Poliisi valvoo viikolla 14.-20.9. tehostetusti suojatiesääntöjen noudattamista, turvalaitteiden käyttöä, kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut keskimäärin 22 ja loukkaantunut lähes 400 jalankulkijaa vuodessa. Vuoden 2018 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 84. Yli puolet jalankulkijoiden kuolemantapauksista ja 90 prosenttia loukkaantumisista tapahtui taajamissa. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä joka kymmenes ja loukkaantuneista joka kolmastoista oli jalankulkija.
Positiivinen seikka on se, että toivoa paremmasta on näköpiirissä ja viime vuosi olikin ns. hyvä vuosi ja jalankulkijoita kuoli vain 12, mikä on kymmenen vähemmän kuin vuonna 2018 ja vähiten koko liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana.
– Tästä huolimatta suojatie ei valitettavasti vieläkään ole nimensä veroinen, koska uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Lisäksi jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.
Kaikkein vaarallisin paikka suojatie on iäkkäille ihmisille ja lapsille. Suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista puolet ja loukkaantuneista noin 33 prosenttia oli 65-vuotiaita tai iäkkäämpiä. Reilu neljännes loukkaantumisista tapahtui lapsille tai nuorille.
Jalankulkijoille esteetön kulku
Kallio muistuttaa, että kesäkuussa voimaan tulleen uuden tieliikennelain myötä suojatiesääntöön tuli tiukennuksia ajoneuvojen kuljettajille ja nyt suojatietä lähestyttäessä ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta ja valmistauduttava antamaan jalankulkijoille esteetön kulku suojatiellä sovittamalla ajonopeus riittävän alhaiseksi.
Suojatieonnettomuudet tapahtuvat usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Suurin yksittäinen syy vaaratilanteille tai onnettomuuksille on useimmiten se, ettei ajoneuvon kuljettaja sisäistä suojatien merkitystä ja omaa velvollisuuttaan lähestyessään suojatietä.
Lain mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.
– Tässä kohtaa on liikennekulttuurissamme vielä iso parantamisen paikka, koska monesti jalankulkijat eivät saa esteetöntä kulkua suojatielle, vaan joutuvat odottamaan suojatien edessä ajoneuvojen kuljettajien laiminlyödessä velvollisuutensa hidastaa ja jopa pysähtyä ennen Kallio sanoo.
– Onnettomuusriskiä kasvattaa lisäksi se, että ajoneuvon kuljettajan keskittyminen ajamiseen ja ympäristön sekä muun liikenteen seuraamiseen voi herpaantua, Kallio jatkaa.
Tarkkaamattomuusvalvonnassa valvotaan kaikkea toimintaa, mikä vaikuttaa ajon aikana keskittymiseen tai muun liikenteen havainnointiin. Kallion mukaan tyypillisimmin tarkkaamattomuus johtuu puhelimen käytöstä ajon aikana. Euroopan komission arvion mukaan tarkkaamattomuus on riskitekijänä 10–30 prosentissa liikenneonnettomuuksista.
Turvavyöt hengenpelastajina
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas olisi pelastunut (tämä olisi tarkoittanut 22 henkilöä vuonna 2017).
Liikenneturvallisuuden kannalta on myönteistä se, että turvavyön käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Kuitenkin erityisesti taajamissa ja varsinkin henkilöautojen takapenkeillä (88 prosenttia käyttää takapenkillä turvavyötä) sekä paketti- ja kuorma-autoissa turvavyö jää edelleen liian usein kiinnittämättä (80 prosenttia pakettiautoissa matkustavista käyttää turvavyötä).
– Turvavyöttömän takamatkustajan henkilövahinkoriski voi olla taajamanopeudella tapahtuvassa törmäyksessä kolminkertainen turvavyötä käyttävän vammariskiin verrattuna. Poliisin keinot lisätä turvavyön käyttöä ovat valvonta ja sanktioiden jakaminen sekä valistus, Kallio täsmentää.
Ulkomaalaisilta tarkastetaan maassa oleskelun edellytykset
Liikenteenvalvontaviikon aikana tarkastetaan liikennevalvonnan yhteydessä tavattavilta ulkomaalaisilta maassa oleskelun edellytykset. Ulkomaalaisvalvontaa tehdään yleensä muun poliisitehtävän yhteydessä osana peruspoliisityötä, kuten hälytystehtävien, liikenteenvalvonnan, ravintolavalvonnan tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvien tehtävien yhteydessä.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavattaessa poliisitehtävällä henkilö, joka osoittautuu ulkomaalaiseksi, hänen maassa oleskelun edellytykset tarkastetaan, poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta sanoo.
Poliisi suorittaa kalenterivuoden aikana myös muuta ennalta suunniteltua valvontaa, esimerkiksi anniskelu- ja ravintolavalvontaa etukäteen suunniteltuihin kohteisiin vihje- tai analyysitietojen perusteella.
– Poliisin valvontatoimenpiteet eivät saa koskaan perustua pelkästään todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään vaan toimenpiteen taustalla tulee olla muu poliisitehtävä taikka vihje- tai analyysitietoa laittomasta maassa oleskelusta.
Euroopan unioni ja Schengenin säännöstö velvoittavat muun muassa poliisia torjumaan laitonta maahantuloa ja oleskelua Schengen-alueella, jossa sisärajatarkastuksia ei ole. Sisämaassa tehtävä ulkomaalaisvalvonta perustuu ulkomaalaislakiin. Sen mukaan ulkomaalaisella ei ole ehdotonta oikeutta oleskella maassa, ja oleskelun edellytykset on määritelty laissa erikseen.
