Koti Blogi Sivu 1141

Autotoday 10 vuotta sitten: Tällä taululla venäläisiä autoilijoita toivotetaan tervetulleeksi Suomeen

Kuva: Liikenneturva.

Kymmenen vuotta sitten tuli paljon venäläisturisteja Suomeen. Nyt korona on lopettanut liikenteen melkein kokonaan. Kymmenen vuotta sitten haluttiin tällaisella taululla muistuttaa venäläisä autoilijoita turvavyön käytön tärkeydestä.

Tällä taululla venäläisiä autoilijoita toivotetaan tervetulleeksi Suomeen

Vuosi sitten Itä-Suomessa sattui vuodenvaihteessa seitsemän vakavaa turmaa, jossa toisena osapuolena oli venäläinen autoilija.

Liikenneturva kampanjoi yhteistyötahojensa kanssa tänä vuonna tehostetusti venäläisille autoilijoille. Niiralan raja-asemalla järjestetyssä tempauksessa paljastettiin keskiviikkona 28.12. ensimmäiset turvavyön käytöstä muistuttavat taulut.

Venäläisten pitkät uudenvuoden ja joulun vapaat vilkastuttavat lomaliikennettä Suomeen aina loppiaiseen asti. Viime vuonna rajanylitysliikenteessä rikottiin päiväkohtaisia ennätyslukuja useilla raja-asemilla. Vuodenvaihteen henkilöliikenteen matkustajista yli 90 prosenttia oli venäläisiä. Tästä vuodesta odotetaan vieläkin vilkkaampaa.

Liikenneturvan keräämien lehtitietojen mukaan tammikuussa 2011 Suomen tieliikenteessä menehtyi ainakin neljä venäläistä autoilijaa.

Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan venäläisille sattuu vuosittain keskimäärin kuusi kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta (1999-2009). Venäläisten aiheuttamien onnettomuuksien osuus kaikista kuolonkolareista on ollut keskimäärin prosentti. Liikennevakuutuskeskuksen tietoon tuli vuonna 2010 reilu 300 venäläisten ajoneuvojen aiheuttamaa vahinkoa.

Turvavyökampanjointia tarvitaan

Tänä vuonna Liikenneturva järjesti yhteistyössä Liikkuvan poliisin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa jouluisen turvavyövalistustempauksen Niiralan raja-asemalla 28. joulukuuta.

Tilaisuudessa paljastettiin turvavyön käytöstä muistuttava valistustaulu, joita nousee lisää vilkkaimmille raja-asemille. Tapahtumassa poliisi pysäytti autoilijoita, jotka saivat tietoa ja opastusta turvavyön käytöstä ja suomalaisista liikennesäännöistä. Liikenneturvan heijastinvelhot jakoivat heijastimia.

– Kansainvälisistä vertailuista tiedämme, että turvavyön käyttö on Venäjällä heikkoa. Vain reilun kolmanneksen arvioidaan käyttävän turvavöitä. Suomessa käyttöaste taas on lähes 90 prosenttia ja hyvä niin, sillä turvavyöt pelastavat kymmeniä henkiä vuodessa, totesi tilaisuuteen osallistunut Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.

Vuoden 2009 tilastojen perusteella riski menehtyä Venäjän tieliikenteessä on väestömäärään suhteutettuna noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.

Itäisen PTR-alueen eli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan painopisteenä on estää rikollisuutta ja valvoa rajaliikennettä.

– Teemme myös yhteisoperaatioita Karjalan tasavallan ja Suomen rajan läheisyydessä ja vaihdamme kokemuksia valvonnasta ja sen tuloksista, sanoi ylikomisario Petri Pahkin Liikkuvan poliisin Kuopion yksiköstä.

– Tie- ja liikennealan lähialueyhteistyön keskeisimpiä asioita on liikenneturvallisuus, ja tässä yhteistyön toivotaan parantavan liikenneturvallisuutta molemmilla puolilla rajaa, muistutti johtaja Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Liikenneturva on suunnannut kampanjointia venäläisille autoilijoille jo vuosia muun muassa radion kautta. Suomen ainoan venäjänkielisen radioaseman Radio Sputnikin aalloilla suomalaisesta liikenteestä kertoo venäläisille tuttu näyttelijä Ville Haapasalo.

Poliisi, rajavartiolaitos, tulli ja Liikenneturva ovat tehneet viime vuosina erilaisia venäjänkielisiä oppaita suomalaisista liikennesäännöistä ja ajokulttuurista. Yksi oppaista on luettavissa Liikenneturvan venäjänkielisillä nettisivuilla, www.liikenneturva.fi .

Juttu oli Autotodayssa 28.12.2011.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuosi 2021: Autotodayn suosituimmat jutut — kärjessä opastava juttu

Olemme oheen listanneet Autotodayn tämän vuoden kymmenen suosituinta juttua. Se ei ehkä ole yllätys, että selvästi suosituimmaksi jutuksi nousi opastava juttu auton avaimesta: kuinka päästään autoon sisään, jos avaimesta loppuu virta.

Toiselle sijalle nousi opastava juttu auton esilämmityksestä.

Kolmannelle sijalle tuli Puolustusvoimien huutokaupasta kertova juttu. Huutokaupassa on vuosittain myynnissä melkoinen määrä käytöstä poistettuja ajoneuvoja, ja se tuntuu kiinnostavan kansaa.

Kymmenen vuotta sitten kohistiin paljon E10-bensiinistä, ja siitä kertova juttu kymmenen vuoden takaa on neljänneksi suosituin juttu.

Osa jutuista on julkaistu jo aikaisemmin, mutta on noussut viime vuonna kärkikymmenikköön.

Klikkaamalla jutun otsikkoa pääsee lukemaan jutun.

Autotodayn suosituimmat jutut 2021

  1. Opettele tämä ennakkoon: Näin pääset autoon sisään, jos avaimesta loppuu virta!
  2. Viisi nyrkkisääntöä: Näin saat parhaan hyödyn auton esilämmityksestä
  3. Puolustusvoimien huutokaupassa taas tarjolla melkein sata moottoriajoneuvoa — katso tästä 137 kuvaa
  4. Autotoday 10 vuotta sitten: Reilu viidesosa Autoliiton jäsenistä on lopettanut E10-bensan käytön!
  5. Toyotan ensimmäinen sähköauto on hinnoiteltu ja tilattavissa
  6. Järkyttävän huonot tulokset vetokoukkuun kiinnitettävien pyörätelineiden testissä
  7. Autotoday testasi: Mitsubishi Outlander PHEV – katumaasturi ympäristöä arvostavalle
  8. Uudistunut Dacia Duster on hinnoiteltu ja ennakkomyynti alkanut
  9. Michelin selvä voittaja TM:n kesärengastestissä
  10. Anastettu auto tuli poliisiautoa vastaan

Vuoden 2020 suosituimmat jutut löytyvät tästä.

Vuoden 2019 suosituimmat jutut löytyvät tästä.

Vuoden 2018 suosituimmat jutut löytyvät tästä.

Katso myös nämä

Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän huoltoasema -jutut

Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän kuva -jutut

Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän autourheilukuvat

Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän automainokset

Vuosi 2021: Autotodayn suosituimmat koeajot — kärjessä Volvo

Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän kolarikuvat

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

OTI-vuosiraportti: Turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimen käytössä puutteita

Arkistokuva.

Vuoden 2020 OTI-vuosiraportin mukaan kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa turvavyötä käytti 66 % henkilö- ja pakettiautoissa olleista.

Onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä vyötä käytti 51 % ja vammautuneista 70 %.

Lautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 26 onnettomuudessa menehtynyttä.

Kaikista kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista yli puolet tapahtui pimeällä. Kyseisissä onnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista alle puolet käytti heijastinta.

Liikenneonnettomuuksissa kuolleista polkupyöräilijöistä 61 % eli 11 henkilöä ei käyttänyt kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä kuusi.

Taustatietoja vuosiraportista

Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Sairauskohtausonnettomuuksista 23 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 8 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTI-vuosiraportissa on keskitytty pääasiassa niihin 188 onnettomuuteen, joissa osallisena olleet henkilöt kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.

Sairauskohtausonnettomuuksien eriyttäminen muusta tutkinta-aineistosta muuttui vuonna 2020 aiempien vuosien käytännöistä, ja noudattaa nyt paremmin virallisen tieliikenneonnettomuustilaston linjaa. Vuoden 2020 vuosiraportissa myös kaikkien siinä esiintyvien aiempien vuosien onnettomuudet on rajattu kuten vuoden 2020 aineisto, eli aikasarjoissa esiintyvät vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan vuoden 2020 OTI-vuosiraportissa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempina vuosina tehtyjen OTI-vuosiraporttien lukuihin, sillä niissä sairauskohtausonnettomuuksia ei ole eritelty muista onnettomuuksista.

Lue OTI-vuosiraportti 2020 (pdf)

Vuosiraportit OTIn verkkosivuilla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rattijuoppo ajoi stop-merkin takaa ajoneuvon kylkeen Akaassa

Kuva: CvB.

Ajoneuvo ajoi toisen auton kylkeen Akaassa 26.12.2021 noin kello 13.00.

Poliisin saavuttua paikalle selvisi, että ajoneuvo oli ajanut Heinämäentien ja Lempääläntien risteyksessä STOP-merkin takaa toisen ajoneuvon kylkeen.

Törmätyn ajoneuvon kuljettaja loukkaantui lievästi onnettomuudessa.

STOP-merkin takaa tullut kuljettaja puhalsi rattijuopumuksen ylittävän lukeman ja hänen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

OTI-vuosiraportti: Alkoholi taustalla lähes puolessa nuorten onnettomuuksista

Matti Sulanto

Vuoden 2020 OTI-vuosiraportin mukaan kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista lähes kolmannes ajoi päihtyneenä, eli heillä oli alkoholia veressään 0,5 ‰ tai enemmän.

– Alkoholirattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet ovat tyypillisesti yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia. Vuonna 2020 yli puolet kuolemaan johtaneiden yksittäisonnettomuuksien kuljettajista ajoi humalassa, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Alkoholi korostui erityisesti nuorten aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, joissa ikäryhmän aiheuttajakuljettajista 45 prosenttia oli alkoholirattijuoppoja. Kuolemaan johtaneissa alkoholionnettomuuksissa tyypillistä on kuljettajan voimakas humalatila, eli veressä oleva alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan, 1,2 promillea. Vuonna 2020 alkoholirattijuopoista kaksi kolmasosaa oli vahvasti humalassa.

Jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista viidennes eli kahdeksan onnettomuutta oli alkoholionnettomuuksia. Niissä oli osallisena yksi päihtynyt moottoriajoneuvokuljettaja ja kahdeksan humalaista jalankulkijaa tai pyöräilijää.

Taustatietoja vuosiraportista

Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Sairauskohtausonnettomuuksista 23 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 8 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTI-vuosiraportissa on keskitytty pääasiassa niihin 188 onnettomuuteen, joissa osallisena olleet henkilöt kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.

Sairauskohtausonnettomuuksien eriyttäminen muusta tutkinta-aineistosta muuttui vuonna 2020 aiempien vuosien käytännöistä, ja noudattaa nyt paremmin virallisen tieliikenneonnettomuustilaston linjaa. Vuoden 2020 vuosiraportissa myös kaikkien siinä esiintyvien aiempien vuosien onnettomuudet on rajattu kuten vuoden 2020 aineisto, eli aikasarjoissa esiintyvät vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan vuoden 2020 OTI-vuosiraportissa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempina vuosina tehtyjen OTI-vuosiraporttien lukuihin, sillä niissä sairauskohtausonnettomuuksia ei ole eritelty muista onnettomuuksista.

Lue OTI-vuosiraportti 2020 (pdf)

Vuosiraportit OTIn verkkosivuilla

Ulkomaalainen moottorikelkkailija menehtyi törmäyksessä puuhun

Moottorikelkan kuljettaja kuoli ja kyydissä ollut matkustaja loukkaantui maanantaina iltapäivällä Muoniossa sattuneessa moottorikelkkaonnettomuudessa.

Ulkomaalainen moottorikelkkailija oli ollut safarin mukana, yhtenä safarin jäsenenä, ja safari oli ajanut Muonion kylältä kohti Särkijärveä.

Tuntemattomasta syystä moottorikelkkaa kuljettaneen miehen moottorikelkka oli jälkien perusteella ajautunut ulos reitiltä reitin oikealle puolelle ja lopulta moottorikelkka kuljettajineen oli törmännyt puuhun.

Moottorikelkan kuljettaja menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla.

Matkustajana ollut ulkomaalainen nainen kuljetettiin Lapin keskussairaalaan mutta poliisin saamien tietojen mukaan hänen vammansa eivät ole vakavia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Nyt kannattaa tinkiä välipäiväedut autokauppiailta

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kymmenen vuotta sitten oli autokauppiailla hyviä välipäivätarjouksia. Tarjolla oli muun muassa talvipaketteja, polttoainetta, alennuksia ja Lauri Tähkän cd.

Nyt kannattaa tinkiä välipäiväedut autokauppiailta

Monet autoliikkeet yrittävät tällä viikolla lyödä lukkoon viimeiset tämän vuoden autokaupat. Jos välipäivillä on aikaa, ja autokuume on päällä, kannattaa suunnata autokauppaan.

Helsingin Sanomien ilmoituksista voi päätellä, että moni autokauppias ei ole välipäivinä lomilla. Nyt yritetään väkisin puristaa viimeiset kaupat. Erilaisia tempauksia ja tarjouksia on tarjolla tällä viikolla.

Esimerkiksi Autokeskus tarjoaa Fiat Punton ostajalle jopa 2 200 euron edut. Alfa Romeo -mallin voi ostaa ilman käsirahaa. Autokeskuksella myydään autot myös nollakorolla.

Autokeskuksessa on myös Tikkurilan myyntipisteen loppuunmyynti.

Autokeskus tarjoaa myös Nissan Juken ja Qashqain ostajalle talvipaketin kaupan päälle. Se pitää sisällään talvirenkaat aluvantein sekä moottorin- ja sisätilanlämmittimen.

Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.

Myös Peugeotit saa Autokeskuksesta ilman käsirahaa ja nollakorolla.

VV-Auto tarjoaa käytettyjä Volkkareita 2,95 prosentin kiinteällä korolla.

Biliassa voi saada uuden Volvon ostossa jopa 4 000 euron edut. Vaihtoautoihin saa 1500 litraa polttoainetta kaupan päälle.

Automaan myyntipisteet myyvät joitakin vaihtoautoja nettohintaan.

Veho tarjoaa vaihtoautot ja esittelyautot ilman käsirahaa.

Uuden Fordin koeajanut saa Lauri Tähkän uusimman cd-levyn. Jos koeajo johtaa kauppaan, saa alle kolmellasadalla eurolla talvirenkaat aluvanteilla.

Laakkonen toteaa reilusti, että on ostajan markkinat. Vaihtaessa auton yli 6000 euroa maksavaan autoon saa aina vähintään 2000 euroa katsastetusta vaihtoautosta.

Jos mieli tekee uutta BMW-mallia, niin sellaisen voi ostaa 1,5 prosentin kiinteällä korolla.

Deltassa saa uuteen Kia ceediin runsaan lisävarustepaketin yhdellä eurolla. Pakettiin sisältyy muun muassa talvirenkaat, lämmitinsarja, suojakaukalo ja ensiapulaukku.

AutoJalonen ja LänsiAuto tarjoavat vaihto- tai esittelyauton ostajalle polttoainetta 300 eurolla. Lisäksi auto saa mukaansa ilman käsirahaa ja niin että ensimmäinen maksu on vasta maaliskuussa.

Metro-Auto mainostaa pitävänsä suursiivoksen tällä viikolla ja siivoavansa hinnoista tuhansia euroja pois.

Juttu oli Autotodayssa 27.12.2011

OTI-vuosiraportti: Vuosi 2020 oli liikenteessä synkkä etenkin jalankulkijoille

Tutkijalautakunnat tutkivat kaikki tieliikenteessä tapahtuvat kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Kuva: Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta.

Kuolemaan johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tapahtui 148 vuonna 2020, kun vastaava luku 2019 oli 154. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 163 henkilöä. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä menehtyi 40, kun vuotta aiemmin menehtyneitä oli 31.

Onnettomuustietoinstituutin tuottama OTI-vuosiraportti 2020 perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Lautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.

Vuosiraportti tarkastelee pääosin niitä 188 lautakuntien tutkimaa tieliikenneonnettomuutta, joissa osalliset kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Sairauskohtaukseen menehtyneiden onnettomuuksia käsitellään erikseen lyhyesti raportin lopussa.

– Vuonna 2019 tapahtui ennätyksellisen vähän jalankulkijoiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten onnettomuuksien lisääntyminen vuonna 2020 ei siihen nähden ole poikkeuksellista. Kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna jalankulkijoiden onnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet tasaisesti. Pyöräilyn lisääntyessä tarvitaan lisää toimenpiteitä esimerkiksi liikenneinfran kehittämiseksi turvallisemmaksi pyöräilijöille. Tutkijalautakuntien onnettomuustiedot tukevat liikenneturvallisuusstrategian painotusta tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja auttavat rakentamaan liikenneympäristöstä turvallisempaa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Taustatietoja vuosiraportista

Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Sairauskohtausonnettomuuksista 23 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 8 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTI-vuosiraportissa on keskitytty pääasiassa niihin 188 onnettomuuteen, joissa osallisena olleet henkilöt kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.

Sairauskohtausonnettomuuksien eriyttäminen muusta tutkinta-aineistosta muuttui vuonna 2020 aiempien vuosien käytännöistä, ja noudattaa nyt paremmin virallisen tieliikenneonnettomuustilaston linjaa. Vuoden 2020 vuosiraportissa myös kaikkien siinä esiintyvien aiempien vuosien onnettomuudet on rajattu kuten vuoden 2020 aineisto, eli aikasarjoissa esiintyvät vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan vuoden 2020 OTI-vuosiraportissa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempina vuosina tehtyjen OTI-vuosiraporttien lukuihin, sillä niissä sairauskohtausonnettomuuksia ei ole eritelty muista onnettomuuksista.

Lue OTI-vuosiraportti 2020 (pdf)

Vuosiraportit OTIn verkkosivuilla

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tämä mies on 40 vuoden aikana tutkinut noin 600 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta

Harri Hyytiäinen on ollut mukana noin 600 onnettomuustutkinnassa. Kuva: Timo Outinen

Suomessa kuolee liikenneonnettomuuksissa vuosittain 200 ihmistä. Onnettomuuksien torjumiseksi on tärkeää selvittää niiden taustatekijät mahdollisimman tarkasti, ja siksi jokainen kuolemaan johtanut tieliikenneonnettomuus tutkitaan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta hälytetään paikalle aina, kun Suomessa joku kuolee tie- tai maastoliikenneonnettomuudessa. Hälytys ei katso kelloa eikä kalenteria – matkaan lähdetään myös yöllä tai juhlapyhinä.

Mikkeliläinen insinööri Harri Hyytiäinen on ollut mukana lautakuntatyössä jo 40 vuoden ajan, ja tutkittuja onnettomuuksia on ehtinyt kertyä noin 600.

Hyytiäinen kuuluu Etelä-Savon tutkintalautakuntaan ajoneuvoteknisenä jäsenenä. Hänen lisäkseen lautakuntaan kuuluu asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Tutkinta onnettomuuspaikalla pyritään aloittamaan välittömästi. Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, olosuhteet ja seuraukset sekä onnettomuuteen vaikuttaneet riskitekijät.

– Onnettomuuspaikalla lautakunnan poliisijäsen antaa ensin yleiskuvauksen tapahtumista. Sitten kuvaan ajoneuvot ja jäljet mahdollisimman tarkasti. Kirjaan muistiin ajoneuvon tiedot ja vauriot sekä sen, toimivatko laitteet vielä. Lisäksi arvioin ja mittaan ajoneuvossa olevia onnettomuusjälkiä, ja tutkin esimerkiksi valot, jarrut, renkaat ja hallintalaitteet. Ylipäätään yritän saada selville, onko ajoneuvossa joku seikka tai vika, joka johti onnettomuuteen. Raskaassa kalustossa tutkin ajoneuvon ajopiirturin eli digipiirturin tai piirturikiekon. Usein on edettävä poissulkemalla eri asioita. Työ jatkuu usein vielä korjaamolla tai varikolla, jonne ajoneuvo kolarin jälkeen viedään, Hyytiäinen kuvailee onnettomuustutkinnan kulkua.

Onnettomuustiedoilla edistetään liikenneturvallisuutta

Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 300 jäsentä. He tekevät tutkintoja vapaaehtoistyönä, oman työn ohella.

Heillä on oikeus suorittaa tutkimuksia ja tarkastaa ajoneuvoja onnettomuuspaikalla sekä saada tietoja viranomaisilta onnettomuuden taustojen selvittämiseksi. Tutkinta ei pääty siihen, kun ajoneuvo on tarkastettu.

– Ajoneuvon tutkinta kestää yleensä muutaman tunnin, mutta kerätyn datan tallentamiseen menee tuplasti aikaa. Tiedot talletetaan aina samassa muodossa, mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti. Nykyään tutkittavia asioita on enemmän kuin aiemmin, mikä parantaa liikenneturvallisuustyön tasoa.

Tutkinnan pohjalta tehtävässä selostuksessa lautakunta antaa liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia.

Syyllisyys- tai korvauskysymyksiin sen sijaan ei oteta kantaa. Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen, ja tutkinnasta kertynyttä tietoa käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla.

Lautakuntien työtä koordinoi Onnettomuustietoinstituutti OTI, joka myös hallinnoi onnettomuustilastoja.

Uusi teknologia aiheuttaa tutkijalle päänvaivaa

Aiemmin ajoneuvot eivät olleet niin turvallisia kuin nyt, ja kolarissa auton kori saattoi mennä hyvinkin pahasti kasaan.

Lisääntynyt turvallisuus on vähentänyt kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrää, ja lieventänyt onnettomuuksien seurauksia, mutta ajoneuvojen tekninen kehitys on tehnyt tutkinnasta entistä haastavampaa.

– Sähkö- ja hybridiautot ovat tutkinnan kannalta ongelmallisia, sillä auto pitää ennen tutkintaa tehdä virrattomaksi ja jännitteettömäksi. Myös turvatyynyjen kanssa täytyy olla varovainen, ettei laukeamaton tyyny yhtäkkiä laukea tutkintavaiheessa. Ajoneuvoissa on nykyään paljon kaikenlaisia teknisiä järjestelmiä, joiden tuottamaa tietoa voidaan joistakin ajoneuvoista onnettomuustutkintaan lukea ja hyödyntää. Valmistajilla voi olla onnettomuudessa olleista autoista kuitenkin enemmän tietoa kuin meillä, Hyytiäinen arvelee.

Liikenneturvallisuustyön nollavision mukaisena tavoitteena on, että liikenteessä ei sattuisi yhtään kohtalokasta onnettomuutta. Hyytiäinen peräänkuuluttaa malttia ja laittaa toivonsa kehittyvään teknologiaan.

– Toivoisin, että ihmisten asenteet paranisivat liikenteessä – että maltettaisi pitää turvavälit ja ottaa toiset huomioon. Jos voisin toteuttaa yhden konkreettisen asian, jolla turvallisuutta voisi parantaa, niin lisäisin kaikkiin autoihin sensorit, jotka estävät ajamisen liian lähellä edeltävää ajoneuvoa, Hyytiäinen miettii.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI):

  • tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa
  • koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn
  • hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa, jonka määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia
  • toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa

www.oti.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Helsingin Caravan-messut siirtyvät

Arkistokuva. Kuva: Helsingin Messukeskus.

Helsingin Messukeskuksen tammikuun messut siirtyvät koronarajoitusten takia.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet pääkaupunkiseudulla kolmen viikon ajaksi 28.12.-17.1.

Helsingin Messukeskus joutuu rajoitusten vuoksi siirtämään tammikuulle suunnittelut tapahtumansa myöhempään, mutta jatkaa kevään muun ohjelman valmistelua suunnitellusti, vahvoin terveysturvallisuuskäytännöin.

Messukeskuksen oli määrä järjestää tammikuussa 2022 useita ammatti- ja yleisötapahtumia.

Tammikuun ohjelmassa olivat Kiinteistö– ja FinnSecmessut (12.–13.1.), Matkamessut (20.–23.1.), Caravan (21.–23.1.) ja Educamessut (28.–29.1.) Tapahtumat siirretään nyt avin yleisötapahtumakiellon vuoksi myöhempään ajankohtaan.

Helmikuun alussa ohjelmassa on moottoripyörämessut MP 22. Siirto ei ainakaan vielä tässä vaiheessa koske MP-messuja.

Messulipun ostaneiden kävijöiden liput käyvät sellaisenaan vastaavassa seuraavassa tapahtumassa.

Messulipun voi halutessaan vaihtaa myös Messukeskuksen lahjalippuun, joka oikeuttaa kertakäyntiin Messukeskuksen itse järjestämissä yleisötapahtumissa vuonna 2022.

www.messukeskus.com

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //