polttoainetaloudellisuuden avustamalla kiihdyksissä sekä vastaavasti keräämällä liike-energiaa jarrutuksissa.

Rion kevythybridin hinnat alkavat 19 390 eurosta.

Uusi Kia Rio esitellään Suomessa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Porsche julkistaa keskiviikkona uuden Panameran verkkolähetyksessä

Kuva: Porsche.

Uusi Porsche Panamera saa maailman ensi-esittelynsä 26. elokuuta 2020, klo 16:00 Suomen aikaa Porsche NewsTV -kanavalla.

Esittelijöinä toimivat muiden muassa Porsche AG:n toimitusjohtaja Oliver Blume ja kilpakuljettaja Timo Bernhard.

Esitystä voi seurata sekä englanniksi että saksaksi tästä linkistä: newstv.porsche.com

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Porvoossa otettiin tänään käyttöön kolme uudenmallista peltipoliisia 

Kuva: Poliisi.

Porvoon uudet kameratolpat on sijoitettu Werner Söderströminkadun ja Jernbölentien risteykseen, Aleksanterinkadun ja Adlercreutzinkatu risteykseen ja kolmas kamera sijaitsee Loviisantien ja Teollisuustien risteyksessä, todetaan poliisin tiedotteessa.

– Kamerat on sijoitettu paikkoihin, joissa on havaittu ylinopeuksia ja kolareita. Yksi kameroista sijaitsee myös aivan koulun läheisyydessä. Kameroiden tarkoituksena on siis vähentää ylinopeuksia ja lisätä näin liikenneturvallisuutta Porvoon keskustassa, kertoo ylikonstaapeli Olavi Palmumäki Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Uusissa nopeusvalvontakameroissa on myös toiminnallisuuksia, joita ei vanhemmissa nopeusvalvontakameroissa ole.

– Uusien kameroiden etu on se, että niiden kuvat ovat aiempaa tarkempia ja terävämpiä. Uusien kameroiden ansiosta asfalttiin ei tarvitse myöskään tehdä mitään lisäasennuksia, sillä kamerassa on itsessään välimatkan mittaava toiminnallisuus. Asennus tulee siten myös halvemmaksi, Palmumäki kertoo.

Katso tästä muita juttuja peltipoliiseista.

– Uusilla kameroilla on mahdollista valvoa jossain vaiheessa myös punaisia päin ajamista, Palmumäki jatkaa.

Kameroiden kuvat lähetetään langattomasti Helsingissä sijaitsevaan Liikenneturvallisuuskeskukseen, jossa käsitellään kaikki Suomen automaattivalvontakuvat.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lukuisia autoja vahingoitettiin Kemijärvellä ja Torniossa — poliisi kaipaa havaintoja

Kuva: CvB.

Kemijärven kaupungin taajaman alueella on tapahtunut lukuisia henkilöautoihin kohdistuneita erilaisia vahingoittamisia sunnuntai 23.8. illan ja maanantai 24.8. aamun välisenä aikana.

Tähän mennessä poliisille on kirjattuna 14 erillistä rikosilmoitusta vahingonteoista.

Poliisi pyytää kyseiseltä ajalta mahdollisia silminnäkijähavaintoja, jotka voisivat liittyä autojen vahingoittamisiin.

Havainnoista pyydetään ilmoittamaan Kemijärven poliisiaseman palvelupäivystyksen puhelinnumeroon 029 541 6866.

Myös Torniossa

Perjantain ja lauantain välisenä yönä 21-22.8.2020 on Torniossa Seminaarinkadulla vahingoitettu kahta henkilöautoa. Autot ovat Nissan Almera ja Toyota Prius.

Autojen katon päällä oli röyhkeästi kävelty ja siitä oli poliisin mukaan aiheutunut tuntuvat vahingot. Toyotasta oli vielä rikottu tuulilasi.

