Kun Liikenneturva kysyi kesällä* kuljettajilta näiden kokemuksista liikenteessä viimeisen vuoden ajalta, 15 prosenttia kertoi ajaneensa niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtamista rattiin.
Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm evästää ottamaan väsymyksen vakavasti. Nyholm korostaa, että nukahtamisen lisäksi myös vireystilan lasku kasvattaa onnettomuusriskiä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla**.
– Ratissa väsyneenä sinnittelevä kuljettaja on todennäköisesti jo ylittänyt tai ylittämässä oman toimintakykynsä rajat. Kun väsymys iskee, kuljettajan tarkkaavaisuus herpaantuu, silmänräpäysten kesto pitenee ja tästä voidaan liukua mikrouneen. Mikrounen aikana kuljettaja ei huomioi ympärillään tapahtuvia asioita tai edes huomaa, että valot sammuu. Väsyneenä kuljettajan kyky arvioida omaa ajokuntoaan on heikentynyt, Nyholm selventää.
Autoilijoista peräti 15 prosenttia on viimeisen vuoden aikana ajanut niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin.
Ehkäise väsymystä ennakoimalla
Kellojen siirron myötä monen on justeerattava vuorokausirytmiään. Liikenneturvan viime vuonna toteuttamassa kyselyssä*** joka viides kuljettaja kertoi tuntevansa olonsa usein väsyneeksi talviaikaan ajaessaan. Kolme viidestä kuljettajasta olisi valmis jättämään ajamisen väliin väsymyksen takia.
Nyholm muistuttaa, että tahdonvoima ei riitä väsymyksen selättämiseen.
– Kuljettajat pyrkivät usein kompensoimaan väsymystä keinoilla, jotka mahdollistaisivat edelleen ajamisen. Pitemmän päälle väsymystä voi torjua vain nukkumalla. Jos väsymys yllättää kesken ajon, paras keino sen taltuttamiseen on matkan keskeyttäminen. Jos se ei ole mahdollista, voi juoda kahvia tai muuta kofeiinipitoista ja ottaa sen jälkeen vartin tirsat, sillä kofeiinin vaikutus alkaa viiveellä, Nyholm vinkkaa.
Tuloksia Liikenneturvan kyselystä: joka viides kuljettaja kertoi tuntevansa olonsa usein väsyneeksi talviaikaan ajaessaan. Kolme viidestä kuljettajasta olisi valmis jättämään ajamisen väliin väsymyksen takia.
Huolehdi ajokunnosta – aina
Talviaikaan siirtymisen kynnyksellä Liikenneturva kampanjoi ajokunnon merkityksestä. Päihteiden lisäksi ajokuntoon vaikuttavat niin flunssat, lääkkeet, tunnekuohut kuin väsymyskin. Nyholm korostaa, että ajokunnosta laajemmin tulisi puhua vielä lisää. Yksi tärkeä teema on väsymys.
– Kuljettajan ajokunnolla on merkittävä vaikutus ajamisen turvallisuuteen. Omasta ajokunnosta tulisi olla kartalla ennen ratin taakse asettumista. Vaihtoehtoiset ratkaisut ajamiselle kannattaa miettiä etukäteen. Oli sitten ratkaisuna ajon siirtäminen, keskeyttäminen, tauottaminen tai joko kuskin tai kulkumuodon vaihtaminen, tärkeintä on, että vain ajokuntoisena ajetaan, Nyholm toteaa.
Viisi vinkkiä ajokunnon huomiointiin
- Aja vain ajokuntoisena. Matkustajana seuraa myös kuljettajan vointia.
- Vältä väsymys ajossa nukkumalla matkaa edeltävänä yönä vähintään 6 tuntia. Ota tarvittaessa torkut ennen matkaa. Huomioi, että moni lääke voi väsyttää.
- Tauota riittävästi ja huomioi pysähdykset myös matka-ajassa.
- Vältä ajamista sairaana. Kipeänä levätään. Myös tunnekuohut vaikuttavat ajokuntoon- älä pura stressiä tai pahaa mieltä liikenteessä.
- Kun ajat, et ota. Muista, että alkoholi voi vaikuttaa vielä seuraavanakin päivänä.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia liikenteestä touko-kesäkuun vaihteessa 2022. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1005 henkilöä, joista autoilevia oli 81 prosenttia.
**Kun kyseessä on moottoriajoneuvon tai moottoriajoneuvojen välinen kuolonkolari.
***Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti marras-joulukuussa 2021 Kantar TNS Oy. Kyselyyn vastasi yhteensä 1064 henkilöä.
Palkitseeko valtio tai palkitsevatko vakuutusyhtiöt raittiita kuskeja? Eivät palkitse ja syy on taas siinä onnettomassa ”tietoturvassa”, jonka nimissä kaikki hyvä ja järkevä uhrataan. Puhallusratsioista olisi helppo kerätä henkilön ”raittiustilastoa” jonka mukaan määräytyisivät liikennevakuutus- ja kaskomaksut. Raha on paras konsultti ja viinamäen asioissa jopa ainoa konsultti. Nyt kerätään vain ylinopeustilastoja, jotta raittiita kuskeja päästäisiin rahastamaan. Tyhjällä motarilla 130 ajava ei vaaranna jänistäkään, kun taas koulun kohdalla kännissä kolmeakymppiä ajava vaarantaa suurinpiirtein kokonaisen luokallisen ihmislapsia. Kännissä ajelu ei lopu ennenkuin viranomaisen tekopyhyys loppuu. Tai se edes myönnetään.
Kännikuskeille olisi myös helppo(terkkarissa pintapuudutuksessa) asentaa antabuskapseli vatsaonteloon eli sen verran syvälle, ettei sitä sieltä omin keinoin pois saisi. Törkeää ihmisoikeuksien loukkaamista tottakai mutta ainoa keino lopettaa tai edes vähentää ”alkoholista johtuvia liikennehaittoja” eli suomeksi kännisten viikatemiesten niittämää satoa.