Itä-Uudenmaan poliisi on kertonut Twitterissä liikenneonnettomuudesta Sipoossa.
Henkilöauto ajautui eilen alkuillasta ojaan Sipoon Keravantiellä.
Henkilöauton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Poliisi tutkii onnettomuuteen johtaneita syitä.
Yksi henkilö menehtyi ja kolme loukkaantui vakavasti Kokkolan ulosajossa
Kokkolassa tapahtui perjantai-iltana noin kello 20.35 vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö.
Polisiin suorittamassa tutkinnassa selvinnyt, että Kannuksen suunnasta Kajaanintietä ajanut pienkuorma-auto oli suistunut tien vasemmalle puolelle ojaan.
Autossa oli kuljettajan lisäksi viisi henkilöä. Yksi matkustajista menehtyi ulosajossa saamiinsa vammoihin. Kolme muuta matkustajaa loukkaantui vakavasti.
Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta jatkavat onnettomuuden tutkintaa.
F1: Valtteri Bottas lähtee paalupaikalta lauantain sprinttikisaan
Mercedeksen Valtteri Bottas onnistui parhaiten Monzan GP:n perjantain aika-ajoissa. Toiseksi nopein oli tallikaveri Lewis Hamilton ja kolmas Red Bullin Max Verstappen.
Lauantain sprinttikisan tulos määrittelee sitten sunnuntain kisan lähtöpaikat.
Bottas ei kuitenkaan pääse nauttimaan paalupaikasta, vaikka ajaisikin sprinttikisan voittoon, koska hänellä on moottorin vaihdon takia lähtöruuturangaistus, joka pudottaa hänet koko joukon hännille.
Sprinttikisa ajetaan lauantaina kello 17.30.
Monzan GP:n aika-ajot
1 Valtteri Bottas Mercedes 1:19.555
2 Lewis Hamilton Mercedes 1:19.651
3 Max Verstappen Red Bull 1:19.966
4 Lando Norris McLaren 1:19.989
5 Daniel Ricciardo McLaren 1:19.995
6 Pierre Gasly AlphaTauri 1:20.260
7 Carlos Sainz Ferrari 1:20.462
8 Charles Leclerc Ferrari 1:20.510
9 Sergio Perez Red Bull 1:20.611
10 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo 1:20.808
11 Sebastian Vettel Aston Martin
12 Lance Stroll Aston Martin
13 Fernando Alonso Alpine
14 Esteban Ocon Alpine
15 George Russell Williams
16 Nicholas Latifi Williams
17 Yuki Tsunoda AlphaTauri
18 Mick Schumacher Haas
19 Robert Kubica Alfa Romeo
20 Nikita Mazepin Haas
Škodan lippulaivamalli 20 vuoden ikään
Škodan huippumalli Superb viettää 20-vuotisjuhlia: syyskuun 11. päivänä 2001 Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä (IAA) esiteltiin 4,8 metriä pitkä porrasperämalli.
Se oli sisätiloiltaan suuri, moottoreiltaan tehokas mutta taloudellinen, ja siinä oli monia nykyaikaisia mukavuuden ja turvallisuuden varusteita.
Nykyinen Superb on saatavissa sekä liftback- että Combi-korimallisena, ja mallisto käsittää myös nelivetoiset mallit, sekä ladattavat Superb iV -hybridimallit.
Škodalla on pitkät perinteet keskikokoluokan ja ylellisen tason automallien valmistamisesta.
Jo vuonna 1907, vain 12 vuotta Laurin & Klement -yrityksen perustamisesta Mladá Boleslavissa, esiteltiin aidosti ylellinen automobiilityyppi FF.
Kahdeksansylinterinen rivimoottori oli L&K:n itse suunnittelema kuin myös sitä seuranneet voimakkaat ja kauniisti käyvät moottorit. Niissä käytettiin edistyksellistä tekniikkaa kuten Knight-luistiventtiilikoneistoa.
Vuosina 1925‒1936 ylellistä Škoda Hispano-Suiza -limusiinia käytti esimerkiksi Tšekkoslovakian silloinen presidentti Tomáš Garrigue Masaryk ja moni muukin julkisuuden henkilö.
1930-luvun alkupuolella Mladá Boleslavin autotehtaan mallistossa oli useita kuusisylinterisiä malleja (Škoda 633, 645 ja 650) sekä kahdeksansylinterisiä malleja (Škoda 860).
Mallinimen Superb saaneesta uudesta automallista tuli kuitenkin tehtaan lippulaiva.
Nimi mainitaan tehtaan sisäisissä dokumenteissa ensimmäisen kerran 22. lokakuuta 1934.
Sarjatuotanto käynnistyi keväällä 1935, ja vuoteen 1949 mennessä Škoda Superb -malleja valmistettiin lähes 900 kappaletta viitenä eri versiona: kuusisylinteristen mallien 640 Superb (1934‒1936) ja Superb tyyppi 902 (1936) ohella valmistettiin V8-moottorisia malleja Superb tyyppi 913 (1936‒1939), Superb 3000 OHV tyyppi 924 (1938‒1949) ja Superb 4000 tyyppi 919 (1938‒1940).
Monet näistä malleista räätälöitiin koriltaan tarkasti asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Paluu ja uusi alku
Škoda otti perinteikkään mallinimen uudelleen käyttöön 2001, kun ensimmäinen nykyajan Superb esiteltiin.
Uuden automallin esittelyllä Škoda korosti erityisesti dynaamista kehittymistään 10 vuoden mittaan osana Volkswagen-konsernia.
Octavia-mallilla Škoda oli jo palannut perheautokokoluokkaan vuonna 1996. Syyskuun 2001 alussa, siis jo ennen kuin uusi Superb virallisesti esiteltiin, auto vietiin Keski-Böömissä sijaitsevaan Lányn linnaan, jossa Tšekin tasavallan presidentti ja innokkaana automiehenä tunnettu Václav Havel pääsi tekemään autolla kunnon koeajon.
Syyskuun 11. päivänä 2001 uusi Škoda Superb esiteltiin virallisesti Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä Saksassa.
Auto oli 4803 mm pitkä, 1765 mm leveä ja 1469 mm korkea, etuvetoinen ja akseliväliltään 2803 mm.
Korimalliltaan porrasperäisen auton moottoreiksi tarjottiin kolmea bensiinimoottoria ja kahta dieselmoottoria.
Bensiinimoottoreista nelisylinterinen kaksilitrainen kehitti tehoa 85 kW (115 hv) ja nelisylinterinen 1,8-litrainen ahdettu 110 kW (150 hv). Huippumoottori oli 2,8-litrainen V6 teholtaan 142 kW (193 hv). Tällä moottorilla Superb ylsi huippunopeuteen 237 km/h.
Nelisylinterisessä 1,8-litraisessa 110 kW:n (150 hv) moottorissa ja 2,8-litraisessa V6-moottorissa käytettiin innovatiivista viisiventtiilitekniikkaa.
Edullisia käyttökustannuksia arvostaville asiakkaille tarjottiin 1,9-litraista TDI-dieselmoottoria teholtaan 96 kW (130 hv). Sen keskikulutus oli vain 5,7 litraa sadalla kilometrillä (NEDC). Toinen dieselvaihtoehto oli kuusisylinterinen TDI iskutilavuudeltaan 2,5 litraa ja teholtaan 114 kW (155 hv).
Tyylikkään muotoilunsa alla Škoda Superb sisälsi monia innovatiivisia turvallisuusvarusteita: vakiovarustus käsitti lukkiutumattomat jarrut, elektronisen tasauspyörästöjarrun sekä vetoluistoneston.
Tehokkaammissa kuusisylinterisissä malleissa oli myös ajonvakautusjärjestelmä, johon sisältyi lisäksi jarrutusavustin: se ei tuohon aikaan ollut kovin yleinen varuste.
Turvallisuuden takeena autossa oli kuljettajan ja etumatkustajan turvatyyny, sekä etusivuturvatyynyt. Saatavilla olivat myös ikkunaturvatyynyt.
Jo tuolloin Škoda-automallien teknisestä kehityksestä todistivat myös muut varusteyksityiskohdat: esimerkiksi kaksoisksenonvalot, sähköisesti säädettävät etuistuimet, Climatronic-automaatti-ilmastointi ja värinäytöllinen navigointijärjestelmä.
Uuden Škoda Superbin tuotanto käynnistyi Kvasinyn tehtaalla 1. lokakuuta 2001. Tehtaan täydelliseen modernisointiin oli investoitu noin 200 miljoonaa euroa.
Saman vuoden loppuun mennessä valmistui 581 autoa ennen ensimmäisten autojen toimittamista asiakkaille keväällä 2002.
Nykyajan ensimmäisen sukupolven Superbin valmistus päättyi 2008. Sitä ehdittiin tehdä 136 000 kappaletta Kvasinyssä sekä tehtailla Kiinassa, Ukrainassa ja Kazakstanissa.
Seuraajamallissa entistä enemmän vaihtoehtoja
Maaliskuussa 2008 Geneven autonäyttelyssä Škoda esitteli seuraavan sukupolven Superbin. Uudessa mallissa oli innovatiivinen kahdella tavalla avautuva Twindoor-takaluukku.
Vuonna 2009 markkinoille tuotiin farmarikorimallinen Superb Combi.
Vuoteen 2015 mennessä Škoda valmisti 618 000 kappaletta toisen sukupolven Superb-malleja. Superb sai brittiläiseltä Top Gear -autolehdeltä Vuoden luksusauto -palkinnon vuonna 2009.
Kolmannen sukupolven Superb ensiesiteltiin Prahassa 2015. Ei pelkästään muotoilullaan, vaan erityisesti entistäkin suuremmilla sisätiloillaan, lukuisilla nykyaikaisilla avustinjärjestelmillään ja taloudellisilla moottoreillaan.
Superb sai hienon vastaanoton sekä lehdistöltä että asiakkailta. Kolmannen sukupolven Superbin myötä Škoda esitteli automallistoonsa useita teknisiä innovaatioita: mukautuvan alustan säätöjärjestelmän lisäksi ensimmäisen kerran tarjolle tulivat automaattinen pysäköintiavustin ja kolmialuesäätöinen Climatronic-automaatti-ilmastointi.
Erittäin tilava Superb Combi täydensi mallistoa vielä samana vuonna.
Seuraavan merkittävän askeleen Škoda Auto otti syksyllä 2019, kun ladattava Superb iV -hybridimalli esiteltiin. Sen voimanlähdejärjestelmässä on yhteistehoa 160 kW (218 hv).
Tähän mennessä Škoda Auto on valmistanut nykyistä Superb-sukupolvea jo yli 700 000 kappaletta.
Kuluneiden 20 vuoden aikana Škoda Auto on toimittanut asiakkaille noin 1,5 miljoonaa Škoda Superbia.
WRC: Kalle Rovanperä Akropolis-rallin kärjessä perjantain jälkeen
Toyotan Kalle Rovanperä onnistui hyvin Akropolis-ralin perjantaipäivän aikana. Hän on rallin kärjessä, mutta Hyundain Ott Tänak hengittää niskaan vain 3,7 sekunnin päässä.
Kolmantena oleva Sébastien Ogier on taas Tänakista vain 0,2 sekuntia.
Neljäntenä oleva Hyundain Dani Sordo on kärjestä jo melkein 24 sekuntia.
WRC3-luokassa Škodalla ajava Emil Lindholm on kokonaiskisassa sijalla 11 ja luokassa kolmantena. Luokan kärkeen on 13,5 sekuntia.
Lauantaina ajetaan kuusi erikoiskoetta.
Akropolis-rallin tilanne erikoiskoe 6 jälkeen
1 K. ROVANPERÄ Toyota 1:01:57.1 Ero kärk.
2 O. TÄNAK Hyundai +3.7 +3.7
3 S. OGIER Toyota +0.2 +3.9
4 D. SORDO Hyundai +20.0 +23.9
5 A. FOURMAUX Ford +30.3 +54.2
6 G. GREENSMITH Ford +29.1 +1:23.3
7 M. BULACIA Skoda/WRC2 +1:17.6 +2:40.9
8 A. MIKKELSEN Skoda/WRC2 +5.4 +2:46.3
9 C. INGRAM Skoda/WRC3 +6.4 +2:52.7
10 K. KAJETANOWICZ Skoda/WRC3 +10.4 +3:03.1
11 E. LINDHOLM Skoda/WRC3 +3.1 +3:06.2
WRC: Kalle Rovanperä ajaa Akropolis-rallin kärjessä
Toyotan Kalle Rovanperä on Akropolis-rallin kärjessä, kun ajettu on neljä erikoiskoetta.
Toisena on Hyundain Ott Tänak, 3,8 sekunnin päässä. Kolmantena on Toyotan Sébastien Ogier. Hän on jäänyt Rovanperästä 7,5 sekuntia.
Neljäntenä oleva Hyundain Dani Sordo on jäänyt jo 23,4 sekuntia.
Toyota-kuljettaja Elfyn Evans kärsi vaihdelaatikko-ongelmista ja on pudonnut yhdeksänneksi, mutta on jo kärkeä perässä melkein 2,5 minuuttia.
Hyundai-kuljettaja Thierry Neuvillen autossa oli ongelmia käynnistymisen ja ohjaustehostimen kanssa ja hän jäi myös kauas kärjestä. Hän on nyt sijalla 16.
Akropolis-rallin tilanne erikoiskoe 4 jälkeen
1 K. ROVANPERÄ Toyota 40:25.3 Ero kärk.
2 O. TÄNAK Hyundai +3.8 +3.8
3 S. OGIER Toyota +3.7 +7.5
4 D. SORDO Hyundai +15.9 +23.4
5 A. FOURMAUX Ford +17.2 +40.6
6 G. GREENSMITH Ford +5.2 +45.8
Liikenneturvallisuuden eteen urakoineita palkittiin
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on myöntänyt liikenneturvallisuusalan ansiomitalit yhdeksälle henkilölle heidän työstään liikenneturvallisuuden hyväksi.
Liikenneturvallisuusalan ansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on vähintään viidentoista vuoden ajan työskennellyt ansiokkaasti liikenneturvallisuuden edistämiseksi, ja jonka toiminta on ollut yleisesti arvostettua.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen toteaa, että tänä vuonna palkittuja yhdistää aito palo liikenneturvallisuustyöhön.
– Ansiomitalia ei myönnetä työvuosien jälkeen palkintona virkatyöstä. Mitalisteja yhdistää heidän oma halunsa kehittää, tutkia, opettaa ja tehdä työtä liikenneturvallisuuden eteen. Tämä näkyy muun muassa oman työn ohella tehdyssä työssä, kuten onnettomuustutkintalautakunnissa toimimisessa, sekä halussa jakaa osaamistaan muille ja kyvyssä saada toiset oivaltamaan liikenneturvallisuuden merkitys yhteiskunnalle, Anteroinen kiittelee.
Mitalit jaetaan Liikenneturvan hallituksen esityksestä, jonka on valmistellut hallituksen asettama palkitsemistoimikunta. Ministeri Harakka luovutti ansiomitalit palkituille 10.9.2021 Helsingissä.
Palkitut
- liikenneopettaja Tiina Hannula
- lehtori Kimmo Herranen
- kansanedustaja Kalle Jokinen
- ylikomisario Tuomo Katajisto
- aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi
- turvallisuusneuvonantaja Riku Länsivuori
- poliisitarkastaja Jari Pajunen
- erityisasiantuntija Riikka Rajamäki
- toimintayksikön esimies Sanna Välimäki
Ensimmäisen kerran liikenneturvallisuusalan ansiomitalit myönnettiin vuonna 1993.
Autoliitto: Hallitukselta oikeansuuntaisia päätöksiä autoilijoille
Hallituksen budjettiriihessä tekemät esitykset sähköautojen autoveron poistosta sekä lataus- ja kaasutankkausinfran rakentamisen tuista ovat hyviä askeleita liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Positiivista oli myös se, että kansallista päästökaupan tarpeellisuutta arvioidaan vasta myöhemmin, todetaan Autoliiton tiedotteessa.
Hallituksen budjettiriihi päätyi torstaina autoilijoiden sekä ympäristön kannalta oikeansuuntaisiin esityksiin. Myös esittämättä jääneet asiat ovat huomionarvoisia.
Esimerkiksi polttoaineveroon ei ole tulossa korotuksia. Myöskään pinnalla ollut kansallinen päästökauppa ei ole ainakaan toistaiseksi hallituksen esityslistalla.
– Lähtökohtaisesti kansallinen päästökauppa on tarpeeton, mutta on hyvä, että se arvioidaan huolella ensi keväänä. Arvioinnissa tulee huomioida mahdolliset EU:n ilmastopaketin vaikutukset autoilun kustannuksiin. Ilmastotoimenpiteiden vaikutusten arviointi pitää käydä laajan ja tasapuolisen yhteiskuntakeskustelun kautta, sillä päätökset vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn, yritysten toimintaedellytyksiin ja kotitalouksien arkeen, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.
Hallituksen esitys poistaa sähköautojen autovero on hyvä ja ensimmäinen porras kohti koko autoverojärjestelmän purkua. Uusille autoille suunniteltu sähköautojen autoverottomuus tulisi kuitenkin ulottaa myös käytettynä maahantuotaviin, Suomessa ensirekisteröitäviin sähköautoihin.
– Näin varmistettaisiin, että eri tuloluokissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus saada veroetu ja hankkia sähköauto. Tämä myös vähentäisi turhaa byrokratiaa ja poistaisi markkinaa vääristäviä kaupan esteitä. Käytetyn sähköauton päästöt eivät poikkea uudesta sähköautosta. Ympäristötekijät tai fiskaaliset syyt eivät ole oikeudenmukainen peruste käytetyn sähköauton syrjimiselle. Esitetty sähköautojen ajoneuvoveron korottaminen puolestaan heikentäisi kuluttajien ostovoimaa eikä sitä pitäisi toteuttaa, Tolvanen sanoo.
Päätös sähköautojen hankintatukien sekä muiden polttoaineiden konversiotukien jatkamisesta on hyvä. Niiden tasosta päätettäessä tulisi katsoa, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty ja saatu aikaan.
Seuraavaksi hallituksen tulee huolehtia siitä, että suomalaiset erityispiirteet tulevat huomioiduksi EU:n 55-ilmastopaketin velvoitteita määriteltäessä.
Näitä ovat muun muassa EU:n tiukin taakanjakosektorin päästöleikkausvelvoite, EU:n päästökauppa tieliikenteeseen sekä polttoainevero- ja uusiutuvien polttoaineiden direktiivit. Näillä päätöksillä on merkittävä vaikutus jatkossa suomalaisten liikkumiskustannuksiin.
Myös Oulussa saatu katalysaattorivarkaita kiinni
Kerroimme aikaisemmin Itä-Uudenmaan poliisin katalysaattorivarkaiden vangitsemisesta. Nyt myös Oulussa on saatu varkaita kiinni.
Oulun poliisi on selvittänyt elokuussa tapahtuneen katalysaattorivarkauksien sarjan, johon on epäiltynä kaksi ulkomaalaistaustaista miestä. Epäillyt ovat tällä hetkellä tutkintavankeina.
Oulun poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi katalysaattorivarkaussarjaan liittyen.
Rikokset ovat tapahtuneet 22.-28.8 Oulun ja Lapin alueilla.
Kahta ulkomaalaistaustaista miestä epäillään yhteensä 13 omaisuusrikoksesta.
Miehet jäivät alun perin kiinni yleisöilmoituksen perusteella epäiltyinä varkauden yrityksestä ja esitutkinnassa poliisin omien tutkimusten myötä saatiin selvitettyä useita katalysaattorivarkauksia, joihin miesten epäillään syyllistyneen.
Miehet ovat tällä hetkellä tutkintavankeudessa. Yksi tapauksista on varkauden yritys, jossa epäilyt tallentuivat kojelautakameralle, tästä tallenteesta oli merkittävää apua esitutkinnassa.
Rikossarja on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Poliisi selvittää valtakunnallisesti katalysaattorivarkauksia ja yrittää vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan tähän ilmiöön.
Keskuskauppakamari: Nyt on aika nostaa keskusteluun, miten liikenteen verotus tullaan ratkaisemaan!
Päätöksiä liikenteen päästövähennystoimista lykättiin budjettiriihessä eteenpäin. Tämä tarkoittaa epävarmuutta tulevista käytännön toimista, heikentää yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia ennakoida investointeja ja asettaa veitsenterälle ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Nyt on myös aika nostaa keskusteluun se, miten liikenteen verotus tullaan ratkaisemaan.
Hallitus päätti budjettiriihessä jatkaa tieliikenteen päästökauppajärjestelmän valmistelua. Keskuskauppakamarin mielestä päätös on ajoitukseltaan huono, eikä Suomi tarvitse päällekkäistä järjestelmää EU-tason päätösten kanssa. Aiempi näkemys siitä, että liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa ilman veronkorotuksia, muuttui nyt sekä liikenneveromallin että kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelun jatkamiseen.
– On kysymysmerkki, mitkä luvut tulevat muuttumaan, kun päästövähennystavoitteiden edistymistä tarkastellaan ensimmäisen kerran tänä syksynä ja lopullinen perälauta on asetettu maaliskuulle. Tieliikenteen kansallisen päästökaupan osalta huoli on, että keskitytään kansalliseen valmisteluun sen sijaan että laitettaisiin kaikki paukut EU-tason päästökaupan muovaamiseen, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Liikenteen sähköistymisen eteneminen arvioitua nopeammin on hieno asia, mutta sen vaikutus päästöihin on arvioitava huolellisesti. Iso kysymys on, miten valtion kassaan syntyvä aukko paikataan. Viime kevään laskelmien mukaan valtion verotulot laskevat vuoteen 2030 mennessä 1,7 miljardia euroa liikenteen sähköistymisen myötä.
– Nämä luvut ovat kuitenkin jo hapantuneet, kun sähköistyminen on edennyt nopeammin kuin oletettiin. Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella liikenteen verotuottojen aleneman korvaaminen on rajallista. Polttoaineveroa maksavien ajonneuvojen määrä vähenee ja sitä lovea ei paikata pelkästään näiden ajoneuvojen verotusta korottamalla, muistuttaa Wood.
