Koti Blogi Sivu 1420

Rekisteröinti: Vuositasolla hurjat erot eri merkkien rekisteröintimäärissä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Autoalan tiedotuskeskus.

Suomen henkilöautojen viime vuoden rekisteröintimäärät on julkistettu. Kärjessä komeilee aivan omassa ylhäisyydessään Toyota.

Merkki on ainoa, joka on saanut rekisteriin viime vuonna yli 10 000 autoa. Tarkka luku on 13 266, joka on melkein 2000 vähemmän kuin viime vuonna.

Toyotan jälkeen on kaksi melko tasaväkistä merkkiä: Volkswagen ja Škoda. Volkswagen-autoja on rekisteröity 9 942 autoa ja Škoda-autoja 9 696 autoa.

Škodan jälkeen onkin parin tuhannen auton pudotus Volvoon, joita on rekisteröity 7 683 autoa.

Kia tulee noin tuhat autoa Volvon perässä ja kuudentena oleva Ford on jäänyt Kiasta noin 900 autoa.

Seitsemännellä sijalla on Mercedes–Benz. Eroa Fordiin on vain runsaat 50 autoa.

 

Vain 18 merkkiä ylsi yli tuhanteen rekisteröintiin

Häntäpään merkeistä moni varmaan mielellään ottaisi hieman markkinaosuutta kärkimerkeistä. Suomessa on nimittäin yli 30 merkkiä, joita viime vuoden aikana rekisteröitiin alle tuhat autoa.

Nämä merkit ovat Tesla (992 autoa), Mazda (948), Dacia (836), Honda (626), Subaru (410), Porsche (313), Mini (293), Lexus (289), Land Rover (208), Fiat (123), Jaguar (88) ja DS (68).

Koronasta huolimatta seitsemällä merkillä kasvua

Vaikka henkilöautojen rekisteröintien kokonaismäärä on laskenut viime vuonna, ei kaikilla kuitenkaan ole mennyt huonosti.

Seitsemällä merkillä on kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Suurin kasvu oli DS-merkillä (+74,4 %) ja toiseksi parhaiten nousi Porsche (+56,5 %).

Kolmanneksi suurin nousija on Fiat (+44,7 %).

Seuraavina tulevat BMW (+16,1 %), Mini (+14,9 %), Tesla (+7,4 %) ja Peugeot (+5,8 %).

Tilastoeroavaisuuksia

Maahantuojien omat lukemat ja Autoalan tiedotuskeskuksen toimittamissa rekisteröintitilastoissa saattaa olla pieniä eroavaisuuksia. Oheinen taulukko on Autoalan tiedotuskeskuksen toimittama.

Esimerkiksi Veho ilmoittaa Mersun henkilöautojen rekisteröintimääräksi 6068. Tällä lukemalla Mercedes-Benz nousisi Fordin ohi kuudenneksi.

Yhtenä syynä tähän eroavaisuuteen saattaa olla se, että osa matkailuautojen kirjaamisessa on eroa.

Myös BMW:n oma lukema (4353 autoa) on isompi kuin Autoalan tiedotteessa.

Toyotan oma lukema (13 246 autoa) on taas hieman pienempi kuin Autoalan tiedotteessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Uusi Opel Crossland ennakkomyynnissä nyt — lähtöhinta alle 20 000 €

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Opel.

Uuden kompaktin Opel Crosslandin ennakkomyynti on alkanut ja malliston hinnat alkavat nyt 19 390 eurosta.

Autossa on kolme varustetasoa: Comfort, Inovation Plus ja GS Line.

Jo Crossland Comfort -mallissa on vakiona muun muassa kaistavahti ja liikennemerkkien tunnistus, energiatehokkaat Full led -ajovalot, ajovaloautomatiikka, sadetunnistin, 7 tuuman IntelliLink Infotainment sisältäen Bluetooth ja Apple CarPlay/Android Auto -valmius, vakionopeudensäädin sekä nahkaverhoiltu lämmitettävä ohjauspyörä.

Innovation Plus -varustetasossa vakiovarustelista täydentyy muun muassa pysäköintitutkalla taakse, kuljettajan AGR-istuimella, automaattisella ilmastoinnilla, avaimettomalla järjestelmällä, Navi IntelliLink 8 tuuman värikosketusnäytöllä sekä 16 tuuman kevytmetallivanteilla.

