Neljä eri kuljetustoimintoja harjoittavaa tytäryhtiötä omistava Suomen Taksi Group Oy on merkittävä työllistäjä Jyväskylässä ja sen lähikuntien alueella.
Konserni työllistää yli sata kuljettajaa, toimiston vahvuus on kymmenen työntekijää ja se on viiden viimeisen vuoden aikana kasvanut 30 auton talosta 120 auton kokonaisuudeksi.
Konsernin liikevaihto muodostuu lähes kokonaan sopimusliikenteestä ja kunnallisista kuljetuksista. Autoilla ajetaan Jyväskylän lisäksi koulu- ja sote-kuljetuksia Laukaassa, Korpilahdella, Muuramessa, Hankasalmella, Niemisjärvellä, Äänekoskella, Joutsassa, Toivakassa ja Saarijärvellä. Lisäksi toimintaan kuuluvat sairaalasiirtoajot, palvelubussikyyditykset, Jyväskylän keskustan linjaliikenne sekä Palokan ja Vaajakosken palveluliikenneajot.
– Kokonaisliikevaihdostamme ei taida kymmentä prosenttia kertyä kuluttaja-asiakaspuolelta. Sote-kuljetuksiemme toimivuus on palauteen mukaan hyvä. Sen sijaan Kela-kyydeissä ei ole mitään katetta. Ne ajetaan tappiolla. Kela-ajoja ajetaan täyteajoina sen takia, että saamme kuljettajan työpäivän täyteen. Me pärjäämme volyymilla, Koljander huomauttaa.
40 vuotta alalla
Yrittäjä Mauri Koljanderin ura kuljetusalalla käynnistyi 24. lokakuuta 1983, kun hän siirtyi SP Lehtoselle ajamaan invataksia sekä tilausliikenteeseen linja-autoa. Vuonna 1987 Koljander hankki ensimmäisen oman autonsa ja ryhtyi yrittäjäksi. Seuraavana vuonna Jyväskylään perustettiin invataksikeskus, jolloin yritykseen mukaan tulivat Olli-Pekka Saarela sekä hänen isänsä Niilo.
Vuonna 2001 Niilon jäädessä eläkkeelle, Mauri ja Olli-Pekka jäivät kahdestaan jatkamaan yritystoimintaa. Yrittäjäkaksikon työnjako on se, että Mauri toimii yrityksessä hallituksen puheenjohtajana ja Olli-Pekka toimitusjohtajana.
Koljander toimii myös Suomen Esteettömät ja Paaritaksit ry:n puheenjohtajana. Yhdistyksen tehtävänä on muun muassa valvoa Suomessa henkilöliikenneluvalla toimivien paaritaksi ja/tai esteetöntä taksitoimintaa harjoittavien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.
Tamlansin korityöt
Konsernin koulu- ja sote-kuljetuksista vastaava tytäryhtiö Jyvässeudun Taksiautot Oy on ostanut korityöt nykyiseltä Tamlansilta jo 1990-luvun alusta alkaen. Auto-ostot yhtiön on jo vuosien ajan keskittänyt Veholle Mercedes-Benziin.
– Nykyinen Tamlans on ollut meidän pääsiallinen koulu- ja invataksitoimittajamme jo reilut 30 vuotta. Kun yhtiön alkumetreillä Reijo Lehti teki auton niin se oli kunnossa. Ei tarvinnut pelleillä eikä leikkiä ja korjailla jälkikäteen. Toimitukset toimivat ja autot kestivät. Ei ole tarvinnut pelätä, että hajoaako joku korityövaiheessa tehty paikka. Tamlans on aina rakentanut toiminnallisia autoja, ja se linja on pitänyt, Koljander summaa.
Lue myös: Sähköisten pikkubussien istuinten kiinnitysongelmaan kehitetty ratkaisu
Myös Tamlansin rakentamien autojen esteettisyys ja ulkonäkö miellyttävät silmää.
– Meillä on pitkä yhteistyö, jossa laatu on pitänyt. Tamlans on ykköstoimittajamme. Esimerkiksi tänä vuonna olemme varustaneet ja rakennuttaneet Tamlansilla kymmenen uutta Mercedes-Benz Sprinteriä, ja ensi vuodeksi meillä on hankintasopimus kymmenestä uudesta lisää.
Koljander toteaa, että yhtiöiden vastavuoroisuus toimii erinomaisesti.
– Sprintereiden istuinjärjestys on niin sanottua ”jyväskylän mallia” eli olemme sen kehittäneet ja Tamlans on sen toteuttanut, ja samaa mallia myydään myös muille taksiyrittäjille. Tamlans ottaa erityistoiveemme hyvin huomioon.
Autokalustopuolella Veho ja Mercedes-Benz on yhtiön ykköshankintalinja.
– Sprinter-automallina on meille sopivan kokoinen, monikäyttöinen ja riittävän tilava koululaiskuljetuksiin. Koulukuljetuksiin sisältyy myös pyörätuolikuljetuksia, ja samoilla autoilla pystymme ajamaan kouluajojen ulkopuolella myös sote- ja Kela-kuljetuksia.
– Olemme toimineet käytännössä koko historiamme Mercedes-Benzin kanssa. Luotamme Mersun varmuuteen, toimivuuteen ja pitkäikäisyyteen.
Itse ajavat autot tulevaisuutta
Koljander ennustaa, että lyhyellä aikavälillä henkilökuljetusalan tulevaisuus näkyy käyttövoiman muutoksena.
– Tällä hetkellä markkinoille on tulossa isomman kokoluokan täyssähköautoja, joiden kyytiin saisi sen kolmetoista koululaista tai pyörätuolirampin ja kahdeksan istuinpaikkaa. Tietojemme mukaan EU:ssa on käsittelyssä direktiivi, joka mahdollistaisi 4,5 tonnin täyssähkötila-auton ajamisen henkilöautoajokortilla. Jos kyseinen direktiivi astuu voimaan niin se vaikuttaa tarjouskilpailutilanteissa siihen, että esimerkiksi invakuljetuksissa täyssähköautosta saa tarjouskilpailuissa yhä enemmän pisteitä.
– Uskon, että 5–10 vuoden aikavälillä isommilla akuilla ja suuremmalla kantavuudella varustetut täyssähköautot yleistyvät ja autojen latauspaikat ja -mahdollisuudet paranevat, Koljander toteaa.
Yli kymmenen vuoden päähän Koljander kertoo näkevänsä märkiä päiväunia siitä, että heidän keskuksellaan olisi vain kaksi työntekijää, jotka seuraavat monitorien välityksellä esimerkiksi kaupunkialueella toimivia autoja, jotka ajavat reittejä autonomisesti eli ilman kuljettajaa.
– Valvomosta käsin toinen työntekijä tarvittaessa auttaisi, jos joku itseajavista autoista joutuisi vaikeuksiin. Jo nyt autoissa on puheohjaus, jonka avulla tai näppäilemällä haluamansa osoitteen, auto vie asiakkaan perille.
– Veikkaan, että Laukaalle rakennettava Toyotan uusi teknologiakeskus vetyasemineen nopeuttaa erilaisten Jyväskylän ympäristössä toimivien autoinnovaatioiden sekä vetyautojen testaamista ja yleistymistä kaupunkiliikenteessä.
