Autoala toppuuttelee kansaa, ei sähköauton hinta putoa sitä tahtia, mitä jotkut ennusteet lupaavat.
Autoalan Keskusliiton vuosikokousseminaarissa käsiteltiin tänään laajasti kuinka autoala voi omalta osaltaan tukea EU:n Suomelle asettamien päästötavoitteiden toteutumista.
Joissakin ennusteissa on povattu, että sähköauto jo vuonna 2025 olisi hintakilpailussa tasaveroinen polttomoottoriautoon. Autoalan mukaan näin on tuotantokustannusten osalta kuitenkin vasta noin 2030.
Seminaarin lehdistötilaisuudessa huomautettiin kuitenkin, että nyt kyse on tuotantokustannuksista nykyisen tiedon ja tekniikan mukaan. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi akkuteknologiaan voi tulla uusia ratkaisuja, jotka voivat pudottaa tuotantohintoja.
Kuluttajahinnat voivat toki olla aikaisemmin kilpailukykyisiä, jos valmistaja tai maahantuoja haluaa painottaa myynnin täyssähköautoihin, ja hinnoittelee ne esimerkiksi pienemmällä katteella.
Euroopassa päästöille tiukat raamit
Valmistajille asetettujen hiilidioksidipäästöjä koskevien tavoitearvojen merkitys ajoneuvotekniikan kehitykseen on erittäin suuri. Euroopassa on tällä hetkellä muita maanosia kunnianhimoisemmat uusille autoille asetetut hiilidioksidipäästöjen tavoitearvot.
Ensimmäiset tavoitearvot asetettiin jo vuonna 2009. Pian lähestyvän vuoden 2021 keskimääräinen tavoitearvo on 95 g/km.
Tämä siis tarkoittaa sitä, että vuoden 2021 loppuun mennessä autonvalmistajan koko tuotannon keskimääräinen hiilidioksidin päästöarvo pitää olla enintään 95 g/km. Tähän lukemaan päästäkseen pitää valmistaa myös hybridejä ja sähköautoja.
Euroopassa on valmisteltu ensi vuosikymmenen tavoitearvoja jo useiden vuosien ajan ja ne laajenevat ensimmäistä kertaa nyt myös kuorma-autoihin.
Vuosien 2025–2030 raja-arvot henkilöautoille hyväksyttiin EU-parlamentissa maaliskuussa 2019.
Vuoden 2025 tavoitearvo on 15 prosenttia ja vuoden 2030 tavoitearvo 37,5 prosenttia vuoden 2021 arvoa alempi. Käytännössä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähkö- tai hybridivoimalinjoja, sillä perinteisellä polttomoottorilla tavoitteita on vaikea saavuttaa.
Sähköistyminen etenee lähivuosina nopeimmin hybridiautojen kautta
Autoalan laatimassa käyttövoimaennusteessa sähköisten autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa vielä lähivuosina maltillisesti ja sähköistyminen etenee nopeimmin hybridiautojen yleistymisenä.
Myös bensiinin ja dieselin kysyntä jatkuu vakaana, mutta osuudet alenevat ja antavat tilaa yleistyville vaihtoehtoisille polttoaineille.
Bensiini- ja dieselautojen osuudet sisältävät myös hybridivoimalinjoja sisältäviä vaihtoehtoja, jotka parantavat merkittävästi perinteisten polttomoottoriautojen energiatehokkuutta.
Täyssähköautojen osuuden henkilöautojen ensirekisteröinneistä on ennakoitu kasvavan Suomessa noin 9 prosenttiin nykyisestä 0,6 prosentista vuoteen 2025 mennessä.
Ladattavien hybridien ensirekisteröintien ennakoidaan vilkastuvan selvästi nopeammin, noin 16 prosenttiin, kun osuus viime vuonna oli 4,1 prosenttia.
Sähköautoja (täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä) on autoalan peruskäyttövoimaennusteen mukaan autokannassa vuonna 2030 noin 360 000. Jos käyttövoimaennusteessa huomioitaisiin autoalan ilmastostrategian ehdotukset nousisi sähköautojen määrä reilusti yli 500 000:een.
Latausverkosto tärkeä reunaehto sähköauton hankinnalle
Sähköautojen yleistymistä jarruttaa autojen korkeamman hankintahinnan lisäksi epävarmuus sekä akkujen toimintasäteestä että latausmahdollisuudesta.
Autoalan oman liikennebarometrin alustavien tulosten mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis hankkimaan ladattavan hybridin ja noin 40 prosenttia täyssähköauton. Epävarmuus latausmahdollisuuksista vaikuttaa kuitenkin noin 80 prosentilla sähköauton hankintaan.
Sähköautojen kysynnän edistämiseksi autoala on esittänyt työsuhdekäytössä olevien autojen verotusarvon porrastamista hiilidioksidipäästöihin siten, että alle 95 g/km päästötasolla laskennallista verotusarvoa alennettaisiin.
Tämä lisäisi selvästi sähköautojen kysyntää, sillä työsuhdeautomarkkinoilla sähköautojen hankinnalle ei ole yhtä suuria esteitä kuin kotitalouksissa.
Lisäksi erityisesti asuntoihin tulisi rakentaa latauspaikkoja. Myös työsuhde-etuna toteutettavien kotilatauspaikkojen verotusarvoa tulisi alentaa.
Latausinfratukea tulisi kohdentaa ensisijaisesti asuntojen latauspaikkojen rakentamiseen, sillä vaikka pikalatausasemien määrä kasvaisikin, suurin osa latauksista tehdään tulevaisuudessakin kotona, Autoalan tiedotteessa todetaan.