Autotoday testasi: Mitsubishi Eclipse Cross PHEV 2.4 Black Edition 4WD — varteenotettava vaihtoehto

Autotoday:n koeajossa oli vuoden 2024 mallia oleva Mitsubishi Eclipse Cross 2.4 PHEV lataushybridi.

Teksti: Juha Remes

Eclipsen ulkonäkö on kulmikas ja osin moderni. Vastaavasti ilme sisätiloissa on hyvin ristiriitainen. Siellä ulkoinen olemus muuttuu konservatiivisen perinteiseksi. Kaikea autossa ohjataan kytkimillä kuten on perinteenä autoissa ennen. Tämä jakaa varmasti kuljettajien mieltymyksiä, osa pitää Teslamaisesta yhden näytön periaatteesta, lukuisten applikaatioiden saatavuudesta, kun vastaavasti osa pitää enemmän tällaisesta perinteikkäästä auton ”käyttöliittymästä”.

Kuva: Juha Remes.

Ajoaikainen kytkimien operointi on varmasti turvallisempaa, kuin tietokoneruudun operointi ja applikaatioiden selailu. Henkilökohtaisesti koen turvallisemmaksi ajaa autoa, josta löytyy tarpeellisimmat toiminnallisuudet helposti kytkimillä tai vivuilla, käden ulottuvilla, joita voi operoida myös autoa ajaessa, siirtämättä katsetta tiestä pois näyttöruudulle.

Ehkä tässä on yksi selitys mikseivät japanilaiset insinöörit ole siirtyneet täysin ruutupohjaiseen käyttöliittymään.

Koeajoauton sisätilat ovat kiitettävän tilavat. Autoon mahtuu hyvin neljä aikuista ja silloin takana istuville jää mukavasti jalkatilaa. Matkustaminen jopa kolmella aikuisella takaistuimella sujuu auton kokoluokka huomioiden kohtuullisesti.

Kuva: Juha Remes.

Tavaratilaa on myös riittävästi, kun useissa hybrideissä tavaratilaan on akkujen sijoittelun takia jouduttu tekemään huomattaviakin kompromisseja.

Nyt koeajossa ollut auto juontaa juurensa vuoden jo 2013 sekä 2015 julkistetuista XR-PHEV ja XR-PHEV II versioista, joiden peruilta Mitsubishi Eclipse Cross tuli ensikertaa markkinoille vuonna 2017.

Auton varustelu ja hinnoittelu

Malliston hinnat alkavat 35 990 eurosta ylöspäin. Mallivaihtoehdot ovat: Inform Plus, Adventure Edition, Intensive Navi, Black Edition sekä Instyle Plus, tarjoten eri sisältöisiä varustelupaketteja.

Kuva: Juha Remes.

Koeajoversiossa, Black Edition-mallissa on kaksi erillistä sähkömoottoria, yksi etuakselilla 60kW ja toinen taka-akselilla 90kW, mahdollistaen hyvin tasapainoisen nelivedon ajovakaasti. Bensamoottorina on 2,4-litrainen voimanlähde, jota hyödynnetään tuottamaan generaattorin avulla latausenergiaa sähkömoottoreille mahdollisten 177 hevosvoimaisen tehokokonaisuuden autolle. Autossa ei ole perinteistä vaihteistoa lainkaan. Vääntömomenttia saadaan kahdella sähkömoottorilla yhteensä 332 Nm.

Nämä voimapesät tuottavat varsin vaatimattoman 10,9 s kiihtyvyyden 100 km/h, ja huippunopeus 162 km/h jää varsin pieneksi muihin vastaaviin hybrideihin verrattuna.

Kun näitä suoritusarvoja katseli, syntyi pieni huoli koko auton suorituskyvyn riittävyydestä. Kohtuullisen vaatimaton suorituskyky, kuinka auto kykenee selviytymään maantieohitusten kiihdytyksistä? Sama miettii jokainen autoa harkitseva.

Kuva: Juha Remes.

Koeajoauton lisävarustevalikoimaan sisältyivät: lämmitettävä ohjauspyörä, ajoakun lämmitys, kuljettajan istuimen sähkösäätö, puolinahkaverhoilu, lämmitettävä ohjauspyörä, lämmitettävät takaistuimet, Mitsubishi remote control system, mukautuva ajonopeussäädin, multi around monitor-camera system, pysäköintitutkat edessä sekä takana, TomTom-navigointijärjestelmä, 18 tuuman alumiinivanteet, sähkötoiminen takaluukku, kuolleenkulman varoitin, risteävän liikenteen varoitus perutuksen yhteydessä, virheellisen kiihdytyksen estojärjestelmä, mustat sivu helmat, led-ajovalot, led-päivävalot, led-sumuvalot edessä, metalliväri sekä aktiivinen ajovakauden ja pidonhallintajärjestelmä. Eli varsin hyvä varustelukokonasiuus.

Autolle tulee valmistajan 5-vuoden takuu ja koeajoauton hinta varusteiden kanssa oli 44 387 euroa sekä 1 602,02 euroa autoveroa eli yhteensä 46 590 euroa.

Kuva: Juha Remes.

Koeajoon valmistautuessa

Koeajon suorittamisessa pyrin toimimaan ilman manuaaleja tai käyttöopastuksia. Exclipse vaikutti hyvin selvältä, perinteikkäät kytkimet ja vivut olivat hyvin loogisia. Ne olivat helposti saavuttavia, joten mitään erityistä opettelua ei liikkeelle lähtöön tarvita.

Itse olin kokenut myös TomTom- navigaattori käyttäjä niiltä ajoilta, kun autoissa ei vielä ollut navigaattoreita ollut juuri integroituna, ja ne piti hankkia autoon itse imukupilla asennettavaksi. Mielestäni TomTom toimii varsin hyvin, ja erityisesti siihen oli valmiiksi saatavilla nopeusvalvontakamerat sekä muut paikalliset sovitukset.

Kuva: Juha Remes.

Tietokoneruudun ulkoasu muistuttaa vanhaa radiota ulkonäöltään, kun molemmista alareunoista löytyy pyöreät vanhan radion säätimet, kuin toinen ”äänen voimakkuudelle” ja ”toinen radiokanavien virittämiseen”. Toki tässä näytössä oli lukuisia muitakin toiminnallisuuksia.

Näyttöruutu on pienehkö vuoden 2024 automalliksi.

Kuljettajalle ja apukuljettajalle on mukavasti tilaa, ja kyynärtuki osui hyvin niin keskikonsoliin kuin oven tukeen antaen käsitukea ajamiseen. Olisin toisaalta toivonut jalkojen pituuteen tukea pituussuuntaisella säädöllä sillä, istuin oli hivenen lyhyt ja itse en ole edes pitkä jalkainen, joten varmasti pidempi jalkaisille kuljettajille, sen tarpeellisuus olisi vieläkin suurempi.

Apukuljettajan istuimen korkeussäädön puuttuminen heikensi apukuljettajan tienäkyvyyttä olleen myös yksi puute istuinsäädöissä. Se varmasti lienee korjattavissa, jos hankkii sähkösäädöt molempiin etuistuimiin.

Kuva: Juha Remes.

Ajonäkyvyys on Eclispsessä hyvä. Isot taustapeilit tarjoavat hyvän näkyvyyden joka suuntaan ja käytössä oli useita kuljettajana ajamiseen liittyviä avustusjärjestelmiä, kaistavahti, mukautuva ajonopeuden säätö sekä ylinopeusvaroitus. Mukautuvan ajonopeussäädön aktivointi tuotti vähän vaikeuksia, ennen kuin siihen tottui, mutta muuten kaikki hallintalaitteet palvelivat hyvin tarkoitustaan. Kokonaisuutena ajomukavuus on oikein hyvä.

Autossa on ajomukavuuden parantamiseksi eri säätövaihtoehtoja lumiselle, hiekkaiselle, asfalttipinnoille sekä tavalliseen, että säästeliääseen ekoajamiseen.

Koeajon suorittaminen toteutettiin vaihtelevissa olosuhteissa

Koeajomme suoritettiin kesäolosuhteissa niin voimakkaassa rankkasateessa, kuin kuivalla kesähelteellä. Ajoa tuli moottoritiellä, eri kokosilla maanteillä, hiekkatiellä sekä hyvin maastoisella mökkitiellä. Polttoaineen kulutus tasaantui tarkkaan 6 litraan 100 kilometrillä koeajon aikana.

Kuva: Juha Remes.

Koeajon keskikulutus poikkesi valmistajan ilmoittamasta 2 litran kulutuslukemasta paljon. Tätä selittää se, että matkaetäisyytemme olivat osin pitkiä, jolloin sähkölataus kului loppuun jo matkan alkutaipaleella, ja matka taittui pääosin bensamoottorin avulla tuotetulla sähköllä.

Valmistajan ilmoittama 45 km matkasäde sähkölle jäi toteamatta, sillä mittaristosta ei käy täysin ilmi milloin sähkölataus loppuu, missä vaiheessa generaattori alkaa tuottamaan sähköä bensiinillä sähkömoottoreille.

Auton kääntösäde oli auton kokoon nähden pieni, ja se oli varsin ketterä niin pienillä kadulla, kuin kauppakeskusten ahtailla parkkipaikoillakin. Hyvin hallittava ja mukava ajettava kaikissa olosuhteissa. Ehkä hivenen jäykkä ohjaus vaatii voimaa kuljettajalta, ja se saattaa tuntua vähän raskaalta voimakkaasti ohjaustehostettuihin autoihin verrattuna. Itse pidän kuitenkin sellaisesta ohjauksesta, jolla myös saa paremman ajotuntuman.

Kuva: Juha Remes.

Auton suorituskyky oli kuitenkin ennakkoluuloista poiketen riittävä. Ohittaminen ja kiihtyvyys olivat sopivia suomalaiseen maantieajoon ja ohittaminen myös satasen vauhdissa onnistui sujuvasti. Ehkä auton sähkömoottoreiden reagoiminen kaasun painallukseen toteutuu pienellä viiveellä, mutta se ei ollut mitenkään häiritsevää. Jarrut ovat todella tehokkaat ja niiden käyttö vaatii myös vähän alkuun totuttelua.
Mitä enemmän koeajoa jatkettiin, sitä paremmalta auto tuntui.

Auton sisälle ei juuri tiemelua tullut häiritsevästi, eikä moottorin äänet kuuluneet kovin voimakkaalta edes nopeudella 120 km/h.

Kuva: Juha Remes.

Auton maavara on suuri, joka kohottaa kuljettajan sopivasti korkeammalle tiestä antaen hyvän ja kattavan näkyvyyden joka suuntaan. Lisäksi kovassa sateessakin auto oli sen verran korkealla, että näkyvyys ympärille säilyi hyvänä. Auton alusta tuntui ajossa varsin jäykältä, jolloin auton reagointi teissä oleviin monttuihin tuntuu jonkin verran voimakkaasti koko korissa, mutta siitä huolimatta ajotuntuma ja auton tasapaino säilyvät taaten hyvän ajettavuuden koko ajan.

Positiivista oli myös laajasti kuudella suuttimella etuikkunan pesevä lasinpesuri. Se oli tehokas ja poisti huomattavasti keskimääräistä paremmin myös itikan jälkiä.

Kokonaisuutena auto tuntui hyvältä suomalaisissa tieolosuhteissa. Vaikka auto vaikuttaa konservatiivisen vanhanaikaiselta, ja vaikkakin sen sisäilme ei juuri ole seurannut viimeistä trendikehitystä, se toimii hyvin. Auto on mukava, toimiva, sopuisasti ajettava ja erityisesti kohtuu luokassaan hintainen. Mielestäni hinta-laatusuhde toimii tässä autossa hyvin, mikäli auton valinnassa ei painota liikaa ulkonäköä, tai ajotietokoneen applikaatiokirjoa.

Kuva: Juha Remes.

Mittaristo on varsin yksinkertaisen perinteikäs, mutta samalla selkeä.

Tämä auto soveltuu varsin hyvin kaupunkiajoon, sekä pienemmille matkoille, jolloin selvitään sähköllä ja säästetään ajokustannuksissa. Sähköllä ajosäde on valmistajan mukaan 45 km joka voisi olla vähän enemmän.

Kuljettajan ajoasentoon nähden ja näkyvyys eri suuntiin oli hyvä. Helppous auton pysäköimisen parkkihalleissa oli joustavaa pysäköintitutkat edessä ja takana, yhdessä selkeän kameranäytön kanssa. Auton liikuttelu sujui pienessäkin tilassa riittävän ketterästi. Negatiivista oli jäykkä ohjaus, joka vaatii vähän enemmän ponnistelua ohjauspyörän pyörittämiseen erityisesti paikalla ollessa.

Kuva: Juha Remes.

Muita koeajossa esiin tulleita huomioita

Autoon on myös mahdollista hankkia vetokoukku, jota koeajoautossa ei ollut tarjolla. Ajoneuvon vetokyvyksi valmistaja ilmoittaa, 1 500 kg.

Auton tavaratila on melko suuri ja sinne mahtuu mukavasti niin urheilijoiden pelikasseja kuin jokunen matkalaukkukin.

Yhteenvetoa

Kokonaisuutena Eclipsen koeajo oli positiivinen kokemus. Se on hyvin varteen otettava vaihtoehto hybridiautoa harkittaessa, joka soveltuu hyvin moniin eriajo-olosuhteisiin, vaikka talviajo jäikin vielä testaamatta. Mielestäni nelivetoista plug:in hybridiä harkitsevan kannattaa käydä itse kokeilemassa, mutta ehkä kannattaa varata koeajoon vähän enemmän aikaa, ja testata autoa kunnolla omiin käyttötarkoituksiin eri käyttötilanteissa.

Kuva: Juha Remes.

Hinta on kohdallaan, kun autoa verrataan muihin saman kokoluokan autoihin, ja niille, jotka kantava huolta hybridien takuusta, saa 5-vuoden takuun autolle.

Mitsubishi Eclipse Cross PHEV 2.4 Black Edition 4WD

  • Polttomoottorin teho: 2.4 litraa joka generoi sähköä auton kahdelle sähkömoottorille 60kW (82 hv) edessä sekä 70kW (95 hv) takana. Autossa on käytettävissä pikalataus sekä periteinen latauspistoke.
  • Moottoreiden maksivääntö: 332 Nm.
  • Kiihtyvyys: 10,9 sek. (0-100 km/t) ja huippunopeus 162 km/h
  • Valmistajan ilmoittama yhd. kulutus: 4.3l/100km (CO2 päästöt 46g).
  • Polttoainesäiliö: 43 litraa
  • Omamassa: 2425 kg.
  • Tavaratila: 359 l.
  • Vetotapa: neliveto
  • Akseliväli: 2670 mm
  • Pituus: 4545 mm, leveys: 1805 mm ja korkeus 1685 mm
  • Maavara: 184 mm
  • Vetokyky: 1500 kg.
  • Alkaen hinta: 35 990 euroa
  • Koeajoauton hinta: 46 590 euroa

Teksti: Juha Remes

Lue myös

Autotoday testasi: Mitsubishi Colt 1.6 Hybrid Instyle — hyvä valinta perheen kakkosautoksi

Autotoday testasi: Mitsubishi Outlander PHEV – katumaasturi ympäristöä arvostavalle

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän