Autokannasta jo yli 10 prosenttia on ladattavia autoja. Vuonna 2024 ensirekisteröidyistä autoista liki puolet oli ladattavia. Täyssähköautojen osuus oli 29,5 prosenttia ja lataushybridien 20,1 prosenttia. Osuudet laskivat hieman vuodesta 2023, jolloin vuosien 2021-2022 komponenttipulan aikaan tilatut autot tulivat ensirekisteröintiin.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on korkealla uusien sähköautojen ensirekisteröinneissä kuten muutkin Pohjoismaat. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2024 oli Norjassa 88,9 prosenttia, Ruotsissa 35 prosenttia ja Tanskassa 51,5 prosenttia. EU:n keskiarvo sähköautojen ensirekisteröinneissä tammi-marraskuussa oli 13,4 prosenttia.
Kappalemäärissä mitattuna täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä on Suomessa kuitenkin vaatimaton, 21 868 kappaletta vuonna 2024, eikä vastaa päästötavoitteiden vaatimaa vauhtia.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustin on edistänyt henkilöautojen sähköistymistä
Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä työsuhdeautoista kasvoi jo 45,1 prosenttiin. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuodesta 2021 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste jatkuu vuoden 2029 loppuun asti.
”Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla. Näin yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus hankkia uudehko vähäpäästöinen auto. Verokannusteen jatkaminen oli hallitukselta tärkeä päätös ja on ylivoimaisesti edullisin päästövähennystoimi taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.