Bensiini on nyt Suomessa keskimäärin liki 30 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten, mutta polttoaineenkulutus on suomalaisille autoilijoille autossa toissijainen ominaisuus.
Polttoaineenkulutus ei valtaosalle suomalaisautoilijoista lukeudu auton tärkeimpiin ominaisuuksiin. 66 prosenttia autoilijoista ei lue polttoaineenkulutusta kolmen tärkeimmän ominaisuuden joukkoon. Asiaa ei muuta se, onko hankittava auto uusi vai käytetty.
Bensiinin ja dieselin hinnan jyrkkä nousu on ollut viime aikoina iso puheenaihe. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vielä kiihdyttänee hinnannousua.
Katso tästä muita Tori.fi-juttuja.
Euroopan komission tiedotuksen mukaan 95-oktaaninen bensiinin oli helmikuun lopussa Suomessa keskimäärin 29 prosenttia hintavampaa kuin vuosi aiemmin.
50 litran tankillinen bensiiniä maksaa nyt keskimäärin 20 euroa enemmän kuin viime helmikuussa. 50 litraa dieseliä maksaa keskimäärin 23,5 euroa enemmän kuin silloin.
– Polttoaineenkulutus voi hyvin vaihdella eri autoissa vaikkapa 3 litraa sadalla kilometrillä. Kun vain joka kolmas suomalaisautoilija suuremmin pohtii kulutusta autoa hankkiessaan, voinee sanoa, että siinä olisi yksi simppeli uusi tapa reagoida polttoainekustannuksiin, Tori Autojen liiketoimintajohtaja Jenni Tuomisto sanoo.
– Se, että melko harva kiinnittää autossa suuremmin huomiota polttoaineenkulutukseen, voi olla osasyy siihenkin, että polttoaineen hinnannousu nostattaa niin voimakkaita tunteita. Jos ei ole totuttu tarpeeseen huomioida asiaa. Ja nyt yhtäkkiä tarvetta onkin, Tuomisto lisää.
Käytetyn ostajia ei ekologisuus hetkauta
Auton ulkonäkö on tärkeimpiä seikkoja 28 prosentille autoilijoista. Auton brändi puolestaan 24 prosentille autoilijoista.
– On ehkä hieman yllättävää, että auton ulkonäkö on keskimäärin tärkeämpää käytetyn auton ostajille kuin uuden ostajille. Brändi sen sijaan on tärkeämpi seikka uuden ostajille, Tuomisto kommentoi.
Suomessa käytetyn auton ostajalle auton hinta on seikkana paljon merkittävämpi kuin uuden auton ostajalle. Käytetyn auton ostajille hinta on keskimäärin selkeästi tärkein asia. Joka toinen heistä lukee sen kolmen tärkeimmän ostokriteerin joukkoon.
– Uuden auton ostavista 62 prosentille auton hinta ei ole keskeisimpien kriteerien joukossa. Hinta on keskimäärin uuden auton ostajillekin tärkein tekijä, mutta ei selkeällä erolla. Myös juoksevia korjaus- ja ylläpitokuluja uuden auton ostajat miettivät huomattavasti vähemmän kuin käytetyn auton ostajat. Korjaus- ja ylläpitokulut näkee keskeiseksi 15 prosenttia käytettyjen ostajista. Uuden ostajista vastaava osuus on 9 prosenttia, Tuomisto kertoo.
Iso eroavaisuus näkyy myös ympäristöystävällisyyden huomioimisessa. Uuden ostajille ekologisuus on keskimäärin merkittävästi tärkeämpää kuin käytetyn auton ostajille.
Uuden ostajista 12 prosenttia sanoo ympäristöystävällisyyden tärkeäksi seikaksi, käytetyn ostajista vastaava osuus on 3 prosenttia.
– Liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on Suomessa 12,5 vuotta. Se on suomalaisen liikenteen suurin yksittäinen ympäristöhidaste. Vaikuttaa, että ympäristötietoisuus ei ratkaise tätä haastetta, Tuomisto toteaa.
Noin 80 prosentille auton merkitys on keskeinen
Muista ominaisuuksista käytettyjen autojen ostajille ovat tärkeitä muun muassa istumapaikkojen lukumäärä ja kuljetustilavuus. Uusien autojen ostajille taas tärkeitä ovat esimerkiksi turvallisuus, jälleenmyyntiarvo ja tuore teknologia.
– Auton kiihtyvyys ja suorituskyky on erityisen tärkeää vain joka kymmenelle autoilijalle Suomessa. Iso linja tuntuu olevan sellainen, että käytetyn ostajat miettivät varsin painotetusti kustannuksia lyhyellä tähtäimellä sekä auton kokoa. Uuden ostajille kustannukset eivät ole niin tärkeitä, vaan korostuvat arvon säilyminen ja turvaaminen, Tuomisto päättää.
Suomalaisille autoilijoille auton merkitys arjessa on keskeinen. Noin 80 prosentille heistä oma auto on joko ainoa tai yleisin keino liikkua paikasta toiseen.
Tiedot selviävät Tori.fi:n joulukuussa tutkimusyhtiö Advice A/S:llä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1036 suomalaista, jotka ovat hankkineet auton 12 viime kuukauden aikana. Vastaajista oli naisia 54,3 prosenttia, miehiä 45,5 prosenttia ja 0,2 prosenttia muunsukupuolisia.
Tekniikka ja Talous, tältä päivältä: ”Putinin Venäjä saa pelkästään Euroopasta 660 miljoonan euron vientitulot öljystä ja kaasusta joka päivä” -tuolla luulisi olevan merkitystä, vai onko sittenkään?