Crossland GS Line -mallin vakiovarusteluun kuuluu muun muassa värillinen ulkokatto (musta/valkoinen), hopeanväriset kattokaiteet, 180 astetta panoraamakamera, pysäköintiavustin eteen ja taakse, katvealueen hälytys, liukuva takaistuin ja tavaratilan flexfloor, AGR-urheiluistuimet sekä 17 tuuman kevytmetallivanteet.

Kuva: Opel.

Crossland tarjoaa paljon joustavuutta, kuten GS Linessa olevat yksittäin liukuvat ja kallistuvat takaistuimet.

Niissä on 60/40 -jako ja liukuminen jopa 150 millimetriä, mikä lisää tavaratilan kokoa 410 litrasta luokan johtavaan 520 litran tilavuuteen. Takaistuinten taitto kokonaan kasvattaa tavaratilan tilavuutta 1255 litraan.

Crosslandin alustassa on uudet jouset ja iskunvaimentimet etuakselin McPherson-jousitukselle. Lisäksi taka-akselin vääntösauvajousitus on Opelin mukaan parannettu. Uusi ohjauspylvään väliakseli parantaa tiedotteen mukaan ohjauksen tarkkuutta ja keskituntumaa.

Katso tästä muita Opel-juttuja.

Uudet Crosslandin omistajat saavat lisää turvallisuutta ja parempaa ajodynamiikkaa valinnaisen IntelliGripin avulla. Tämä mukautuva luistonestojärjestelmä mahdollistaa optimaalisen pidon ja vakauden kaikilla tienpinnoilla. IntelliGrip sisältää viisi tilaa: normaali, lumi, muta, hiekka ja ESP-pois.

Kuva: Opel.

Moottorivalikoimaan kuuluu neljä bensiinimoottoria: 80-, 110- ja 130-hevosvoimaiset manuaalivaihteiset moottorit sekä 130-hevosvoimainen automaattivaihteinen moottori.

Crosslandissa on mukautuvat AFL LED -ajovalot, joissa on kaarreajovalot, kaukovaloapu ja ajovalojen automaattinen korkeuden säätö.

Tärkeitä avustinjärjestelmiä ovat mm. tuulilasinäyttö, etutörmäysvaroitus automaattisella hätäjarrutuksella ja jalankulkijoiden tunnistuksella, kuljettajan vireystilan tunnistus, katvealueen varoitus sivupeileissä, panoraamakamera takana (180 astetta) ja edistynyt pysäköintiavustin.

Opel Crossland -malliston hinnat

  • Opel Crossland Comfort 80                       19 390 €
  • Opel Crossland Comfort 110 Turbo             21 700 €
  • Opel Crossland Comfort 130 Turbo A          22 390 €
  • Opel Crossland Innovation Plus 80              21 390 €
  • Opel Crossland Innovation Plus 110 Turbo   23 699 €
  • Opel Crossland Innovation Plus 130 Turbo A 24 390 €
  • Opel Crossland GS Line 130 Turbo A            25 890 €

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Viikonloppuna kovia nopeuksia liikenteessä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen partiot osallistuivat uudenvuoden yönä poliisilaitoksen alueen valvontaan yhdessä kenttäpartioiden ja ennalta estävän toiminnan partioiden kanssa. Etelään satanut lumipeite madalsi jonkin verran keskinopeuksia liikenteessä, todetaan poliisin tiedotteessa.

– Lumen tulo ei hillinnyt kuitenkaan kaikkien kaasujalkaa. Viikonloppuna Lahdenväylällä Keravalla mitattiin satasen talvinopeusrajoitusalueella henkilöautolle nopeudeksi 191 km/h, kertoo tiedotteessa komisario Asko Sartanen.

Hieman alhaisempia ylinopeuksia mitattiin eri puolilla poliisilaitoksen toiminta-aluetta kuusi tapausta. Näissä tapauksissa kuljettajia epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä vakavasta piittaamattomuudesta liikenneturvallisuutta kohtaan.

– Liikennepoliisin partiot paljastivat myös kaksi epäiltyä rattijuopumustapausta, katsastamattomia autoja ja ajo-oikeudettomia kuljettajia, Sartanen jatkaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Tieltä suistunut auto päätyi katolleen jokeen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Henkilöauto suistui Kuusjärventiellä Outokummussa tieltä jokeen maanantaina kello 17.30.

Poliisin mukaan auto oli tullut Outokummun suunnasta kohti Kuusjärveä, kun se oli lähtenyt luistamaan jäisellä tiellä ja suistunut vastaantulevan liikenteen kaistan yli nousten kaiteen päälle ja päätyen siitä katolleen noin kuusi metriä alempana olevaan jokeen.

Poliisi sai vedettyä kuljettajan takaoven kautta pois autosta.

Kuljettaja ei saanut alustavassa tarkastuksessa isompia vammoja. Häntä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Pelastuslaitos järjesti paikalle autonosturin onnettomuusauton pois saamiseksi joesta lisävahinkojen välttämiseksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän autourheilukuva: Huippukuljettajat liikenneturvallisuuden puolesta

Tekijä
Clas von Bell
-
Vasemmalta Aki Hintsa, Tommi Mäkinen, Mika Häkkinen, liikenneministeri Anu Vehviläinen, Mika Salo, Juha Kankkunen ja Jyrki Järvilehto. Kuva: CvB.

Tässä kuvassa on monta suomalaista huippukuljettajaa saman pöydän takana. Kuva on otettu maaliskuun alussa 2009 ja syy tähän tilaisuuteen on liikenneturvallisuuskampanja nimeltään Elämäsi tilaisuus.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenneturva käynnistivät yhdessä Suomen autourheilun huippunimien kanssa valtakunnallisen kampanjan liikenneturvallisuuden puolesta.

Elämäsi tilaisuus -kampanjan avulla pyrittiin muun muassa vaikuttamaan myönteisesti nuorten ajoasenteisiin.

Kampanjan tavoitteena oli puhutella valtakunnallisesti yhtä suurinta liikenneturvallisuuden riskiryhmää, nuoria autoilusta kiinnostuneita miehiä. Keskeisenä tavoitteena oli kannustaa nuoria turvavyön käyttöön.

Kampanja kesti kevään 2009.

Hankkeessa mukana olivat ainakin seuraavat autourheilijat: Marcus Grönholm, Mika Häkkinen, Jyrki Järvilehto, Juha Kankkunen, Heikki Kovalainen, Tommi Mäkinen, Mika Salo, Toni Gardemeister, Jussi Pinomäki ja Harri Toivonen.

Myös F1-lääkäri Aki Hintsa oli mukana kampanjassa.

Julkisuusviestinnän lisäksi hankkeessa toteutettiin valtakunnallinen koulukiertue, jossa tavattiin kasvokkain tuhansia nuoria. Hankkeeseen vihkiytyneet autourheilijat vierailivat vuorotellen koulukiertueella viemässä nuorille tietoa turvallisesta ajotyylistä.

Kampanjan avulla tietoa vietiin yli 14 000:lle nuorelle. Kampanjan verkkosivuilla oli runsaasti kävijöitä, kaikkiaan 94 000.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Liukkaalla kelillä liikenteessä leikkiminen toi sakkoja parille kuljettajalle

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Viime viikonloppuna lumi peitti maan ja sai tiet liukkaaksi myös Länsi-Uudellamaalla. Tämä näkyi poliisitehtävissä monin eri tavoin, todetaan poliisin tiedotteessa.

Perjantain 1.1 ja sunnuntain 3.1. välisenä aikana Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella tavattiin yhteensä 17 rattijuopumusta tai törkeää rattijuopumusta. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia oli kolme.

Kolareita tai ulosajoja oli yhteensä kymmenen. Kaikista ulosajoista tai pikku kolhuista ei tosin tule poliisille ilmoitusta.

Poliisi myös sakotti paria kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta näiden ”leikittyä” liukkaalla kelillä luistatellen autoaan muuta liikennettä vaarantaen.

Lisäksi poliisi tapasi yhden kuljettajan kesärenkailla, vaikka keli oli niin liukas, että hänellä oli vaikeuksia saada autoa kulkemaan eteenpäin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Rekisteröinti: Yksi automalli on selvästi suomalaisten suosikkimalli

Tekijä
Clas von Bell
-
Taulukko: Autoalan tiedotuskeskus.

Tähän on koottu yhteen suomalaisten viime vuoden 30 suosituinta automallia. Mukana on viisi Volkswagenia, neljä Kiaa, neljä Toyotaa, kolme Mersua, kolma Škodaa ja kolme Volvoa.

Lisäksi on kaksi Bemaria ja kaksi Fordia. Yhden auton mukaan ovat saaneet Audi, Citroën, Nissan ja Renault.

Toyota Corolla on vuonna aivan selvästi suomalaisten suosikkiauto melkein 5400:lla rekisteröinnillä viime vuoden aikana. Kasvua vuoteen 2019 oli 7,8 prosenttia.

Škoda Octavia on yhtä selvä kakkonen vajaalla 3900:lla rekisteröinnillä ja Toyota Yaris kolmonen vajaalla 3400:lla rekisteröinnillä.

Kaikki muut mallit ovat jääneet alle 3000 rekisteröintiä viime vuonna.

Kärkikymmenikön osalta vain kahdella mallilla on plusmerkkinen muutos vuoteen 2019 verrattuna. Toyotan lisäksi toinen plusmerkkinen on seitsemännellä sijalla oleva Volvo XC40.

Muita plusmerkkisiä ovat Kia Rio (+24,7 %), Škoda Superb (+26 %), Citroën C3 (+6,5 %), Skoda Kamiq (+1628,4 %), Volkswagen T-Cross (+42,6 %), Mercedes-Benz GLC (+171,8 %), BMW 5-sarja (+9,9 %), Kia Stonic (+8,4 %), Audi A4 (+13,1 %) ja Renault Captur (+25,6 %).

Fordin malleilla suurimmat miinuslukemat

Ford Focuksen rekisteröintimäärä on pudonnut kaikkein eniten vuoteen 2019 verrattuna. Vähennys on peräti 40,5 prosenttia.

Melkein yhtä huonosti meni Ford Fiestan kanssa (-38,1 %).

Muita merkittäviä häviäjiä ovat Nissan Qashqai 8 (-32,1 %), Škoda Octavia (-30,4 %), Volkswagen Golf (-28,8 %), Volvo XC60 (-25,6 %), Mercedes-Benz A-sarja (-25,6 %), Mercedes-Benz C-sarja (-25,6 %), Toyota Yaris (-21,4 %) ja Volkswagen T-Roc (-21,1 %).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Traffic Management Finlandin ja sen tytäryhtiöiden nimet vaihtuvat — nyt nimet myös kotimaisilla kielillä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Matti Sulanto.

Liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finland Oy:n ja sen tytäryhtiöiden (Air Navigation Services Finland Oy, Finrail Oy, Vessel Traffic Services Finland Oy ja Intelligent Traffic Management Finland Oy) nimet ovat muuttuneet 1.1.2021 alkaen. Jatkossa konserni tunnetaan nimellä Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic, todetaan Fintrafficin tiedotteessa.

Fintraffic ottaa nimiuudistuksen yhteydessä käyttöönsä uuden logon ja visuaalisen ilmeen, jotka viestivät yhtiön roolia liikenteen uudistajana.

Lue myös tämä: Näkökulma: Miten ihmeessä tällaisia nimihirviöitä hyväksytään?

Kaikkien liikennemuotojen käyttöön tulevan logon F-kirjaimen kolmikerroksisuus kuvaa liikennejärjestelmää, jossa alin kerros edustaa infrastruktuuria, keskimmäinen kerros liikennetietoa sekä digitaalisuutta ja ylin kerros loppukäyttäjien palveluita.

Kilpailukykyisessä liikennejärjestelmässä kaikkia kerroksia tarvitaan ja kerrosten on toimittava saumattomasti yhdessä. Tietoa välittävän digitaalisen kerroksen rooli korostuu liikennejärjestelmässä tulevina vuosina, jotta matka- ja kuljetusketjuista voidaan kehittää mahdollisimman sujuvia.

Liikenteenohjauskonserniin kuuluvien yhtiöiden uudet nimet muodostuvat palvelutarjontaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kuvaavan sanan lisäksi yhteisestä Fintraffic-nimestä.

www.fintraffic.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Rekisteröinti: Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit vuonna 2020 jäivät noin 15 prosenttia edellisen vuoden lukemista

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 96 415, joka on 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Koronatilanne romahdutti keväällä uusien autojen tilauskannan, eikä keväällä syntynyttä kuoppaa saatu enää loppuvuoden aikana kiinni.

2000-luvulla ensirekisteröintien vuosittainen määrä on ollut pienempi vain finanssikriisin jälkeen vuonna 2009, jolloin uusien autojen ensirekisteröintien määrä jäi noin 91 000 henkilöautoon.

Joulukuussa rekisteröitiin 8 132 henkilöautoa, joka on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 joulukuussa. Rekisteröintien määrä on vuoden viimeisten kuukausien aikana hieman tasaantunut.

– Autoala ennakoi, että vuonna 2021 uusia autoja ensirekisteröidään noin 106 000, joka sekin jäisi vielä selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alemmas. Uusia henkilöautoja on vuosina 2000–2020 rekisteröity vuosittain keskimäärin 121 000, summaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Ladattavien autojen kysyntä kasvoi nopeasti

Vuonna 2020 uusien autojen markkinan suurimpia muutoksia oli koronan aiheuttaman kysynnän vaimenemisen lisäksi ladattavien autojen kysynnän nopea kasvu.

Viime vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo 18,1 prosenttia oli ulkoisesti ladattavia. Ladattavien hybridien osuus kasvoi vuoden 2019 noin 5,2 prosentista peräti 13,7 prosenttiin.

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä loikkasi 4,4 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2019 oli vain 1,7 prosenttia rekisteröinneistä.

Myös ei-ladattavien hybridien, eli erilaisten itselataavien täys- ja kevythybridien osuus kasvoi selvästi – kaikkiaan 19,4 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli vuonna 2020 ei-ladattavia hybridejä, kun niiden osuus vielä edellisvuonna jäi 13,6 prosenttiin.

Ladattavien autojen osuus kasvoi suureksi erityisesti joulukuussa, jolloin niiden osuus oli peräti 31,5 prosenttia ensirekisteröinneistä.

– Ladattavien autojen osuuden ennakoidaan tasaantuvan vuoden alkukuukausina, sillä joulukuussa niiden määrää kirittivät valmistajille asetetut hiilidioksidipäästötavoitteet. Valmistajille asetettu vuoden 2020 tavoiteraja kaikille EU:ssa ensirekisteröidyille henkilöautoille on keskimäärin 95 g/km aiemmalla NEDC-mittaustavalla mitattuna. Valmistajat saivat ladattavista autoista etua laskennassa erityisesti vuonna 2020, sillä jokainen viime vuonna ensirekisteröity päästöiltään alle 50 g/km päästötason auto kerrotaan kahdella päästöjen monitoroinnissa. Tänä vuonna laskentakerroin pienenee 1,67:een, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Käytettyjen henkilöautojen kauppaa käytiin koronatilanteesta huolimatta vilkkaasti. Käytettyjen autojen kauppa kasvoi 1,4 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna, vaikka koronatilanne leikkasi yleisesti autojen kysyntää sekä henkilöautojen liikennemääriä.

Käytettyjen henkilöautojen kaupan kokonaisvolyymi oli vuonna 2020 noin 645 000 henkilöautoa, josta kuluttajien välisten kauppojen osuus oli noin 47 prosenttia.

Pakettiautoja ensirekisteröitiin vuonna 2020 noin 12 800

Pakettiautojen ja pienten kuorma-autojen kysyntä elpyi hieman nopeammin kuin henkilöautojen ja raskaiden kuorma-autojen.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 12 842, joka on 12,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Pakettiautojen ensirekisteröinnit kääntyivät jo syksyn aikana hienoiseen kasvuun viiden vuoden keskiarvoon nähden.

Joulukuussa uusia pakettiautoja ensirekisteröitiin 1 340, joka on 19,7 prosenttia vuoden 2019 joulukuuta enemmän.

Vuonna 2021 pakettiautojen ensirekisteröintien ennakoidaan pysyvän noin 13 000 auton määrässä.

Alle 6 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 871, joka on 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Kuorma-autokaupassa korona näkyy pidemmällä viiveellä kuin pakettiautojen kysynnässä

Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin vuonna 2020 kaikissa painoluokissa yhteensä 3 430, joka on 14,7 prosenttia vuotta 2019 vähemmän. Koronakriisi vähensi eniten juuri raskaimpien kuorma-autojen kysyntää.

Kuljetusten kysyntä väheni selvästi koronakriisin seurauksena kaupan toimialaa lukuun ottamatta. Raskaita yli 16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin 2 317, joka jää 20,4 prosenttia vuoden 2019 rekisteröintimäärästä.

Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin 242, joka on 11,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Koronatilanne jäädytti linja-autojen kaupan

Uusia linja-autoja rekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 284, joka on noin 52 prosenttia vuoden 2019 lukemaa vähemmän. Alle 8 tonnin pienikokoisia linja-autoja rekisteröitiin 127 ja kokonaismassaltaan yli 8 tonnin linja-autoja 157.

Uusin linja-autojen kysyntä on jäänyt pieneksi, sillä pitkämatkaisen joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat koronatilanteen takia jääneet murto-osaan normaalista kysynnästä ja vuodelle 2020 ei ole osunut suuria kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailutuskierroksia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Isommat sähköbussit liikenteeseen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Pohjolan Liikenne.

Helsingin seudulla otetaan tänään käyttöön uusi sähköbussimalli Pohjolan Liikenteen liikennöimillä HSL-linjoilla 562 Mellunmäki-Aviapolis ja 587 Mellunmäki-Leppäkorpi, todetaan Pohjolan Liikenteen tiedotteessa.

Bussit ovat kolmiakselisia, niin kutsuttuja telibusseja, joita ei aiemmin ole ollut saatavana sähköisinä. Uusi bussimalli mahdollistaa joukkoliikenteen sähköistämisen yhä laajemmin ja nopeammin.

Telibussit ovat 15 metrisiä, matkustajakapasiteetiltaan noin 90 henkilön busseja, joita käytetään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa laajalti kaupunkiliikenteessä. Muualla Euroopassa suositaan suurikokoisia nivel-, eli haitaribusseja, joiden matkustajakapasiteetti on 100 henkilöä.

– Telibussin ja nivelbussin matkustajakapasiteetissa ei ole suurta eroa, mutta telibussi selviää paremmin talven liukkailla keleillä. Siksi ne ovat suosittuja Pohjoismaissa. Lisäksi ne ovat hankintahinnaltaan huomattavasti edullisempia, kertoo tiedotteessa Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko.

Suuren matkustajakapasiteetin ja talviominaisuuksiensa puolesta telibussit ovat vaatimuksena useimmissa Suomen kaupunkiliikenteen kilpailutuksissa.

– Uusien bussien myötä sähköbusseja voidaan tarjota kaikkiin kilpailutuskohteisiin. Aiemmin se oli mahdollista vain kohteissa, joissa vaatimuksena olivat 12 metriset tai nivelbussit. Sähköbusseille avautuvat nyt entistä suuremmat markkinat. Tämä lisää mahdollisuuksia laajentaa ympäristöystävällistä ja hiljaista liikennöintiä yhä useampiin kohteisiin, Alanko lisää.

Tähän mennessä Suomessa on ollut käytössä 2-akselisia sähköbusseja. Telibussien suurempi koko tarkoittaa myös suurempaa akkukapasiteettia. Uusilla busseilla voi ajaa jopa 400 kilometriä latausten välillä. Bussit ladataan varikolla yön aikana ja tarvittaessa täydennysladataan kerran päivässä.

Uusien bussien myötä VR-konserniin kuuluvalla Pohjolan Liikenteellä on yli 60 sähköbussia HSL-liikenteessä.

Kesällä 2021 määrä kasvaa vielä yli 20:llä, kun lähes koko Pohjolan Liikenteen ajama Sipoon HSL-liikenne sähköistetään.

Yhteensä täyssähkökalustoa Pohjolan Liikenteellä on yli 130 auton verran, sillä kuljettajat ovat jo vuosien ajan ajaneet tauoille sähköhenkilöautoilla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

1...1 4191 4201 421...2 683Sivu 1 420 / 2 683