Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili maanantaina 7. huhtikuuta Hyvinkäällä kuulemassa valtatie 25-kehittämishankkeesta. Valtatie 25 on merkittävä väylä koko Suomelle tavaravirtojen kuljetuksessa sekä huoltovarmuudessa, mutta sen kehitys on jäänyt pahasti jälkeen.
Valtatie 25 eteläpäässä sijaitsee Suomen toisiksi suurin satama, Hangon satama. Toimitusketjut ulottuvat eri puolilta Suomea Hangon sataman kautta maailmalle ja päinvastoin. Hangon satama välittää päivittäin suuria tavaravirtoja laivayhteyksillä, noin 3-4 miljardin arvosta vuodessa.
Hangon satama on muun muassa merkittävä yksikköliikenteessä eli kuorma-autojen, puoliperävaunujen ja konttien kuljettamisessa. Sataman läpi kulkee 350 000 yksikköä vuodessa.
Valtatie 25 on myös merkittävä reitti poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuden turvaamiseksi. Valtatie 25 on pääkaupunkiseudun uloin kehäväylä, jonka sisäpuolisella alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Valtatie 25 yhdistää Helsingistä lähtevät valtakunnalliset päätiet turvaten yhteydet eri puolille Suomea. Poikkeusolosuhteissa valtatie 25 avulla voidaan keventää pääkaupunkiseudun kehäväylien kuormitusta sekä turvata alueen saavutettavuutta.
– Valtatie 25:n merkitys on tunnistettu, toteaa Ranne.
Miksi valtatie 25 kehittäminen ei ole edennyt, vaikka se on yksi vaarallisimmista?
Valtatie 25 on suurten tavaravirtojen välittäjä. Pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu tie suunniteltiin huomattavasti vähäisemmälle liikenteelle sekä pienemmälle kuljetuskalustolle niin pituudeltaan kuin massaltaan. Koska raskas ajoneuvojen koko on kasvanut, myös ohitustilanteet ovat entistä vaarallisempia. Lisäksi valtatie 25 on eniten nopeustasojen vaihteluja sisältävä valtatie Suomessa.
Ohitusalueiden puute sekä sahaavat liikennenopeudet aiheuttavat ruuhkautumista sekä vaarallisia ohitustilanteita. Valtatiellä vuosina 2019–2023 tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa joka kolmannessa oli mukana raskas ajoneuvo. Lisäksi valtatie 25:ltä puuttuvat riista-aidat ja riistaonnettomuuksia tapahtuukin tiellä lähes 300 vuodessa.
Suurien liikenneonnettomuuksien määrä tekee valtatiestä 25 nykyisessä kunnossaan yhden Suomen vaarallisimmista.
Liikenneministeri Lulu Ranne kysyykin, miksi valtatie 25 kehittäminen ei ole edennyt, vaikka kaikki elementit ovat kohdallaan?
Valtatie 25 haasteet ovat tunnistettu pitkään, mutta tien kehittäminen on jäänyt pääkaupunkiseudun liikenteen edunvalvonnan jalkoihin. Sen lisäksi ettei valtatie 25 vastaa edes nykyvaatimuksiin, alueelle on jo rakenteilla sekä suunnitteilla lisää logistisia investointeja, jotka tulevat kuormittamaan valtatie 25 aluetta entisestään.
– Valtatielle 25 tarvitaan akuutisti toimenpiteitä, huomauttavat valtatie 25-kehittämishankkeen toimijat.
Liikennemäärät tulevat kasvamaan entisestään
Pääkaupunkiseudun logistinen alue on täynnä ja siirtymässä kohti VT25:n aluetta. Yksi alueelle sijoittuvista on Keskon Onninen ja K-Auto, joka on yksi Suomen suurimmista logistiikkakeskuksista ja se otetaan käyttöön syksyllä 2025.
Lisäksi Keskon uusi päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus rakentuu Nurmijärvelle tulevien vuosien aikana. Sekä Onnisen että uuden logistiikkakeskukseen pohjoisesta nelostieltä tuleva liikenne ajetaan VT25:n kautta.
– Pelkästään Keskon uusien keskusten myötä liikenne tulee moninkertaistumaan VT25:llä, mainitsee Keskon aluejohtaja Mika Sivula.
Toimivat liikenne- ja logistiikkaverkostot ovat erittäin tärkeitä Suomelle
Ministerin Ranteen mukaan nykyisen hallituksen panostukset liikenteeseen ovat jo nyt suurempia kuin edellisten hallitusten aikana. Suomi on maa, jossa raideliikenteellä ei voida ratkaista logistiikan tarpeita.
Suomessa kumipyöräliikenteen osuus on yli 90 prosenttia koko Suomen tavaraliikenteestä, joten toimivien liikenne- ja logistiikkaverkostojen merkitys on erittäin tärkeää niin kotimaan kuljetuksille kuin vientiteollisuudelle.
– Olemme pitkien etäisyyksien kumipyöräliikennettä tarvitseva maa, Ranne toteaa.
Lulu Ranne kutsui valtatie 25-kehittämishankkeen tapaamista hyväksi sekä hänen avustajansa Tuomas Sorsa kehui hanketta loistavaksi. Tapaamisessa Lulu korosti hallituksen vahvaa sitoutumista liikenneinfran kehittämiseen.
