Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin tuore käyttövoimakysely osoittaa, että raskaan liikenteen vihreää siirtymää hidastavat edelleen tankkausverkoston puutteet sekä korkeat hankinnan, käytön, ja huollon kustannukset.
Liikennekäytössä oli maaliskuun lopussa 234 sähkökäyttöistä ja 1044 kaasukäyttöistä kuorma-autoa, joista 565 käyttää paineistettua ja 479 nesteytettyä kaasua.
Näitä uusiutuvia käyttövoimia käyttäviä kuorma-autoja on yli 300 yrityksessä, kertoo SKALin helmi-maaliskuussa 2026 toteuttama käyttövoimakysely. Kysely lähetettiin näille 300 yritykselle ja vastaus saatiin 56 yritykseltä.
Vastanneista yrityksistä lähes kaksi kolmesta käyttää nesteytettyä kaasua (LBG/LNG) ja noin viidennes paineistettua kaasua (CBG/CNG). Sähkökalustoa hyödyntää 14 prosenttia vastaajista. Sähköä on käytössä erityisesti kevyessä jakeluliikenteessä. Verrattuna vuoden 2022 kyselyyn, on raskaimpien, yli 60 tonnin yhdistelmien osuus noussut.
Suurin osa näistä raskaimmista yhdistelmistä käyttää nesteytettyä kaasua, mutta myös paineistettua kaasua ja sähköä käyttävissä on raskaita yhdistelmiä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista 60 prosentilla oli nesteytettyä kaasua käyttävä tai käyttäviä ajoneuvoja.
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävät yritykset näkevät suurimpina hyötyinä pienemmät päästöt, asiakasvaatimuksiin vastaamisen ja osin myös alemmat käyttökustannukset. Lähes puolet vastaajista kertoo käyttövoimakustannusten pienentyneen dieselkalustoon verrattuna.
Arjen haasteet kyselyssä vahvasti esiin, energian jakeluverkosto puutteellinen
Sähkökuorma-autojen latausverkosto on vielä suppea. Näin ollen sähkökuorma-autot ladataan pääosin omalla varikolla tai terminaalissa esimerkiksi kuorman lastauksen tai purkamisen yhteydessä. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen tankkaus onnistuu julkisissa tankkauspaikoissa ja pääsääntöisesti kuljetusreitin varrella, mutta osin joudutaan käyttämään myös merkittävästi reitiltä poikkeavia tankkauspaikkoja.
Uusilla käyttövoimilla ajetaan pääsääntöisesti vakioituja ja säännöllisiä reittejä.
Erityisesti kaasukalustolla liikennöivät kritisoivatkin tankkausasemien toimintavarmuutta ja harvaa verkostoa. Häiriöt asemilla, kaasun saatavuusongelmat sekä pitkät poikkeamat reiteiltä vaikeuttavat liikennöintiä ja lisäävät kustannuksia.
– Kaasutankkausasemat ovat usein epäkunnossa ja korjausajat pitkiä, kuvasi yksi vastaajista.
Hinta korkea, hankintatuki olisi tervetullut
Moni yritys kokee myös, että vaihtoehtoisen käyttövoiman kalusto on edelleen liian kallista suhteessa dieselvaihtoehtoihin. Yli kaksi kolmesta vastaajasta totesi hankintahinnan olevan olennaisesti korkeampi kuin dieselkalustossa. Lisäksi niin käyttö- kuin huoltokustannusten koetaan kasvaneen erityisesti paineistetulla kaasulla toimivassa kalustossa.
– Autot ovat todella kalliita verrattuna dieselautoihin. Lisäksi kaasun hinta on kallista. Yllätyksenä myös Traficomille maksettavat verot ovat kaksinkertaiset verrattuna dieselautoon, vaikka luulisi, että uusiutuvaa energiaa huomioitaisiin verotuksessa huojentavasti, eräs vastaaja kritisoi.
Vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen myönteisesti: lähes 68 prosenttia vastaajista hankkisi nykykokemuksen perusteella uudelleen vaihtoehtoista käyttövoimaa käyttävän ajoneuvon.
Valtion hankintatuella oli suuri merkitys erityisesti sähkökuorma-autojen ja nesteytetyllä kaasulla toimivien kuorma-autojen hankintaan.
Kysely osoittaa, että kuljetusalalla on valmiutta vähäpäästöiseen siirtymään, mutta se edellyttää investointeja infraan, toimintavarmuutta sekä ennakoitavaa tukipolitiikkaa. Yritysten mukaan erityisen tärkeää olisi kehittää kaasun ja sähkön jakeluverkostoa sekä varmistaa, ettei vaihtoehtoisten käyttövoimien kustannuskilpailukyky heikkene suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.
Investoinnit edelleen 90-prosenttisesti dieselkalustoon
SKALin kuljetusbarometriin 2/2026 vastanneista 577 kuljetusyrityksestä 27 prosenttia on investoimassa kalustoon seuraavan neljän kuukauden aikana.
Näistä 91 prosenttia tulee kohdistumaan dieselkalustoon, 11 prosenttia nesteytettyyn kaasuun, kuusi prosenttia sähköön ja viisi prosenttia paineistettuun kaasuun. Joillakin yrityksillä on aikeita investoida eri vaihtoehtoihin.
Investointiaikeita laskee kallistuneen dieselin aiheuttama kustannusnousu ja näin alan heikko kannattavuus. Dieselin kallistuminen ei ole lisännyt kuljetusyritysten aikeita investoida vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Helmi-maaliskuussa 2026 suoritettuun käyttövoimakyselyyn vastasi 56 yritystä. Kohderyhmänä olivat yritykset, joiden käytössä on yksi tai useampia sähköllä tai kaasulla toimivia kuorma-autoja.
Koko käyttövoimaselvityksen pääset lukemaan täällä.
