Onnettomuustutkija: Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla

Liikenneonnettomuudet ovat inhimillisiä tragedioita, ja niiden vähentäminen on liikenneturvallisuustyön iso, yhteinen tavoite. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkoin, ja kerätyn tiedon avulla pyritään ehkäisemään vastaavanlaisen onnettomuuden toistuminen.

Ylikomisario Mika Peltola on toiminut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana Varsinais-Suomen lautakunnassa jo 20 vuotta. Hän korostaa jokaisen omaa vastuuta liikenteessä.

Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Heidän harteillaan lepää vastuu tutkia kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja löytää niistä ne tekijät, joihin vaikuttamalla vastaavat tilanteet voidaan tulevaisuudessa välttää.

Tutkijalautakunnissa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Tutkintaa tehdään vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi tutkijalautakuntatyötä, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.

– Onnettomuus on usein monen tekijän summa: pieni väsymys, vähän näkökyvyssä jotain, hiukan ylinopeutta – ja sitten kun tapahtuu jotakin yllättävää, ei tilanteessa enää pärjätäkään. Mutta jos yksikin tekijä saadaan pois taustalta, voi lopputulos olla ihan toinen. Koen olevamme sen velkaa onnettomuuden uhreille, että seuraava onnettomuus ei tapahdu samojen asioiden vuoksi, pohtii Peltola.

Peltola toimii liikennepoliisisektorin johtajana Lounais-Suomen poliisissa. Lautakunnassa tehtävä onnettomuuksien tutkinta on erillään poliisin rikostutkinnasta, ja se suoritetaan onnettomuustutkinnan omien säädösten mukaan. Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet, mutta siinä ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.

Peltolan kokemuksen mukaan ylinopeus on suurin tekijä onnettomuuksien taustalla, ja sen vaikutus perustuu fysiikkaan. Reagointiin on vähemmän aikaa, ja sitten kun osuu, niin törmäysnopeus on kovempi. Toinen tärkeä taustatekijä on ajoterveys.

Kuskin terveydentilassa voi olla asioita, kuten uniapnea tai väsymys, jotka vaikuttavat vireystilaan ja sitä kautta tarkkaavaisuuteen. Väsymys voi johtua joko ajoterveyteen liittyvästä seikasta tai se voi olla täysin itseaiheutettua.

– Vanhenemisellakin voi olla monia vaikutuksia ajoterveyteen, vaikka ikä itsessään ei olekaan sairaus. Toisaalta henkinen kypsyys turvalliseen liikkumiseen vaatii ikää, vastuullisuutta ja elämänkokemusta. Onnettomuuksissa nuoret ja kokemattomuus korostuvat, Peltola summaa.

Yksilötason nollavisio on realismia

Suomessa kuolee liikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuustutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen, ja lautakunnat antavat jokaisen tutkinnan pohjalta liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia. Liikenneturvallisuuden nollavision tavoite on kirjattu vuoteen 2050: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

– Nollavisio eli nolla liikennekuolemaa on luonnollinen tavoite, koska jokainen kuolema on turha. Kaikkien pitäisi miettiä, miten itse voi vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen. Ainahan liikenteessä sattuu jotakin, mutta minun viestini on: ei satu, jos ei pistetä sattumaan. Yksilötason nollavisio tarkoittaa sitä, että minä en kuole, eikä kukaan omasta perheestä. Eli jokainen menee peilin eteen ja kysyy, miksi en toimisi vastuullisesti liikenteessä ja pitäisi huolta siitä, että nollavisio on täyttä realismia, Peltola haastaa.

Peltolan mukaan tieympäristöjen ja ajoneuvotekniikan kehittäminen ovat tehneet liikennettä turvallisemmaksi. Jos ihminen olisi kehittynyt samassa tahdissa, olisi nollavisio paljon lähempänä. Jostain syystä ihminen ulosmittaa tekniikan tuomaa apua turvallisuuteen, ja sitä vastaan pitäisi tehdä enemmän töitä.

– Tarvitaan valistusta ja valvontaa, jotta asenne muuttuisi turvallisuushakuisemmaksi. Toisaalta suljemme usein omat silmämme mahdollisuuksista oppia ja oivaltaa. Monesti onnettomuuksissa kiinnitetään huomio yhteen asiaan, esimerkiksi päihtyneenä ajamiseen, eikä haluta nähdä muita onnettomuuteen johtaneita seikkoja, joita löytyy myös omasta liikennekäyttäytymisestä, arvelee Peltola.

Onnettomuustutkinta noudattaa vakioitua menetelmää, ja tasalaatuinen, kattavasti kerätty aineisto antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä mahdollisimman tarkasti. Kerättyä aineistoa käytetään muun muassa liikenneturvallisuustyössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa. Jokainen yksittäinen tutkinta tuottaa Onnettomuustietoinstituutille materiaalia, jonka avulla voidaan hahmottaa liikenneturvallisuuden kehitystä onnettomuuksien osalta.

Taustatietoa onnettomuustutkinnasta

600 liikenneonnettomuustutkintaa tehnyt Harri Hyytiäinen toivoo malttia liikenteeseen

Surutaloon meneminen pysäyttää kokeneen onnettomuustutkijan

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

2 KOMMENTIT

  1. Varttuneemmat henkilöt ei hurjastele. Nuorilla tulee esiin lpsellisuus,täytyy näyttää miten auto kulkee.Autohan on siirtymistä eri paikkaan,Eikä vastuutonta hurjastelua varten.

  2. Suhteellisesti miettien…tilastokeskuksen mukaan infulenssan lasketaan aiheuttavan suoraan vuosittain yli 400 kuolemaa Suomessa. Vuonna 2020 huumeisiin kuoli 258 ihmistä. Kaatumisen seurauksena menehtyy 1151 ihmistä vuosittain!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here