Koti Blogi Sivu 1416

Tänään ilmestyi ensimmäinen Pirssipodi: Miksi ylikomisario Dennis Pasterstein rakastaa tolppakameroita?

Dennis Pasterstein. Kuva: CvB.

Lähitaksin Pirssipodi aloittaa historian ensimmäisen suomalaisen taksialan podcast-sarjan.

Pirssipodin ensimmäisen jakson vieraana on Poliisin liikenneturvakeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein, jonka Pirssipodin juontaja, Lähitaksin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala nimitti ensimmäisen jakson keskusteluiden pohjalta ”2020-luvun Ensio Itkoseksi”.

Ylikomisario Pasterstein myös torjuu jaksossa huhut suoranaisesta rakkaussuhteestaan tolppakameroihin, ja korjaa suhteen olevan enemmänkin kaverillinen.

Pirssipodin ensimmäinen tuotantokausi keskittyy erityisesti liikenneturvallisuuden, yhteiskuntavastuun ja ammattimaisen taksin teemoihin kahdeksalla jaksollaan.

Pirssipodin vieraiksi saapuu talven ja kevään 2021 aikana vieraita yhteiskunnan eri sektoreilta Poliisista Invalidiliittoon.

Pirssipodit julkaistaan lahitaksi.fi/podcast -sivuilla sekä Spotifyn, Googlen, Applen podcasteissa. Jaksot julkaistaan noin kolmen viikon välein. Pirssipodin slogan on ”aina lähin taksipodi”.

Tästä kuuntelemaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Muutos tieliikennelakiin voimaan: Moottorikelkkailureitit tarkoitettu vain kelkkailua varten!

Arkistokuva. Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Liikenneturva.

Kesäkuun alussa voimaan tulleeseen tieliikennelakiin on tänään tullut voimaan muutoksia moottorikelkkailun osalta.

Laki ehti jo sallia sen, että virallisilla kelkkailureiteillä voisi kulkea polkupyörien ja eläinvaljakoiden kaltaisilla moottorittomilla ajoneuvoilla myös lumiseen aikaan. Nyt tämä on korjattu, todetaan Liikenneturvan tiedotteessa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska Rovaniemeltä pitää korjausliikettä tarpeellisena liikkujien turvallisuuden kannalta.

– Lumipeitteen aikaan viralliset moottorikelkkareitit ovat tarkoitettuja vain moottorikelkoille. Voi olla turvallisuuden kannalta riski, jos kelkkailureiteillä kulkee samaan aikaan moottorikelkkoja, eläinvaljakoita ja polkupyöriä. Reitinpitäjä voi erikseen katsoa, mille reiteille on turvallista sallia koiravaljakoiden tai polkupyörien pääsy. Tästä on kerrottava erillisellä lisäkilvellä, Niska selventää.

Moottorikelkkailureiteillä turvallisuus ensin

Virallista moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin lisäkilvellä voidaan sallia eläimen vetämän ajoneuvon tai polkupyörän käytön lisäksi myös mönkijän käyttö.

– Sitä, onko reitti turvallinen myös muille kuin moottorikelkoille, on arvioitava turvallisuustekijät edellä. Moottorikelkkailureiteillä liikkuvalla on oltava mahdollisuus turvalliseen kohtaamiseen, mihin vaikuttavat reitin leveys, korkeuserot sekä näkyvyys jyrkissä nousuissa ja mutkissa, Niska täydentää.

Jatkossa virallista moottorikelkkailureittiä osoittava liikennemerkki on voimassa vain lumipeitteen aikaan eli silloin, kun moottorikelkkailureiteillä kelkkaillaan. Sulan maan aikana moottorikelkkailureiteillä noudatetaan normaaleja maastossa ja metsässä liikkumista koskevia sääntöjä ja periaatteita. Esimerkiksi polkupyörällä voi reittiä pitkin polkea.

Lapset turvallisesti kelkan tai reen kyytiin

Lasta moottorikelkalla tai sen reessä kuljetettaessa on tärkeä huomioida lapsen turvallisuus.

Jos moottorikelkan reessä kuljetetaan alle 135 senttimetriä pitkää lasta, on käytettävä turvavyötä tai turvalaitetta – jos turvavyöt tai lasten turvalaite on muuten rekeen asennettavissa.

Nykyisiin moottorikelkan rekiin ei kuitenkaan tarvitse asentaa tai rakentaa turvavöitä lapsille.

Siirtymäaika on myös lasten kelkkailukypäriä koskevassa pykälässä. Uusi tieliikennelaki velvoittaa lapsetkin käyttämään moottorikelkkailuun hyväksyttyä kypärää.

