Historian havinaa: Täristellen kovapyörillä, vaiko ilman varassa pehmeämmin matkaten

Tältä Michelin-ukko näytti 1898. Kuva: Wikipedia.

Lähes kaikki ihmisen elämä perustuu kamppailulle. Milloin on kyse ruuasta, milloin turvallisuudesta milloin mukavuudesta. Viimemainitusta on kyse tässäkin jutussa.

Ilmakumirenkaiden historia vie meidät 1800-luvun loppupuolelle. Siellä skotlantilainen eläinlääkäri John Boyd Dunlop keksi vuonna 1887 polkupyörään tarkoitetun ilmatäytteisen kumirenkaan, jolle haki patentin 1888.

Hevosvaunujen korvaajaksi ilmaantuivat polttomoottorilla kulkevat automobiilit 1880-luvulla.

Näiden pyörät olivat suora kopio hevosvaunuista.

Uusi keksintö, ilmalla täytetty polkupyörän rengas, oli käytössä jo vuonna 1891, kun ammattikilpapyöräilijä Charles Terront voitti Pariisi-Brest-Pariisi – kilpailun. Hän käytti Èdouard Michelinin ideoimia, irrallisella sisäkumilla varustettuja renkaita.

Ilmakumirenkaiden valmistaminen hevosvaunuihin ja myös silloin vielä harvoihin autoihin yleistyi. Renkaiden kestävyyttä oli lähdettävä testaamaan.

Michelin-ukko 1925 Leipzigin messuilla. Kuva: Suomen Kuvalehti 1925 / 38.

Sopiva areenakin löytyi, Pariisi-Bordeaux-Pariisi, silloisten automobiilimerkkien kesken suoritettu kilpailu.

Siihen Micheliniltä ilmoittauduttiin kolmella autolla. Epäonneksi osoittautui autojen merkkivalinnat.

Ensimmäinen L´Hirondelle (pääskynen), ei käynnistynyt sylinteriseinämän halkeaman johdosta.

Toinen auto oli nimeltään L´Araignée (hämähäkki), Michelinin omistajaveljesten itse valmistama. Sen kilpailutaru päättyi jo ennen alkamistaan auton törmättyä puuhun kuljettajan toheloinnin vuoksi.

Kolmanneksi lähtijäksi oli valittu L’Éclair (salama), Daimlerin venemoottorilla varustettu Peugeot.

Tämän ongelmaksi koitui autolle päivää ennen kilpailuja sattunut onnettomuus. Sen takapyörät lukkiutuivat ja rikkoutuneet lyhdyt sytyttivät auton tuleen. Auto saatiin korjattua, mutta miehistö kieltäytyi lähtemästä kisaan.

Veljesten oli itse startattava, nuorempi Édouard puikkoihin ja André koneenkäyttäjäksi. Kilpailussa he jäivät viimeisiksi ja koko ajo hylättiin liian hitaana.

Autojen kehityksen myötä ilmarenkaat yleistyivät nopeasti. Uusia renkaiden valmistajia ilmaantui markkinoille. Uranuurtajiin kuuluneen Michelininkin oli panostettava tuotteidensa myyntiin.

Valmistaja osallistui vuonna 1894 pidettyyn Lyonin maailmannäyttelyyn. Siellä mukana olivat myös molemmat Michelinin veljekset.

Tuotteita katsellessaan Édouard havaitsi päällekkäisistä renkaista rakennetun pinon. Idea hänen aivoissaan syntyi välittömästi. Mitäpä jos tällä kasalla olisi käsivarret! Silloin se näyttäisi mieheltä. Ajatus jäi kytemään hänen aivoissaan.

André tunsi ranskalaisen piirtäjän Marius Rossilloinin, taiteilijanimeltään O´Galop = kiitolaukka.

Tavatessaan taiteilijan tämä esitteli hänelle työn, jota oli tarjonnut saksalaisella panimolle. Siinä tukeva realistisen oloinen mieshahmo kohottaa oluttuoppiaan. Ehdotusta ei hyväksytty.

Näin Michelin-ukko on muuttunut. Kuva: Michelin.

André ihastui kuitenkin näkemäänsä ja ehdotti ihmisen korvaamista rengaspinosta tehdyllä ihmisfiguurilla.

Syntyi nykyisen näköinen hahmo, joka pitää käsissä karkeita kappaleita, jotka rikkovat renkaita.

Rengasukon käsissä sekä sivuilla on rikki menneiden kilpailijoiden figuureja. Ylpeänä Rengasukko toteaa ”Nunc est bibendum”, nyt on juotava.

Michelin-ukon sivulla tekstit C´est á dire: A Votre Sante eli malja terveydellesi. Michelin-rengas juo esteitä. Tämän seurauksena Michelin-renkaat ottavat helposti huomioon tieliikenteen vaarat. (Olisiko ollut kyseessä niiden vettä syrjäyttävä kuviointi?)

Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.

Rengas-ukkoa käytettiin etenkin kansainvälisissä näyttelyissä. Oheisena kuva Leipzigin messujen ajalta, jolloin Rengas-ukoksi pukeutunut mies jakelee kadulla näyttelyyn liittyviä kutsuja. Huomiota se on herättänyt meidänkin maassamme. Siitä osoituksena kuva Suomen Kuvalehdessä vuodelta 1925 numerossa 38.

On todettava, että teknisen tuotteen ”inhimillistäminen” on ollut loistava ratkaisu. Sen huomionherätysvaikutus on toistasataa vuotta ollut käsittämättömän tehokas.

Teksti: Usko Sipilä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here