Ensimmäinen päivä toukokuuta vietettävällä kevään tulon juhlalla on pitkät perinteet. Ne ulottuvat Saksaan aina keskiaikaan saakka.
Germaanisissa maissa se on ollut kesän alkamisen päivä. Päivää vietettiin 700-luvulla eläneen ja pyhimykseksi julistetun nunnan, nimeltä Walborga, muistoksi. Suomenkieleen siitä muodostui naisen nimi Valpuri.
Keski-Euroopassa, samoin kuin Suomessakin, kevään tuloa juhlistettiin erilaisin muotomenoin ja uskomuksin, päästämällä karja laitumelle, tekemällä taikoja ja polttamalla kokkoja.
Myös noidat esittivät tärkeätä roolia.
Tänä päivänä Vappu-perinteisiin kuuluu meillä sima, mielellään kotitekoinen, ja tippaleivät sekä ilmapallot ja serpentiinit.
Lisää juhlallisuutta tuovat tietenkin kuohuviini sekä samppanja. Vappu tänään merkitsee iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen sekä ylioppilaiden juhlapäivä.
Ylioppilaiden Vapun viettoon on aina kuulut melkoinen annos riehakkuutta. Siitä kertoo linjurin katolla iloisesti kättään heilutteleva nuorimies. Kiertoajeluihin tulivat sen ajan pienikokoiset linja-autot, mutta kuten kuvista näkyy, kelpasi tuolloin jo kuorma-autokin.
Teksti: Usko Sipilä.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