Alle 7-vuotiaat voivat kuitenkin käyttää laskettelukypärää 1.6.2021 asti.

Niska korostaa, että lasten kuljettamisessa on moottorikelkkailussakin mentävä lasten tarpeet edellä.

– Vanhemmat voisivat miettiä, missä vaiheessa on paikallaan ottaa pieni lapsi mukaan vapaa-ajan kelkkailuun ja missä vaiheessa lapselle parempi vaihtoehto on vaikkapa pulkkailu.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Peräänajaja kateissa Joensuussa

Kuva: CvB.

Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan Joensuun Vanamokadun ja Kullerotien risteyksessä oli tapahtunut peräänajo 10.01.2021 kello 16.25.

Poliisipartiolle oli selvinnyt paikalla, että autoilija oli ollut kääntymässä Kullerotielle Vanamokadulta, kun auton perään oli törmännyt toinen henkilöauto.

Törmäyksen jälkeen peräänajaja oli kiihdyttänyt voimakkaasti ja poistunut paikalta Vanamokatua pitkin.

Havaintoja kaivataan peräänajajasta poliisin numerossa 029 541 5320, hänen autonsa epäillään olleen sininen/harmaa sedanmallinen henkilöauto ja lumen peitossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Intian markkinoille tuleva uusi Škoda-katumaasturi on nimetty

Kuva: Skoda.

Ensimmäinen Škoda Auton vetämän India 2.0 -projektin myötä syntynyt ja Intian niemimaan markkinoille tarkoitettu sarjatuotantoautomalli on saanut nimekseen Kushaq.

Keskikokoisen katumaasturimallin nimi on peräisin tuhansia vuosia vanhasta intialaisesta sanskritin kielestä.

Tässä vielä nykyäänkin käytettävässä ”jumalten kielessä” sana ”kushak” tarkoittaa kuningasta tai keisaria.

Mallinimen alkukirjain K ja loppukirjain q liittävät uuden automallin Škoda-katumaasturimallien Kodiaq, Karoq ja Kamiq nimiperheeseen.

Škoda Kushaq ensiesitellään maaliskuussa 2021.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

 

Nelikymppinen mies kiinni vuoden sisällä jo 34 kertaa kortitta ajosta!

Poliisi9
Kuva: CvB.

Partio pysäytti nelikymppisen miehen kuljettaman henkilöauton tarkastusta varten Riihimäen keskustan tuntumassa sunnuntaina puolen päivän jälkeen.

Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen.

Poliisin mukaan mies ei jäänyt ensimmäistä kertaa kiinni kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, sillä tämä oli hänen 34. kerta vuoden sisällä.

Katso tästä muita juttuja kortitta ajosta.

Tapahtuneesta poliisi kirjasi rikosilmoitus rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Kia Ceed -mallistoon kaksi uutta kevythybridiä ja uusi bensiiniturbo

Kuva: Kia.

Kia Ceedin voimalinjatarjonta laajenee kahdella uudella bensiinikevythybridillä sekä täysin uudella 1,5 T-GDi -bensiiniturbomoottorilla (160 hv).

Uusien bensiinikevythybridien rinnalla Ceedistä on tarjolla jo aiemmin esitellyt dieselkevythybridit sekä ladattavat hybridiversiot XCeedistä ja Ceed Sportswagonista.

Ceed malliston uudet kevythybridit ovat 1,0 T-GDI 120 hv Mild-Hybrid ja 1,5 T-GDI 160 hv Mild-Hybrid.

Näiden rinnalla mallistoon on tullut myös uusi 1,5 T-GDI 160 hv -bensiiniturbomoottori, joka korvaa mallistossa aikaisemmin olleen 1,4 T-GDi 140 hv.

Uusi moottori tarjoaa aiempaa enemmän suorituskykyä, pienempää kulutusta sekä alhaisempia CO2-päästöjä.

Ceedin uudet bensiinikevythybridit ovat saatavana kaikkiin neljään Ceedin korimalliin, jotka ovat: Ceed 5D, Sportswagon, XCeed ja ProCeed.

Ceedin bensiinikevythybridien hinnat alkavat 23 531 eurosta. Hinnat alkaen mallina on automaattivaihteinen Ceed 5D 1,0 T-GDI 120 hv Mild-Hybrid LX DCT7, johon on tullut mallivuosimuutoksen mukana myös uusia vakiovarusteita.

