Koti Blogi Sivu 968

Rattijuoppo ei pysynyt pystyssä omin jaloin

Tekijä
Clas von Bell
-
Poliisi9
Kuva: CvB.

Noin kello 12.00 aikaan tuli ilmoitus Rengon alueelta, että vanhempi mies oli ajanut talon pihaan päihtyneenä ja poistunut paikalta jalan.

Ilmoituksen mukaan mies oli päässyt omin jaloin liikkumaan parisataa metriä, jonka jälkeen kunto ei enää riittänyt etenemiseen ja hän oli sammunut tielle. Ilmoittaja oli käynyt tarkastamassa miehen voinnin ja soittanut sen jälkeen hätäkeskukseen.

Katso tästä muita juttuja rattijuopoista.

Partion tullessa paikalle puhallutettiin mies ja tulokseksi saatiin 1,55 mg/l.
Miehen jalat eivät edelleenkään kantaneet, mutta häntä poliisiautoon kuljetettaessa hänen kätensä toimivat siihen malliin, että mies onnistui lyömään kerran häntä taluttavaa polisia kasvoihin. Poliisille ei tullut vammoja lyönnin seurauksena.

Mies toimitettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan verikokeisiin ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä virkamiehen vastustamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

ABC-lataus kasvaa nopeasti — tarjolla jo 120 latausasemaa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: ABC-Lataus.

S-ryhmän toimipaikkojen yhteyteen ripeästi rakentuva ABC-lataus on kasvanut Suomen suurimmaksi teholatausverkostoksi reilussa vuodessa. Maanlaajuinen verkosto kattaa nyt yli 120 latausasemaa, joilla on yhteensä yli 830 latauspistettä. Pisteistä lähes 370 tarjoaa teholatausta.

– Asiakkaamme toivovat nopeaa latausta ja vaivatonta liikkumista, oli kyse arjen kauppareissuista, kotimaan lomamatkoista tai työmatkustuksesta. Olemme rakentaneet reilussa vuodessa Suomen suurimman teholatausverkoston, jossa on maanlaajuisesti jo 366 latauspistettä. Uusia asemia avataan viikoittain, kertoo ABC-latauksesta vastaava Olli Tervonen SOK:lta.

ABC-latauksen teholatausverkosto muodostuu teholatauspisteistä (teho max. 100 kW) ja suurteholatauspisteistä (teho max. 150 kW). Teho- ja suurteholatauspisteiden lisäksi ABC-latausverkostossa on 476 peruslatauspistettä, jotka palvelevat erityisesti ladattavilla hybrideillä autoilevia asiakkaita markettien ja hotellien yhteydessä.

Verkoston laajeneminen jatkuu

Uusien latausasemien avaustahti jatkuu ripeänä useiden S-ryhmän osuuskauppojen alueilla. Tänä vuonna uusia ABC-latausasemia on avattu 74 kappaletta, ja rakenteilla on yli 80 uutta asemaa. Asemien määrän arvioidaan moninkertaistuvan muutamassa vuodessa.

Myös jo rakennettujen asemien tehoja ja latauspisteiden määrää lisätään tarvittaessa.

– Seuraamme tarkasti latauspisteidemme käyttöä. Täysin uusien asemien rakentamisen lisäksi lisäämme kapasiteettia jo rakennetuille asemille alueilla, joilla kysyntää on eniten ja joilla se on mahdollista, Tervonen kertoo.

ABC-latausverkostoa rakennetaan sinne, missä asiakkaat liikkuvat ja viettävät aikaa eli kattavien palveluiden äärelle. Verkosto rakentuu Prisma-, S-market-, Sale- ja Alepa-myymälöiden lisäksi ABC-asemien ja Sokos Hotellien yhteyteen.

Latausmäärät voimakkaassa kasvussa

Kuluvan kesän aikana ABC-latauksen latausmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi kesäkuusta heinäkuuhun yksittäiset latauskerrat kasvoivat lähes 40 prosenttia.

– Isot kasvuluvut kertovat toki siitä, että verkostomme laajenee kovaa tahtia, mutta myös siitä, että latauspalvelulle on kysyntää. Sähköautoilun suosio kasvaa koko ajan. Olemme vahvasti mukana liikenteen murroksessa ja tarjoamme asiakkaillemme lisää mahdollisuuksia siirtyä kohti ilmastofiksumpaa liikennettä, Tervonen toteaa.

***

ABC-latausasemia on tällä hetkellä yhteensä 124 kappaletta, ja niissä on latauspisteitä 842 autolle. Peruslatauspisteitä (teho max. 22 kW) on yhteensä 476, teholatauspisteitä (teho max. 100 kW) 200 ja suurteholatauspisteitä (teho max. 150 kW) 166 kappaletta. Ensimmäinen ABC-latausasema avattiin 27.4.2021 Prisma Itäkeskuksen yhteyteen Helsinkiin. ABC-latauksen sataprosenttisesti uusiutuvalla, tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on ajettu arviolta jo yli20 miljoonaa kilometriä vuoden 2022 aikana.

Lähimmän ABC-latausaseman ja ajantasaisen verkoston voi tarkistaa ABC-mobiilista, jonka avulla lataus myös maksetaan. Lisätietoa: https://www.abcasemat.fi/fi/abc-lataus/sahkoauton-lataus

Latausoperaattoreiden välinen vertailu on tehty 17.8.2022. Vertailussa on laskettu samanaikaisesti käytettävissä olevien CCS- ja CHAdeMO -latauspistokkeiden yhteismäärä teholuokissa 0–350 kW. Lähde: Suomen Sähköautoilijat Oy / Latauskartta.fi

 

Päivän automainos: ”Oletko koskaan ajanut urheiluautoa, joka kiihtyy nollasta sataan 7,8 sekunnissa? Entä edustusautoa?”

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

”Suvun suurmies on saapunut Suomeen”, todetaan Fiat Croman mainoksessa 1986.

Mainoksen mukaan ”Fiat Croma on uuden sukupolven edustusauto, joka häkellyttävä suorituskyky on yksi sen ylellisistä ominaisuuksista.”

Mainoksesta selviää myös, että Saab oli mukana kehittämässä Cromaa. Saab 9000 oli teknisesti samanlainen kuin Croma.

Katso tästä muut Päivän automainokset.

”Fiat, Lancia, Alfa Romeo ja Saab kehittivät yhteistyössä uuden edustusautotyypin perusratkaisut. Puhdasverisen italialaisen autofilosofian mukaisesti Fiat teki Cromasta saavuttamattoman. Monille hinnaltaan. Lähes kaikille suorituskyvyltään.”

Croma oli mukana edustusautotestissä Tekniikan Maailman numerossa 13/1986.

”Fiat Croma voitti Tekniikan Maailman edustusautovertailun kilpailijoinaan Audi 100, Saab 9000, Mercedes-Benz 190, ja Ford Scorpio. Ryhmän paras ajotuntuma ja korkea varustelutaso olivat auton kehutuimmat piirteet.”

Vuonna 1986 markkinoilla oli kolme Croma-mallia. Kaikissa oli 1,995-litran moottori. Tehokkaimmassa versiossa oli 155 hevosvoimaa. Se kiihtyi nollasta sataan 7,8 sekunnissa ja sen huippunopeus oli 210 km/h.

Mainos oli Tekniikan Maailman numerossa 14/1986.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL haluaa tiemäärärahoihin 300 miljoonaa euroa lisää!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Autoliitto.

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL vaatii lisää rahoitusta tiestön kunnossapitoon. Tiestöä pystytään tänä vuonna päällystämään vain noin 2 300 tiekilometriä ja ensi vuonna ollaan jäämässä kauas tästäkin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaatimus olisi vähintään 4 000 tiekilometriä vuodessa.

– Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä myös laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Suomessa tieliikenne vastaa kuljetetuilla tonneilla mitaten noin 90 prosentista kaikesta tavarankuljettamisesta. Maantiekuljetuksille ei ole jatkossakaan näköpiirissä merkittäviä vaihtoehtoja.

Katso tästä muita SKAL-juttuja.

– Maamme sijainnista johtuen suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Meidän on kyettävä taklaamaan logistinen takamatkamme tehokkaasti ja toimivalla liikennejärjestelmällä – ja hyväkuntoisella tiestöllä, sanoo Kujala.

Liikennejärjestelmän kehittämiseen saatiin pitkäjänteisyyttä viime vuonna, kun ensimmäinen parlamentaarinen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui.

– Hyvä suunnitelma, mutta keskeisin huoli liittyy nyt sen toteutumiseen. Esitetyllä rahoitustasolla suunnitelma ei toteudu, ja tällöin vesittyvät myös asetetut tavoitteet. Parlamentaarisesti hyväksytyn Liikenne 12 -suunnitelman mukaisen rahoitustason turvaamisesta on pidettävä kiinni, Kujala sanoo.

Myös eduskunta on edellyttänyt, että hallitukset osoittavat vuotuisissa budjettikäsittelyissä suunnitelman toteuttamiseen rahoituksen. Nyt näin ei ole. Perustienpitoon ollaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esittämässä reilua 600 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Jotta oltaisiin kestävällä tiellä, siihen tarvitaan heti peräti 300 miljoonan euron korotus. Jotta tiestön mittavaa korjausvelkaa saataisiin myös vähennettyä, tarvittaisiin lisäksi toinen 300 miljoonaa euroa erillisen korjausvelkaohjelman käynnistämiseksi.

– Jo tänä kesänä jäätiin maanteiden päällystyskilometreissä kauas siitä tasosta, jolla tiestön kunto saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla, puhumattakaan, että korjausvelkaa vähennettäisiin. Korjausvelan pitäminen nykytasolla edellyttäisi noin 4 000 päällystyskilometriä vuosittain. Tämän kesän osalta Väylävirasto on ennakoinut, että jäädään noin 2 300 kilometriin.

Ensi vuonna päällystysrahoitusta ollaan leikkaamassa vielä liki neljäsosa ja samaan aikaan päällystämisen kustannukset ovat nousseet rajusti. Yhteisvaikutuksena voidaan ensi vuonna jäädä vain 1 000–2 000 kilometrin päällystysmääriin.

Kujalan mukaan merkittävät leikkaukset väylänpidosta, erityisesti olemassa olevan tieverkon ylläpidosta, ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Oikea-aikaisista ylläpitotoimista tinkimällä kertautuvat kustannukset tulevina vuosina pahimmillaan jopa moninkertaisiksi.

– Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan nyt tarvitaan vähintään 300 miljoonaa euroa lisää vuoden 2023 budjettiin tiestön ylläpitoon, jottei tilannetta tienpäällä kurjisteta entisestään.

Hyväkuntoinen tiestö on myös päästövähennyskeino. Päästöjen vähentämisessä tuleekin hyödyntää laajaa toimenpidevalikoimaa, jossa myös infratoimenpiteillä on oma tärkeä roolinsa.

SKALin WSP Finlandilta alkuvuonna 2022 tilaama selvitys osoittaa muun muassa oikea-aikaisen ja laadukkaan talvihoidon, tiestön kunnon ja tasaisen ajonopeuden suuren merkityksen tavaraliikenteen energiatehokkuuteen ja päästöihin.

Leikkaaminen väylänpidon rahoituksesta luo suorastaan ristiriitaisen asetelman pitkän aikavälin suunnitelmien ja kunnianhimoisten liikenteen päästötavoitteiden kanssa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Rallin Suomen Juniorimestaruussarja: Junnujen ja nuorten mestaruuskamppailut kiristyivät Mikkelissä

Tekijä
Clas von Bell
-
SM Ralli Mikkelin RSJM4-luokan voittajat Miko Jalava & Matias Peippo. Kuva: Marko Kyöstilä / AKK.

Rallin Suomen Juniorimestaruussarjan kamppailuissa Mikkelissä 27.8.2022 ratkottiin asetelmia syys-lokakuun vaihteessa ajettavaan kauden päätöskisaan Kouvolaan, jossa ratkaistaan mitalien kohtalot.

RSJM käsittää kaikkiaan kuusi osakilpailua, joista kuljettajille lasketaan viisi parasta tulostaan loppupisteisiin. Sarjassa ei ajeta yleiskilpailun voitosta, vaan pisteitä kerätään omien luokkien sisällä ja luokkien lähtijämäärät vaikuttavat lisäpisteiden määrään.

Mikkelin seitsemän erikoiskokeen reitti sisälsi 106 haastavaksi arveltua kilometriä ja tämä pitikin paikkansa. Rengasrikkoja, teknisiä vikoja ja ulosajojakin saatiin tulosliuskoja muokkaamaan.

Juniorien RSJM1-luokassa kilpaillaan V1600-luokan autoilla ja luokan sekä koko sarjan pistekärkenä kilpailuun lähti VW Polo GTI:llään Ville Aromaa (TUA). Aromaa ei ennättänyt kuitenkaan tiestöistä juuri nauttia.

– Toinen mutka kääntyi liikaa ja auto nurin keskeytyksen arvoisesti. Vaurioita on sunnuntain aikana kartoitettu, peltiä tarvitaan ja takaiskarikin on poikki. Mestaruuteen on enää teoreettinen mahdollisuus, pistetilanteessa ollaan nyt kolmantena. Kyllähän Kouvolaan suunnataan vielä taistelemaan menestyksestä, kertoo Aromaa.

Luokan voittoon Mikkelissä ajoi Ismo Martiskainen (JoeUA) ennen Jonny Söderströmiä (RUFAK), kaksikko ajoi luokassaan muilta karkuun yli puolellatoista minuutilla.

Pistetilanteessa Martiskainen nousi kuudenneksi ja Söderström pitää viidettä sijaa, teoreettisesti luokkansa voittamalla Kouvolassa jompi kumpi voisi nousta pronssille, mutta se vaatisi sarjapisteissä edellä olevien Aromaan ja Henri Timosen kohdalle keskeytystä.

RSJM3-luokassa oli mukana kolme kilpailijaparia, heidän joukossaan Topi Kärki (NilUA) joka oli pisteissä kolmantena kilpailuun startattaessa, tasapistein kakkosena olleen Miko Jalavan kanssa.

Kilpailun ensimmäiselle erikoiskokeelle pohjat luokassa ajoi Tuukka-Matias Kivioja (JurvUA) Ford Fiesta Rally4:llaan. Toisella erikoiskokeella Kivioja kuitenkin sortui ulosajoon ja Kärki taasen löysi ajomaitin ja kiiruhti luokan voittoon Ford Fiesta R2:laan ennen Tino Nikkasta (SaloUA).

– Ensimmäinen pätkä oli ajamattomuudestani johtuen vaikea, toisella sain rytmin päälle ja se olikin hienoimpia erikoiskokeita mitä olen ajanut. Sarjatilanteessa ollaan nyt toisena ja mitalisija on käytännössä varma, Kouvolassa tavoitellaan luokkavoittoa ja katsotaan sitten mihin se riittää, kiteyttää Kärki.

RSJM4-luokassa vauhtivaltikkaa on heiluttanut Miko Jalava (MhMK) Toyota Corolla GT:llään, rasitteena oli aiemmin kaudelta yksi nollakisa konerikon myötä. Viitisen vuotta Mäntyharjulla asunut Jalava oli vahvassa lyönnissä nytkin ja iski muilta karkuun paikalle isolla joukolla saapuneiden kannattajiensa tukemana.

– Kisan alkulenkki tuli vähän lämpöjä tarkkaillessa kun laturin hihna lensi irti. Saatiin se fiksattua ja päästiin huoltoon. Kaikkiaan hyvät fiilikset voiton jälkeen, tiet oli makeat, hienoimmat mitä olen tähän asti ajanut. Fiilis on nyt vapautuneempi kun ollaan takaisin, kommentoi sarjajohtoon noussut Jalava.

Neljäntenä sarjassa Mikkeliin startannut Henri Timonen (LahUA) keskeytti Honda Civic Type R:llään avauspätkän jälkeen.

– Etujarruletkuun vuoto ja säiliö tyhjäksi, keskeytyshän siitä tuli. Nyt meni mitalikamppailu varmasti vaikeaksi, pohtii neljännen sijansa pisteissä säilyttänyt Timonen.

Luokassa toiseksi Jalavan jälkeen Mikkelissä ajoi Jere Kaakinen (SaloUA) BMW 325:llaan ennen Joona Häyristä (KUA) VW Golf GTI:llä. Kaakinen on pistetilanteessa seitsemäs ja omaa pienen teoreettisen mahdollisuuden pronssille.

Nuorissa Mikkelin voitto meni 16-vuotiaalle Joonas Ojalalle (MhMK) joka ajoi muilta luulot pois heti avauspätkällä ajamalla yli 15 sekunnin pohjat. Kulku oli väkevää läpi päivän ja maalissa Ford Fiesta-pilotti sai tuulettaa voittoa.

– Kilpailu lähti heti hyvin käyntiin ja se toi luottoa loppupäiväänkin. Rengasrikkoja oli syytä varoa, muutaman kerran vähän säikäytti. Oli kyllä hienoa napata nuorten voitto, on sitä tässä jo haettukin, nyt osui kaikki kohdalleen, kertoi Ojala.

Toiseksi Mikkelissä ajoi Henri Sääskilahti (LMM) ennen hyvän loppukirin ottanutta Raoul Dahlqvistia (E-TMK/UA)

Alkukauden kolmella voitollaan sarjan ensimmäisen puoliskon ylivoimaisessa johdossa ollut Ville Vatanen (K-KUA) oli jälleen ongelmissa. Edellisessä osakilpailussa Seinäjoella ulosajo vei mahdollisuudet isoihin pisteisiin. Nyt vastoinkäymiset alkoivat toisella erikoiskokeella.

– Rengasrikko tuli, koetettiin ensin sillä raahautua pätkän maaliin mutta kyllä se lopulta oli pakko siellä pätkällä vaihtaa. Viidennellä erikoiskokeella kaasu hirtti kiinni ja siellä korjailtiin lisää. Kouvolaan lähdetään taisteluhenkeä uhkuen, kertoi Vatanen.

Mestaruus Kouvolassa ratkaistaan kolmikon Vatanen, Ojala ja Sääskilahti kesken.

RSJM-sarjan kauden 2022 viimeinen osakilpailu ajetaan Kouvolassa 30.9.-1.10.

SM Ralli Mikkeli

RSJM1
1. Ismo Martiskainen 1:06:28,7
2. Jonny Söderström +15,2
3. Nuutti Korhonen +1:48,4

RSJM3
1. Topi Kärki 1:05:00,0
2. Tino Nikkanen +7:36,0

RSJM4
1. Miko Jalava 1:00:37,3
2. Jere Kaakinen +1:56,9
3. Joona Häyrinen +7:05,3

Nuorten SM
1. Joonas Ojala 1:02:41,4
2. Henri Sääskilahti +25,4
3. Raoul Dahlqvist +1:15,4

Pistetilanne: 5/6 osakilpailua

RSJM
1. Miko Jalava 71p
2. Topi Kärki 69p
3. Ville Aromaa 57p

Nuorten SM
1. Ville Vatanen 62p
2. Joonas Ojala 56p
3. Henri Sääskilahti 53p

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyöräilijä hurjasteli poliisilta karkuun Euroajoella — poliisi kaipaa havaintoja!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Rekisteröimättömän moottoripyörän nuori kuljettaja hurjasteli eilen poliisilta karkuun Eurajoella

Lauantaina 27. elokuuta noin klo 14 aikaan Honda -merkkinen rekisteröimätön moottoriajoneuvon kuljettaja pakeni poliisia käyttäen huomattavaa ylinopeutta taajama-alueella aiheuttaen lukuisia vaaratilanteita.

Takaa-ajo alkoi Kirkkotieltä Riikontielle ja sieltä edelleen Kangastielle. Kangastiellä moottoripyöräilijä pakeni maastoon ja kuljettajan henkilöllisyys jäi selvittämättä.

Poliisin tietojen mukaan sama ajoneuvo on nähty ennenkin alueella aiheuttamassa huolta asukkaissa ja nyt poliisi pyytääkin apua kuljettajan tai ajoneuvon omistajan tunnistamisessa.

Katso tästä muita takaa-ajoja.

Käytetyn ajoneuvon epäillään olleen punavalkoinen Honda CRF 125cc moottoripyörä, jota kuljetti pienikokoinen ja hoikka poika.

Pojalla oli tekohetkellä päällään tummansininen huppari ja mustat farkut. Pojalla oli päässään valkoinen kypärä ja selässään vihreä maastokuvioitu reppu. Käsissään hänellä oli punaiset ajohanskat.

Asiasta tietäviä pyydetään olemaan yhteydessä seuraaviin kanaviin:

vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi
WhatsApp: 050 4117655
Vihjepuhelin: 029 541 7259

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ajoneuvot vaurioituivat pahoin Torniossa Perämerentien uudella sillalla tapahtuneessa kolarissa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Torniossa Perämerentien uudella sillalla tapahtui liikenneonnettomuus lauantaina noin kello 21 aikaan. Osallisina olivat henkilöauto sekä traktorimönkijä.

Henkilöauton kuljettaja menetti sillalla autonsa hallinnan, jolloin auto lähti heittelehtimään ja törmäsi sillankaiteeseen. Törmäyksen seurauksena auto pyörähti ympäri ja osui takana tulleen henkilöauton keulaan.

Tämän jälkeen henkilöauto törmäsi vielä kaupungista päin tulleen traktorimönkijän keulaan.

Traktorimönkijä nousi törmäyksen seurauksena puoliksi sillankaiteen päälle. Kaikki ajoneuvot vaurioituivat pahoin kolarissa.

Kaksi kolarin osallisista vietiin sairaalaan tarkastettavaksi.

Poliisi otti kiinni tapahtumapaikan läheisyydestä yhden henkilön, jota epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, vammantuottamuksesta ja liikennepaosta tieliikenteessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1: Verstappen näytöstyyliin Belgian GP:n voittoon

Tekijä
Clas von Bell
-
Max Verstappen. Kuva: Lars Baron, Getty Images.

Belgian GP oli Red Bullin Max Verstappenin näytöstä. Hän lähti kisaan ruudusta 14 ja ajoi selvään yli 17 sekunnin voittoon.

Toiseksi ajoi tallikaveri Sergio Perez ja kolmanneksi Ferrarin Carlos Sainz.

Neljänneksi ajoi Mercedeksen George Russell ja viidenneksi Ferrarin Charles Leclerc.

Merkittävimmät tapahtumat sattuivat ensimmäiselle kierrokselle. Ensin Mercedeksen Lewis Hamilton yritti Alpinen Fernando Alonson ohi ja törmäyksessä Hamiltonin auto rikkoontui ja matka päättyi.

Samalla kierroksella vielä Williamsin Nicholas Latifi pyörähti ja törmäsi Alfa Romeon Valtteri Bottakseen niin, että Bottas ajautui ulos hiekkaesteeseen ja joutui jättämään kisan kesken.

Belgian GP 2022

1 Max Verstappen
2 Sergio Perez +17.841
3 Carlos Sainz +26.886
4 George Russell +29.140
5 Charles Leclerc +69.936
6 Fernando Alonso +73.256
7 Esteban Ocon +75.640
8 Sebastian Vettel +78.107
9 Pierre Gasly +92.181
10 Alexander Albon +102.117
11 Lance Stroll +103.299
12 Lando Norris +104.812
13 Guanyu Zhou +105.274
14 Yuki Tsunoda +106.272
15 Daniel Ricciardo +106.991
16 Kevin Magnussen + 1 kier.
17 Mick Schumacher + 1 kier.
18 Nicholas Latifi + 1 kier.
19 Valtteri Bottas Kesk.
20 Lewis Hamilton Kesk.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hurja takaa-ajo Lahdessa – ”mopo” kulki noin 100 km/h

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: CvB

Noin kello 13.30 aikaan havaitsi moottoripyöräpoliisi Lahdessa Aleksanterinkadulla kova äänisen minicross-tyyyppisen mopon, joka kääntyi Rauhankadulle ja siitä Vapaudenkadulle.

Vapaudenkadulla partio havaitsi, kuinka minicrossin kuljettaja nosti etupyörän ilmaan ja ajoi hetken verran takapyörän varassa. Minicross-moposta puuttui myös rekisterikilpi.

Moottoripyöräpoliisi lähti tavoittamaan mopoa ja havaitsi sen Vesijärvenkadun mäessä matkalla kohti rautatieasemaa. Moottoripyöräpoliisin alkaessa pysäyttämään mopoa, lähti se kiihdyttämään karkuun ja kääntyi Huovilankadulle.

Katso tästä muita juttuja viritetyistä mopoista.

Huovilankadun päästä mopo jatkoi kevyenliikenteenväylää pitkin kohti junarataa ja kääntyi oikealle, kerrostalojen pihojen poikki Radansivunkadun suuntaisesti.

Mopo jatkoi matkaansa kovalla vauhdilla Helkalankatua, jonka varrella oli useita ihmisiä, joiden välittömästä läheisyydestä mopoilija ajoi, välittämättä heidän turvallisuudesta. Mopo jatkoi matkaansa Kallioistenkadun yli Radanpäälle ja siitä Uudenmaankadun yli Moisionkadulle.

Moisionkadulta mopo jatkoi Vihdinkadun talojen lasten leikkialueen läpi suurta nopeutta käyttämällä. Mopo jatkoi matkaansa Vihdinpolulle kevyenliikenteenväylää pitkin, joka alittaa junaradan.

Kevyenliikenteenväylältä mopo kääntyi Askonkadulle, kohti Matkakeskusta. Mopo ajoi matkakeskuksen linja-autojen pysäkkialueen läpi Mannerheiminkadulle, jossa poliisin autopartio yritti pysäyttää mopoilijan.

Mopo ohitti poliisiauton ja jatkoi pakenemistaan Mannerheiminkadun jalkakäytävää pitkin, kohti länttä. Minicross pyörän nopeus oli Mannerheiminkadulla noin 100 km/h rajoituksen ollessa 50 km/h.

Mannerheiminkadulta minicross-pyörä kääntyi oikealle Hollolankadulle, jatkaen sitä lähes nopeudella 100 km/h.

Useita kertoja päin punaisia liikennevaloja

Lahdenkadun ja Rauhankadun risteyksessä minicrosspyörän kuljettaja ajoi punaisia liikennevaloja päin noin 80 km/h nopeudella, välittämättä muiden tai omasta turvallisuudesta.

Lahdenkadun ja Päijänteenkadun punaisista liikennevaloista minicrosspyörän kuljettaja ajoi niin ikään hidastamatta vauhtiaan.

Lahdenkadun ja Kolkankadun risteyksessä jatkui sama meno ja kuljettaja ajoi noin 100 km/h nopeudella risteyksen läpi välittämättä liikennevaloista.

Lahdenkadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä moottoripyörä jätti noudattamatta kiinteänä palanutta punaista liikennevaloa, ajaen risteyksen yli noin 100 km/h nopeudella.

Lahdenkadun ja Kauppakadun risteyksessä paloi niin ikään ajoneuvoille punainen liikennevalo ja suojatiellä oli useita ihmisiä ylittämässä katua, mutta minicrosspyörän kuljettaja jatkoi risteyksen läpi hiljentämättä.

Sama meno jatkui kaikkien liikkennevalo-ohjattujen risteysten läpi Kivistönmäen Nesteelle asti, josta minicrosspyörän kuljettaja jatkoi viheralueen läpi Hirsimetsäntielle.

Hirsimetsäntiellä mopolla oli vauhtia noin 80 km/h ja Kiveriönkadulle päästyään mopo kiihdytti jälleen noin 100 km/h.

Koko ajan mopon kannassa ollut moottoripyöräpoliisi ajoi mopon rinnalle ja yritti saada mopoilijan tajuamaan pakenemisen toivottomuuden, mutta mopoilija jatkoi Oksakadulle noin 80 km/h nopeudella, kun kyseisellä osuudella on nopeusrajoituksena 30 km/h.

Oksakadun risteyksen jälkeen mopoilija ajoi Ahtialantien yli ja kääntyi siellä jalkakäytävälle ja lähti ajamaan kohti Lahden keskustaa.

Möysän uimarannan kohdalla kääntyi mopoilija Uimarannalle, jossa mopoilija menetti kulkuneuvonsa hallinnan ja joutui luopumaan pakenemisesta.

Moottoripyöräpoliisi kiinniotti mopoa kuljettaneen alle 18-vuotiaan pojan.

Mopoa tutkittaessa havaittiin, että siihen oli vaihdettu 140 kuution moottori ja sen valaistus oli puutteellinen. Mopon omistajana oli pojan huoltaja ja poika oli mopon haltija.

Poika tuotiin poliisilaitokselle kiinniotettuna ja hänen käyttämänsä moottoripyöräksi muutettu mopo takavarikoitiin.

Poikaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mikko Heikkilä ajoi Mikkelin SM-rallin voittoon

Tekijä
Clas von Bell
-
Mikko Heikkilä. Kuva: Taneli Niinimäki, AKK.

Rallin SM-sarjan toiseksi viimeinen osakilpailu ajettiin lauantaina Mikkelissä. Yleiskilpailun ja SM1-luokan voittoon ajoi Mikko Heikkilä, joka ykkössijan piti samalla luokan mestaruustaistelun auki. Mikkelissä juhlittiin myös kauden ensimmäistä Suomen mestaria.

SM1-luokassa nähtiin värikäs aamulenkki, jossa Mikkelin nopeat tiet koituivat kohtaloksi monellekin autokunnalle. Teemu Asunmaa (AlavUA) ajoi risteyksen pitkäksi ja joutui hakemaan vauhtia pellon puolelta.

Mestaruuskamppailussa mukana oleva Egon Kaur rikkoi renkaan ja spinnasi toisella erikoiskokeella. Anssi Valkonen (AL-Härmä) puolestaan ajoi ulos ja joutui jättämään leikin kesken.

Kärkikamppailuun erottuivat näin Mikko Heikkilä (MäntsMK) ja Emil Lindholm (NHD). Lindholmin matka tyssäsi kuitenkin vaihdelaatikkovikaan kisan toiseksi viimeisen erikoiskokeen jälkeen.

Heikkilän ei näin ollen tarvinut enää lopussa repiä ja varmisteleva ajokin riitti kauden avausvoittoon reilun 40 sekunnin turvin ennen kakkossijan perinyttä Juha Saloa (KaUA).

Salo otti Mikkelissä kauden ensimmäisen palkintopallisijoituksen tasaisen varmalla ajolla. Kolmanneksi nousi lopulta rengasrikon jälkeenkin Kaur, jonka kiri ei aivan riittänyt Saloa vastaan.

Voitolla Heikkilä piti SM1-luokan mestaruustaistelun vielä täysin avoimena, ja mestaruuteen on mahdollisuuksia teoriassa vielä neljällä kuljettajalla.

Lindholm johtaa luokkaa keskeytyksestä huolimatta kahdeksalla pisteellä ennen toiseksi noussutta Heikkilää. Kaur putosi nyt kolmanneksi pisteen päähän Heikkilästä, mutta omaa hänkin mahdollisuudet vielä mestaruuteen, kun viimeisessä osakilpailussa on tarjolla 1,5-kertaiset pisteet.

Teoreettiset mahdollisuudet mestaruuteen on myös Teemu Asunmaalla, jolla on kasassa 81 pistettä.

Hautamäki täysin ylivoimainen

SM2-luokassa Ville Hautamäki (JärvisUA) hallitsi tapahtumia, eikä antanut muille mahdollisuuksia. Pohjat päivän jokaiselle seitsemälle erikoiskokeelle ja sen myötä neljäs perättäinen luokkavoitto irtosi lähes kahden minuutin erolla. Hautamäki siirtyi samalla luokan pistejohtoon.

Luokkaa ennen Mikkeliä johtanut Miikka Vuokila (TorUA) kärsi rengasrikon kisan neljännellä erikoiskokeella ja joutui antamaan periksi voittokamppailusta.

Vuokila pääsi jatkamaan, mutta joutui lopulta keskeyttämään toiselle huoltotauolle. Vuokila jatkaa kuitenkin luokassa toisena loistavan alkukauden turvin.

Toiseksi ajoi Juha Pasanen (OUA), joka ajoi samalla parhaan suorituksensa SM-sarjassa ja vankisti samalla asemiaan luokan kolmantena. Jaakko Lavio (PR-Rac) täydensi luokan palkintopallin ollen kolmas.

Korhosen rengasrikko vesitti voittokamppailun – Joona voittoon

Lauri Joona (SAU) ja Roope Korhonen (LMM) kisasivat jälleen tiukasti uuden SM3-luokan voitosta. Kaksikko on vuorotellen voittanut kauden aiemmat kilpailut.

Mikkelissä ei nähty poikkeusta sarjalle, kun Joona paineli vuorostaan voittoon. Taistelu ykkössijasta sai dramaattisen käänteen kisan viidennellä erikoiskokeella, jossa Korhonen kärsi rengasrikon ja jäi lähes neljä minuuttia.

Kaksikon välillä on eroa seitsemän pistettä ennen viimeistä kilpailua.

Syntymäpäiväsankari Hokkala varmisti Suomen mestaruuden näytöstyyliin

Henri Hokkalan (AL-AKU) lento ei loppunut Mikkelissäkään. Kauden viides perättäinen voitto sinetöi mestaruuden tikkakoskelaiselle jo ennen Kouvolan finaalikisaa.

Hokkalamaiseen tyyliin voittoa ei lähdetty varmistelemaan ja maalissa Hokkala naulasi jo kauden toisen Suomen mestaruuden tililleen, kun viikko takaperin varmistui jo Rallisprintin Juniorien Suomen mestaruus.

Luokassa nähtiin kovaa katoa kisan toisella lenkillä, kun kärkitaistossa mukana olleet Kristian Nieminen (Toiv. AUK) ja Benjamin Korhola (VihUA) kärsivät rengasrikot. Myös Jooa Iivari (KorUa) ja Yuki Yamamoto joutuivat jättämään leikin kesken.

Toiseksi ajoi tasaisen päivän päätteeksi Niko Patajoki (TeisUA) perimällä toisen sijan muiden jäädessä tien varteen.

Kyseessä on Patajoen ensimmäinen palkintokorokesijoitus SM-sarjassa. Niin ikään ensimmäisen palkintopallisijoituksen otti myös Toyotan junioriohjelman japanilaissuojatti Nao Otake, joka ajoi kolmanneksi uransa toisessa SM-rallissa.

Taistelu himmeimmistä mitaleista tullaan käymään Kristian Niemisen ja Tshekin EM-rallissa tänä viikonloppuna samaan aikaan kilpailleen Toni Herrasen (KR-TEAM) kesken.

Pensaalle neljäs perättäinen voitto

SM5-luokan kärkikaksikolle Jere Pensakselle (LaihUA) ja Leevi Lassilalle (KvanUA) ei löytynyt vastustajaa Mikkelissä ja kaksikko taistelikin aiemmista osakilpailuista tuttuun tyyliin kahdestaan voitosta.

Pensas oli kuitenkin kolmen edellisen kilpailun tapaan vahvempi maalissa ja voitto irtosi lopulta 12,5 sekunnin erolla Lassilaan.

Kolmannelle sijalle nousi Tomi Tikkinen (LMM), joka oli maalissa reilun puolitoista minuuttia Pensasta perässä.

Pensaan ja Lassilan välinen piste-ero on 12 pistettä Pensaan eduksi ennen kauden viimeistä osakilpailua, joten mikäli Lassila mielii mestariksi on Pensaan oltava korkeintaan kolmas Lassilan voittaessa.

Mikkelissä neljänneksi ajanut Walle Pajuoja on kolmantena, mutta eroa kärkeen on jo lähes 60 pistettä.

Ralli SM-sarjan kauden 2022 viimeinen osakilpailu ajetaan Kouvolassa 30.9.-1.10.

SM Ralli Mikkeli: Alustavat tulokset

SM1-luokka

1. Mikko Heikkilä 51:12,7
2. Juha Salo +43,5
3. Egon Kaur +45,4

SM2-luokka

1. Ville Hautamäki 56:10,4
2. Juha Pasanen +1:50,7
3. Jaakko Lavio +5:24,2

SM3-luokka

1. Lauri Joona 53:23,1
2. Roope Korhonen +6:07,6

SM4-luokka

1. Henri Hokkala 55:57,5
2. Niko Patajoki +1:30,3
3. Nao Otake +2:07,8

SM5-luokka

1. Jere Pensas 1:00:23,7
2. Leevi Lassila +12,5
3. Tomi Tikkinen +1:34,1

SM-luokkien alustava pistetilanne 6/7 osakilpailua

SM1-luokka

1. Emil Lindholm 104 p
2. Mikko Heikkilä 96 p
3. Egon Kaur 95 p

SM2-luokka

1. Ville Hautamäki 118 p
2. Miikka Vuokila 100 p
3. Juha Pasanen 80 p

SM3-luokka

1. Roope Korhonen 138 p
2. Lauri Joona 131 p
3. Jussi Lindberg 46 p

SM4-luokka

1. Henri Hokkala 125 p*
2. Kristian Nieminen 83 p
3. Toni Herranen 70 p

*Varmisti Suomen mestaruuden

SM5-luokka

1. Jere Pensas 125 p
2. Leevi Lassila 113 p
3. Walle Pajuoja 67 p

Tiimit

1. Printsport Junior Team 269 p
2. Co-Motorsport 261 p
3. Printsport 199 p

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...967968969...2 689Sivu 968 / 2 689