Mahdollisista havainnoista asiaan liittyen voi soittaa arkisin klo 10-14 Meri-Lapin tutkinnan numeroon 029 546 6156 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1-kalenteriin neljä kisaa lisää

Valtteri Bottas. Kuva: Daimler.

F1-sarjan järjestäjä on tiedottanut neljästä uudesta kisasta. Ny tämän vuoden kisojan kokonaismääräksi tulee 17 kisaa ja kausi päättyy vasta 13.12.

Marraskuussa ajetaan Turkin GP ja Bahrainin ensimmäinen kisa. Joulukuussa ajetaan toinen kisa Bahrainissa ja viimeinen kisa ajetaan Abu Dhabissa.

Kauden jäljellä olevat F1-kisat

6.9. Italia, Monza
13.9. Italia, Mugello
27.9. Venäjä, Sotshi
11.10. Saksa, Nürburgring
25.10. Portugali, Algarve
1.11. Italia, Imola
15.11. Turkki
29.11. Bahrain
6.12. Bahrain
13.12. Abu Dhabi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Moottorin nastarengastestissä yllättävä lopputulos — paras rengas hylättiin!

Kuva: Moottori.

Moottorin tämänvuotinen nastarengastesti osoitti, että talvirenkaiden välillä on edelleen yllättävän suuria eroja. Ylimääräistä draamaa tuotti se, että ominaisuuksiltaan testin paras rengas jouduttiin hylkäämään nastojen irtoamisen vuoksi, todetaan Moottorin tiedotteessa.

Moottorin keskiviikkona 26.8. ilmestyvässä numerossa 9/2020 julkaistava rengastesti paljastaa, mikä on tämän hetken paras nastarengas muuttuviin suomalaisiin talviajo-olosuhteisiin. Nastarenkaat valittiin testiin niiden jatkuvan suosion vuoksi.

– Suurin osa eli neljä viidestä suomalaisautoilijasta valitsee edelleen autonsa alle nastarenkaat. Siksi pidämme niiden testaamista liikenneturvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeänä asiana, toteaa tiedotteessa Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen.

Testi toteutettiin yhdessä suomalaisen Test Finland Oy:n kanssa. Mukaan valittiin kahdeksan nastarengasta tunnetuilta valmistajilta: Bridgestone, Continental, Gislaved, Goodyear, Hankook, Michelin, Nokian ja Pirelli. Renkaiden kokoluokka on 225/50 R17.

– Edellisvuosina olemme testanneet pääasiassa suosituinta kokoa 205/55 R16. Nyt oli mielenkiintoista havaita, muuttuuko tunnettujen merkkien järjestys, kun renkaat ovat astetta leveämpiä, testin kokoamisesta vastannut toimittaja Jussi Saarinen kertoo.

Katso myös tämä: Vi Bilägare: Continentalin ”kuminasta” ei pysy renkaassa — tuote vedetään markkinoilta

Testiin osallistui myös Continentalin uudentyyppisillä kumirunkoisilla Flexstud-nastoilla varustettu Conti Ice Contact 3 -rengas. Sen osalta testi ei kuitenkaan sujunut odotetusti, sillä asvalttikokeissa todetun nastojen irtoamisen vuoksi rengas oli pakko jättää loppuarvostelun ulkopuolelle.

– Viimeisenä vuorossa olleessa märkäkäsittelykokeessa Continentalin renkaista irtosi kymmeniä nastoja muutaman renkaille rankan ratakierroksen aikana. Muissa renkaissa ei vastaavaa nastakatoa esiintynyt, testijohtaja Pasi Piironen Test Finland Oy:stä raportoi.

Testissä todettu nastojen irtoaminen ei ollut yksittäistapaus, sillä Continental veti viime keväänä kuminastoitetut renkaansa väliaikaisesti pois markkinoilta nastojen pysyvyysongelman vuoksi. Testimme toteutusaikaan kuminastoitettu rengas oli vielä myynnissä, mutta nyt samasta renkaasta myydään alumiinirunkoisilla nastoilla varustettua versiota.

