Liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja tapahtui vuonna 2019 kaikkiaan 99 480. Määrä laski vajaa kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vahingoista lähes puolet (45 %) tapahtui parkkipaikoilla, todetaan Onnettomuusinstituutin tiedotteessa.
Vuoden 2019 liikennevahingoista 82 prosenttia oli omaisuusvahinkoja ja 18 prosenttia henkilövahinkoja. Henkilövahinkoon johtaneita liikennevahinkoja tapahtui 17 776. Loukkaantuneita oli 23 008 henkilöä, joista 313 sai vakavia vammoja.
– Liikennevahinkojen määrää ei ole saatu merkittävään laskuun. Viime vuonna vahingot vähenivät alle kolmella prosentilla edellisestä vuodesta. Henkilövahinkojen määrässä ei ole tapahtunut suotuisaa kehitystä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Viranomaisten valmisteilla oleville liikenneturvallisuusstrategioille ja niiden perusteella tehtäville turvallisuustoimenpiteille on todellakin suuri tarve, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa tiedotteessa.
Yleisin liikennevakuutuksesta korvattu vahinko vuonna 2019 oli peruutusvahinko. Liikennevahingoista lähes joka kolmas (30 %) tapahtui peruutettaessa.
– Parkkipaikoilla tapahtuvia kolhuja voi välttää ajamalla parkkiruutuun läpi tai peruuttamalla siihen, sillä poisperuuttamisessa on enemmän riskejä. Lumisella kelillä kannattaa ennen liikkeelle lähtöä puhdistaa lumet ikkunoiden lisäksi myös auton mahdollisten tutkien ja kameroiden edestä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty vinkkaa tiedotteessa.
Valtaosa (76 %) vahingoista tapahtui henkilö- tai pakettiautoilla ajaneille, kun tarkastellaan pysäköintialueiden ulkopuolella tapahtuneita vahinkoja.
Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden vahingot vähenivät – osuus vakavista vammautumisista silti suuri
Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden yksittäisvahingot vähenivät viime vuonna huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Yksittäisvahinko tarkoittaa sitä, ettei vahingossa ollut muita osallisia kuin mopoilija tai moottoripyöräilijä itse ja mahdollisesti heidän kyydissään matkustaneet.
Moottoripyöräilijöiden yksittäisvahinkoja tapahtui 1 459, mikä on noin 300 vähemmän kuin vuonna 2018. Mopoilijoiden yksittäisvahinkoja tapahtui 1 522, mikä on puolestaan lähes 200 vahinkoa vähemmän edeltävään vuoteen nähden.
Toisaalta kolmannes (33 %) liikennevakuutuksesta korvatuista vakavista vammautumisista tapahtui moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille.
Myös moottorikelkkailijoiden osuus (7 %) vakavasti vammautuneista on korkea kelkkojen määrään nähden. Mopoilijoiden, moottoripyöräilijöiden ja kelkkailijoiden vammautumiset kattoivat kaikkiaan 40 prosenttia liikennevakuutuksesta korvatuista vakavista vammautumisista.
Katso tästä muita juttuja Onnettomuustietoinstituutista.
– Mopoissa, moottoripyörissä ja moottorikelkoissa ei ole umpinaista koria ja siihen liittyviä turvalaitteita, kuten esimerkiksi turvavöitä. Siksi näillä ajoneuvoilla tieltä suistuessa tai kaatuessa ollaan hyvin alttiina loukkaantumiselle, kun turvalaitteiden antama suoja puuttuu, Räty huomauttaa.
Vuonna 2019 isoimmat kolaripiikit ajoittuivat tammikuulle
Viime vuonna eniten liikennevahinkoja tapahtui tammikuussa. Tammikuussa oli monta päivää, jolloin liikennevahinkoja tapahtui yli 500. Keskimäärin vahinkoja tapahtui viime vuonna 270 päivässä.
– Viime vuoden tammikuulle osui monta päivää, jolloin liikennevahinkoja oli tuplaten keskivertopäivään verrattuna. Valitettavasti monena noista päivistä myös loukkaantumisia tapahtui keskimääräistä enemmän, Räty kertoo.
Missä kolaroidaan eniten?
Tarkastele liikennevahinkoja sähköisessä portaalissa
Vuoden 2019 liikennevahinkotilannetta kuntatasolla on koottu liikennevahinkotilaston kärkikuntaliitteeseen. Lisäksi vuoden 2019 liikennevahinkoaineistoja voi tarkastella OTIn Liikennevahinkoportti-palvelussa, joka sisältää liikennevakuutuksesta korvatut vahingot kaikkiaan kymmeneltä vuodelta. Portaalissa vahinkoja voi tarkastella useasta eri näkökulmasta, esimerkiksi paikkakuntakohtaisesti. Avoin ja maksuton portaali löytyy osoitteesta www.oti.fi/liikennevahinkoportti