Vuonna 1988 kävi näin harmillisesti Nurmeksen keskustassa. Auton kuljettaja oli varmaan melko kokematon, koska hänellä oli takaikkunassa 80-lätkä.
Sanomalehti Ylä-Karjala uutisoi 15.9.1988 onnettomuudesta otsikolla ”Kova vauhti vei henkilöauton kyljelleen keskellä Nurmeksen Kauppatoria. Henkilövahingoilta vältyttiin.”
Onnettomuus oli tapahtunut 13.9.1988.
Kuva kuuluu Nurmeksen museon Ylä-Karjalan kokoelmaan.
Vuonna 1972 Volvo markkinoitiin kestävänä autona.
”Samoissa olosuhteissa ajetaan Volvoilla Ruotsissa keskimäärin 13,6 vuotta.
Ruotsin katsastusjärjestö, Svensk Bilprovning on todennut tutkimuksissaan: Volvo on kestävin ja pitkäikäisin auto Ruotsissa, Volvoilla ajetaan siellä keskimäärin 13,6 vuotta. Ja olosuhteet ovat samat Ruotsissa ja Suomessa.
Kestävyys on myös turvallisuutta ja taloudellisuutta. Esimerkkeinä 10.000 hitsauspisteen terästurvakori, suorituskykyinen ja sitkeä moottori, ainutlaatuiset kaksipiirijarrut sekä vankka rakenne.
Katso tästä muita Päivän automainoksia.
Tutustu vuoden 72 mallivalikoiman uutuuksiin:
Volvo 144 Grand Luxe, 4-ovinen, 135 hv; Volvo 164E, 175 hv; Volvo 142—4 de Luxe, 110 hv. Tutustu lukuisiin teknisiin parannuksiin. Koeaja oma turvallinen ja kestävä Volvosi.”
Mainos oli Tekniikan Maailmassa 3/1972.
Crosskart SM -kausi starttasi Ylämyllyn moottoriradalla, Joensuussa. Erinomainen keli tarjosi tasaiset olosuhteet kauden avausosakilpailulle.
Xtrem -luokassa nähtiin upea nousu, kun kolmannen alkuerän keskeytyksen vuoksi B-finaaliin joutunut Turun Urheiluautoilijoiden Jami Kalliomäki taisteli paikkansa finaaliin ja voittoon.
B-finaalin nimiinsä vienyt Kalliomäki sai finaaliin erinomaisen iskun päälle, ja nousi lopulta lisälenkin ansiosta avauskisan voittoon.
Finaalissa toiseksi ajoi JoeUA:n Pasi Penttinen ja kolmas oli HyUA:n Riku Huuhka.
Xtrem Junior -luokassa päivän nimi oli Honkajoen MK/UA:n Mikael Uitto. Nuorukainen vei nimiinsä kaikki kolme alkuerää sekä finaalin, ja pääsee starttaamaan SM-pistekärjessä kotiradalle. Luokassa toiseksi ajoi AL-Härmän Elias Kalliokoski, ja kolmas oli VaToSUA:n Ilari Sääskilahti.
125cc -luokassa voittoon ajoi AL-Härmän Miko Vähälummukka, ennen KarUA/MK:n Joonatan Ylilammia. Kolmanneksi korkeimmat SM-pisteet nappasi Kotkan Urheiluautoilijoiden Joni Turpeinen.
Suomen juniorimestaruus -arvoa kantava 9-13 vuotiaiden 85cc -luokka kulki Hyvinkään Urheiluautoilijoiden Niko Kinnusen komennossa. Luokassa toinen oli AnkUA:n Alex Anttila, kolmannen sijan nappasi P-HUA:n Minea Perämäki.
KRC Rallicross -sarja käynnistyi Aatu Matikaisen komennossa
KRC Open -rallicross-luokka keräsi avauskilpailuun lopulta komeat 14 kuljettajaa. Joensuun avauskisan voittoon luokassa tykitti KonnMK/UA:n Aatu Matikainen, ennen JorMK:N Kalle Nissistä. Kolmas oli ImUA:n Jukka Lifländer.
V1600-luokassa voittoon nousi alkuerien kolmonen, Joensuun UA:n Simo Tuunanen. Toiseksi taisteli molemmissa luokissa ajanut Jukka Lifländer, ja kolmas oli Elimäen Moottoriurheilijoiden Jussi Lehtinen.
Crosskart SM ja KRC Rallicross -sarjojen toinen osakilpailu ajetaan 19. kesäkuuta Pesämäen Moottoriradalla, Honkajoella.
Hätäkeskus ilmoitti lauantaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa henkilöautosta keskellä tietä Forssan Tampereentiellä. Autosta oli ilmoituksen mukaan molemmat takarenkaat riekaleina ja sekava mies yrittää saada kyytiä itselleen.
Poliisin partio tapasi kyseisen auton läheisyydestä nelikymppisen miehen, jonka poliisi epäilee ottaneen auton luvatta käyttöönsä Forssan Prisman pysäköintialueelta.
Mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 2,94 promillea eikä hänellä ole voimassa olevaa ajo-oikeutta henkilöauton kuljettamiseen.
Poliisi otti kuljettajan kiinni epäiltynä törkeään rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen.
Poliisi, pelastuslaitos ja ensihoito saivat lauantaina klo 00.09 hätäkeskuksesta ilmoituksen liikenneonnettomuudesta Siilinjärven Väänälänrannantieltä.
Paikalle menneet viranomaisyksiköt havaitsivat keskellä tietä katollaan olevan henkilöauton ja löysivät auton vierestä kuljettajan menehtyneenä.
Tapahtumapaikkatutkinnan perusteella poliisi epäilee ajoneuvon suistuneen ulos tieltä ja päätyneen ojan kautta takaisin tielle katolleen.
Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta ja kuolemansyyn tutkintana.
Onnettomuudessa menehtyi 51-vuotias siilinjärveläismies. Autossa ei ollut matkustajia, eikä onnettomuudessa muita osallisia.
Rallin Suomen Juniorimestaruussarja jatkui Lauantaina 29.5.2021 ajetussa SM Mad-Croc Länsirannikon rallissa. Sarjan pisteistä kamppailevat juniorit neljässä eri luokassa, sekä nuoret yhdessä luokassa. Reittiin kuului 10 erikoiskoetta joille mittaa kertyi hieman alle 80 kilometriä.
Nuorissa odotettiin kaksinkamppailua sarjaa johtaneen Ford Fiestaan luottavan Jooa Iivarin ja toisena olleen Tuukka Kauppisen Honda Civicin välillä.
Avauspätkällä pohjat ajoi kuitenkin Tomi Tikkinen Renault Meganella, Kauppisen ja Iivarin seuratessa aivan kannoilla. Seuraavalla Kauppinen ja Tikkinen tasasivat pohjat, kolmannella taasen Iivari ajoi kärkeen Tikkisen keskeyttäessä sisämutkassa vaanineeseen kantoon.
Kolmen ajetun erikoiskokeen jälkeen Iivari oli kärjessä 3,8 sekunnilla ennen Kauppista, Justus Räikkönen Fiestallaan oli noussut kolmanneksi 19 sekuntia kärjestä.
Lauantain keskimmäinen kolmen erikoiskokeen rypäs oli Kauppisen tykitystä, ensin Iivari ajoi pohjat 0,5 sekunnilla, mutta seuraavilla kahdella Kauppinen kiristi 3,6 sekunnin johtoon. Räikkönen oli tarkkailuasemissa puolen minuutin päässä.
Päivän viimeisen lenkin aluksi Jooa Iivari ajoi taas pohjat ja kuroi Kauppisen johtopaikan vain 0,7 sekuntiin.
Seuraavan erikoiskokeen alkuosalla alkoi tapahtua, Iivari kolhaisi autoaan betoniseen hidasteeseen, ajettavuuden kärsittyä vaurioita meni auto seuraavasta mutkasta suoraan ulos ja kaatui keskeytyksen arvoisesti.
Seuraavana tullut Kauppinen havaitsi tilanteen ja rauhoitti ajoa piirun verran ja ajoi voittoon ennen Räikköstä ja kolmanneksi noussutta Miro Sakkoa, joka Räikkösen tavoin luotti Ford Fiestaan.
Junioreissa Koski jatkaa kärjessä
Junioreiden pistekärkenä starttasi Riku Koski BMW 325:lla luokassa 12, pisteen perässä oli Mika Korvola V1600-luokan Honda Civicillä luokassa 9.
Luokassa 10 kilpailuun starttasi kaksi autokuntaa, jotka olivat poissa pelistä jo ensimmäisellä huoltotauolla.
Luokassa 11 matkaan lähti kolme autokuntaa joista kaksi pääsi maaliin. Voittajaksi ajoi viime vuoden hopeamitalisti Juhani Männikkö Toyota Starletilla, joka ei juurikaan ennättänyt kesäkelillä testejä ajaa.
Luokassa 12 Riku Koski otti ohjat käsiinsä heti kilpailun avauksesta alkaen eikä antanut muille todellista mahdollisuutta yllättää. Voitto heltisi lopulta 40 sekunnin erolla Honda Civic Type R:llä ajaneeseen hallitsevaan Nuorten mestariin Verneri Säisään.
Luokan 9 kärjessä ajoi koko päivän Juho Lehtinen Peugeot 106:lla, paitsi viimeistä ajettua erikoiskoetta. Peugeotiin iski kaksi haastavaa vikaa yhtäaikaa, vaihteensiirtäjä hajosi ja lisäksi kaasu hirtti kiinni. Edessä oli keskeytys.
Johtopaikka periytyi muutaman sekunnin päässä vaanineelle Mika Korvolalle, jonka Honda Civic kärsi myös kilpailun loppupuolella useamman erikoiskokeen verran vaihteensiirron rampautumisesta.
Kilpailijaparin saapuessa maaliin kuultiin huollon saatua ongelmaa hetkellisesti parannettua kunnes vaiva alkoi uusiutua.
Kärkikolmikko SM-pisteissä pysyi muuttumattomana, Koski johtaa edelleen Korvolaa pisteellä, Männikkö kolmantena 5 pistettä kärjestä.
Rallin Suomen Juniorimestaruus- ja Nuorten SM-sarjan pisteistä ajetaan seuraavan kerran Seinäjoella, SM Pohjanmaa Rallissa 18.-19.6.
Pisteet TOP3
Rallin Suomen Juniorimestarussarja
1. Riku Koski 35p
2. Mika Korvola 34p
3. Juhani Männikkö 30p
Nuorten SM
1. Tuukka Kauppinen 37p
2. Justus Räikkönen 24p
3. Veeti Pulkkinen 24p
Siilinjärvellä Väänälänrannantiellä menehtyi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä noin 50-vuotias mieskuljettaja ajettuaan ulos tieltä.
Ajoneuvossa ei ollut kuljettajan lisäksi muita henkilöitä, eikä onnettomuuteen liity muita osallisia.
Poliisi selvittää tapahtumien kulkua ja tiedottaa siitä tarvittaessa myöhemmin lisää.
Mikko Heikkilä viiletti Liedossa käydyn SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin voittoon tasaisen ajon päätteeksi. Eilen asfalttierikoiskokeiden jälkeen SM1-luokan toisena ollut Heikkilä nakutteli tasaisia aikoja pitkin päivää ollen erikoiskoeajoissa aina kolmen parhaan joukossa.
Iltapäivän lenkille Heikkilä pystyi jo rauhoittamaan tahtia vaikka ajoikin päivän päättänelle erikoiskokeelle 12 pohja-ajan kuin kruunuksi.
– Tänään oli hyvä päivä vaikka olosuhteet olivat haastavat liukkauden takia. Tyytyväinen pitää olla omaan suoritukseen ja hienoa että saatiin nyt toinen voitto sarjassa putkeen, se auttaa meitä paljon, Heikkilä tunnelmoi maalissa.
SM1-luokan toiseksi ajoi Teemu Asunmaa, joka jäi Heikkilästä loppujen lopuksi vajaat 7 sekuntia.
– Eilen asfaltilla tämä kisa hävittiin, olisi pitänyt roimasti parantaa tälle päivälle. Hyvä kuitenkin, kun noustiin nyt sarjajohtoon, Asunmaa kertoi kilpailun maalissa.
Ensimmäisen kisapäivän jälkeen kärjessä ollut Emil Lindholm jäi lopulta kilpailun kolmanneksi. Neljäs oli huikeasti ajanut Aleksi Röyhkiö, joka jäi Lindholmista lopulta vain 0,6 sekuntia.
SM2-luokassa nähtiin jälleen upeaa taistelua tutun Mitsubishi-kaksikon, Jaro Kinnunen – Ville Hautamäki, kesken. Ennen iltapäivän viimeistä neljän erikoiskokeen lenkkiä eroa kaksikon välillä oli vaivainen sekunti. Kinnunen lisäsi vauhtiaan viimeiselle lenkille ja nosti eron lopussa reiluun neljään sekuntiin.
– Tiukka kisa oli, siitä ei pääse mihinkään. Meillä oli tasainen päivä ja se riitti lopulta voittoon. Pikku virheitä tehtiin mutta tuskin kukaan muukaan ajoi täydellisesti.
Joona palasi voittokantaan – Koski-Lammi täysin pitelemätön SM4-luokassa
Viime vuoden SM3-luokan Suomen mestari Lauri Joona palasi voittokantaan SM3-luokassa. Ensimmäisen ajopäivän jälkeen neljäntenä ollut Joona kiristi tahtia lauantain soraerikoiskokeille siirryttäessä ja siirtyi johtoon kilpailun viidennen erikoiskokeen päätteeksi eikä antanut muille mahdollisuuksia sen jälkeen.
– Asfalttipätkät ei olleet se oma juttu. Lähdettiin kuitenkin syöttämään soraerikoiskokeille ja se kantoi hedelmää. Todella mukavaa päättää kisa ykköspaikalle, Joona fiilisteli maalissa.
Ensimmäisen ajopäivän jälkeen johtanut Roope Korhonen oli toinen ja Toni Herranen kolmas. Sarjaa johtava Tuukka Hallia oli neljäs 0,4 sekunnin erolla Herraseen.
V1600-autoilla ajettavassa SM4-luokassa Juho Koski-Lammi oli täysin omaa luokkaansa. Kaikkiaan kymmenelle erikoiskokeelle kahdestatoista mahdollisesta pohja-ajan tehneen Koski-Lammin ylivoimasta kertoo se, että luokan pistejohtaja ja toiseksi Länsirannikon kisassa jäänyt Oskari Heikkinen jäi yli minuutin Koski-Lammista.
– Omaa ajoa ajettiin ja tulos oli tämä. Ilman suurempia ongelmia saatiin ajaa kisa läpi, hienoa oli päästellä. Asfalttierikoiskokeetkin olivat mukava lisä, Koski-Lammi kertoi maalissa.
Kolmanneksi luokassa ajoi Jere Pensas ja neljänneksi Sami Korvola.
Ralli SM -sarja jatkuu muutaman viikon päästä Seinäjoella, kun 19.-20.6. vuorossa on SM Pohjanmaa Ralli.
SM Mad-Croc Länsirannikon Ralli
SM1-luokka
1. Mikko Heikkilä 49:12,4
2. Teemu Asunmaa +6,6
3. Emil Lindholm +24,8
SM2-luokka
1. Jaro Kinnunen 51:15,4
2. Ville Hautamäki +4,1
3. Anssi Rytkönen +46,2
SM3-luokka
1. Lauri Joona 52:30,2
2. Roope Korhonen +38,2
3. Toni Herranen +39,0
SM4-luokka
1. Juho Koski-Lammi 56:56,1
2. Oskari Heikkinen +1:04,4
3. Jere Pensas +1:40,8
Alustava pistetilanne SM Mad-Croc Länsirannikon Rallin jälkeen
SM1-luokka
1. Teemu Asunmaa 59p
2. Mikko Heikkilä 54p
3. Juha Salo 53p
SM2-luokka
1. Jaro Kinnunen 64p
2. Ville Hautamäki 63p
3. Kristian Kiviniemi 49p
SM3-luokka
1. Tuukka Hallia 64p
2. Roope Korhonen 50p
3. Henri Hokkala 45p
SM4-luokka
1. Oskari Heikkinen 77p
2. Jere Pensas 39p
3. Konsta Saarinen 37p
Tiimit
1. Porvoon Autopalvelu 127p
2. TGS ASV Team 113p
3. Printsport 102p
Liikenneturvan seurantojen mukaan hieman yli puolet pyöräilijöistä käyttää kypärää. Pyöräilykypärän käyttöä pidetään laajalti tarpeellisena. Vanhempien on syytä tarkistaa lasten kypärän kunto ja istuvuus aika ajoin.
Liikenneturva tarkkailee vuosittain turvavarusteiden, kuten pyöräilykypärän, käyttöä liikenteessä*. Vuonna 2020 pyöräilevistä 51 prosenttia käytti kypärää.
– Koronakevät näyttää vauhdittaneen pyöräilyä ja kypärän käyttöä. On hienoa, että pyöräilykypärä on osa yhä useamman pyöräilyvarustusta, kommentoi Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.
Liikenneturvan viime vuonna tehdyn kyselyn** mukaan valtaosa suomalaisista myös pitää kypärää tarpeellisena. Vain kolmetoista prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että pyöräilykypärän käyttö on tarpeetonta.
– Vaikka pyöräilykypärä ei estä onnettomuutta ennalta, tapaturman sattuessa se suojaa päätä tutkitun tehokkaasti. Se, että kypärää pidetään tarpeellisena, kertoo, että nämä pyöräilykypärän turvallisuusvaikutukset tunnetaan ja ne myös allekirjoitetaan. Vaikka käyttöä ei vastusteta, harvemmin pyöräileviltä kypärä voi unohtua tai sitä ei ole hankittu, Kaistinen pohtii.
Vanhempi huolehtii lapsen pyöräilyvarusteista
Vanhemman tehtävä on huolehtia siitä, että lapsella tai nuorella on asianmukainen kypärä käytössä pyöräillessä. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa Jyväskylästä kannustaa vanhempia tarkistamaan lapsen kypärän kunnon ja istuvuuden lapsen päähän aika ajoin. Tärkeää on myös varmistaa, että lapsi kiinnittää kypärän oikein.
– Lapset kasvavat nopeasti ja edelliskesän kypärä voi olla seuraavana vuonna jo aivan liian pieni. Se, että kypärä tulee kunnolla kiinnitettyä, on vanhemman vastuulla tarkistaa. Jos hihna on löysällä, kypärä saattaa lähteä äkkipysäyksessä päästä, eikä suojaa lasta kuten on tarkoitettu. Jos kypärä on lommoilla tai saanut kovan iskun, on se vaihdettava uuteen, Piippa luettelee ja muistuttaa, että pyöräilykypärä on tarkoitettu pyöräilyyn.
– Pyöräilykypärä on hyvä suoja myös esimerkiksi skeittailussa ja potkulautailussa, mutta leikkipuistoon tai kiipeilytelineisiin suunnatessa kypärä on syytä ottaa pois lapsen päästä. Huoltajien kannattaa huolehtia myös omasta kypärästään. Lapsi ottaa mallia vanhemman ja muiden aikuisten käyttäytymisestä liikenteessä. Tämä koskee myös kypärän käyttöä, Piippa evästää.
*Liikenneturva tarkkailee pyöräilevien kypärän käyttöä vuosittain valtakunnallisesti. Vuonna 2020 kypärää käytti 51 prosenttia pyöräilevistä. Kokonaistulos on painotettu maakuntien asukasluvun mukaan.
**Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista pyöräilykypärään kyselytutkimuksella touko-kesäkuussa 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Taajamissa vuosina 2015–2019 tapahtuneista jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 43 prosenttia tapahtui suojateillä, todetaan Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tiedotteessa.
Liikennevakuutuksesta korvatuista jalankulkijan vammautumisista suojateillä tapahtui yli puolet (55 %). Taajamissa tapahtuneista, moottoriajoneuvossa olleiden menehtymiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa kuljettaja ajoi huomattavaa ylinopeutta.
Luvut perustuvat juuri valmistuneeseen OTI-taajamaraporttiin, jossa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja taajamissa vuosina 2015–2019.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui kaikkiaan 196, kun tarkastelusta poistettiin sairaskohtaukset ja tahalliset teot, jotka eivät liity taajamaan liikenneympäristönä.
Taajamien liikenneonnettomuuksissa menehtyi 67 jalankulkijaa, 51 polkupyöräilijää ja 88 moottoriajoneuvossa ollutta henkilöä vuosina 2015–2019. Liikennevakuutuksesta korvattiin 321 015 taajamissa tapahtunutta omaisuusvahinkoa ja 51 749 henkilövahinkoa. Henkilövahingoista valtaosa oli lieviä loukkaantumisia.
Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla on usein havaintovirheitä. Valtaosassa onnettomuuksista osapuolet eivät havainneet toisiaan lainkaan ennen onnettomuutta tai havaitseminen tapahtui liian myöhään, jotta onnettomuuden olisi voinut estää.
Havaintovirheiden lisäksi taajamien onnettomuuksissa esiintyi usein arviointi- ja ennakointivirheitä. Havaitsemista ja ennakointia vaikeutti useimmiten esimerkiksi liian suuri tilannenopeus, keskittyminen liiaksi pelkästään omaan toimintaan tai kasvillisuuden muodostamat esteet näkemiselle.
– Taajamien liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioida kaikki eri kulkumuodot ja eri-ikäiset tienkäyttäjät. Etenkin vilkasliikenteisillä teillä ja kaduilla eri kulkumuodot olisi hyvä erottaa toisistaan kokonaan. Liikenneympäristön tulee tukea haluttua käyttäytymistä. Käytännössä esimerkiksi ajonopeuksia voidaan hillitä korottamalla suojateitä, rakentamalla hidasteita ja asentamalla liikennevaloja, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius konkretisoi.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla usein riskinottoa
Taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 63 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 kilometriä tunnissa. Valtaosa (80 %) näistä ylinopeutta ajaneista kuljettajista ajoi ylinopeutta vähintään 30 kilometriä tunnissa. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksilla tarkoitetaan onnettomuuksia, joissa menehtyneet ovat olleet moottoriajoneuvossa.
Vajaa kolmannes taajamassa moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka viides kuljettaja oli alkoholin sijaan tai sen lisäksi käyttänyt huumeita.
Huumeita käyttäneiden kuljettajien osuus nousi vuosina 2015–2019 edellisestä tarkastelujaksosta. Edellisellä tarkastelujaksolla, vuosina 2010–2014, huumeita oli käyttänyt 10 prosenttia turmakuljettajista.
Yli puolella (54 %) moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli taustallaan liikennerikkomuksia.
– Ylinopeudet ja kuljettajien päihteiden käyttö ovat isoja ongelmia taajamissa, kuten muuallakin liikenteessä. Näiden kuolemien estämiseksi olisi tärkeää esimerkiksi asentaa alkolukkoja rattijuopumuksesta kiinnijääneiden ajoneuvoihin ja puuttua kuljettajien ajo-oikeuteen. Liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa, lisäksi muulla valvonnalla on iso rooli taajamien turvallisuuden varmistamisessa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Kaikista henkilö- ja pakettiautoissa taajamissa menehtyneistä 44 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä yli puolet, 19 henkilöä, olisi voinut pelastua, jos turvavyö olisi ollut käytössä.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien turvallisuuden parannusehdotuksia taajamien liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
