Koti Blogi Sivu 1088

Henkilöauton kuljettaja menehtyi nokkakolarissa Pöytyällä

Kuva: CvB.

Kantatie 41:llä Pöytyällä tapahtui tänään yhden aikaan iltapäivällä henkilöauton ja kuorma-auton välinen kolari. Henkilöauton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa.

Henkilöauton kuljettaja ajoi kantatietä 41 etelän suuntaan, kun Vehkaojan kohdalla auto ajautui tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle ja osui suoraan vastaan tulleen kuorma-auton keulaan.

Henkilöautossa yksin ollut miespuolinen kuljettaja sai surmansa välittömästi.

Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn selvittämisenä. Tällä hetkellä poliisilla ei ole asiasta enempää tiedotettavaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenne- ja kuljetusala: Liikenteen päästöjen vähentäminen ei edellytä verotuksen kiristämistä

Kuva: Matti Sulanto.

Liikenne- ja kuljetusalan järjestöjen yhteisessä Sadasta nollaan -tilaisuudessa keskusteltiin perjantaina 11.3. liikenteen päästövähennystoimenpiteistä ja liikenteen vihreästä siirtymästä.

Tilaisuuden avasi puolueiden keskustelu liikenteen päästövähennyskeinoista ja liikenteen verotuksen tulevista suuntaviivoista.

Keskustelemassa olivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (Kok.), eduskuntaryhmän pj. Ville Tavio (PS) sekä kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (Kesk.).

Geopoliittisen tilanteen muutos heijastuu myös liikennesektorin ilmastotoimiin, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian ja raaka-aineiden hintoja, ja raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnan kasvu näkyy jo polttoainetankilla ennätyksellisinä hintoina.

Vihreä siirtymä voi saada myös vauhtia Ukrainan tilanteesta, sillä Venäjän raakaöljylle etsitään nyt kuumeisesti korvaajaa. Puoluepaneelista saatiin paljon tukea sellaisiin täsmätoimenpiteisiin, jotka alentaisivat polttoaineen hintaa tilanteessa, jossa raakaöljyn hinta on poikkeavan korkea.

Muun muassa ammattidiesel ja polttoaineverojen väliaikaiset muutokset nostettiin esiin. Ammattidieselin valmistelu on aloitettu, mutta kovin nopeaksi toimeksi siitä ei ole.

Paneelissa nousi esille myös tarve irrottautua fossiilista polttoaineista, sillä geopoliittiset kriisit heiluttavat raakaöljyn hintaa myös jatkossa. Kriisiytyminen tulee jatkossakin lisäämään epävarmuutta.

Edellinen hallitus teki päätöksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostosta 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Biopolttoaineiden hinta on kuitenkin ollut kasvanut huomattavasti enemmän kuin on odotettu.

Paneelissa nostettiin esille erityisesti biokaasun osuuden nostaminen ja uusiutuvan sähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen. Ville Tavion näkemyksen mukaan jakeluvelvoitetta ei tulisi nostaa.

Sähköistymisen edistäminen jakoi puolueiden näkemyksiä. Kai Mykkänen nosti esille hankintakannusteiden vahvistamisen ja sähkökäyttöisten työsuhdeautojen kannusteiden jatkamisen.

Timo Harakka muistutti, että sähköautojen autoveron poistaminen ja työsuhdeautojen kannusteet ovat jo nopeuttaneet sähköistymistä, mutta polttomoottoriautoja tullaan käyttämään vielä pitkään.

Liikenteen verotusta tulisi Ari Torniaisen mukaan uudistaa siten, että verokertymä ei laskisi.

Timo Harakan, Kai Mykkäsen näkemyksen mukaan liikenteen verokertymä voi alentua, kun päästökuormitus alenee. Liikennettä ei tulisi verottaa enempää kuin muuta kulutusta, jos liikenteen hiilijalanjälki ei edellytä ympäristöohjausta.

Päästövähennykset eivät edellytä päästökaupan laajentamista tieliikenteeseen tai polttoaineverojen korotuksia

Vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi tieliikenteessä noin 1,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähenemää perusennusteen mukaiseen kehitykseen nähden.

Vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa esitetty erilaisia toimenpiteitä päästövähenemien saavuttamiseksi.

Tärkeimpiä toimia ovat henkilö- ja pakettiautokannan sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla ja vero-ohjauksella, sähkö-, kaasu- ja vetykuorma-autojen kaluston hankintatuki, latausinfratuet, kierrätyspalkkiot, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen, tieverkon kunnossapidon parantaminen, etätyön ja -palvelujen edistäminen, kuljettajaa avustavat järjestelmät, logistiikan ja kuljetusten digitalisaatiosta nousevat tehostamismahdollisuudet sekä pidempien ajoneuvoyhdistelmien osuuden lisääminen.

Autokannan sähköistymistä edistävät toimet nopeuttavat energiatehokkaamman ajoneuvotekniikan yleistymistä ja koko autokannan kiertoa. Hankintatuet ja kierrätyspalkkiot tukevat osaltaan tavoitetta nopeuttamalla autokannan uusiutumista.

Kiristyvät päästöraja-arvot nopeuttavat liikenteen sähköistymistä, ja lisätoimien tarve kohdistuu myös lataus- ja jakeluinfraan, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot voisivat yleistyä nopeammin.

Raskaan kaluston käyttövoimamurros tuo helpotusta vasta vuosikymmenen lopulla

Kaupunkien linja-autoliikenteessä sähköistyminen on nopeaa, mutta kuorma-autokannassa vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät vielä lähivuosina vähennä merkittävästi päästöjä.

Kuorma-autoliikenteessä sähköistyminen etenee nykyisten ennusteiden perusteella hitaasti ja siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttonesteisiin lisää osaltaan polttonesteiden markkinahintaa, vaikka niiden verotus onkin fossiilisia alempaa.

Suomessa on käytössä paljon muita EU-maita raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä, jonka sähköistäminen edes tulevaisuuden akkuteknologialla on haastavaa. Liikenteen hinnoittelun vaikutukset kohdistuisivat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa.

Tiekuljetusten päästövähennysten kannalta jo päätetty biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä on olennaisen tärkeä toimi.

Jakeluvelvoitteen vaikutuksia polttonesteiden hintoihin tulisi kompensoida laskemalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja tarvittaessa muilla kompensointimekanismeilla, jos jakeluvelvoitteen kasvu johtaa polttonesteiden hintojen kasvuun.

Tiekuljetusten päästöjen vähentämisessä tärkeimpiä toimia ovat nykyisen lain sallimalle pitkille ja raskaille ajoneuvoyhdistelmille kalustolle soveltuvan liikenneverkon laajeneminen ja erilaiset kuljetusten digitalisaatioon liittyvät keinot, kuten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja kuljetusten suunnittelun toimenpiteet.

Liikennejärjestelmän toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti liikennepalvelujen kehittämiseen, erityisesti joukkoliikennepalveluihin, sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen.

Tärkeäksi toimenpiteeksi nousee myös tieverkon kunnossapidon parantaminen, joka vähentäisi erityisesti raskaan kaluston päästöjä. Teknologiakehityksessä suuri potentiaali liittyy erilaisiin fyysistä liikkumista korvaaviin etätoimintoihin ja -palveluihin, jotka vähentävät liikennesuoritetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Mercedes-Benzin urheiluautolegenda 70 vuoden ikään

Kuva: Mercedes-Benz.

Urheiluautojen klassikko Mercedes-Benz 300 SL (W 194) täyttää lauantaina 12. maaliskuuta 70 vuotta. 300 SL oli yksi Mercedes-Benzin menestyksellisen moottoriurheiluketjun tärkeimmistä lenkeistä ja hopeanuolten suora jatkumo.

Automallin syntyhistoria ulottuu vuoteen 1950, jolloin Mercedes-Benzin moottoriurheiluosasto ryhtyi johtajansa Alfred Neubauerin vetämänä miettimään yhtiön tulevaisuutta autourheilumaailmassa.

Paluu kilparadoille

Mercedes-Benzin johtoryhmä päätti 15. kesäkuuta 1951 pitämässään kokouksessaan, että huippuluokan kilpa- ja urheiluautot sopivat yhtiön markkinointisuunnitelmiin jatkossa ja autovalmistaja päätti palata tehdastallina kilparadoille.

Vuoden 1952 Mille Migliassa Karl Kling ja Hans Klenk saavuttivat toisen sijan. Kuva: Mercedes-Benz.

Uusia kilpa-autoja jouduttiin kuitenkin odottamaan vuoteen 1954 asti, koska voimassa olleet F1-säännöt olivat umpeutumassa vuoden 1951 lopussa ja kausille 1952–1954 oli tulossa väliaikainen nykyistä F2-luokkaa vastaava kahden litran moottoreilla varustettu F1-säännöstö, joka ei vastannut Mercedes-Benzin profiilia ja tuotevalikoimaa.

Kesällä 1951 saksalaisvalmistajan kilpaosaston johto matkusti Ranskaan seuraamaan Le Mansin 24 tunnin ajoa. Kilpailun voittoon ajaneen Jaguar XK120C -urheiluauton voittoisa konsepti, kevyt runko ja kori sekä mahdollisimman monta vakiokomponenttia vastaavasta tuotantoautosta, vakuutti kilpaosaston johtoryhmän.

Vähemmän kiloja, enemmän hevosvoimia

Mercedes-Benz 300 SL:n kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavaa tiimiä johti Rudolf Uhlenhaut.

Uusi coupé-urheiluauto luotiin 300 S-mallin pohjalle yhdeksässä kuukaudessa ja se esiteltiin lehdistölle 12. maaliskuuta 1952. Kirjaimet SL tarkoittavat Sport ja Light.

Mercedes-Benz 300 SL -malliin käytettiin suoraa tai modifioituna merkittävä määrä 300 S-mallista tuttua tekniikkaa. Kevyt jousitus ja alustaratkaisut muokattiin kyseisestä mallista.

Uuden kilpa-auton lehdistöesittely järjestettiin moottoritiellä Stuttgartin läheisyydessä 12.3.1952. Kuva: Mercedes-Benz.

Edessä oli erillisjousitus ja päällekkäiset kolmiotukivarret ja takana heiluriakselisto. Hydrauliset teleskooppi-iskunvaimentajat kierrejousineen asennettiin eteen ja taakse. S-mallin perinteiset vääntövarret jätettiin SL:n alustasta tarkoituksellisesti pois.

Raideleveyksien osalta suunnittelutiimi päätyi leveän ja kapean raideleveyden välillä kompromissiin. Keveyden, alusta- ja jousitusratkaisujen sekä 15-tuumaisten renkaiden ansiosta SL oli erinomainen ja vakaa auto ajaa. Vanteet kiinnitettiin autoon ensimmäisissä versoissa pulteilla, myöhemmin keskimutterilla. 300 S:n rumpujarrujen halkaisijaa suurennettiin SL-malliin 90 millillä.

SL:n kuusisylinteriseen 265 kg painavaan 3,0-litran rivimoottoriin toteutettiin useita muutoksia. Uudistettujen nokka-akselien, suurempien imu- ja pakoventtiilien sekä kolmen Solex-alaimukaasuttimen avulla perusmoottorin 85 kW (115 hv) huipputehot nousivat 129 kW:iin (175 hv).

Mercedes-Benz 300 SL:ssä on rakenteeseen integroitu turvakehikko. Kuva: Mercedes-Benz.

Matalamman nokkapinta-alan ja alemman painopisteen saavuttamiseksi moottori kallistettiin 50 asteen kulmassa vasemmalle ja siinä käytettiin kuivasumppuvoitelua. Moottorin jatkona oli 300 S-mallista tuttu nelivaihteinen käsivaihteisto.

Lokinsiipiovet käytännön syistä

300 SL:n uusi putkikehikkorunko tarjosi saman vääntöjäykkyyden kuin aiempi tikapuurakenteeseen perustunut W 154-mallin runko. Korirakenteeseen integroidun magnesiumista rakennetun turvakehikon paino ilman apurakenteita oli ainoastaan 50 kg ja koko putkikehikon vain 86 kg.

Jotta rakenne olisi mahdollisimman vakaa, kehikon sivurakenteet piti rakentaa rungon sivuilta ylös. Siksi normaalit etuovet eivät tulleet korisuunnittelussa kysymykseen.

Rakennekuvasta näkyy selvästi lokinsiipiovien rakenne. Kuva: Mercedes-Benz.

Ratkaisu oli yksinkertainen ja nerokas: etuovet saranoitiin ovien yläreunasta auton kattoon, jolloin ne aukesivat ylös. Niin kutsuttuja lokinsiipiovia ei siis alun perin suunniteltu kauniin auton design-yksityiskohdaksi vaan ne toteutettiin käytännön syihin perustuen.

Mercedes-Benz 300 SL:n kori valmistettiin alumiinista ja magnesiumista ja koko auto painoi 1 295 kg. Painopiste oli rakennettu matalalle ja korin ilmanvastuskerroin oli ainoastaan 0,25 Cd. Auton väri oli hopeanharmaa.

Sarjatuotantoon vuonna 1954

Mercedes-Benz debytoi 300 SL-mallilla Italian Mille Miglia maantieajossa toukokuussa 1952. Debyyttikilpailussaan Mercedes ajoi 300 SL:llä toiseksi ja sai kaksi autoa neljän nopeimman joukkoon.

Kahta viikkoa myöhemmin Sveitsin Bernissä Mercedes otti 300 SL-autoillaan kolmoisvoiton, Ranskan Le Mansin 24 tunnin ajossa kaksoisvoiton ja voiton Meksikon Carrera Panamericanassa.

Vuonna 1954 Mercedes-Benz aloitti kilpailemisen formula ykkösissä, eikä autonvalmistaja ollut suunnitellut 300 SL:ää sarjatuotantomalliksi.

Yhtiön johto lopulta pyörsi päätöksensä ja aloitti katulaillisen kilpa-auton 300 SL:n (W 198) sekä hieman edullisemman roadster-korimallisen 190 SL:n (W 121 B II) tuotannon, ja loppu on historiaa: automaailman klassikko oli syntynyt.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi kaipaa havaintoja Rauman henkilöauton törmäyksessä työkoneeseen

Kuva: CvB.

Lounais-Suomen poliisi pyytää havaintoja liittyen Raumalla keskiviikkona 9.3.2022 Saaristokadun ja Raumanmerenkadun risteyksessä tapahtuneeseen liikenneonnettomuuteen.

Onnettomuus tapahtui noin kello 13.20.

Henkilöauto törmäsi edellä kulkeneeseen työkoneeseen toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Poliisi selvittää onnettomuuteen johtaneita syitä ja pyytää silminnäkijöitä ilmoittamaan havaintonsa.

Onnettomuuteen liittyvät havainnot tai tiedot pyydetään ilmoittamaan poliisille sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi, WhatsApp-viestein numeroon 050-4117655 tai soittamalla maanantai-torstai klo 9.00-16.00 välisenä aikana Rauman poliisiaseman päivystykseen numeroon 029 541 7780.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenneturva: Turvavyön käytöstä lipsutaan linja-autossa

Arkistokuva.

Liikenneturvan tutkimusten mukaan turvavyötä käytetään etupenkillä ahkerammin kuin takana ja henkilöautossa useammin kuin linja-autossa.

Turvavyön käyttö on helppo liikenneturvallisuusteko, joka voi pelastaa ihmishengen riippumatta siitä, istuuko etu- vai takapenkillä, henkilö- vai linja-autossa.

Turvavyön käyttö on helppo liikenneturvallisuusteko

Liikenneturvan teettämän kyselyn mukaan lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta pitää turvavyön käyttämättä jättämistä erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena.*
Turvavyö onkin hyvä esimerkki turvalaitteesta, jonka käyttö on äärimmäisen helppoa, mutta hyöty törmäystilanteessa on suuri.

– Vaiva turvavyön käytön eteen on äärettömän pieni, mutta sen hyöty on valtava. Vyön kiinnittämiseen ei mene montaakaan sekuntia, mutta se voi pelastaa ihmishengen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti huomauttaa.

Turvavyö on viime vuosisadan merkittävin liikenneturvallisuutta parantanut passiivinen turvavaruste, joka ei estä onnettomuutta mutta turvaa sen sattuessa. Muukaan turvatekniikka, kuten turvatyyny, ei toimi suunnitellusti, jos kuljettaja ei pysy törmäyshetkellä istuimellaan.

Laki velvoittaa käyttämään turvavyötä myös linja-autossa

Kyselyyn vastanneista joka neljäs kertoi, että ei välttämättä käytä turvavyötä linja-autossa silloin, kun se löytyy omalta istumapaikalta. Riippumatta auton koosta oikein kiinnitetty turvavyö pitää ihmisen istuimellaan ja estää häntä iskeytymästä auton koviin sisäosiin törmäystilanteissa.

– Turvavyön käyttö linja-autossa on yhtä tärkeää kuin henkilöautossakin. Laki velvoittaa käyttämään turvavyötä myös bussissa, Ruutti muistuttaa.

Turvavöiden käyttövelvoite linja-autoissa on ollut voimassa vuodesta 2006 alkaen.

Lähes kaikki käyttävät turvavyötä henkilöauton etupenkillä

Liikenneturvan viimevuotisen seurannan mukaan henkilöautoissa etupenkillä matkustavista 97 % käytti turvavyötä.** Käyttö oli yhtä yleistä taajamassa ja taajaman ulkopuolella.

Turvavyö pelastaa myös alhaisissa nopeuksissa, joten se on hyvä kiinnittää jo ennen auton käynnistämistä.

– Enintään 7 km/h nopeudella tapahtuvassa kolarissa aikuinen saattaa kyetä käsillään estämään iskeytymisen rattiin, kojetauluun tai selkänojaan. Taajamanopeuksilla (50 km/h) tapahtuvissa kolareissa ihmisen törmäyspaino on noin 40-kertainen, joten käsillä ei kyetä estämään iskeytymistä tai autosta ulos sinkoutumista, Ruutti tarkentaa.

Turvavyötä käyttämätön vaarantaa itsensä ja kanssamatkustajat

Takapenkillä turvavyötä käytettiin hieman vähemmän kuin etupenkillä: seurannan mukaan taajama-alueella turvavyötä käytti 90 %.

Turvavyötön matkustaja on törmäystilanteessa vaaraksi itsensä lisäksi myös edessään istuville matkustajille, sekä henkilö- että linja-autossa.

– Ilman turvavyötä takapenkillä matkustava jyrää edessä istuvat törmäystilanteessa ja voi aiheuttaa kuolemanriskin turvavyötä käyttävälle etumatkustajalle. Tämä pätee sekä henkilöautoissa että busseissa, Ruutti muistuttaa.

*Liikenneturva ja Kantar TNS Oy selvittivät marras-joulukuussa 2021 suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä. N=1064.

**Liikenneturva tarkkailee turvavyön käyttöä vuosittain valtakunnallisesti. Vuonna 2021 kerättiin noin 61 000 havaintoa turvavyön käytöstä henkilöautossa. Takapenkin turvavöistä kerättiin noin 3 200 havaintoa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuden sukupolven Mercedes-Benz eSprinter talvitestissä Ruotsin Lapissa

Kuva: Mercedes-Benz.

Mercedes-Benz testaa automalliensa talviominaisuuksia Ruotsin Arjeplogin arktisissa olosuhteissa, eivätkä uudet sähköautomallit tee poikkeusta.

Uusimpana talvitestin on selvittänyt uusi täyssähköinen eSprinter, jonka testiohjelma sisältää kaikki auton käytön kannalta keskeiset ominaisuudet: käsiteltävyys jopa –30 asteen pakkasessa, ergonomia, lämmön tuotanto, matkustamomukavuus, softan ja sovellusten toiminta sekä lataus ja sen hallinta.

Uutta eSprinteriä tullaan ensi vuoden toisella puoliskolta alkaen valmistamaan sekä Yhdysvaltain Charlestonissa (USA:n ja Kanadan markkinat) sekä Saksan Düsseldorffissa ja Ludwigsweldessä.

Auton tuotekehitykseen on käytetty 350 miljoonaa euroa sekä lisäksi 50 miljoonaa tuotantojärjestelyihin. Valmistus toteutetaan CO2-neutraalisti.

Lisäksi Mercedes-Benz Vans kehittää parhaillaan uutta eVans-perusrakennetta, joka on tarkoitettu yksinomaan sähköautoille. Ensimmäiset uudelle alustalle valmistetut mallit saadaan myyntiin 2020-luvun toisella puoliskolla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tuomas Tujula palaa takaisin Lamborghinin rattiin

Kuva: GT WCE.

Lappeenrantalainen kilpa-autoilija Tuomas Tujula, 25, siirtyy alkavalla kaudella kansainvälisen GT World Challenge Eurooppa -sarjan hallitsevan Silver Cup-mestaritallin kuljettajaksi.

Tujula ajaa Lamborghinin tehdastallina GT World Challenge Eurooppa-ratasarjassa toimivan sveitsiläisen Emil Freyn Racingin kuljettajana.

Tujula kilpailee Lamborghini Huracan GT3 Evolla autossa #14, yhdessä Konsta Lappalaisen ja Bentleyltä siirtyneen britti Stuart Whiten kanssa. Kolmikko kilpailee sarjan Endurance-osakilpailuissa Silver Cup-luokan mestaruudesta.

Tujula kertoo, että uutta sopimusta hierottiin viime kauden viimeisestä osakilpailusta lähtien. Tähtäimessä oli paikka, jonka kautta ammattilaisura urheiluautojen arvosarjoissa aukeaisi.

– Meillä oli erilaisia vaihtoehtoja. Tähtäimessä oli urani jatkon kannalta paras mahdollinen ajajapaikka ja sellaisen myös Emil Frey Racingistä löysimme.

– Yhden välivuoden jälkeen paluu kotiin Lamborghinille. Ajo-ohjelmani on urheiluautojen kovatasoinen GT World Challenge Endurance-sarja. Sama sarja kuin vuosi sitten, mutta tällä kertaa ajan sarjan kestävyysosakilpailut tiimin autossa #14.

– Olen todella tyytyväinen, että pääsin huipputiimiin, joka kuuluu ehdottomasti urheiluautojen GT-varikon kolmeen vahvimpaan joukkueeseen. Emil Frey Racing toimii GT World Challenge- ja Saksan ADAC GT Masters-sarjoissa Lamborghinin tehdastiiminä. Menestyminen ei tänä vuonna jää kalustosta kiinni. Kaikki on kuljettajien käsissä, Tujula muistuttaa.

GT World Challenge Europe Endurance-sarjassa ajetaan viisi kilpailuviikonloppua. Kilpailujen kesto on kolmesta tunnista täyteen vuorokauteen.

Sarja käynnistyy huhtikuun alussa Imolan osakilpailulla Italiassa ja päättyy syyskuun viimeisenä viikonloppuna Espanjan Barcelonaan.

Sarjan ja kauden kohokohta on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Belgiassa ajettava GT-autojen klassikkokilpailu – Span 24 tunnin ajo.

GT World Challenge Europe Endurance Cup 2022

  • 01.–03.04.2022 – GT World Challenge Imola (Italia)
  • 03.–05.06.2022 – GT World Challenge Le Castellet (Ranska)
  • 28.–31.07.2022 – GT World Challenge SPA-Francorchamps (Belgia)
  • 02.­–04.09.2022 – GT World Challenge Hockenheimring (Saksa)
  • 30.–31.09.2022 – GT World Challenge Barcelona (Espanja)

www.tuomastujula.com

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Valmet Automotiven vuosi 2021: akkuliiketoiminnassa vahvaa kasvua, konsernille ennätyksellinen liikevoitto

Kuva: Valmet Automotive.

Valmet Automotive kasvoi vahvasti vuonna 2021 pandemian ja komponenttipulan haasteista huolimatta. Kaikki liiketoimintalinjat laajensivat toimintaansa, voimakkaimmin akkuliiketoiminta.

Vuoden merkittävimpiä tapahtumia olivat eri liiketoimintojen lukuisat uudet asiakassopimukset, akkuliiketoiminnan uudet toimipaikat ja tuotteet sekä panostus kehitystoimintaan ja kestävään kehitykseen.

Bruttomyynti* 3,0 miljardia euroa

Tilivuonna 2021 konsernin jatkuvien toimintojen bruttomyynti oli 2 977,5 (2020: 2 443,7) miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 21,8 %.

Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 570,2 (494,0) miljoonaa euroa, joka on 15,4 % edellisvuotta enemmän.

Bruttomyynti ja liikevaihto kasvoivat kaikilla liiketoimintalinjoilla, eniten akkuliiketoiminnassa. Konsernin liikevoitto jatkuvista toiminnoista kasvoi 64,2 % ja oli 35,6 (21,7) miljoonaa euroa eli 6,2 % liikevaihdosta (4,4 %).

Kasvuinvestoinnit painottuivat akkuliiketoimintaan

Konsernin kassavirta investointien jälkeen oli -7,2 (12,0) miljoonaa euroa. Muutoksen taustalla olivat lisääntyneet investoinnit. Kokonaisinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 62,1 (39,2) miljoonaa euroa, ja ne sisälsivät korvausinvestoinnit, kehitysinvestoinnit sekä investoinnit uusiin tuotantotiloihin ja -linjoihin erityisesti akkuliiketoiminnassa.

Yritys jatkoi investointejaan akkutuotantoon Salossa ja Uudessakaupungissa, ja aloitti investoinnit Saksan Kirchardtin akkutehtaaseen. Lisäksi investointeja jatkettiin Saksan akkutestauskeskukseen ja Valmet Automotiven omaan Modular Battery Platform -akkujärjestelmään.

Kestävä kehitys

Vuoden 2021 aikana konsernin kestävän kehityksen toiminto keskittyi valmistelemaan vuoteen 2027 yltävää kestävän kehityksen strategiaa ja ohjelmaa. Strategia sisältää kokonaisvaltaisen näkemyksen yrityksen kestävästä kehityksestä painottaen ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa.

Valmet Automotive valmistelee selvityksiä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä toimitusketjujen ihmisoikeusriskeistä. Lisäksi konserni valmistautuu EU:n taksonomiakriteereihin ja selvittelee niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnalleen. Valmet Automotive julkaisee vuosittain GRI-standardeihin perustuvan kestävän kehityksen raportin.

Sähköistä strategiaa edistettiin suunnitelmien mukaisesti

– Valmet Automotiven strateginen muutos kohti liikenteen sähköistymisen ratkaisuja etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2021 näimme tästä osoituksena kolme akkujen valmistussopimusta autoalan johtavien toimijoiden kanssa, investointeja tuotanto- ja testauskapasiteettiin Suomessa ja Saksassa sekä Valmet Automotiven valinnan ainutlaatuisen Lightyear One -sähköauton valmistajaksi. Lisäksi Valmet Automotive esitteli oman Modular Battery Platform -tuoteperheensä akkujärjestelmän, joka on kehitetty erityisesti työkoneiden ja raskaan kaluston sähköistystarpeisiin. Valmet Automotive on nostanut henkilöautot yhdeksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista, ja on nyt tekemässä samaa myös akkujärjestelmille, toteaa Valmet Automotiven hallituksen puheenjohtaja Jarkko Sairanen.

Henkillöstöllä tärkein roolil

– Valmet Automotive saavutti vuonna 2021 ennätyksellisen hyvän taloudellisen tuloksen, ja taustalla on viime vuosina tehty jatkuva toiminnan kehittäminen. Saavutuksen ohella olemme erityisesti panostaneet henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen. Jatkoimme tehokkaita koronan vastaisia toimia, joiden ansiosta Valmet Automotiven toimipaikoissa ei havaittu yhtään tartuntaketjua. Vuoden 2021 saavutuksissa tärkein rooli on osaavalla ja sitoutuneella henkilöstöllämme, toteaa Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald.

Tilinpäätös

Konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) laskentaperiaatteiden mukaisesti.

* Bruttomyynti esitetään vaihtoehtoisena yrityksen toiminnan laajuuden ja suoritustason mittarina. Se sisältää yrityksen kaikki laskutetut komponentit eli liikevaihdon ja asiakkaille läpilaskutetut materiaalit ja komponentit. Läpilaskutetut materiaalit ja komponentit ovat osia, jotka yritys ostaa päämieheltä tai päämiehen valitsemilta toimittajilta päämiehen neuvottelemaan hintaan.

Kauko Säätäjä: Autojen koeajotko tarpeettomia? Tuskin, päinvastoin!

Kaikki Vuoden Auto Suomessa 2022 -ehdokkaat. Kuva: AuLi/Jari Kohonen.

Ihmisellä on oma luontonsa. Suurelle osalle meistä on nykymaailmassa mahdollista toteuttaa toiveitaan mieltymystensä mukaisesti. Tämä tulee esiin etenkin autojen suhteen.

Valmistajat pyrkivät erilaisten tutkimusten pohjalta näitä toiveita täyttämään. Niiden on profiloitava tuotteensa tietynlaista käyttäjää miellyttämään. Näkyvimmin tämä tulee esiin auton muotoilussa, joka monille saattaa olla se valinnan peruste.

Osalle valinta kohdistuu valmistusmaan eli tekniikan arvostamiseen, ”auton on oltava eurooppalainen”. Tavallisesti se perustuu joko omaan käyttäjäkokemukseen tai yleiseen arvostukseen.

Tuttavapiirissä voi olla elinikäinen Volvo-mies: ”Tällä merkillä olen tottunut ajamaan ja siinä tulen pysymään”.

Myyntitilastot taas kertovat aasialaisten olevan suosiossa. Joskus päätökset perustuvat suorastaan intohimoihin, sitä merkkiä en taatusti hanki! Tutustumiset uusiin autoihin ja uutuusmalleihin, sekä myös uusiin merkkeihin, perustuvat luonnollisesti tiedonhankintaa. Onhan tosin sellaisiakin käyttäjiä, joiden merkin valinta perustuu ”sokkotesteihin”.

Maahantuojat esittelevät uusia malleja luovuttamalla toimittajille autoja koeajoja varten sekä antavat valmistajilta peräisin olevaa tuotetietoutta. Kokonaiskuva, eri käyttäjäryhmiä ajatellen, muodostuu median tutustumis- ja testausajojen perusteella.

Tiedot näiden julkistamisaikatauluista riippuvat medioiden ilmestymisajankohdista. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän päivälehden on mahdollista julkaista skuuppi vaikka seuraavana päivänä.

Ne pystyvät ammattitoimittajien laajan kokemuksen perusteella tuomaan esiin tärkeimmät ominaisuudet ”ensitreffien” perusteella.

Viikoittain sekä etenkin kerran kuukaudessa ilmestyvien lehtien toimittajilla on mahdollisuus syvempään analyysiin. Tutustumis- sekä laajemmat koeajot ovat meille kaikille autonkäyttäjille kiinnostavaa luettavaa.

Seuraavassa ote 10 kertaa vuodessa ilmestyvän autonkäyttäjien ”ammattilehden”, Autoliiton julkaiseman Moottorin toimittaja Jussi Saarisen toteamuksesta uutuuksien koeajojen erilaisuuksista.

Hän tuo esiin erilaiset vaihtoehdot, mitä eroja on pikatutustumisen sekä syvällisemmin kuvaavan artikkelin välillä kysymällä

”Mutta miksi pitää autoa toimituksessa peräti puolen vuoden ajan – eikö tavallinen viikon mittainen koeajo riitä kertomaan, millainen auto on? Tähän on selkeä vastaus. Kokemus nimittäin puhuu, että vasta useammat viikot ja kuukaudet kertovat auton käytettävyydestä kaiken mahdollisen ja ensitutustumisissa havaittujen piirteiden rinnalle nousee mielenkiintoisia sivujuonteita.

Pidemmällä testijaksolla saamme myös kattavan kuvan siitä, miten automalli pärjää erilaisilla käyttäjillä ja meikäläisissä vaihtelevissa keliolosuhteissa. Myös autotestissä mitattuja, valikoiduilla ajolenkeillä todettuja kulutuslukemia on hedelmällistä verrata pidemmällä ajanjaksolla saavutettuihin käytännön litralukemiin. Ja onhan vikojen ja häiriöiden mahdollisuus aina läsnä, ja jos niitä ilmenee, mistä tietenkin raportoimme yksityiskohtaisesti”. (Moottori Jussi Saarinen)

Kaiken tällaisen perusteella voidaan myös todeta, että auton hankintaan on aina liittynyt erilaisia motiiveja, riippuen myös siitä millainen ostaja on. Kysymys lienee hyvin usein luotettavuudesta. Sitä käsittääksemme Jussi Saarinenkin korostaa.

Tässä yhteydessä tulee mieleen amerikkalaisen Fordin pääjohtajan paikalta Chryslerin pelastamiseen palkatun Lee Iacoccan haaste yhtymän autoja mainostaessaan.

”En pyydä ostamaan meidän autojamme siksi, että olet ostanut niitä aiemminkin. Vertaile! Jos ostat auton harkitsematta Chrysleriä, paha juttu – meille kummallekin.”

Mainonta puri, Chrysler nousi aallonpohjasta Amerikan kolmanneksi.

Autoala elää nyt murroksessa

Ostajien kriteerit ovat 2000-luvulla muuttuneet. Monien merkkien kohdalla luotettavuus on kuitenkin ollut kantava voima. Kilpailukeinot ovat myös muuttuneet, koska markkinoille on tullut useita ennen täysin tuntemattomia aasialaisia merkkejä.

Ennen yhteen tai kahteen keskittynyt on saanut edustettavakseen 4-5 uutta, hyvän tunnettuuden omannutta merkkiä.

Alalle on syntynyt monimerkkien supermarketteja. Näin on runsaan valikoiman avulla pystytty varmistamaan ostajien mielenkiinnon säilyminen. Tunnettujen merkkien siivellä heikonkin mielikuvan omaava merkki on noussut ostajia kiinnostavaksi.

Täysin ennen tuntematon tekijä on tutkimusten perusteella 2000-luvulla esiin nostettu maapallon ilmaston hiilipitoisuuksien nopea kohoaminen. Tämän, uhkaksi nousseen ilmiön, vaikutuksesta auton käyttöön ei vielä ole todellista kuvaa.

Taloudellisten seikkojen lisäksi tarkempi tutustuminen vaihtoehtoihin kannattaa. Nykytilanteessa jatkuvasti muuttuva ”pakka” vaatii edelleenkin harkintaa. Tyypillisin harkinnan paikka on käytön mielessä pitäminen.

Muita vaihtoehtoja selvästi kalliimpaa sähköautoa tuskin kannatta harkita, mikäli vuosittaiset ajokilometrit jäävät alle 5000 kilometrin.

Toinen miettimisen paikka on ilmansuojelu eli käyttövoiman valinta. Eihän sähkönkään tuottaminen täysin päästötöntä ole. Kaikista nyt tarjolla olevista ei toistaiseksi ole vertailukelpoista käyttöön liittyvää tietoa.

Ja sitten se valitun ajopelin jälleenmyyntiarvon säilyminen. Se on myös vallitsevasta poliittisesta tilanteesta riippuva arvo. Sitä tuskin paraskaan ennustaja voi määritellä.

Eli sokkotesti kannattaa vaihtaa tietoon. Koeajo sekä terve harkinta kuuluvat järkevän yksilön kalupakkiin arvelee paljon kokenut ja ikänsä autoillut

Kauko Säätäjä
 

Miss MP22 -kisa on käynnistynyt — tässä 10 finalistia

Miss MP22 -finalistit. Kuva: Hans Lehtinen.

Moottoripyörähenkinen Miss MP22 -kisa on käynnistynyt. Pitkät perinteet omaava kilpailu järjestetään tänä vuonna toistamiseen verkossa.

Kymmenen finalistin mukaansa tempaavat esittelyvideot on julkaistu www.mpmessut.fi -sivustolla. Kilpailu huipentuu 8.4. Miss MP22 -kisan finaalin ja voittajan julkistamiseen.

Miss MP -kilpailussa kokonaisuus ratkaisee. Kilpailijoilta haetaan motoristihenkisyyttä, energistä asennetta, valovoimaa, näyttävyyttä ja kykyä ottaa yleisö haltuun.

Finalistit esitellään verkkosivuilla videoin ja kuvin. Motoristit voivat äänestää Motoristien -suosikkia, ja kaikkien 25.3. mennessä äänestäneiden kesken arvotaan Shoei-kypärä.

– Halusimme ehdottomasti järjestää tänäkin vuonna odotetun Miss MP22 -kisan, vaikka MP-messuja ei päästy poikkeusoloista johtuen toteuttamaan. Kiinnostus kisaa kohtaan on jopa kasvanut: loistavia, juuri oikeanlaisia hakijoita on ollut tänä vuonna entistä enemmän. Finalistit edustavat valtakunnallisesti koko Suomea, ja koossa on huikean hieno motoristihenkinen porukka, jolta löytyy oikeanlaista asennetta ja energiaa, kertoo kisan järjestäjä Helena Riihitupa.

Miss MP22 -finalistit

  1. Meiju Järvimäki (22), Kotka: Motoristiperheessä kasvanut Meiju on rakennustekniikan opiskelija. Hän harrastaa näyttelemistä, ratsastamista ja moottoriurheilua. Meijulle on tuttua moottoripyörän rassaaminen, bensan haju sekä öljyläikät ja hän haaveileekin omasta moottoripyörästä. Haaveena on siis siirtyä takaritsiltä itse ajamaan ja näyttämään isälle takavaloja.
  2. Iina Orava (23), Tampere: Räiskyvä Iina on ammatiltaan tanssinopettaja ja hän opettaa lukuisia erilaisia tanssilajeja, muun muassa hip-hoppia ja commercial dance -lajeja. Tanssi on ollut Iinalle myös rakas harrastus koko elämän. Hän tekee, tuntee sekä elää täysillä. Mikäli Miss MP -kisan voitto osuisi kohdalle, Iina olisi valmis tekemään paljon töitä koko sydämellä.
  3. Diana Makasyuk (21), Seinäjoki: Hurjapäinen Diana opiskelee kauppatieteitä ja tekee monipuolisia promootiotöitä. Diana harrastaa urheilua, pianon soittoa ja hyväntekeväisyyttä. Viimeisin tempaus oli leikata pitkät hiukset ja lahjoittaa ne syöpäsairaiden hyväksi. Moottoriurheilu on Dianan kiinnostuksen kohde ja hän hakeutui mukaan kisaan sen energisyyden ja räväkkyyden vuoksi.
  4. Nina Huotari (23), Kajaani: Vauhdikas Nina rakastaa erilaisia moottoriurheilutapahtumia, ja hän on tehnyt niissä töitä myös juontajan roolissa. Vauhti on kiehtonut Ninaa jo aivan lapsesta saakka ja häntä kiehtoo se euforinen tunne, joka tulee, kun painaa kunnolla kaasua. Lavakaipuu veti hänet mukaan Miss MP -kisaan.
  5. Tia-Maria Kelander (26), Jämsä: Motoristi Tia-Maria harrastaa moottoripyöräilyn lisäksi myös laulua ja ratsastusta. Tia-Marialla on tallissa Kawasaki ZX-6R ja lapsuudesta alkaen mukana kulkenut ja monia retkiä kokenut vuoden 1986 vuoden Suzuki PV. Jos kolmas pyörä tulisi täydentämään kokoelmaa, se olisi todennäköisesti Ducati Panigale V4.
  6. Jenna Huhta (29), Helsinki: Tehokas Jenna on varhaiskasvatuksen opettaja ja hänellä on pitkä litania harrastuksia. Aika kuluu ulkoillen, laulaen, lukien, askarrellen, luistellen sekä lenkkeillen. Jenna suunnittelee tehokkaasti ajankäyttöä ja innostuu nopeasti monista uusista asioista. Hän unelmoi prätkäreissusta Italiaan ja Ranskaan.
  7. Emma Nilmanen (32), Joensuu: Golfia ja kuntosalia harrastavan Emma ajoi kevytmoottoripyöräkortin heti kun ikä riitti. Häntä viehättää kaikki moottoriurheilu ja kaksipyöräisissä erityisesti vauhti, joka onkin eniten oma juttu. Ennen Hondalla ajaneen Emman unelmien moottoripyörä olisi tällä hetkellä Ducati Panigale V4.
  8. Ida Holm (21), Turku: Moneen mukaan lähtevä Ida työskentelee tapahtuma-alalla promoottorina ja odottaa tulevia tapahtumia innolla. Hän on toiminut myös viime aikoina Lapissa erilaisissa matkailuun liittyvissä tehtävissä ja tämän lisäksi hän aloitti tammikuussa hallintotieteiden opinnot. Ida on positiivinen, lojaali, heittäytyjä ja hauskaa seuraa.
  9. Laura Heinonen (19), Tampere: Motoristihenkinen Laura on liikunnanohjaaja ja uimavalvoja sekä tekee myös promoottorin töitä. Hän on asunut elämänsä aikana jo neljässä eri maassa. Laura on ollut kiinnostunut prätkistä niin kauan kun muistaa ja mopokortin hän ajoi heti, kun se oli mahdollista. Derbi Sendalla Laura on ajanut ihan täysi-ikäisyyteen saakka.
  10. Sanni Wallin (27), Kokemäki: Energinen Sanni on yrittäjä ja kolmen pojan äiti. Kokkailut, leipomiset, tapetoinnit ja remontoinnit sujuvat Sannilla Elvistä lauleskellen. Sanni rakastaa kameran edessä olemista ja osallistumalla Miss MP -kisaan hän haluaa näyttää lapsilleen, että äitikin voi tavoitella haaveita ja unelmiaan.

Miss MP -kisa järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Tuomaristo valitsee kilpilun voittajan, joka saa 1000 euron rahapalkinnon puhtaana käteen, kuvaussopimuksen Bike powered by Motorrad -lehden kanssa sekä moottoripyöräkorttia varten tarvittavat opinnot, jos sellaisia ei ole vielä käytynä.

Myös perintöprinsessat sekä Motoristien suosikki palkitaan 500 euron rahapalkinnoilla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //