Koti Blogi Sivu 1042

Lisää lasinpesunesteautomaatteja Suomeen

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Neste.

Neste laajentaa touko-kesäkuun 2022 aikana lasinpesunesteautomaattien verkostoa tuomalla automaatteja 17:lle uudelle Neste Express -asemalle Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomessa.

Laajennuksen myötä autoilijat voivat tankata lasinpesunestettä suoraan pistoolista ilman muovipakkauksen ostamista jo yhteensä 62 Easy Fill -automaatilta ympäri Suomen.

Laajentamalla automaattien verkostoa Neste tuo vastuullisemman vaihtoehdon entistä useamman kuluttajan saataville ja vähentää samalla muovijätteen määrää vuositasolla jopa 120 000 muovipakkauksen verran. Tämä vastaa lähes 60 roskalavallista muovijätettä vuodessa.

– Toimme syksyllä 2020 ensimmäiset Easy Fill -automaatit pääkaupunkiseudulle ja laajensimme verkostoa viime syksynä myös muualle Suomeen. Positiivisen vastaanoton ja kasvaneen kysynnän myötä tuomme automaatteja lisää myös Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomen alueille. Automaatilta ostettaessa autoilijan ei tarvitse etukäteen arvioida tarvittavaa pesunesteen määrää tai soveltuvuutta eri vuodenaikojen sääolosuhteisiin. Vajaat muovikanisterit eivät myöskään jää autoon tai päädy sekajätelavoille, sanoo Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen.

Easy Fill -automaatteja löytyy jatkossa aiempien paikkakuntien lisäksi seuraavilta paikkakunnilta: Lappeenranta, Hamina, Porvoo, Kotka, Kouvola, Lahti, Pälkäne, Naantali ja Karjaa.

Uudet lasinpesunesteautomaatit seuraavilla Nesteen asemilla touko-kesäkuussa 2022

  • Neste Express Lappeenranta Uus-Lavola
  • Neste Express Luumäki Rantsilanmäki
  • Neste Express Orimattila Käkelä
  • Neste Express Porvoo Kulloo
  • Neste Express Hamina Hevoshaka
  • Neste Express Tuusula Jokela
  • Neste Express Kouvola Anjalankoski
  • Neste Express Lappeenranta Mutkakatu
  • Neste Express Kouvola Hallituskatu
  • Neste Express Espoo Kivenlahti
  • Neste Express Lahti Ahtiala
  • Neste Express Turku Pitkämäki Manhattan
  • Neste Express Kotka Ratapihankatu
  • Neste Express Naantali
  • Neste Pälkäne Aapiskukko
  • Neste Express Helsinki Tattarisuo
  • Neste Express Karjaa

Kaikki Suomen Easy Fill -asemat löytyvät täältä: neste.fi/easyfill

Easy Fill -automaatteja löytyy Nesteen asemilla myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

If tutki: Kiinnostus sähköautoilua kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Antti Järveläinen.

Täyssähkö ohitti ensimmäistä kertaa bensiinin Ifin kyselytutkimuksessa, kun suomalaisilta kysyttiin minkä uuden auton he valitsisivat, jos ostohinta olisi sama käyttövoimasta riippumatta.

If toteutti käyttövoimatutkimuksen nyt kolmatta kertaa ja täyssähkön suosio on hivuttautunut tänä aikana 16 prosentista 19 prosenttiin. Bensiiniauton valitsisi nyt 18 prosenttia vastaajista (19 % vuonna 2020). Vastaajista yli puolet (50,9 %) valitsisi täyssähkön tai hybridin, jos hankintahinnoissa ei olisi eroa.

Hinta on kuitenkin ostopäätöksessä suuri määrittäjä. Nykyisillä hankintahinnoilla bensiinin valitsisi edelleen 23 prosenttia vastaajista (27 % vuonna 2020) ja täyssähkön 12 prosenttia (9 % vuonna 2020).

Kiinnostus sähköautoilua kohtaan räjähti

Kiinnostus sähköautoilua kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti tänä keväänä, kun Venäjän hyökkäyssota nosti polttoainehintoja ja teki sähköautoilusta taloudellisesti suhteessa aiempaakin kilpailukykyisempää. Ifin kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa, joten jo ennen Ukrainan tapahtumia.

– Jo pitkään odotettu henkilöautoliikenteen sähkösiirtymä vaikuttaakin tapahtuvan Suomessa selvästi nopeammin kuin markkinaennusteissa vielä joitain vuosia sitten uumoiltiin, kommentoi Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.

Sähköautoja on nyt myös saatavilla entistä useammalta autonvalmistajilta eri hinta- ja kokoluokkiin.

Sähköistymistä kuitenkin jarruttavat useiden autonvalmistajien poikkeuksellisen pitkiksi venyneet toimitusajat.

– Myös käytettyjä sähköautoja on jo markkinoilla. Niiden myyntihinnat ovat nousseet kevään aikana kiinnostuksen kasvaessa. Tällä hetkellä kiinnostus sähköautoihin ylittää niiden tarjonnan, kertoo Färkkilä.

Latausmahdollisuudet ja teknologian luotettavuus mietityttävät

Ifin kyselyn mukaan suurimmat syyt olla valitsematta sähköautoa ovat latausmahdollisuuksien vähäisyys ja uusien sähköautojen ostohinta.

– Autoilun kokonaiskustannusten ynnääminen tekee sähköautoilusta kuitenkin suhteessa jo selvästi edellisvuosia kannattavampaa nykyisten hankintatukien ja toisaalta voimakkaasti nousseiden polttoainekustannusten takia, Färkkilä huomauttaa.

Tutkimuksen mukaan myös epäluottamus uuteen teknologiaan on kasvanut. Vastaajista 34 prosenttia kertoi epäluottamuksen teknologiaan syyksi olla valitsematta sähkö- tai hybridiautoa, kun vielä viime vuonna vastaajista vain 23 prosenttia oli sitä mieltä. Myös valmistuksen ympäristöhaittoja pidetään sähköautohankinnan esteenä ja ne syyksi mainitsevien osuus on noussut 35 prosenttiin (30 % viime vuonna).

– Kasvanutta epäluottamusta sähköautojen teknologiaan selittänee uusien sähköautojen lastentaudit sekä se, että aihe on ylipäätään ollut viime aikoina paljon esillä ja mediassa, kommentoi Färkkilä.

Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Vahinkovakuutusyhtiö Ifin toimeksiannosta kuluvan vuoden helmikuusssa. Kokonaistuloksissa (N=1512) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,3 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

 

Nämä henkilöt saivat tänä vuonna moottoriliikenteen ansiomitalin

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Moottoriliikenteen keskusjärjestö.

Vuoden 2022 moottoriliikenteen ansiomitalit myönnettiin kymmenelle ansiokkaasti tieliikenteen toimintaa edistäneelle henkilölle. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka jakoi mitalit 3.5.2022.

Vuonna 2022 ansiomitalin saivat

  • Toimitusjohtaja Antti Ruhanen
  • Johtava asiantuntija Otto Lahti
  • PR- ja viestintäpäällikkö Johanna Laune
  • Viestintäsihteeri Ulla Eskelinen
  • Taksiyrittäjä Markku Ylikulju
  • Tuotekehityspäällikkö Pentti Ala-Maakala
  • Toimitusjohtaja Virpi Pohjola
  • Tekninen johtaja Jouko Sohlberg
  • Kauppaneuvos Heikki Häggkvist
  • Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kyllönen

Moottoriliikenteen ansiomitali myönnetään ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta valtakunnallisen moottoriliikenteen ja sen kehittämisen hyväksi. Ansiomitalin voi saada myös henkilö, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä.

Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien uudet mitalistit mukaan luettuna kaiken kaikkiaan 231 kappaletta. Ansiomitali virallistettiin vuonna 2007.

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö on kahdeksan tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto, Autoliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autokoululiitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto.

Katso tästä aikaisemmat mitalin saaneet.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

 

Volvon raskaiden sähkökuorma-autojen myynti alkaa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Volvo Trucks.

Volvo Trucks on nyt virallisesti avannut tilausjärjestelmän raskaille sähkökuorma-autoilleen Volvo FH:lle, Volvo FM:lle ja Volvo FMX:lle.

Sarjatuotanto käynnistyy syksyllä ja kasvaa asteittain. Sähkökuorma-autojen valmistus alkaa CO2-vapaalla Tuven tehtaalla Göteborgissa.

– Tämä on virstanpylväs Volvo Trucksille. Asiakkaat ovat kiinnostuneita tekemään tilauksia näistä upeista kuorma-autoista. Tähän asti olemme pääosin tarjonneet asiakkaille ja yhteistyökumppaneille aiesopimusten allekirjoittamista, mutta nyt ryhdymme allekirjoittamaan tilaussopimuksia, mikä on suuri askel eteenpäin sähköistymisessä, Volvo Trucksin johtaja Roger Alm sanoo.

Vuonna 2021 Volvo Trucks sai tilauksia, aiesopimukset mukaan lukien, yli 1 100 sähkökuorma-autolle yli 20 maassa.

Volvon keskiraskaat sähkökuorma-automallit Volvo FE, Volvo FL ja Volvo VNR ovat jo sarjatuotannossa. Volvon sähkökuorma-autojen suurimmat markkinat Euroopassa ovat tällä hetkellä Norja, Ruotsi ja Saksa.

Volvo Trucks on raskaiden sähkökuorma-autojen markkinajohtaja Euroopassa 42 %:n markkinaosuudella vuonna 2021, ja sillä on myös johtava asema Pohjois-Amerikassa.

– Hiljaisten, paikallispäästöttömien kuljetusratkaisujen tarjoamisesta on muodostumassa keskeinen kilpailuetu, Alm kertoo.

Volvo Trucksilla on tänä vuonna tuotannossa yhteensä kuusi sähkökuorma-automallia. Volvon sähkökuorma-automallisto, joka kaiken kaupunkijakelusta ja jätteenkäsittelystä kaupunkirakentamiseen ja alueellisiin kuljetuksiin. Yhtiön tavoitteena on, että puolet sen kuorma-autojen kokonaismyynnistä tulee olemaan sähköisiä vuoteen 2030 mennessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

Polttoaineiden kysyntä kasvoi viime vuonna, mutta kulutus on vielä selvästi koronaa edeltänyttä tasoa alempi

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Moottoribensiiniä myytiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 koronatilanteen takia noin 6,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2021 moottoribensiinin myynti kasvoi 2,2 prosenttia koronavuoteen 2020 nähden, mutta kulutus oli edelleen 3,9 prosenttia pienempi kuin ennen koronaa vuonna 2019, todetaan Autoalan tiedotteessa.

– Polttoaineen kysyntää ovat vähentäneet erityisesti etätyön osuuden kasvu sekä autojen keskimääräisen polttoaineenkulutuksen aleneminen. Myös autokannan sähköistyminen vähentää polttoaineenkulutusta. Autokannassa on lähes 30 000 täyssähköautoa ja noin 86 000 ladattavaa hybridiä – jo hieman yli 4 prosenttia henkilöautokannan autoista on ladattavia, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Vuonna 2011 markkinoille tulleen enimmillään 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävän 95 oktaanisen E10-bensiinin osuus myydystä bensiinistä on kasvanut vakaasti viime vuosikymmenen aikana.

Etanoli on uusiutuvaa, joten sen avulla voidaan vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja vähentää fossiilisen bensiinin kulutusta.

Kymmenessä vuodessa 95 E10 -bensiinin osuus myydystä moottoribensiinistä on kasvanut 74 prosenttiin bensiinin myynnistä. Esimerkiksi vielä vuonna 2015 osuus oli noin 63 prosenttia.

E10-bensiini soveltuvuu ylivoimaisesti suurimpaan osaan niistä 95-oktaanista bensiiniä käyttävistä henkilöautoista.

Dieselpolttonesteen myynti väheni vuonna 2020 noin 5,7 prosentilla vuoteen 2019 nähden. Viime vuonna dieselin myynti kasvoi 3,8 prosenttia vuoteen 2020 nähden, mutta dieselin kokonaismyynti oli 2,1 prosenttia koronaa edeltänyttä vuotta 2019 pienempi.

Tieliikenteessä käytettävästä dieselpolttonesteestä suurin osa – noin 70 prosenttia – käytetään kuorma-, linja- ja pakettiautoliikenteessä ja noin 30 prosenttia henkilöautoliikenteessä.

Henkilöautoissa dieselin osuus kokonaisenergiankulutuksesta on viime vuosikymmenen aikana noussut, sillä dieselhenkilöautojen määrä autokannassa on kasvanut noin 50 prosentilla vuoteen 2010 nähden. Kun vielä vuonna 2010 autokannassa oli noin 505 000 dieselkäyttöistä henkilöautoa, oli määrä vuoden 2021 lopussa määrä noin 746 000.

– Dieselautojen osuus kannasta on kääntynyt viime vuosina hienoiseen laskuun. Noin 27 prosenttia henkilöautoista on dieselkäyttöisiä. Dieselkäyttöisten autojen osuus liikennesuoritteesta on suurempi kuin niiden osuus autokannasta, sillä dieselautoilla ajetaan selvästi enemmän kuin bensiinikäyttöisillä autoilla, muistuttaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

Alaikäinen kuljettaja ajoi poliisia karkuun varastetulla autolla

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: CvB.

Eilen kello 02.10 hätäkeskukseen ilmoitettiin Kiteeltä varastetusta autosta. Poliisipartio havaitsi kyseisen auton Kuutostiellä Tikkalassa ajamassa kohti Joensuuta.

Poliisipartion käännyttyä auton perään, kuljettaja kiihdytti vauhtia ja lähti pakenemaan, eikä noudattanut poliisin antamia pysäytysmerkkejä. Poliisiauton nopeus oli suurimmillaan 165 km/h, mutta pakenija jätätti poliisiautoa.

Nopeusrajoitus oli paon aikana 80 km/h ja 100 km/h.

Toinen poliisipartio otti vastaan pakenijaa ennen Reijolaa VT 6:lla levittämällä tielle piikkimaton, johon auton eturenkaat tyhjentyivät. Pakenija jatkoi ajoa tyhjin renkain vielä noin kaksi kilometriä.

Autossa olleet henkilöt otettiin kiinni ja kuljettajaksi osoittautui alaikäinen henkilö.

Poliisi epäilee häntä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

Mercedes-Benzin konseptisähköautolla ajettiin yli tuhat kilometriä yhdellä latauksella

Tekijä
Clas von Bell
-
Perillä Cassisissa vajaan 100 kWh:n akun latauksesta oli jäljellä yhä noin 15 prosenttia, joka auton saavuttamalla kulutuksella olisi riittänyt vielä 140 kilometrin ajomatkaa. Kuva: Mercedes-Benz.

Mercedes-Benz Vision EQXX -sähköautolla ajettiin 1008 kilometrin mittainen maantiereitti taloudellisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Reitti alkoi Saksan Sindelfingenistä, ja määränpää oli Cassis Ranskan Côte d’Azurilla.

Matka ajettiin normaaliteillä muun liikenteen seassa 87,4 kilometrin keskinopeudella 12 tunnissa ja 2 minuutissa, josta taukoihin käytettiin vain 30 minuuttia.

Vision EQXX:n latausluukku oli matkan ajan sinetöity. Perillä Cassisissa vajaan 100 kWh:n akun latauksesta oli jäljellä yhä noin 15 prosenttia, joka auton saavuttamalla kulutuksella olisi riittänyt vielä 140 kilometrin ajomatkaan.

Yhdellä latauksella olisi siis kyetty kulkeman 1 140 km. Mitattu sähkön keskikulutus matkan aikana oli ainoastaan 8,7 kWh/100 kilometriä.

