Liikenteessä rauhallisuus ja maltti ovat valttia. Jokaisella meistä on huonoja päiviä, mutta liikenteessä niiden ei tule näkyä.

Liikenneturvan kyselyn perusteella vuoden aikana yli puolet on kohdannut aggressiivista käytöstä toisen tielläliikkujan toimesta.*

Eniten liikenteessä ärsyttävät yllättävät tilanteet ja turhautumiset, kun liikenne ei etene kuten itse toivoo. Jotta liikenne sujuu ja liikenneturvallisuus säilyy, ärsytyksen tai vastaavien tunteiden ei saa antaa valua toimintaan.

– Liikennekiukkua, rattiraivoa tai muuta voimakasta reagointia pitää välttää, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

– Turvallisuuden lisäksi sillä on hyviä vaikutuksia myös omaan päivittäiseen mielenmaisemaan.

Kun ajaa ennakoiden ja sääntöjen mukaan, yllätysten ja ärsyttävien tilanteiden määrä vähenee.

Minulle sattuu ja tapahtuu, muut sähläävät

Liikenneturvan kyselyn perusteella 59 % on vuoden aikana kokenut aggressiivista käytöstä toisen tielläliikkujan toimesta. Kuitenkin ainoastaan 32 % myöntää käyttäytyneensä itse aggressiivisesti.

– Ihmisillä on myös taipumus tulkita omaa toimintaa tilanteesta johtuvaksi, mutta muiden toimintaa yksilön ominaisuudeksi, huomauttaa Kaistinen.

– Liitämme toisiin liikkujiin jatkuvasti ominaisuuksia, joista meillä ei ole mitään tietoa. Tulee muistaa, että ympärillä liikkuvat ovat myös tavallisia ihmisiä arkisilla asioilla.

Ärsyyntyneisyys kasvattaa riskikäyttäytymistä

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista myöntää ottavansa tavallista suurempia riskejä liikenteessä, kun on ärsyyntynyt tai suuttunut.

Katso tästä muita Liikenneturva-juttuja.

Kaasua saatetaan polkaista normaalia kovempaa tai lähdetään liian rohkeaan ohitukseen. Tutkimusten mukaan kuljettajalla on enemmän ”läheltä piti” -tilanteita ja liikennerikkeitä negatiivisen tunnetilan alaisena.

Tunteiden heräämiselle ei välttämättä voi mitään. Mutta voimme vaikuttaa tunteiden kestoon ja siihen, miten annamme tunteiden vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme.

– Usein tunnekuohu menee nopeasti ohi, jos asiaa ei jää märehtimään. Tunnemyrskyn laantumista seuraa tietoisempi tulkinta tilanteesta. Tulkinta vaikuttaa tunnetilan kestoon ja voimakkuuteen, Kaistinen kertoo.

Hillitse myös pieni papatus

Aggressiivinen käytös ei ole vain nyrkin puimista tai kansainvälisten käsimerkkien heiluttelua. Jos huomaat pitäväsi auton sisällä koko ajan pientä papatusta muiden liikkujien toiminnasta tai käytöksestä, kannattaa hengittää syvään ja olla hiljaa.

Edessä ajava ”törttöilijä” saattaa olla eksyksissä vieraalla paikkakunnalla tai on huomannut pientareella jotain, mitä sinä et.

Varsinkin jos autossa on muita matkustajia, antaa muiden liikkujien arvostelu tunteen rauhattomasta kuskista ja saattaa lisätä matkustajan pelkoa.

Lisäksi lapset ottavat vanhemmistaan mallia, joten heille on syytä olla hyvänä esimerkkinä liikenteessä. Myöskään matkustajan ei kuulu lähteä kiihdyttämään kuljettajan tunnetilaa.

*Liikenneturva ja Kantar TNS Oy selvittivät marras-joulukuussa 2021 suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. N=1064.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //