Jo kuudetta kertaa järjestettävä Kinkkutemppu käynnistyy perjantaina 17.12.2021.
Monelle suomalaiselle jo perinteeksi muodostuneen kiertotalousteon tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia keräämään ja kierrättämään joulukinkun ja muiden jouluruokien paistinrasvat hyödynnettäväksi Neste MY Uusiutuva Diesel -polttoaineen valmistuksessa.
Tänä vuonna ympäri Suomen avataan lähes 300 keräyspistettä, jotka ovat avoinna aina 7.1.2022 saakka.
Viime jouluna Kinkkutemppuun osallistui ennätykselliset lähes 240 000 suomalaista kotitaloutta ja paistinrasvaa kerättiin yhteensä 55 tonnia. Tästä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä voisi ajaa henkilöautolla jopa 17 kertaa maapallon ympäri. Joulun 2021 tavoitteena on kasvattaa osallistujien määrä 300 000 kotitalouteen.
Kaikkien jouluruokien, kuten kinkun, kalkkunan, kalan tai juuresten, paistinrasvat voi kierrättää uusiutuvaksi dieseliksi. Keräyspisteitä löytyy valtakunnallisesti kaikkien K-Citymarketien ja lukuisten muiden K-ruokakauppojen, Neste- ja Neste K -asemien yhteydestä sekä joidenkin kuntien jätepisteiltä.
Lassila & Tikanoja toimittaa paistinrasvat eteenpäin Rasmix Oy:lle käsiteltäväksi, ja sieltä rasvajäte kuljetetaan Nesteen jalostamolle Porvooseen, jossa siitä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä.
Kinkkutempun keräyspisteet, tarkemmat kierrätysohjeet sekä usein kysytyt kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta www.kinkkutemppu.com.
Sähköisen mikroliikkuvuuden nopeasti kansainvälistyväksi palvelutuotteeksi konseptoinut suomalainen Augment Mobility Oy on saanut 20 miljoonan euron rahoituspaketin toimintansa laajennukseen ja tuotekehitykseen.
Rahoituksesta 15 miljoonaa on ruotsalaisen Collector Bankin myöntämää kasvurahoituslainaa ja 5 miljoonaa yhtiön kasvattamaa omaa pääomaa.
Rahoituksen avulla Augment tulee ensi vuoden aikana viisinkertaistamaan sähköpotkulautalaivastonsa ja asiakasmääränsä.
Suomalaisen Augmentin juuret ovat huippu-urheilussa ja yhtiö on tullut tunnetuksi Itävallassa käsityönä valmistetuista, maailman parhaisiin kuuluvista mäkihyppy- ja alppilajien suksista sekä Seinäjoella kokoonpantavista kilpapolkupyöristä.
Yhtiön sähköpotkulautabrändi Augment.eco tarjoaa asiakkailleen mikroliikkuvuutta huoltopalvelumallilla, joka mahdollistaa huolettoman ja laadukkaan henkilökohtaisen sähköpotkulaudan vapaan käytön.
Kiertotalouden mukaista liiketoimintamallia noudattava palvelu on Suomen lisäksi toiminnassa jo Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Yhtiön saama 20 miljoonan euron rahoituspaketti mahdollistaa nykyisen 12 000 sähköpotkulauta-asiakkuuden kasvattamisen 65 000:een vuoden 2022 aikana.
Augment on kehittänyt mikroliikkuvuuteen saumattoman huoltopalvelumallin, jossa asiakkaat saavat vapaasti käyttää henkilökohtaista sähköistä kulkuvälinettään Augmentin vastatessa sen jatkuvasta toimivuudesta.
– Sen sijaan, että asiakas joutuisi etsimään omaksi ostamalleen kulkuvälineelle korjaajaa tai ostamaan uuden, me vastaamme skuuttilaivastomme toiminnasta ja huollosta. Palvelumme onkin osa kestävää kiertotaloutta. Asiakkaan skuutti myös päivittyy applikaatiomaailman tapaan automaattisesti ja laitteisiin tuodaan uusia ominaisuuksia huollon yhteydessä, kertoo Augmentin luonut yrittäjä Jukka Peltola.
Tulevaisuuden kaupunkiympäristö on mikroliikkuva
Mikromobiliteetti on Peltolan mukaan Suomessakin pian konkreettinen lenkki ihmisten päivittäisessä työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa.
Sähköisen pienliikkumisen palvelut tukevat kaupunkien päästötavoitteiden saavuttamista, sillä sähköpotkulauta on omiaan kasvattamaan julkisen sisääntuloliikenteen suosiota ja sitä kautta myös vähentämään yksityisautoilua keskustoissa.
– Matka kodista julkisen liikennevälineen pysäkille ja sieltä töihin tai opintojen pariin onnistuu sähköpotkulaudalla helpommin kuin millään muulla välineellä, joten se on konkreettinen osa sujuvaa joukkoliikennettä. Tilauspalveluna tarjoamamme Augment-skuutti on kevyt, nopea ja menee kasaan, joten sen voi kätevästi ottaa mukaan julkisiin liikennevälineisiin. Arki sujuukin sillä ilman autoruuhkassa seisomista tai kallista parkkipaikka etsiessä. Koska se on helposti kotona tai töissä säilytettävissä, se myös löytyy heti kun pitää lähteä liikkeelle, jatkaa Peltola.
Jo miljoona kilometriä kuukaudessa
Augmentin sähköskuuteilla ajetaan tällä hetkellä miljoona kilometriä kuukaudessa. Yhtiön keräämän asiakaspalautteen ja huoltoraporttien perusteella on huomattu, että henkilökohtaisten sähköpotkulautojen haltijat ajavat vastuullisesti.
Yli 65 prosenttia Augmentin asiakkaista on vähentänyt auton käyttöä ja puolet asiakkaista käyttää sähköpotkulautaa työmatkoihin. Julkiseen liikenteeseen laudan yhdistää tällä hetkellä 35 prosenttia asiakkaista.
Mikroliikkuvuus Augment.eco-palveluna
Augment.eco on asiakkaan käytössä 24 kuukauden huoltopalvelusopimuksella, jonka hinta mallista riippuen on kertamaksulla 550 tai 670 euroa tai alkaen 22,95 euroa kuussa.
Maksuvälistä riippumatta kaikki Augment-palvelut, eli huoltotakuu, laitekasko, vaihto uuteen ja mallin vaihto ovat voimassa koko sopimusajan, jonka lopussa asiakas voi lunastaa laitteen itselleen 29 eurolla tai uusia sopimuksen.
Helsingin Autotalo. Kuva: Pekka Kyytinen, Helsingin kaupunginmuseo.
Suomessa on toiminut jo yli 60 vuotta moottoriurheilijoiden ”perinneyhdistys” nimeltään Primulan Jengi.
Nimi juontaa Helsingin Autotalon Primula-kahvilasta, johon Stadin moottoriurheilijat kokoontuivat 60-luvun alussa kahvilan keskeisen sijainnin ja hyvien parkkialueiden ansiosta.
Alkuperäiset Lentävät suomalaiset, vieläkin aktiiviset SimoLampinen ja RaunoAaltonen, edesmenneet TimoMäkinen, PauliToivonen ja EskoKeinänen sekä suuri joukko suomalaisen moottoriurheilun tuolloisia ja tulevia tähtiä tapasi viettää aikaa Primulan kahvilassa.
Siellä vaihdettiin kuulumisia ja käytiin läpi moottoriurheilun uusia tuulia, kisoja, tekniikkaa ja kaikkea alaan liittyvää.
Tiedot kilpailuista kulkivat tuolloin hitaasti postissa ja varsinkin ulkomaiset lehdet saatiin vasta viikkoja tapahtumien jälkeen, joten oli tarpeen löytää hengenheimolaisia tiedon saamiseksi.
Simo Lampinen on pitkään ollut aktiivisesti mukana Primulan Jengin toiminnassa. Tässä hän keskustelee Moottori-lehden Mikko Aution kanssa. Kuva: CvB.
Lisäksi eräs kaupungin uusista tanssiravintoloista, Lido, oli samassa talossa, joten iltaa saattoi tarvittaessa jatkaa aamutunneille.
Kahvila keräsi kilpailijoiden, toimitsijoiden ja mekaanikkojen kylkeen muutakin vauhtiurheilusta kiinnostunutta väkeä.
Tekniikan ja Vauhdin Maailman toimitukset olivat aluksi samassa talossa ja myöhemmin suuremmissa tiloissa samassa korttelissa Pohjantalossa.
TM:n Mauri ”Muri” Salo muisteli käyneensä usein alakerrassa kuulemassa juttuja ja ammentaneensa sieltä paljon aineistoa niin VM:n K.G. Paukapää -pakinoihinsa kuin Varikolla kuiskitaan -palstalle.
Joukossa oli myös nuorukainen nimeltä MarkkuAlén, joka tuli Kannelmäestä bussilla kuuntelemaan isojen poikien juttuja ja taisi ajatella, että kyllä minä vielä teille menemisen meininkiä näytän.
Autokaupan vapautiminen toi lisää vauhtia autourheiluun
Autojen myynnin vapautuminen 60-luvun alussa toi lisää vauhtia suomalaiseen autourheiluun ja heti otettiin osaa suuriin kansainvälisiin kilpailuihin.
Suomesta oli toki osallistuttu Monte Carlon ralliin jo aiemmin, mutta nyt Alpit lähdettiin valloittamaan.
Suomalaiset pärjäsivät hienosti perinteisiä moottoriurheilumaita vastaan, etenkin kun otetaan huomioon lähtökohdat, joista kilpailuun lähdettiin.
Ei aikaakaan, kun suomalaiset ajoivat tehdaskuskeina työnantajinaan mm. Mini, Citroën, Renault, Peugeot, Fiat, Datsun, Ford, Lancia ja Mercedes. Lähes kaikilla automerkeillä oli vähintään yksi suomalainen hyvin menestyvä kuljettaja ja parhailla samaan aikaan kaksi. Jo tuolloin syntyi sanonta, että menestys tulee suomalaisen myötä – ”If you want to win, hire a Finn”.
60-luvun merkittävimpiä kotimaan kisoja olivat Jyväskylän Suurajot, Hanki-, Tunturi- ja Pohjola-rallit, Eläintarhan Ajot, Keimolan kisat, Pyynikinajo Tampereella, Artukaisten Sadan Auton Ajo Turussa, Imatranajo ja kesästä 1967 lähtien Ahveniston kisat. Aina ennen ja kisojen jälkeen helsinkiläiset moottoriurheilijat kokoontuivat Primulaan.
70-luvulla alkoi uusi aika, jolloin keskityttiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja jengiydyttiin omien tiimien ja tiimikavereiden kanssa.
Saimme useita EM- ja MM-mitalisteja ja taidamme edelleen olla kaikki lajit huomioon ottaen eniten moottoriurheilumitaleja kahminut kansa – etenkin, kun suhteutetaan mitalit maiden asukaslukuun.
Eikä taida maassamme olla seuraa, jonka jäsenet olisivat saavuttaneet yhtä paljon moottoriurheilun mestaruusmitaleja kuin Jengin jäsenet.
Lähes päivittäiset kokoontumiset jatkuivat vuoteen 1972, jolloin Primula suljettiin.
Nykyään
Primulan Jengille marraskuun 20. päivä on merkkipäivä. 2000-luvun alussa samanhenkinen porukka sai kutsun tulla automuseoon vanhoille ratikkahalleille.
21 vuotta sitten Karl-Eric ”Muku” Roslund lähetti spårahallilla kokoontuneille kutsun tuleviin vakituisiin kokouksiin, jotka pidettäisiin kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina. Sittemmin kokouksensa aloittivat myös Lahden osasto ja Fugen Jengi Espanjan Aurinkorannikolla.
Jengiläisten keski-ikä taitaa olla jo yli 70, mutta silti kuukausittaisissa tiistaitapaamisissa ravintola Blue Peterissä käy vähintään 50 aktiivia ja tutustumiset alan eri kohteisiin keräävät osallistujia aina bussillisen tai kaksi.
Kyseessä ei ole yhdistys, vaan Primulan Jengi toimii samanhenkisenä kaveriporukkana silloin kun se kullekin sopii. Kaikenlainen politikointi puuttuu – Jengi puhuu ”samaa motorsport-kieltä”.
Jengissä on nyt noin 300 henkeä.
Juhlassa palkittiin
Marraskuussa vietetyn 60-vuotisjuhlan aikana palkittiin muutamia Primulan Jengin jäseniä.
Juha Liukkonen palkittiin historic-moottoriurheilun hyväksi tehdystä työstä.
Ilkka Ruoppa palkittiin merkittävästä tuesta Suomen moottoriurheilulle.
Karl-Eric ”Muku” Roslund palkittiin aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Jengin hyväksi.
Kari Kaksoselle myönnettiin AKK:n kultainen ansiomerkki numero 333.
Lahden kampukselle sijoitettavan professuurin tutkimus voi kohdistua maaliikennevälineiden lisäksi myös lentoliikenteen ja meriliikenteen sekä kaivos-, metsä- ja prosessiteollisuuden työkoneiden sähköisiin ratkaisuihin sekä näihin liittyvään infrastruktuuriin. Kuva LUT
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry lahjoittaa yhdessä Tiklin sähköasennusalan rahaston kanssa Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle (LUT) 100 000 euroa Suomen ensimmäisen sähköisen liikenteen professuurin perustamista varten.
Summa maksetaan viiden vuoden aikana. Professuurin ja tutkimusryhmän perustaminen viideksi vuodeksi vaatii yhteensä noin miljoonan euron rahoituksen. Muina rahoittajina toimii pääasiassa lahtelaisia yrityksiä ja säätiöitä.
Maisteriohjelman kautta korkean tason osaamista
LUT-yliopisto käynnistää hankkeen myötä Lahden kampukselle sijoittuvan sähköisen liikenteen Electric Transportation Systems -maisteriohjelman.
Aikanaan ohjelmasta valmistuu sähkötekniikan diplomi-insinöörejä, jotka tuovat korkean tason osaamista nopeasti kasvavalle sähköisen liikenteen sektorille niin elinkeinoelämässä kuin tutkimus- ja koulutusyhteisöissä.
Haku ohjelmaan on jo käynnissä ja se jatkuu 19.1.2022 saakka.
Professuuri ja maisteriohjelma tulevat toimimaan osana Lahteen muodostunutta sähköisen liikenteen klusteria, johon kuuluu jo lähes 40 liikenteen sähköistymisen ratkaisuja kehittävää yritystä ja organisaatiota.
Sähköisen liikenteen kehitys muuttaa nykyistä liikennejärjestelmää merkittävästi. Henkilö- ja tavaraliikenteen – maalla, merellä ja ilmassa – lisäksi työkoneet sähköistyvät ja automatisoituvat nopeasti. Jotta sähköistymisen hiilettömyysedut saadaan kokonaisvaltaisesti hyödyksi, tämä edellyttää myös energian tuotannon ja jakeluinfrastruktuurin kokonaisvaltaista kehittämistä.
Suomesta on tähän saakka puuttunut liikenteen sähköistymisen murrokseen keskittyvä yliopistotason tutkimusryhmä. Professuuri tukee Suomen sähköisen liikenteen teknologia- ja liiketoimintakehitystä ja käynnistää tutkimusyhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Liikennevälineiden ja koneiden sähköistymiseen liittyy vahvasti kysymys energian varastoinnista eli erilaisista akustoista. EU-tasoinen akkustrategia tähtää siihen, että Suomesta tulee keskeinen toimija myös akkuarvoketjussa.
– Liikennejärjestelmän sähköistyksen keskeisin tavoite on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla on huolehdittava siitä, ettei sähköinen liikenne aiheuta uusia ympäristöongelmia. Siksi on myös tärkeää kehittää mm. akkuteknologiaa ja akkujen valmistusta nykyistä ympäristöystävällisemmäksi. LUTin sähköisen liikenteen tutkimushankkeita toteutetaan poikkitieteellisesti, esim. yhteistyössä LUTin sähkökäyttöjen, kestävyystutkimuksen ja sähkökemian asiantuntijoiden kanssa. Eri teknologioiden ympäristövaikutuksia ja elinkaarimallinnusta on mahdollista opiskella myös sähköisen maisteriohjelman sivuopinnoissa, sanoo professori Olli Pyrhönen LUT-yliopistosta.
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL tukee sähköisen talotekniikka-alan tutkimus- ja kehitystyötä sekä alan koulutuksen järjestämistä myös muissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Lahjoituksia liitto on myöntänyt professuurien perustamiseen LUT-yliopiston lisäksi mm. Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle.
– Professuurien rahoittaminen on osa järjestömme edunvalvontaa, jolla varmistamme, että alamme kehittyviin osa-alueisiin saadaan jatkossa osaavaa työvoimaa, sanoo STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen.
Sunnuntaina kello 13.15 Lieksassa henkilöauto törmäsi ensin liikennemerkkiin Pielisentien ja Moisionkadun risteyksessä ja ajautui lopuksi ulos tieltä Koski-Jaakonkadun ja Kuhmonkadun risteyksessä.
Poliisin partion saavuttua paikalle henkilöauton kuljettaja oli lukitun, käynnissä olevan auton sisällä nuokkumassa. Kuljettaja ei herännyt koputteluihin, joten poliisi joutui rikkomaan oven lasin.
Kuljettaja ei loukkaantunut. Kuljettajalle suoritettu puhallustesti antoi tulokseksi 2,71 promillea.
Poliisi epäilee kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Arkistokuva vuodelta 2008. Kuva: Liikkuva poliisi.
Lapin poliisilaitos, Lapin ELY-keskus ja Liikenneturva julistavat 14. kerran liikenteen joulurauhan.
Joulurauhan julistusta voi seurata omalta kotisohvalta 16.12.2021 klo 18.00 järjestäjien some-kanavista sekä Rovaniemen joulukalenterista.
Lapin poliisilaitoksen ylikomisario Rauno Pätsi korostaa, että joulurauhan säilyttäminen, varovaisuus ja huolellisuus liikenteessä takaavat turvallisen siirtymisen joulun viettoon.
– Kiire pois! Joululiikenne tulee olemaan vilkasta ja siksi on tärkeää noudattaa nopeusrajoituksia, liikennesääntöjä, ajaa kelin mukaisesti ja erityisesti huomioida muut tienkäyttäjät, hän muistuttaa.
– Liikenne on yhteispeliä. Muista ottaa muut liikkujat huomioon ja anna tarvittaessa tilaa. Varaudu myös hirvieläinten mahdolliseen kohtaamiseen ja varo Pohjois-Suomessa erityisesti poroja, toteaa Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska korostaa ennakoinnin merkitystä joululiikenteessä. Turvallinen matkanteko alkaa jo ennen autoon istumista.
– Tutustu matkapäivän säätiedotukseen. Jos ennuste povaa huonoa ajokeliä, pohdi, voisiko lähtöä siirtää. Ajoreittiin kannattaa myös tutustua ennalta ja miettiä taukopaikat valmiiksi. Etenkin pidemmillä matkoilla tasainen tauotus on tärkeää, Niska opastaa ja muistuttaa huolehtimaan ajokunnosta muutenkin.
– Väsymys voi yllättää kokeneimmankin kuljettajan. Ennen ajopäivää on kuljettajan syytä satsata riittäviin yöuniin eikä paketoida pukinkontin antimia pikkutunneille. Ajokuntoa voivat nakertaa myös flunssa ja stressi. Ratin taakse istuessa kannattaa mielessä pyörivät jouluvalmistelut siirtää taka-alalle, ja lähteä liikenteeseen rennolla joulumielellä.
Aikaisemmin tänä vuonna annetun kumppanuusilmoituksen jälkeen Volvo ja Northvolt ovat nyt allekirjoittaneet sitovan sopimuksen perustaa yhteisyritys akkujen kehitystä ja kestävää tuotantoa varten Volvon uuden sukupolven sähköautoihin.
Vuonna 2022 toimintansa aloittava tutkimus- ja kehitystyökeskus synnyttää satoja uusia työpaikkoja Göteborgiin ja tekee samalla Volvosta yhden harvoista automerkeistä, jotka vastaavat kokonaisvaltaisesti akkukennojen kehitystyöstä ja tuotannosta.
Göteborgin uuden tutkimus- ja kehitystyökeskuksen perustamisen jälkeen vuorossa on uuden tehtaan rakentaminen Eurooppaan. Siellä valmistetaan uuden sukupolven akkukennoja, jotka on kehitetty erityisesti uusia Volvon ja Polestarin täyssähköautoja varten. Tehtaan tarkka sijainti vahvistetaan vuoden 2022 alkupuolella.
Tutkimus- ja kehitystyökeskus sijaitsee lähellä Volvon omia tutkimus- ja kehitystyötoimintoja sekä Northvoltin nykyistä Northvolt Labs -innovaatiokeskusta Ruotsin Västeråsissa. Tämä varmistaa synergian ja tehokkuuden akkuteknologioiden kehityksessä.
Räätälöityjä akkuja Volvoille
Kumppanuus keskittyy kehittämään räätälöityjä akkuja, jotka antavat Volvo -kuljettajille toimintamatkaa ja nopeita latausaikoja. Volvo työskentelee Northvoltin kanssa luodakseen akuille kokonaisvaltaisen järjestelmän, jossa se kehittää ja valmistaa akut itse. Syvä integraatio on tärkeää, sillä akku on sähköauton suurin yksittäinen kustannustekijä sekä suuri osa hiilijalanjälkeä.
Volvo ja Northvolt ovat loppumetreillä uuden eurooppalaisen akkutehtaan sijainnin valinnassa. Tehtaan potentiaalinen vuosikapasiteetti on 50 gigawattituntia (GWh), mikä riittäisi noin puolelle miljoonalle autolle vuodessa. Rakennustyöt käynnistyvät vuonna 2023, ja laaja-alainen tuotanto alkaa vuonna 2026. Tehtaan odotetaan työllistävän jopa 3 000 henkilöä.
Akkutoimitussopimusten lisäksi yhteistyö Northvoltin kanssa täyttää Euroopassa akkukennotarpeet, jotka ovat tärkeä osa Volvon kunnianhimoisia sähköistämissuunnitelmia. Tavoitteena on saavuttaa täyssähköautoille 50 prosentin osuus kokonaismyynnistä tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Vuoteen 2030 mennessä Volvon tavoitteena on myydä pelkkiä täyssähköautoja.
Yhteistyö Northvoltin kanssa on avainasemassa Volvon tavoitteessa tulla premium-sähköautosegmentin johtajaksi sekä pelkkien täyssähköautojen valmistajaksi vuoteen 2030 mennessä. Se edustaa myös merkittävää askelta Volvon omien kehitystyöresurssien vahvistamisessa.
Northvolt
Northvolt on eurooppalainen kestävien ja laadukkaiden akkukennojen ja -järjestelmien toimittaja. Se perustettiin vuonna 2016 tukemaan Euroopan etenemistä kohti hiiletöntä tulevaisuutta ja on edistynyt nopeasti tavoitteessaan tuottaa maailman ympäristöystävällisimpiä litiumioniakkuja minimaalisella hiilijalanjäljellä.
Northvolt on tähän mennessä tehnyt yli 27 miljardin dollarin edestä sopimuksia suurten asiakkaiden, kuten BMW:n, Fluencen, Scanian, Volkswagenin, Volvon ja Polestarin, kanssa. Osana suunnitelmia on perustaa kierrätystoimintoja, joiden avulla 50 prosenttia kaikista raaka-ainetarpeista voidaan täyttää kierrätetyistä akuista vuoteen 2030 mennessä.
Kimi Räikkönen on nyt päättänyt F1-uransa. Tasan kymmenen vuotta sitten hänen moottorikelkkaonnettomuutensa nosti keskustelua.
Lotus-pomo: Emme voi pakottaa Kimiä sulkeutumaan kotiinsa!
Lotus Group ei aio kieltää Kimi Räikköseltä vaarallisia harrastuksia jatkossa, vaikka hän loukkasi viikonloppuna kätensä moottorikelkkakisassa.
Formula ykkösten Lotus-tallin omistavan Lotus Groupin johtaja DanyBahar F1:n verkkosivuilla, ettei ole vihaihen Räikkösen kelkkakolarikisasta viime lauantaina. Baharin mukaan kilpa-ajajat, kuten Kimi, ottavat riskejä elämässään. Riskit kuuluvat kilpa-autoiluun olennaisena osana.
– Jos Räikköselle jotain sattuu, on se osa elämää, vaikka se onkin valitettavaa. Olisi vaikea muuttaa Kimin elintapoja. Emme voi pakottaa häntä sulkeutumaan kotiinsa, Bahar kertoi.
RobertKubica loukkasi viime helmikuussa rallionnettomuudessa kätensä ja puolalaisen F1-ura on kokonaan vaakalaudalla. Siitäkään huolimatta Räikköseltä ei kielletä vaarallisia harrastuksia.
Räikkönen sai kelkkaonnettomuudessa haavan käteensä, mutta vältti murtuman.
Liikenteenvalvontaa suorittanut poliisipartio havaitsi Lahden Uudenmaankadulla huomattavaa ylinopeutta ajaneen mönkijän myöhään lauantai-iltana.
Partion yrittäessä pysäyttää mönkijän se lähti pakenemaan partiota huomattavaa ylinopeutta käyttäen.
Mönkijän kuljettaja ajoi pitkän seurannan jälkeen lopulta poliisin asettamaan piikkimattoon Heinämaalla, minkä jälkeen mönkijä pysähtyi.
Traktoriksi rekisteröityä mönkijää kuljettanutta nuorta miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Ennen yhtä aamuyöllä, perjantain ja lauantain välisenä yönä, oli Mikkelin Ristiinassa auto ajautui liikenteenjakajan yli Brahentien ja Kitereentien risteyksessä kaataen liikennemerkin.
Kitereentien ja Pietarintien risteyksessä jälkien perusteella samainen auto oli sitten suistunut ojaan.
Poliisi kaipaa tietoa auton kuljettajasta.
Ajoneuvoon ja kuljettajaan liittyvistä havainnoista pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen p. 029 541 5232 tai poliisipäivystykseen p. 029 541 5455 ma-pe klo 08-16.15.
