Raskaan kaluston sähköistyminen on Suomessa vielä hidasta. EU:n jäsenmaissa tänä vuonna ensirekisteröidyistä kuorma-autoista 3,8 prosenttia on ollut sähkökäyttöisiä ja Suomessa 2,6 prosenttia. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien kuten kaasun osuus uusista kuorma-autoista on Suomessa 8 prosenttia kun se muualla EU-maissa jää keskimäärin 3 prosenttiin.
Tarvitaan monipuolista toimenpidepalettia, jotta raskaan liikenteen ajoneuvoissa mahdollistuisi nopeampi siirtymä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
”Suomen on hyödynnettävä tehokkaasti EU:n tarjoamat välineet käyttövoimamurroksen nopeuttamiseen. Uutena välineenä meillä on EU:n sosiaalinen ilmastorahasto, jonka kautta olisi mahdollista rahoittaa vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintakannustin alle 10 henkeä työllistäville mikroyrityksille. Pienimpien yritysten on kaikkein haastavinta investoida ja saada rahoitusta uuteen, vähäpäästöiseen kalustoon”, painottaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksessa yksi pullonkaula on rahoituksen heikko saatavuus. Rahoituksen saamista helpottaisi, jos valtio myöntäisi Finnveralle valtuuden toimia välittäjänä rahoitusta hakevan mikroyrityksen ja InvestEU-instrumentin välillä.
Alihyödynnetty InvestEU -ohjelman kestävyystakaus on tarkoitettu helpottamaan mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saatavuutta, esimerkiksi yritysten sähköautohankintoihin.
Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen keskeinen elementti on riittävän tiheä ja raskaan liikenteen tarpeet huomioon ottava jakelu- ja latausinfra. Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfran rakentaminen edistää paitsi liikenteen päästöjen vähentämistä, myös parantaa kuljetus- ja logistiikka-alan ja koko elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja sitä kautta koko Suomen kilpailukykyä.