Ennätystuloksen takana ovat konseptimallin monet edistykselliset ratkaisut; ilmanvastuskertoimen Cd-arvo on vain 0,17 ja autossa käytettiin äärimmäisen alhaisen vierintävastuksen Bridgestonen Turanza Eco -renkaita.

Akun vajaa 100 kWh:n energiasisältö vastaa EQS:n lukemia, mutta Vision EQXX:n akun tilavuus on 50 prosenttia pienempi ja 30 prosenttia kevyempi. Vastaavia teknologisia ratkaisuja nähdään Mercedes-Benzin tulevassa sähköautomallistossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

Helsingin vappukaahailusta ei ole noussut esiin viitteitä siitä, että epäilty teko olisi ollut tahallinen!

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Henkilöauto kaahasi vappuaattona Helsingin Pohjoisesplanadilla ja osui useampaan autoon. Kolme ihmistä joutui käymään sairaalassa.

Helsingin poliisi on muun muassa puhuttanut asianosaisia ja selvittänyt tapahtumien tarkkaa kulkua. Onnettomuus tapahtui Pohjoisesplanadilla vappuaattona 30. huhtikuuta noin kello 19. Epäilty on 33-vuotias mies.

Esitutkinnassa ei ole noussut esiin viitteitä siitä, että epäilty teko olisi ollut tahallinen. Poliisi ei siis epäile tässä vaiheessa, että kuljettaja olisi yrittänyt tarkoituksella osua autolla ihmisiin tai ajoneuvoihin.

– Epäillyn lisäksi autossa oli yksi matkustaja. Poliisi on puhuttanut alustavasti sekä epäiltyä että kyseistä todistajaa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lasse Lagerbohm.

Tapausta tutkitaan alustavasti rikosnimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, vammantuottamus, virkamiehen vastustaminen ja niskoittelu. Lisäksi tässä vaiheessa tutkintaa poliisi epäilee törkeää rattijuopumusta. On mahdollista, että rikosnimikkeet muuttuvat tutkinnan edetessä.

Pohjoisesplanadi oli avoinna autoille

Tapahtumat alkoivat, kun poliisipartio näytti epäillylle pysähtymismerkkiä Helenankadun kohdalla Pohjois-Esplanadilla. Syynä oli se, että poliisi pysäytti kaikki ajoneuvot kyseisessä kohdassa. Havis Amandan suuntaan oli vapun juhlinnan takia katusulku, ja poliisi ohjasi autot kulkemaan toista reittiä.

Epäilty jatkoi matkaa huolimatta poliisin pysähtymiskäskystä. Poliisi ei ajanut epäiltyä takaa. Epäillyn ajoneuvo ei ollut varastettu.

– Tämänhetkisten tietojen mukaan kuljettaja suuntasi pysäyttämisyrityksen jälkeen kohti Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin risteystä. Kyseissä kohdassa hänen epäillään törmänneen toiseen autoon, sanoo tutkinnanjohtaja Lagerbohm.

Kuljettajan matka jatkui Aleksanterinkadulle ja siitä Unioninkadun kautta Pohjoisesplanadille. Poliisi epäilee, että kuljettaja törmäsi Pohjoisesplanadille käännyttyään jalankulkijaa jalkaan. Tämänhetkisen tiedon mukaan asianomistaja lensi auton konepellin kautta maahan. Ensihoito saapui nopeasti paikalle.

Epäilty törmäsi osoitteen Pohjoisesplanadi 37 kohdalla useisiin autoihin, joista yksi liikahti ja osui jalankulkijaan. Epäillyn ajoneuvo pysähtyi, ja hän nousi autosta.

Pohjoisesplanadi ei ollut suljettu ajoneuvoilta, eli kuljettaja pystyi ajamaan reittiä normaalisti.

Poliisi selvittää edelleen tapahtumien tarkkaa kulkua

Kolarissa loukkaantui kolme henkilöä, joista yksi oli epäilty. He kaikki saivat hoitoa sairaalassa. Kaksi asianomistajaa ovat päässeet pois sairaalasta.

Poliisi selvittää edelleen tapahtumien kulkua. Esitutkinnassa keskitytään runsaan video- ja kuvamateriaalin purkamiseen sekä osallisten ja silminnäkijöiden puhuttamiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

 

Rekisteröinti: Autoala kärsii merkittävästi komponenttipulasta

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB

Huhtikuussa rekisteröitiin yhteensä 6 431 uutta henkilöautoa, mikä on 27,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.

Tänä vuonna uusia henkilöautoja on ensirekisteröity yhteensä 28 163, joka on 23,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa.

Uusien autojen saatavuus on edelleen poikkeuksellisen huono, sillä koronapandemian aikana kasvanut komponenttipula on syventynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Uusien autojen tilauskannat ovat kasvaneet lähes puolen vuoden rekisteröintejä vastaavaan tasoon, kun tilauskanta on yleensä noin kahden kuukauden rekisteröintien mittaluokkaa.

Huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 12,1 prosenttia oli täyssähköautoja ja 18,5 prosenttia ladattavia hybridejä. Dieselautojen osuus oli 9,4 prosenttia. Täyssähköautojen osuus on tänä vuonna ensirekisteröidyistä autosta ollut 13,6 prosenttia ja ladattavien hybridien 20,0 prosenttia.

Uusia pakettiautoja rekisteröitiin huhtikuussa 788, joka on 28,0 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Pakettiautoja on ensirekisteröity tänä vuonna 3 776, joka on 21,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden ensimmäisen tammi-huhtikuussa.

Kuorma-autoja ensirekisteröitiin huhtikuussa 232, joka on 21,4 prosenttia viime vuoden huhtikuun rekisteröintejä vähemmän. Kuorma-autojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna jääneet noin 13,1 prosenttia viime vuoden vastaavan ajankohdan rekisteröinneistä.

Raskaita vähintään 16 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna rekisteröity 811, joka on 4,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa.

Käytettyjen henkilöautojen kauppaa käytiin huhtikuussa viime vuotta vähemmän. Autoliikkeiden kautta kulkeva käytettyjen henkilöautojen myynti väheni noin 14 prosentilla ja koko käytettyjen autojen kauppa noin 18 prosentilla viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

Selvitys: Paljon ajavan kannattaa vaihtaa sähköautoon — vähän ajavan kannattaa vielä miettiä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Antti Järveläinen.

Vuonna 2021 suomalaisen autokannan keski-ikä oli 12,6 vuotta ja keskimääräinen arvo 6 800 euroa. Autokanta on vanhaa ja matala-arvoista, eikä sen voi väittää olevan ympäristöystävällisimmästä päästä.

Suomalaista autokantaa pyritään kuitenkin muovaamaan sähkökäyttöiseksi vähä vähältä. Yksi tätä varten luotu keino on sähköauton hankintatuki, jota myöntää liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Hankintatukia on kolmea erilaista:

  • Täyssähköisen henkilöauton hankintatuki: 2 000 €
  • Täyssähköisen pakettiauton hankintatuki: 2 000 €, 4 000 € tai 6 000 € pakettiauton koosta riippuen
  • Täyssähköisen kuorma-auton hankintatuki: 2 000–50 000 € kuorma-auton koosta riippuen

Sähkökäyttöisen ajoneuvon hankkivia hellitään siis käytännössä suoralla tuhansien eurojen arvoisella alennuksella. Ovatko sähkökäyttöiset ajoneuvot tästäkään huolimatta taloudellisesti kannattava hankinta, pohdiskellaan Vertaaensin.fi-palvelun tiedotteessa.

Vertailupalvelu VertaaEnsin.fi selvitti, kuinka nopeasti sähkökäyttöinen ajoneuvo maksaa kalliimman hankintakustannuksensa takaisin polttoainesäästön kautta.

Vertailun avainlöydökset

Keskivertosuomalainen ajaa autoa noin 15 000 kilometrin verran vuoden aikana. Tällä ajomäärällä sähköauto maksaa itsensä takaisin nopeimmillaan vajaassa 6 vuodessa ja hitaimmillaan noin 12,5 vuodessa.

Pienillä ajomäärillä sähköauto ei kannata taloudellisesti. Kun vuosittaiset ajot jäävät 5 000 kilometriin, takaisinmaksu tapahtuu nopeimmillaan enää noin 14 vuodessa ja hitaimmillaan noin 41 vuodessa.

Kun ajokilometrit kasvavat 50 000 kilometriin vuoden aikana, takaisinmaksuajat ovat jo erittäin houkuttelevat. Näin paljon ajavalla autoilijalla sähköauto maksaa itsensä takaisin nopeimmillaan alle 2 vuodessa.

Miten vertailu toteutettiin

Vertaa.fi valitsi vertailuun automalleja, joilla oli samasta korimallista sähkömoottorivaihtoehto ja polttomoottorivaihtoehto. Tällöin autot ovat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään.

Vertailussa mukana olleet automerkit

  • Hyundai
  • Opel
  • Peugeot
  • Mini

Vertailussa on mukana autoja, jotka toimivat sähköllä, bensiinillä ja dieselillä. Autojen verotus eroaa toisistaan seuraavanlaisesti.

  • Bensiinillä toimivissa autoissa autovero on sisällytetty auton myyntihintaan. Lisämaksettavaa tulee perusverosta, mutta käyttövoimaveroa ei tarvitse maksaa.
  • Myös dieselillä toimivissa autoissa autovero on sisällytetty myyntihintaan. Lisäksi vuosittain tulee maksaa sekä perusvero että käyttövoimavero.
  • Sähköllä toimivista autoista ei tarvitse maksaa autoveroa. Perusvero ja käyttövoimavero tulevat maksettavaksi normaaliin tapaan. Auton myyntihinnasta on vähennetty sähköauton hankintatuki, joka on Peugeot e-Expert -pakettiauton tapauksessa 4 000 € ja muiden vertailun sähköautojen kohdalla 2 000 €.

Vertailussa ei ole huomioitu vakuutuksia, huoltoja tai auton arvonalenemaa. Sähkön hinnaksi on asetettu 0,3 €/kWh, bensiinin hinnaksi 2,177 €/litra ja dieselin hinnaksi 2,205 €/litra. Hinnat on päivitetty 22.4.2022.

Vertailun tulokset

Kuva: Vertaaensin.fi.

*) Diesel-käyttöisiä

Paljon ajavan kannattaa vaihtaa sähköautoon

Mitä enemmän autoilija ajaa autoa vuoden aikana, sitä enemmän hän säästäisi siirtyessään sähköautoon. Jo 15 000 kilometrin vuosiajolla takaisinmaksuaika on realistinen, mutta takaisinmaksuaika vain paranee siirryttäessä lähemmäs 50 000 kilometriä.

Jos henkilö esimerkiksi työskentelee taksikuskina ja joutuu ajamaan 100 000 kilometriä vuoden aikana, sähköauto voi maksaa itsensä takaisin jo hankintavuotena.

Sähköautoon siirtyminen voi siis tuoda kuluttajalle huomattavia taloudellisia säästöjä auton korkeammasta hankintahinnasta huolimatta. Suurilla päivittäisillä ajomäärillä matkustusmukavuus voi kuitenkin kärsiä sähköauton lataustarpeen vuoksi.

Lisäksi sähkömoottoriset autot toimivat heikommin kovilla pakkasilla, jolloin ne kuluttavat ilmoitettua enemmän sähköä. Ohjenuorana voidaan siis pitää, että mitä etelämpänä autoilija asuu ja mitä enemmän hän ajaa vuoden aikana, sitä kannattavampaa hänen on hankkia sähköauto, todetaan Vertaaensin.fi-palvelun tiedotteessa.

Onko sähköauto taloudellisesti kannattava vaihtoehto? | VertaaEnsin.fi

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //

 

1...1 0411 0421 043...2 675Sivu 1 042 / 2 675