– Continental olisi ollut yleisarvosanaltaan oikeutettu testin voittoon, mutta hylkäyksen ansiosta edellisvuosien voittaja, 250-nastainen Michelin X-Ice North 4 nousi ykköseksi. Hopeatilan vei suomalaisten perinteinen suosikki Nokian Hakkapeliitta 9, Saarinen paljastaa.

Katso tästä muita talvirengastestejä.

­Testin perusteella tunnettujenkin talvirenkaiden välillä löytyy edelleen yllättävän suuria eroja sen mukaan, millaisella kelillä ajetaan. Osalla renkaista on painotettu mahdollisimman hyvää jää- ja lumipitoa kohtuullisilla sulan kelin ominaisuuksilla, osalla taas asvalttiominaisuuksien painoarvo on ollut suurempi maksimaalisen talvisen suorituskyvyn kustannuksella.

– Jokaisen kannattaakin harkita tarkkaan, mitä ominaisuuksia talvirenkaaltaan haluaa. Testimme tarjoaa tähän oivat lähtökohdat, päätoimittaja Parviainen sanoo.

Moottorin testissä olivat mukana seuraavat nastarenkaat:

  • Bridgestone Noranza 001
  • Continental Conti Ice Contact 3
  • Gislaved Nord Frost 200
  • Goodyear Ultra Grip Ice Arctic
  • Hankook Winter iPike RS2
  • Michelin X-Ice North 4
  • Nokian Hakkapeliitta 9
  • Pirelli Ice Zero 2

Moottori 9/2020 ilmestyy 26.8. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Teknisen Kaupan Liitto puoltaa kevytautolakien kumoutumista

Kuva: CvB.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja kevytautoja koskevien lakien kumoamisesta. Teknisen Kaupan Liitto on kevytautolain kumoamisen kannalla, todetaan liiton tiedotteessa.

Suomen alkuperäisen ehdotuksen mukaan kevytautot olisivat 60 kilometrin tuntinopeuteen rajoitettuja enintään 1 500 kilogrammaa painavia autoja, joita saisivat ajaa 15-vuotiaat mopoautokortilla. Esitys olisi luokitellut kevytautot traktoreiden ajoneuvoluokkaan.

Hallituksen uudesta esityksestä käy selväksi, että komissio ei anna suostumustaan ajokorttidirektiivin soveltamisalan poikkeuksesta. Koska kevytautoja koskevaa lainsäädäntöä ei ole mahdollista muuttaa siten, että se täyttäisi Euroopan Unionin lainsäädännön vaatimukset, kevytautoja koskevat lakimuutokset tulee kumota.

Lisäksi hallitus toteaa vaikutusarviossaan, että ko. lakien voimaantulon kumoaminen ei vaikuttaisi nykytilaan liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden, liikenteen päästöjen tai nuorten liikkumisen kannalta. Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto pitää ehdotusta kannatettavana ja odotettuna.

– Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto kannattaa hallituksen kevytautolait kumoavaa esitystä, koska lakiehdotukset olivat jo alun perin EU:n ajokorttilainsäädännön vastaiset. Liiton moottoripyöräjaosto on kevytautolakien valmistelun yhteydessä tuonut moneen otteeseen esille huolia lain oikeellisuudesta, vaikutuksista liikenneturvallisuuteen sekä markkinoiden vääristymiseen liittyen, kertoo moottoripyöräjaostoin puheenjohtaja Mikko Summa.

Liikenneturvallisuusriskien kasvu eritoten jalankulku- ja pyöräliikenteelle kaupunkialueilla sekä koulujen läheisyydessä olisi ollut merkittävä. Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen pitääkin hallituksen esitystä odotettuna EU:n virkakoneiston ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeen.

Katso tästä muita juttuja kevytauoista.

– Nuorison liikkumismahdollisuuksien helpottamiseksi ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi voidaan löytää muitakin ratkaisuja. Näistä esimerkkejä voisivat olla motorisoidun kaksipyöräliikenteen tasapuolisempi huomiointi niin kaupunkiliikenteessä kuin taajamien ulkopuolellakin sekä sähköajoneuvoille kohdennetut verohelpotukset, summaa Kyyhkynen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Autoala harmissaan kevytautolakien kohtalosta

Kuva: CvB.

Suomen eduskunta päätti syksyllä 2018 luoda nuorille uuden aiempaa turvallisemman vaihtoehdon mopojen, mopoautojen, traktorimönkijöiden ja maataloustraktorien rinnalle, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Nopeudeltaan rajoitettuja henkilöautoja eli ns. kevytautoja koskeva lainsäädäntö valmisteltiin vuosina 2017–2018. Lainsäädännölle on Suomessa poliittinen, hallitus-oppositio -rajat ylittävä tuki, sillä eduskunta äänesti uudistuksen puolesta lähes yksimielisesti – lakiuudistuksen puolesta äänesti 167 kansanedustajaa ja sitä vastaan 12 edustajaa.

Lakien piti alun perin astua voimaan marraskuussa 2019, mutta niiden voimaantuloa lykättiin vuodella marraskuulle 2020. Vuoden lisäajan aikana oli tavoitteena löytää ratkaisu ajokorttidirektiivin tulkintaan liittyviin kysymyksiin, joista komissio esitti Suomelle eriävän kantansa.

Hallituksen tänään julkistama esitys kumota kevytautoja koskeva lainsäädäntö hukkaa pitkään ja huolellisesti valmistellun mahdollisuuden lisätä nuorten itsenäisen ja turvallisen liikkumisen vaihtoehtoja.

Kevytauto olisi korvannut korvaisi erityisesti traktorimönkijällä, mopolla, kevytmoottoripyörällä ja maataloustraktorilla tehtyjä matkoja. Moderni nopeudeltaan rajoitettu kevytauto olisi Autoalan mukaan sekä kuljettajille että muille tienkäyttäjille selvästi turvallisempi vaihtoehto kuin sen mopo- tai traktorikortilla kuljetettavat ajoneuvovaihtoehdot.

Henkilöautoilla on ollut pakollinen jalankulkijatörmäystesti vuodesta 2011 ja jo vuodesta 2006 lähtien autojen valmistuksessa on otettu huomioon jalankulkijaturvallisuus auton keulan muotojen ja materiaalien suunnittelussa.

– Hallituksen päätös on suuri pettymys. Edellisen eduskunnan urhea yritys parantaa suomalaisnuorten liikenneturvallisuutta jauhautui EU-byrokratian hampaisiin. Komission haluttomuus löytää ratkaisu sotii tervettä järkeä ja tieteellistä näyttöä vastaan, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Nyt siirrytään jo 17-vuotiaina oikean auton rattiin

Nuorten suuri tarve omaehtoiseen liikkumiseen näkyy myös 17-vuotiaiden hakemien henkilöauton ajokortin poikkeuslupien määrässä.

Heinäkuussa 2018 voimaan astuneen ajokorttilain muutoksen seurauksena 17-vuotiaat ovat voineet perustellusta syystä hakea poikkeuslupaa henkilöauton ajamiseen oikeuttavan B-kortin suorittamiseen.

Vuonna 2019 lähes 10 000 17-vuotiasta suoritti B-kortin poikkeusluvalla. Määrä vastaa noin 16 prosenttia koko 17-vuotiaiden ikäluokasta. Kasvu jatkuu edelleen, sillä tammi-kesäkuussa 2020 yhteensä noin 6 700 17-vuotiasta on suorittanut B-kortin.

Nopeudeltaan rajoitettu henkilöauto olisi suurimmalle osalle alle 18-vuotiaista nuorista huomattavasti turvallisempi vaihtoehto ensimmäisten vuosien ajokilometreihin, todetaan Autoalan tiedotteessa.

– Nopeudeltaan rajoitetun auton turvallisuusominaisuudet korostuvat Suomen kaltaisessa maassa, jonka pitkän ja pimeän talvikauden aikana sää- ja keliolosuhteet ovat haastavat. Modernista henkilöautosta muutoskatsastettavissa kevytautoissa on monia kehittyneitä turvavarusteita – esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä ja automaattinen hätäjarrutus, muistuttaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

Verrattavissa Ruotsin A-traktoreihin

Vaikka EU-lainsäädäntö ei tunne nopeudeltaan rajoitettua henkilöautoa, Suomella on kansallista liikkumavaraa ajokorttilainsäädännössään.

Komission kanta traktoriluokan soveltamisen ongelmista kevytautoille ontuu, siellä muun muassa Ruotsissa on käytössä kaksipaikkainen ns. A-traktorien ajoneuvoluokka.

Kevytautot ovatkin tavallaan modernisoitu versio Ruotsin A-traktoreista. Komissio oli myös huolissaan siitä, että kevytautoja käytettäisiin traktoreita koskevasta rajauksesta poiketen pääosin matkustajien kuljettamiseen.

Katso tästä muita juttuja kevytauoista.

Myös Ruotsissa A-traktoria käytetään kevytautoille suunniteltuun tapaan pääasiallisesti matkustajien ja tavaroiden kuljettamiseen. Näin ollen EU-lainsäädäntö sallii Ruotsille traktoriluokan laveamman tulkinnan kuin Suomelle.

Riski rikkomusmenettelyyn olisi Autoalan mukaan ollut suhteellisen pieni, sillä ajokorttidirektiiviä tulkitaan eri maissa jo nykyisin eri tavoin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kevytautot eivät tule Suomen liikenteeseen

Kuva: CvB.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja kevytautoja koskevien lakien kumoamisesta.

Lait on kumottava, koska EU:n komissio ei Suomen viranomaisten aktiivisesta vaikuttamistyöstä huolimatta ole antanut Suomelle poikkeuslupaa kevytautojen käyttöönottoon, todetaan LVM:n tiedotteessa.

Komissio on jo aiemmassa vaiheessa kesällä 2019 katsonut, että Suomessa vuonna 2018 hyväksytyt lait ovat EU:n ajokorttidirektiivin vastaisia, sekä kiinnittänyt huomiota saamissaan kanteluissa esitettyihin turvallisuus- ja ympäristöongelmiin sekä markkinavaikutuksiin. Tämän vuoksi eduskunta on jo aiemmin päättänyt lykätä lakien voimaantuloa vuodella.

Kevytautolait tulevat voimaan marraskuun 2020 alussa, ja ne on kumottava ennen sitä, jotta Suomen lainsäädäntö ei olisi EU-oikeuden vastaista. Jos lakeja ei kumota, käynnistää komissio todennäköisesti rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Rikkomusmenettely voi mahdollisen tuomioistuinkäsittelyn kautta johtaa merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin Suomelle.

Oikeuskansleri katsoi jo 4.9.2019 antamassaan kannanotossa, että komission tulkinta oli alkuperäiseen hallituksen esitykseen nähden tiukentunut ja painotti, ettei EU-oikeuden kanssa komission arvion mukaan ristiriidassa olevia lakeja toimeenpanevien valtioneuvoston asetusten antamista voi oikeudellisesta näkökulmasta suositella.

Kevytautoihin liittyvä alemman asteinen sääntely on siten vielä antamatta. Lakien kumoamatta jättäminen ilman muita toimenpiteitä ei sen vuoksi ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Komissio: Kevytautoihin sovellettava ajokorttidirektiiviä

Vuoden 2018 laissa kevytautoista tehtiin oma ajoneuvoryhmänsä. Kevytautot olisivat T-luokan ajoneuvoiksi muutettuja henkilöautoja, joiden nopeus olisi rajoitettu 60 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa 15-vuotiaana AM-ajokortilla.

Komissio on katsonut, että kevytautoihin ei voida soveltaa maatalous- tai metsätaloustraktorin määritelmää, vaan moottoriajoneuvon määritelmää. Tällöin ne kuuluvat ajokorttidirektiivin soveltamisalaan, eikä niiden kuljettamiseen voida siten kansallisesti säätää AM-ajokorttiluokan ja 15 vuoden alaikärajan vaatimusta.

Neuvottelut eivät tuoneet ratkaisua

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti heti kevytautolakien hyväksymisen jälkeen vuonna 2018 neuvottelut komission kanssa, ja neuvotteluja tiivistettiin eduskunnan edellyttämällä tavalla edelleen sen jälkeen, kun kevytautolakien voimaantuloa päätettiin lykätä syksyllä 2019.

Neuvotteluja on käyty aktiivisesti sekä poliittisella että virkamiestasolla. Tarkoituksena on ollut komission keväällä 2020 esiintuoman vaihtoehdon mukaisesti löytää tapa, jolla kevytautojen käyttöönotto Suomessa voitaisiin sallia mm. ehdottamalla lainsäädäntöön liikenneturvallisuutta parantavia elementtejä ja edesauttaa siten poikkeuksen saamista.

Komissio ehdotti Suomen kanssa käydyissä neuvotteluissa, että Suomi hakisi poikkeusta ajokorttidirektiivin soveltamisalasta siten, että kevytautoja koskevasta ajo-oikeudesta voitaisiin säätää kansallisesti. Suomi on tuonut neuvotteluissa esille kevytautolakeihin liittyviä konkreettisia muutosehdotuksia komission ja kantelijoiden esittämiin kriittisiin huomioihin vastaamiseksi.

Komission kanssa keskusteltiin lähtökohtaisesti mallista, jossa kevytauton kuljettamiseen vaadittavalle rajoitetulle ajokortille säädettäisiin kansallisesti pitkälti samat opetus- ja tutkintovaatimukset kuin tavallisen henkilöauton kuljettamiseen vaadittavalle B-ajokortille.

Lisäksi henkilö voisi ikävaatimukset täytettyään käytännössä vaihtaa rajoitetun ajokorttinsa oikeaksi B-ajokortiksi pienin lisäopetusvaatimuksin ja ilman olennaisia lisäkustannuksia.

Vaikka komissio piti Suomen ehdotuksia periaatteessa hyvinä, se ei neuvottelujen edetessä kuitenkaan antanut suostumusta poiketa ajokorttidirektiivin sääntelystä.

Pidemmän tähtäimen ratkaisuista neuvotellaan ajokorttidirektiiviä uudistettaessa

Ainoa laillinen tapa saada kevytautojen kaltainen liikkumisväline nuorten käyttöön on vaikuttaa tulevan ajokorttidirektiivin sisältöön. Komissio on aikeissa uudistaa ajokorttidirektiiviä lähivuosina. Komission julkinen kuuleminen ajokorttidirektiivistä on tarkoitus avata vielä syksyn 2020 aikana. Lainsäädäntöehdotus annetaan mahdollisesti alkuvuodesta 2021.

Katso tästä muita juttuja kevytauoista.

Suomella on hyvät edellytykset tarjota direktiivin uudistamiseksi komissiolle konkreettisia ehdotuksia ja ratkaisuja, joilla voidaan turvata nuorten kuljettajien turvallinen liikkuminen. Euroopan unionin lainsäädäntömenettely itsessään vie keskimäärin 1-2 vuotta komission annettua säädösehdotuksensa. Tämän lisäksi tulee huomioida kansallisen täytäntöönpanon edellyttämä aika.

Aktiivinen ja ennakoiva yhteydenpito komission suuntaan tulevaan EU-sääntelyyn vaikuttamiseksi on jo alkanut, ja tulee jatkumaan ajokorttidirektiivin uudistamisprosessin aikana.

Lausuntoaika päättyy 31.8.2020. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //