Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Kuopiossa Viitostiellä Sorsasalon kohdalla tapahtui liikenneonnettomuus, jossa kaksi henkilöautoa ajautui huomattavalla ylinopeudella ulos tieltä. Molemmat henkilöautot päätyivät lumipenkkaan katolleen.
Tapahtumaa edelsi poliisin mukaan ohitustilanne.
Poliisi tutkii tapahtumaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä rattijuopumuksena.
Poliisilla ei ole tarkempaa tietoa vammojen vakavuudesta.
Stop autoilijoiden kuritukselle-liikkeen järjestämiin Torviprotesti-mielenosoituksiin osallistui perjantain ja lauantain aikana reilu 2000 autokuntaa ja arviolta noin 4000 ihmistä ympäri Suomen, todetaan järjestäjien tiedotteessa.
Yhdellätoista paikkakunnalla järjestettyjen mielenosoitusten viesti on yhteinen – Stop autoilijoiden kuritukselle!
Mielenosoitukset menivät suunnitellusti ja osanottajia ne keräsivät vaikuttavat määrät.
Järjestäjien mukaan mielenosoitukset järjestettiin niin, että fokus pysyy asiassa, eikä hakemalla huomiota järjestyshäiriöiden kautta.
Mielenosoituksilla vaadittiin polttoaineiden hintoja nopealla aikataululla laskevien toimien lisäksi päättäjiä tekemään nyt ja tulevaisuudessa poliittisia päätöksiä, joiden myötä autoilijoiden taloudellinen kuormitus saadaan tolkulliselle tasolle.
Autoilussa on maassamme kyse tavaran ja ihmisten liikkumisen edellytyksistä. Noin 90 prosenttia niin tavarakuljetuksista kuin henkilökuljetuksista tapahtuu Suomessa kumipyörillä.
Näiden pyörien rullaamisen kustannuksien ei ole hyväksyttävää antaa karata, kuten nyt on käynyt, Stop autoilijoiden kuritukselle -liike toteaa.
Päättäjät ovat toimineen tietoisesti tätä ajatusta vastaan, öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelut ei voi tulla kenellekään yllätyksenä ja on ollut edesvastuutonta kasata litrahintaan jatkuvasti enemmän sitä nostavia tekijöitä, kuten valmisteveroja ja lisäkustannuksia tuovan biojakeluvelvoitteen korotuksia, todetaan tiedotteessa.
Valtion kassaan on kilahdellut korkean polttoaineen hinnan myötä myös ennätyksellinen määrä euroja arvonlisäveron muodossa, tätä ylimääräistä tuottoa voidaan käyttää akuutin tilanteen helpottamiseen.
Elokuussa 2020 tehdyt valmisteverojen korotukset voidaan perua. Biojakeluvelvoitteessa voidaan palata kunnianhimosta realismiin ja asettaa se vain EU:n vaatimalle 14 prosentin tasolle.
Keinoja on jos niitä halutaan käyttää. Hallituksen nyt esittämästä työmatkakuluvähennyksen senttimäärän ja enimmäismäärän nostosta ei ole ratkaisuksi tilanteeseen, se on liian pieni, se tulee myöhässä ja se on aivan liian kapea-alainen jättäessään vaikutuksen ulkopuolelle valtavat ihmisryhmät, tiedotteessa sanotaan.
Stop autoilijoiden kuritukselle! -liike ei keskity tuijottamaan vain polttoaineen hintaa, katse on myös tulevaisuudessa ja autoilijoiden aseman puolustamisessa käyttövoimista riippumatta.
Katso tästä muita Torviprotesti-juttuja.
Epäkohdaksi, johon järjestäjät hakevat muutosta mainittakoon myös se että Suomessa ajetaan muuhun eurooppaan nähden vanhahkoilla autoilla ja huonokuntoisilla teillä, vaikka autoilijoilta kerätty veropotti on samaan aikaan yleismaailmallisesti huippuluokkaa.
Autoilijoilta kerätty veromäärä on esimerkiksi väkilukuun ja keskiansioihin suhteutettuna yli kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Tiestön kunnossapidon määrärahat täytyy nostaa pysyvästi sille tasolle, että teiden kunto palvelee turvallista ja sujuvaa liikennettä.
Ajoneuvovero vaatii kohtuullistamista ja Ruotsin tapaan yli 30-vuotiaat autot kokonaan vapautusta tästä verosta. Autoveron poisto taas olisi paras lääke autokannan uudistumiseen ja siten reitti kohti turvallista ja vähäpäästöisempää liikennettä.
Vuonna 2000 markkinoille tuli uusi Toyota Celica.
”Uusi, seitsemännen sukupolven Celica sytyttää jo ensi vilkaisulla. Ulkomuotoakin olennaisempaa on silti se, mitä löytyy sisältä. Kuten huippuluokan VVT-i-moottoriteknologia (teho 143 hv, kiihtyvyys 0-100 km/h 8,7 s) ja urheilullinen ajettavuus. Ehdoton turvallisuus sekä pettämätön laatu ja luotettavuus. Kaikki nämä ominaisuudet yhdessä. Ennen kokemattomassa muodossa.
Katso tästä muita Päivän automainoksia.
6-vaihteinen manuaalivaihteisto. 4xAirbag. ABS-jarrut EBD-toiminnolla. Kauko-ohjattu keskuslukitus. Sähkötoimiset lasinnostimet. Sähkösäätöiset ja -lämmitteiset ulkopeilit. 16-tuuman kevytmetallivanteet. Kaiken muun muassa.
Siis nauti. Kaikilla aisteilla. Hinta alkaen 209 900 mk. (Eurossa vuonna 2021 noin 47 500 €).”
Mainos oli Tekniikan Maailmassa 1/2000.
Poliisi sai lauantaina iltapäivällä ilmoituksen Lahden keskustassa epävarmasti liikkuneesta henkilöautosta. Auton kuljettaja oli pysähtynyt parkkipaikalle Lahden keskustassa ja uhannut asiasta ilmoittanutta henkilöä puukolla.
Kuljettaja oli tämän jälkeen yrittänyt vielä poistua autolla paikalta, mutta jäänyt kiinni lumipenkkaan.
Poliisipartio tavoitti paikalta hieman yli 30-vuotiaan miehen, jolla ei ollut auton kuljettamiseen oikeuttavaa ajo-oikeutta. Mies puhalsi lisäksi alkometriin rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat.
Poliisi epäilee miestä törkeästä rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja laittomasta uhkauksesta.
Poliisi otti miehen kiinni ja toimitti hänet verikokeeseen.
Korona-aika on nostanut kotimaan automatkailun suosiota. Autoliitto ja Elämys Group ovat kehittäneet yhteistyössä verkkopalvelun, jossa Autoliiton jäsenet voivat suunnitella automatkailureittejä sekä hankkia majoituksia ja lippuja aktiviteetteihin sekä tarvittaessa vuokrata auton vaivattomasti yhdestä paikasta.
Korona-aika tyrehdytti erilaisten rajoitusten takia ulkomaanmatkailun ja moni arastelee edelleen ulkomaille lähtemistä. Sen sijaan yhä useammat suomalaiset ovat löytäneet kotimaanmatkailun ikään kuin uudelleen, sillä Suomihan on täynnä upeita matkailukohteita.
Henkilöauto on puolestaan kotimaassa useimmiten paras tai jopa ainoa vaihtoehto. Työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa matkailustrategiassakin todetaan, että ”yksityisauton käyttö kotimaanmatkoilla on yleistä, koska monet matkailukohteet ovat saavutettavissa sujuvasti vain omalla autolla.
Palvellakseen entistä paremmin automatkailijoiden tarpeita Autoliitto on kehittänyt yhdessä suomalaisen matkailukonserni Elämys Groupin kanssa automatkailun reittikaupan, jossa Autoliiton jäsen voi suunnitella ja laatia automatkailureittejä tai käyttää valmiita reittipohjia sekä varata tarpeensa mukaan kuljetukset, majoitukset, vuokra-auton, aktiviteetti- ja elämyspalveluita ja lipputuotteita matkan varrella oleviin kohteisiin.
Kokonaisuudesta muodostuu matkapaketti, jonka vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Elämysmatkat.
Palvelu sisältää aloitusvaiheessa noin 30 valmista reittiä, joita voi itse muokata tai sitten suunnitella kokonaan oman reitin. Reittikauppa keskittyy aluksi autoiluun kotimaassa, mutta jatkossa palvelua on tarkoitus laajentaa myös ulkomaisilla reiteillä ja palveluilla.
Autoliitto ja Elämys Group ovat solmineet pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen, jossa reittikaupan lisäksi Elämys tuottaa Autoliiton jäsenille myös laivalippujen varauspalvelut ja jäsenmatkat. Kaikki palvelut tulevat tarjolle verkkoon. Asiakkaiden matkustamisen tarpeita tuetaan osapuolten asiakaspalvelukeskusten palveluilla.
Rallisprint SM -sarjan avauspisteet kaudella 2022 jaettiin lauantaina 19.2. Oulun Sanginjoen lumisissa maisemissa.
Kilpailun nopeimman suorituksen teki Tuukka Hallia, joka otti samalla nelivetojen voiton. Kaksivedoissa Henri Hokkala nousi toisen kierroksen huimalla ajolla voittoon.
Ralli SM -sarjan SM4-luokan edellisen osakilpailun Riihimäellä voittanut Henri Hokkala jatkoi loistavia otteitaan ja otti uransa toisessa rallisprint-kilpailussa suvereenin voiton ajalla 1.43,89.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen ykkösenä ollut Mika Lemmetti tipahti sijan verran alaspäin jääden Hokkalan ykkösajasta vajaat kaksi sekuntia. Ville Reuter piti kolmannen sijansa ja oli maalissa 2,5 sekuntia Hokkalaa perässä.
Katso tästä muita rallisprint-juttuja.
Pisteissä Kristian Nieminen otti johtopaikan 1,5-kertaisten pisteiden turvin 12 pisteellä. Hokkala on toisena pisteen perässä ja kolmossijan jakavat luokkavoittoihin ajaneet Reuter, Marko Heikkilä ja Kasperi Heikkinen 11 pisteellä.
Hallia kesti ennakkosuosikin paineet nelivedoissa
Tuukka Hallia ajoi Oulun Sanginjoen radalle päivän nopeimman suorituksen ja otti samalla nelivetojen yleiskilpailun voiton. Ennakkosuosikkina kisaan lähtenyt Hallia oli vielä ensimmäisen kierroksen jälkeen toisena Juho Mäki-Tammelan jälkeen, joka pysäytti kellot 1,5 sekuntia nopeammin kuin Hallia.
Toisella kierroksella Hallia äityi kuitenkin loistovauhtiin ja otti lopulta voiton ajalla
1.35,59.
Toiseksi ajoi lopulta Mäki-Tammela, joka ei saanut parannettua aikaansa toiselle kierrokselle sekunnin kymmenyksiä enempää. Eroa kaksikon välillä oli maalissa reilut 2,5 sekuntia. Palkintopallin täydensi Niko Riikonen, joka jäi Hallian pohjista vajaan neljä sekuntia.
Pisteissä Hallia otti komennon 11 pisteellä. Paluun SM-sarjaan tehnyt vuoden 2019 juniorimestari Juuso Metsälä on toisena 11 pisteellä ajettuaan luokkavoittoon. Mäki-Tammela on kolmantena yhdeksällä pisteellä.
Suomi Cupin puolella luokkavoittoihin ajoivat Meiju Viitanen naisissa, Jarno Pentinpuro nuorissa ja Juha Karilainen senioreissa.
Rallisprint SM-sarja jatkuu jo kahden viikon päästä, kun sunnuntaina 6.3. on vuorossa legendaarisella Ruuhimäen erikoiskokeella ajettava Laukaa SM Sprint.
2WD Yleiskilpailu top 3
1. Henri Hokkala 1.43,89
2. Mika Lemmetti +1,93
3. Ville Reuter +2,33
4WD Yyleiskilpailu top 3
1. Tuukka Hallia 1.35,59
2. Juho Mäki-Tammela +2,79
3. Niko Riikonen +3,86
Alustava pistetilanne 2WD top 3 1/6 osakilpailua
1. Kristian Nieminen 12p
2. Henri Hokkala 11p
3. Ville Reuter 11p
3. Marko Heikkilä 11p
3. Kasperi Heikkinen 11p
Alustava pistetilanne 4WD top 3 1/6 osakilpailua
1. Tuukka Hallia 11p
2. Juuso Metsälä 11p
3. Juho Mäki-Tammela 9p
Oheinen juttu perustuu saksalaisen Auto Motor und Sport -lehden päätoimittajan Jochen Knechtin ajatuksiin.
Knecht avaa autotehtaitten maailmanlaajuista tilannetta. Artikkelinsa ingressissä hän kysyy alkajaisiksi ”Wie gehabt: Es bleibt alles anders.” Eli tutummalla kielellä ”Kuten tavallista kaikki säilyy erilaisena.”
Tähän hän vastaa ”onko corona-kriisi autoteollisuuden kannalta myös sirukriisi?”
Näin yksinkertaista se ei ikävä kyllä voi olla. Eipä voi, kyseessä on myös autoteollisuutta aiemmin vaivannut puolijohteiden viivästyminen.
Jochen Knechtin herättämän aiheen johdosta on tässä yhteydessä aiheellista tuoda esiin autoteollisuuteen liittyviä vaiheita ja tosiasioita.
Maailman tilanne
Autojen valmistaminen on perinteisesti perustunut joidenkin osien hankkimiseen alihankkijoiden tuottamina. Tämän hajauttamisen on todettu olleen järkevää. Normaalioloissa systeemi toimii sovitulla tavalla.
Uutiset maailmalta ovat jo vuosia kertoneet autoteollisuuden vaikeuksista koskien alihankkijoiden toimitusviivästyksiä. Ongelmia on esiintynyt valmistajien eri maissa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa.
Hankalammissa tapauksissa ratkaisuksi on väläytelty jopa tuotannon siirtämistä konsernin toisessa maassa sijaitsevaan tehtaaseen.
Se jos mikä on paljastanut kokoonpanolinjojen häiriöt. Yhdenkin osan myöhästyminen on johtanut kokoonpanolinjan pysäyttämiseen.
Nyt Convoy-mielenosoitukset eri puolilla maailmaa tuovat vielä omat viivästyksensä.
2000-luvun alkuvuosina ongelmien rinnalle nousi ilmaston saastuminen, joka koskettaa sekä autojen valmistamista että niiden käyttöä.
Pari vuotta kestänyt maailmanlaajuinen corona-kriisi on nostettu osasyylliseksi. Sen on osaltaan todettu vaikuttaneen autojen kokoonpanoon.
Todellinen ongelma, yllätyksenä tullut, on ollut puolijohteiden maailmanlaajuiseksi paisunut saannin vaikeutuminen.
Tämä digitalisoitumiseen ja sähköistymisen lisääntymiseen tähdännyt toiminta osui siksi kriittiseen aikaan. Sirujen puutteessa valmistajat ovat kohdanneet todella vakavia pulmia autojen kokoonpanossa.
Tilannetta on pyritty helpottamaan korvaamalla suosioon tulleet digitaaliset laitteet tutuilla analogisilla. Näin pyritään varmistamaan tuotantomäärien säilyminen.
Ongelma on sitä luokkaa, että mikäli tietokonesirut eivät ole käytössä merkitsee se sitä, että maailmanlaajuisesti 4 miljoonaa autoa jää valmistamatta.
Automotive Logistics: Autoteollisuuden toimitusketjun logistiikkaongelmat jatkuvat
Autonosien ja uusien autojen toimitusvaikeuksia koronan ensimmäisen aallon jälkeen pidettiin vain hetkellisenä häiriönä, mutta sirupula ja laivakuljetusten ongelmat ovat pitkittäneet tuskaa edelleen, pohditaan Automotive Logistics -lehden artikkelissa.
Logistiikka-alan asiantuntijat uskovat haasteiden jatkuvan myös tänä vuonna: kun satamat saavat konttisuman purettua, on vastassa seuraava pullonkaula eli työntekijäpula maakuljetuksissa ja jakelukeskuksissa.
Häiriöt globaalissa laivaliikenteessä eivät juurikaan näyttäneet merkkejä yllättävistä ongelmista.
Luettelossa 2 400 automallia
Auto Motor und Sport -lehden muhkea katsaus vuoden 2022 autotarjonnasta esittelee yli 2400 automallia sekä niiden eri maissa sekä maanosissa toimivista valmistajista.
Sisällöstä selviää myös eri automallien kehittäminen yhä laajenevaan ja monipuoliseen käyttöön, esimerkkinä tavarankuljetuksien lisääntyminen.
Mielenkiintoinen kokoelma esittelee eri maissa valmistetut sarjavalmistetut merkit sekä alueellisesti tarjottavat vaihtoehdot. Kyllä pitäisi jokaiselle löytyä sopiva vaihtoehto!
Teksti: Usko Sipilä.
Viime vuonna alkoi uusi kuvasarja Autotodayssa nimeltään Päivän paloauto.
Suosituin paloauto oli Veikkolan VPK:n Land Rover vuodelta 1961 ja toiseksi suosituin oli Kauklahden VPK:n Chevrolet vuodelta 1933.
Kolmanneksi suosituin paloauto oli Hyvinkään VPK:n Ford F600 vuodelta 1966.
Vanhin paloauto on vuodelta 1928 ja tuorein vuodelta 1966.
Vuoden 2021 suosituimmat Päivän paloauto -jutut
Katso myös nämä
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän poliisiauto -jutut
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän museoauto -jutut
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän huoltoasema -jutut
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän kuva -jutut
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän autourheilukuvat
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän automainokset
Vuosi 2021: Autotodayn suosituimmat koeajot — kärjessä Volvo
Vuosi 2021: Suosituimmat Päivän kolarikuvat
Vuosi 2021: Autotodayn suosituimmat jutut — kärjessä opastava juttu
Vuonna 2006 Subaru mainosti mallejaan nelivedolla.
Autot olivat mainoksen mukaan rakennettu urheiluautojen tekniikkaan ”Built on Sports Car Tehnology”.
Katso tästä muita Päivän automainoksia.
Isossa kuvassa on Forester ja pienissä Impreza, Outback ja Legacy.
”Uudet moottorit, uusi muotoilu ja entistä parempi varustelu. Vakiona oleva symmetrinen jatkuva neliveto yhdistettynä matalan painopisteen boxer-moottoriin takaavat loistavat ajo-ominaisuudet kaikille Subaruille kaikissa olosuhteissa.
Forester malliston hinnat alkaen 31 900 euroa. Kulutus mallista riippuen 9,3-10,7 l/100 km (EU-yhdistetty). CO2-päästöt 220-254 g/km.”
Mainos oli Moottori-lehdessä 5/2006.
Koiviston Auto -konsernin omistama Helsingin Bussiliikenne Oy on yksi merkittävistä linja-autoliikenteen harjoittajista pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä.
Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisujen valmistaja Kempower toimittaa pikalatausjärjestelmiä Koiviston Auto -konsernin omistaman Helsingin Bussiliikenne Oy:n sähköbussivarikoille Vantaan Ojankoon ja Helsingin Vartiokylään.
Toimitus sisältää Kempowerin C- ja S-Series pikalatausratkaisuja sekä Kempower ChargEye -taustajärjestelmän ja -pilvipalvelut.
Kempowerin pikalaturit tuovat virtaa Ojangon ja Vartiokylän varikoiden yhteensä 61 sähköbussille, jotka aloittavat liikennöinnin Helsingin seudun julkisessa liikenteessä elokuussa 2022.
Latureiden kokonaisteho on noin 3MW ja ne toimivat CCS2-latausstandardilla.
Kempowerin pikalatausratkaisut ovat rakenteeltaan modulaarisia, sillä ne koostuvat sekä latauskeskusyksiköstä (Kempower C-Series) että satelliiteista (Kempower S-Series). Yhteen latauskeskusyksikköön voidaan liittää useampi satelliitti, mikä mahdollistaa latauskentän laajentamisen helposti ja nopeasti.
– Koiviston Auto -konsernin uutena omistajana tavoitteenamme on vauhdittaa paikallisliikenteen nopeaa sähköistymistä ja kuusinkertaistaa yhtiön paikallisliikenteen sähkölinja-autokanta vuoteen 2026 mennessä. Latausratkaisut ovat keskeisessä asemassa tavoitteen saavuttamisessa, kommentoi CapMan Infran managing partner ja Koiviston Auto -konsernin hallituksen puheenjohtaja, Ville Poukka.
Pääkaupunkiseutu on matkalla kohti uusiutuvaa energiaa ja jopa yli puolet sen julkisen liikenteen tilaamasta kalustosta kulkee uusiutuvalla energialla. Sähköbussit, joita alueella oli käytössä syksyllä 2021 jo 168 kappaletta, kulkevat pohjoismaisella tuuli- ja vesisähköllä.
