Autot ajavat itsekseen, se ei ole enää mitään uutta. Puikoissa oleva tekoäly ei välttämättä ole vielä ihan valmis, vaan tekoäly on edelleen autokoulussa. Nyt sille pyritään opettamaan tilanteita, jotka ihmisten mielestä ovat sellaisia, joita on syytä varoa.
Microsoftin tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, millaisissa tilanteissa ihmiset pelkäävät, ja sitten opettamaan tekoälylle samat asiat.
Lähtökohtana on, että varominen ja pelkääminen ovat ihmiskuskille hyviä ominaisuuksia, ne pitävät sen hengissä. Niinpä robokuskille olisi hyvä opettaa, miten pelätään.
Ihmismäisen rattikäyttäytymisen selvittämiseksi tutkijat asettivat koehenkilöiden sormiin antureita, jotka mittasivat sykettä, ja antoivat heidän sitten ajaa ajosimulaattoria.
Tuloksena saatiin dataa, jossa koehenkilöiden sykkeet nousivat tietyissä tilanteissa. Dataa käytettiin autoa ohjaavassa tietokoneohjelmassa, joka on siis robokuskin aivot.
Tutkijat totesivat, että pelkäämään opetettu roboauto tekee 25 prosenttia vähemmän virheitä kuin vastaava ohjelma ilman pelkodataa. Tutkijat vertasivat uutta ohjelmaa tilanteeseen, jossa ohjelmaa opetettiin tekemään päätöksiä vain esteiden läheisyyden perusteella. Päätelmät olivat, että pelkodata sisältää arvokasta tietoa tilanteista, joita on syytä varoa.
On hyvä huomata, että robokuski ei osaa oikeasti pelätä, ohjelmalla ei ole mitään sellaista, jota voitaisiin sanoa tietoisuudeksi tai tunteeksi.
Ohjelma on vain joukko sääntöjä, jotka määrittelevät, millaisten ehtojen vallitessa täytyy tehdä mitäkin. Ohjelma on vain kasa tunteetonta koodia. Ihmisten havainnot ja reaktiot niihin voidaan luoda säännöiksi ja sitten ohjelmaksi. Niillä roboauto sitten sompailee eteenpäin.
Ehkä tekoäly pääsee joku päivä autokoulusta ja saa ajokortin.
Tutkimuksesta kertoivat mm. Tieteen kuvalehti ja Science.