Ceedin uuden 1,5-litraisen bensiiniturbomoottorin hinnat alkavat 24 057 eurosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Historian havinaa: Näin Suomen autoistuminen alkoi yli sata vuotta sitten

Reijo Valta. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Ensimmäinen auto Suomeen tuotiin Saksasta toukokuussa 1900. Maahantuoja turkulainen Oy Victor Forselius Ab markkinoi autoa Turun joukkoliikenteen ja maaseudun hollikyytien hoitamiseen melko kehnoin tuloksin, todetaan Jyväskyläln yliopiston tiedotteessa.

Kun uusi maantieliikenneväline sai nykyaikaisen auton ulkoiset tuntomerkit hevosvaunujen sijaan noin 1905, niin suomalaiset kiinnostuivat auton tarjoamasta liikkumisen vapaudesta ja nopeudesta.

– Keväällä 1906 Suomi kuroi umpeen jälkeenjääneisyytensä naapurimaihin, ja alueellisessa levinneisyydessä meni ohikin, kertoo aiheesta väittelevä FM, YTM Reijo Valta.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa oli käytössä noin tuhat autoa, pääosa henkilöautoja.

Ammattimaisen liikenteen, erityisesti taksien, osuus kaikesta autoilusta oli säilyneiden lähteiden perusteella Suomessa korkea. Kuitenkin vasta 1930-luvulla oli selvää, että autoilusta tuli maantieliikenteen pääasiallisin muoto.

– Ennen 1920-lukua Suomessa tehtiin paljon hallinnollisia ja poliittisia päätöksiä, jotka silottivat tietä tulevalle autoilulle, vaikka useimpien varhaisten autoilijoiden kokemukset jäivät koeajoiksi, kertoo Valta.

– Vuosisadan alussa liikenne kuului paikallishallinnossa päätettäviin asioihin. Eri kaupungeissa oli voimassa jopa toisilleen vastakkaisia liikennesääntöjä.

Kokonaan autoilua ei kuitenkaan voinut kieltää, vaikka joillakin paikkakunnilla siihen oli halua. Senaatti oli marraskuussa 1900 katsonut, että maanteillä oli kaikilla oikeus liikkua, myös traktoreilla ja autoilla. Paikalliset viranomaiset saattoivat ainoastaan antaa ohjeita turvalliseen liikkumiseen, eli laatia liikennesäännöt.

Laajan teknologisen järjestelmän, jollainen maantieliikenne on, perusteknologian muutos vaatii alkuvaiheessaan laajan eri yhteiskuntakerrosten ja viranomaisten hyväksynnän. Julkiseen tilaan mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla.

Vallan artikkelimuotoisessa väitöskirjassa on käsitelty teknologista muutosta monilta eri tasoilta, muun muassa kyytilaitoksen toimijoiden kiinnostusta käyttää autoa, suomalaisen tieteiskirjallisuuden esittämiä toiveita tulevaisuuden liikennevälineelle, pohjoissuomalaisten yrityksiä parantaa liikenneyhteyksiään ja Helsingin turvallisuutta asuinympäristönä.

FM, YTM Reijo Vallan taloushistorian väitöskirjan ”Koeajoja. Auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918” tarkastustilaisuus on 15.1.2021 klo 12 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Panu Nykänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ojala. Väitös on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-valta-150121.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 0400 247 387.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9

Taustatietoja:

Reijo Valta (s. 1967) on päässyt ylioppilaaksi 1986 Siilinjärven lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995 Jyväskylän yliopistosta. Valta on toiminut tietokirjailijana ja vapaana kirjoittajana valmistumisestaan lähtien. Nykyisin hän on Oulun Sarjakuvaseuran palveluksessa.

 

Päivän autourheilukuva: Autokilpailut Helsingin Käpylän raviradalla

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Aikoinaan Helsingin Käpylän raviradalla ajettiin hevosten lisäksi myös autoilla ja moottoripyörillä.

Oheiset kuvat ovat vuonna 1946 ajetusta autokilpailusta.

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Katso tästä muita Päivän autourheilukuvia.

Kuvien kuvaaja on Väinö Kannisto.

Kuvat kuuluvat Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Mersu esittelee tammikuussa täyssähköisen tila-auton

Mercedes-Benz EQV. Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin paketti- ja tila-automallistossa vuosi 2021 on kenties vilkkain koskaan, todetaan Meredes-Benzin tiedotteessa.

Ensimmäinen lanseeraus tapahtuu jo tammikuussa, kun täyssähkötila-auto EQV ensiesitellään.

EQV:ssä on kaksi vaihtoehtoista koripituutta, ja toimintamatka latauksella on 359 kilometriä.

Varusteisiin kuuluvat esimerkiksi oppiva ja puheohjattava MBUX-käyttöliittymä sekä aktiivinen etäisyysavustin Distronic.

Tammikuussa esitellään myös Sprinterin nelivetomallin uusi versio, ja mallistoon lanseerataan uusi OM654-dieselmoottori.

Mercedes-Benzin täyssähköinen paketti- ja tila-automallisto on ensi vuonna laaja, sillä EQV:n lisäksi saatavina ovat eVito (kaksi koripituutta) sekä eSprinter.

Toimintamatkat sähköllä (WLTP) ovat 137 (eVito) ja 100–135 kilometriä (eSprinter).

Mercedes-Benzin tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä siellä, missä niitä syntyy kilometreihin suhteutettuna eniten eli kaupunkiliikenteessä ja jakeluajossa (ns. last mile -strategia).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä päivänvalon näkee vielä uusiutunut Mercedes-Benz Citan.

Tulokkaan muotoilu noudattelee V-sarjan linjoja, ja mallisto käsittää sekä henkilö- että pakettiautoversiot.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Liikenneturva: Talvikelillä ohittamisen tarpeellisuus kannattaa harkita tarkkaan!

Kuva: Liikenneturva, Kaisa Tanskanen.

Pöllyävä lumi, lumipolanteet keskellä tietä ja liukkaus haastavat nyt talviautoilijoita tien päällä.

Kun aura-auto tulee vastaan, on syytä pitää oma ajonopeus maltillisena ja ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa.

Liikenneturva muistuttaa, että erityisesti talvikelissä ohittamisen tarpeellisuus kannattaa harkita tarkkaan.

Turvallisesti aura-auton ohitse

Lumipeite on saavuttanut lähes koko Suomen, joten myös aura-autot ovat saapuneet teille.
Aura-auton on usein ajettava huomattavan keskellä tietä, jotta tien keskiosan lumivalli tulee auratuksi.

Kohtaamisissa on kiinnitettävä huomiota omaan nopeuteen ja ajolinjaan. Aurasta pöllyävä lumi voi hetkellisesti viedä näkyvyyden kokonaan.

Aura-auton ohittaminen on jätettävä tilanteisiin, jossa edessä aukeavan tien voi nähdä kunnolla.

– Talvikelissä autoilijan tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Renkaiden pito on talvella kesäkelejä rajallisempaa ja siksi ohjauspyörää käännettäessä liikkeiden on oltava pieniä ja rauhallisia, kiteyttää Liikenneturvan koulutusohjaaja Elias Ruutti.

Ajansäästö lasketaan sekunneissa kilometriä kohden

Kuljettaja saattaa perustella ohittelun ajansäästöllä, mutta todellisuudessa säästö on minimaalinen.

– Kun havaitset horisontissa perä edellä hiljalleen lähestyvän auton, on hyvä tehdä esimerkiksi jäljellä olevan matkan pohjalta arvio, onko ohituksesta saavutettavissa mitään selkeää hyötyä. On paljon helpompi jättää edellä ajavaan reilu etäisyys ja säätää vakionopeudensäädin niin, ettei ohitustarvetta synny. Stressaavalta ohituspaikan etsinnältä vältytään ja polttoainettakin yleensä säästyy, painottaa Ruutti.

– Jos autolla ajetaan maantiellä talvelle tyypillisen 80 km/h sijaan esimerkiksi 70 km/h, kuluu matkaan kilometriä kohden vain reilut kuusi sekuntia enemmän. Jos omien aikataulujen toteutuminen on näistä sekunneista kiinni, on matkan suunnitteluun ja aikataulutukseen syytä kiinnittää tarkempaa huomiota.

Muista aina ohittaessasi:

  • Onko ohittamisesta tullut sinulle tapa? Harkitse ohitustarve aina ennen päätöstä lähteä ohittamaan.
  • Ennen ohitusta seuraa muuta liikennettä ja varmista riittävä näkyvyys.
  • Kerro ohitusaikeesta näyttämällä suuntamerkkiä. Käytä vilkkua myös omalle kaistalle palatessa.
  • Aloita ohittaminen riittävän etäältä ohitettavasta. Turvaväli koskee myös ohittajaa.
  • Siirry viereiselle kaistalle maltilla. Loiva liike on hyvä myös omalle kaistalle palatessa.
  • Varmista turvaväli ohitettavaan ajoneuvoon. Palaa omalle kaistalle vasta, kun näet taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaisuudessaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //