Lauantaina aamupäivästä poliisipartio havaitsi Kemin keskustassa henkilöauton, jonka ajokunnon ja ajo-oikeuden he päättivät tarkistaa. Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta hänellä ei ollut vaadittavaa ajo-oikeutta ja huumausainepikatesti osoitti positiivisen tuloksen huumausaineille.
Lauantaina Rovaniemen lentokentällä poistumiskäskyn saanut taksinkuljettaja oli palannut aina uudestaan lentoasemalle kielloista huolimatta. Tilanteen rauhoittamiseksi ja järjestyksen palauttamiseksi poliisi toimitti kuljettajan lopulta hetkeksi poliisivankilaan poliisilakiperusteisesti kiinniotetuksi.
Lauantai-iltapäivällä KittilässäMuoniontiellä kuljettaja ajoi mutkassa oikaisten mutkaa suoremmaksi, jolloin hänen kuljettamansa auto osui vastaan tulleeseen autoon. Autojen vasemmanpuoleiset kyljet osuivat yhteen vaurioseurauksin, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Lauantaina alkuillasta partio tapasi Kemissä liikenteestä kuljettajan, joka oli selvinpäin. Valitettavasti hänellä ei kuitenkaan ollut vaadittavaa ajo-oikeutta ja asiasta kirjattiin sakko kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Illalla Keminmaassa partio oli valvomassa liikennettä ja pysäytti sen yhteydessä henkilöauton, jonka kuljettaja ei myöskään täyttänyt henkilöauton kuljettamiseen säädettyjä vaatimuksia. Kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta ja hänelle suoritettu huumausainepikatesti oli positiivinen. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikoksena.
Sunnuntaiaamuna koppimönkijä päätyi Rovaniemen Mäntyvaarassa syvälle ojaan leikkimisen seurauksena. Alueella sijaitsee useita hevostalleja. Hevosten omistajat ovat huolissaan alueella revittelevästä nuorisosta, kun talvi on tuonut luisuttelijat alueelle.
Poliisi muistuttaa nuorisoa ja muitakin moottoriajoneuvon käyttäjiä, että hevoset säikkyvät kovia ääniä, eikä eläimiä turhaan kannata pelästyttää revittelemällä moottoria. Hevosen pelästyessä voi syntyä vaaratilanteita ihmisille ja liikenteelle, kun vauhkoontunut eläin karkaa tai tiputtaa selästään ratsastajan.
Autourheilun palkintoristeily kokosi Tallink Silja Victorialle 13.-14.12.2025 yli 350 kuljettajaa, toimitsijaa ja seuratoimijaa juhlistamaan kauden 2025 tunnustuksia.
Vuoden autourheilija -tunnustus myönnettiin rallin MM-pronssille ajaneelle kaksikolle Kalle Rovanperä– Jonne Halttunen, jotka saavuttivat kauden aikana viisi Top3-sijoitusta sekä voiton SectoRally Finlandissa.
Yleisöpalkinnon sai kartingin OK-luokan suomenmestari Eemeli Koivisto, joka keräsi yleisöäänestyksessä eniten ääniä. Koivisto kuvaa tunnustusta seuraavasti:
”Tuntuu todella hienolta, että yleisö on äänestänyt minut vuoden autourheilijaksi. Olen harjoitellut paljon aina juniorivuosista lähtien, ja on todella upeaa, että se työ on huomattu. Tämä palkinto antaa paljon uutta intoa jatkaa kehittymistä kuljettajana.”
Eemeli Koivisto. Kuva: AKK..
Risteilyllä palkittiin lisäksi useita eri lajien ja toiminnan osa-alueiden ansioituneita toimijoita:
Hans Laineen muistopalkinto: Niclas Grönholm
Vuoden Superstar: Aku Airaksinen (drifting, PRO2-luokan mestari)
Nuori Mestari: Oiva Vettenranta (FIA Academy Trophy, Junior-luokan mestaruus)
Lady Racing -malja: Ada Akkanen
Viestintäteko-palkinto: Juuso Taipale
Karl Ebbin malja: Mika Liimatainen / KonneGroup
Pro Motorsport Finlandia -palkinto: Koski Motorsport (kartingin MM-hopeaa 2025)
Vuoden seura: Turun Urheiluautoilijat
Vuoden kilpailunjärjestäjä: Porin FK-Kerho
Vuoden toimitsija: Erno Laukkarinen
Autourheilun palkintogaala järjestetään seuraavan kerran vuonna 2026. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuma toteutetaan maissa osana suomalaisen autourheilun 75-vuotisjuhlaa.
Kemissä poliisipartio sai perjantai-iltana tehtävän, jossa auto oli suistunut tieltä ja osunut omakotitaloon. Tapahtumapaikalla poliisille selvisi, että kuljettaja oli luisunut kulkusuunnassaan vasemmalle kaartavassa mutkassa ulos, ajautunut pihan läpi ja osunut talon seinään.
Talossa oli tapahtuma-aikaan asukkaita sisällä, mutta suuremmilta henkilövahingoilta vältyttiin.
Kuljettajaksi osoittautunut mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävät lukemat. Hänellä ei myöskään ollut vaadittavaa ajo-oikeutta.
Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä rattijuopumuksena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta. Ajoneuvon omistajaa puolestaan epäillään kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle.
Autoliiton tiepalvelun Operaatio Lumihiutale on mukana joulunajan liikenteessä jo 57. kerran. Tiepalvelumiehet kehottavat huolehtimaan rengasturvallisuudesta joulun viettoon lähdettäessä.
Moni kuljettaja on ajanut talvirenkailla jo vähintään pari kuukautta. Nyt kun kausivaihdosta on kulunut tovi, on tärkeää tarkastaa rengaspaineet ja varmistaa muutenkin renkaiden kunto. Oikeilla paineilla varustetuilla hyväkuntoisilla renkailla perille pääsee todennäköisemmin ja turvallisemmin.
Suureen osaan autoista renkaat on vaihdettu ja rengaspaineet tarkastettu plussakeleissä, jopa sisätilojen kesäisissä lämpötiloissa. Kelien kylmetessä rengaspaineet onkin syyt tarkastaa uudelleen, sillä lämpötilan laskiessa 10 asteella rengaspaineet alenevat 0,1 baria. Talvirenkaissa kannattaa juuri lämpötilanvaihtelun vuoksi käyttää 0,2 baria autonvalmistajan suositusta korkeampia paineita.
”Pienellä ylipaineella saadaan varmistettua, ettei kovemmillakaan pakkasilla tule ajettua vajaapaineisilla renkailla. Rengaspaineet on muutenkin tärkeää tarkistaa säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, sekä aina kun auton kuormitusta olennaisesti muutetaan”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen neuvoo.
Vain hyväkuntoisilla renkailla liikenteeseen
Talvirenkaan laissa määritelty minimiurasyvyys on kolme milliä, mutta todellisuudessa renkaat on syytä vaihtaa uusiin, jos urasyvyys alittaa viisi milliä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että rengas on kulunut tasaisesti ja nastarenkaassa nastat olisivat pääpiirteittäin tallella sekä tiukasti kiinni renkaassa.
Myös renkaan iällä on vaikutusta, sillä ajan myötä pito-ominaisuudet heikkenevät ja päällisin puolin hyvältä näyttävä rengas voikin olla vaarallisen huono. Mikäli renkaan valmistusajankohta ei ole muistissa, kannattaa se tarkastaa renkaan kyljessä olevan DOT-merkinnän lopusta.
”Ovaalimerkinnän sisällä olevat neljä numeroa kertovat renkaan valmistusviikon ja -vuoden. Mikäli renkaiden valmistuksesta on kulunut 10 vuotta tai niillä on ajettu kuusi ajokautta, rengassarja on syytä uusia, vaikka kulutuspintaa ja nastoja vielä olisikin jäljellä”, Vesalainen toteaa.
Ennen matkaan lähtöä kannattaa myös varmistaa, että autosta löytyy mahdollisten lukkopulttien avain sekä vararenkaan kiinnittämiseen soveltuvat pultit tai mutterit.
Operaatio Lumihiutale auttaa tien päällä pulaan joutuneita
Autoliiton tiepalvelun Operaatio Lumihiutale päivystää 13.12.2025–1.1.2026. Operaatio käynnistyy valtakunnallisella yhteislähtötapahtumalla, joka järjestetään Tampereella la 13.12.
Tiepalvelumiehet kokoontuvat Hämeenpuiston eteläpäähän klo 10. Operaatioon liittyvät puheet pidetään klo 11.30 alkaen ja niiden jälkeen, noin klo 12.00, tiepalveluautot järjestäytyvät näyttävään vilkkuajoon.
Operaatio Lumihiutale palvelee Autoliiton yleisen tiepalvelun numerossa 0200 8080. (Puhelun hinta on 1,93 €/min + mpm, jonotus on maksuton.) Autoliiton jäsenille ovat omat palvelunumeronsa, jotka löytyvät jäsenkortista. Avustuskustannuksista kannattaa pyytää arvio ennen palvelun tilaamista.
Apua voi tilata myös Autoliiton mobiilisovelluksella. Autoliiton sovellus on ladattavissa veloituksetta sekä AppStoresta että Google Play-kaupasta.
LiikenneSuomi – Linja-autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto ry – nostaa esiin tieverkoston kunnon ja kunnossapidon.
Tiestön korjausvelka eli summa, jolla tiestö laitettaisiin hyvään kuntoon, on noussut 2,5 miljardiin euroon. Maan hallituksen myöntämä korjausvelkaraha on hyvä, mutta se ei riitä. Valtion lisäksi myös kuntien on panostettava vastuullaan olevaan tieverkkoon ja palveluiden saavutettavuuteen.
– Jos jatkamme kuten tähän asti, meillä on käsissämme todellinen turvallisuusriski kansalaisille ja kuljetusalan ammattilaisille. Myös korjausvelka kasvaa korkoa ja repeää ennen pitkää hallitsemattomaksi, toteavat järjestöjen toimitusjohtajat Anssi Kujala, Annukka Mickelsson ja Mika Mäkilä.
Yrittäjävetoista ammattiliikennettä edustava LiikenneSuomi näkee jäsenistönsä kautta läheltä, miten huonokuntoisen tiestön tilanne vaikuttaa ammattilaisiin. Liikenne hidastuu ja hankaloituu. Tilanne konkretisoituu talvikaudella, kun ajo-olosuhteet heikkenevät muutenkin.
LiikenneSuomi -järjestöt saavat jäsenistöltään eli kuljetusalan yrityksiltä palautetta etenkin alempiasteisen tieverkon kunnosta ja talvikunnossapidosta. Myös tienkäyttäjätutkimukset osoittivat, että ammattiliikenteen kuljettajat ovat selvästi tyytymättömiä alempiasteisen tieverkon hoitoon.
LiikenneSuomi-ryhmä nostaa esiin kolme parannuskohdetta, jotka liittyvät alempiasteiseen ja kuntien vastuulla olevaan tiestöön:
Alempiasteisen tieverkon tulee olla turvallisesti liikennöitävää myös vaikeilla keleillä
Teiden auraukset, suolaukset ja hiekoitukset ovat liikenneturvallisuuden peruslähtökohta myös alempiasteisella tieverkostolla. Palvelusopimukset tulee hoitaa ennakoiden kuntoon ennen kuin talvikausi “yllättää”, ja sopimuksen mukaisen palvelun toteutumista on myös seurattava. Tavaranjakelu tai kouluun tai terveyskeskukseen pääsy eivät saa estyä Suomen sääoloissa hyvin tuttujen olosuhteiden vuoksi. Alueellinen elinvoima ja tulevaisuus perustuvat toimivaan liikenneinfraan erityisesti harvemmin asutuilla alueilla.
2. Katujen talvihoidon on taattava sujuva henkilöliikenne ja jakeluliikenne
Talvikunnossapito on myös linja-autoliikenteen matkustajien huomioonottamista. Teiden ja katujen talvihoidossa linja-autopysäkkien kohdalla on parannettavaa. Jalkakäytävien, kävelyteiden ja linja-autopysäkkien tulee olla turvallisia, jotta turhilta onnettomuuksilta ja tapaturmilta vältytään.
Samojen katujen ja teiden varsilla odottavat lapset koulukyytejään ja tavaraliikenteen jakelukuljetukset etsivät lumipenkkojen takaa väyliä päästä palvelemaan kauppaliikkeitä.
3. Jakeluinfran ja taukopaikkojen tarpeet huomioitava
Kuntien ja kaupunkien on huomioitava tavaraliikenteen jakeluinfran ja taukopaikkojen tarpeet omissa maankäyttösuunnitelmissaan. Kaupunkiseutujen on toteutettava MAL-sopimusten mukaiset tauko- ja latauspaikat.
LiikenneSuomi-ryhmä: Suomen huomioitava turvallisuus, saavutettavuus ja kilpailukyky
Lopuksi LiikenneSuomi huomauttaa, että tiestön kunnossa on liikenneturvallisuuden lisäksi kyseessä myös saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarpeet, joita niin taksi- ja linja-auto- kuin rahtiliikennekin palvelevat. Ennakoinnilla ja paikallisilla huoltotöillä voidaan tehdä paljon, vaikka tiestö itsessään olisikin heikkokuntoinen. Huoltotöihin pitää varautua myös riittävin resurssein
– Korjausvelan kasvu pitää pysäyttää nostamalla tiestön ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvä rahoitus kestävälle tasolle, mikä tarkoittaa 300 miljoonan euron lisäystä perustienpitoon nykytasoon verrattuna. Liikenne12 -suunnitelma tulee turvata valtionbudjetissa myös tulevilla hallituskausilla, toimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.
LiikenneSuomi-ryhmän tiestöön liittyvät tavoitteet
Tieliikenteen infran on vastattava kuljettamisen ja liikkumisen vaatimuksia ja mahdollistettava sekä turvattava toimivan yhteiskunnan kuljetukset.
Liikenne 12 -suunnitelman mukainen rahoitus on turvattava ja suunnitelma päivitettävä siten, ettei tiestö rapistu enempää. Korjausvelan kasvu on pysäytettävä nostamalla rahoitus pysyvästi kestävälle tasolle. Tämä tarkoittaa 300 miljoonan euron lisäystä perustienpitoon nykytasoon verrattuna.
Tiestön talvihoidon tulee olla ennakoivaa ja vastata aiempaa suurempien ja pidempien ajoneuvoyhdistelmien tarpeisiin. Myös yleistyneisiin sään ääri-ilmiöihin ja aiemmasta poikkeaviin sääoloihin on kyettävä vastaamaan.
Ammattiliikenne on otettava huomioon selkeämmin myös liikenneturvallisuustyössä.
LiikenneSuomi edustaa yrittäjävetoista ammattimaista kuljetusliikennettä. liikennesuomi.fi
Kreaten rakentama uusi Kirjalansalmen silta näyttä upealta, kun se valaistaan pimeän tultua. Mt180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillan uusimishanke on työllistänyt parhaimmillaan 160 ammattilaista kerrallaan ja kaiken kaikkiaan hankkeelle on perehdytetty töihin 1 545 osaajaa. Hanke jatkuu vielä Kirjalansalmen sillan purkutöillä.
Kuva: Kreate.
Marraskuussa liikenteelle avattu Kirjalansalmen vinoköysisilta ei ole ainoastaan näyttävä. Sen yli 80-metriset pylonit lepäävät massiivisten, merenpohjaan valettujen kerrostalon kokoisten pylonien perustusten varassa, eikä vastaavia vinoköysiasennuksia ole tehty Suomessa lähes 30 vuoteen.
Samanlaista mittavaa siirtymäkohdan rakennetta, jossa teräs- ja teräsbetonipalkit yhdistyvät, ei ole Suomessa aiemmin toteutettu.
Kaikki työvaiheet kuormien hallinnasta köysien jännitykseen vaativat äärimmäistä tarkkuutta suunnittelusta toteutukseen. Poikkeuksellinen silta onkin tarjonnut Kreatelle sekä muille maan johtaville silta-asiantuntijoille ainutlaatuisen näköalapaikan.
Loppuvuodesta 2022 käynnistynyt Mt180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillan uusimishanke on päässyt loppusuoralle Paraisilla. Uusi Kirjalansalmen silta kohoaa uljaana maisemassa koko 675 metrin pituudellaan ja sen massiiviset pylonit lepäävät syvälle merenpohjaan ulottuvien porapaalujen ja vankkojen antureiden varassa.
Rakenteisiin piiloon jääneet kallioperään asti ulottuvat betonoidut teräspaalut varmistavat sillan perustusten vakauden vaativissa geoteknisissä olosuhteissa.
– Valoimme paalujen päälle mittavat perustukset, joiden koko ja muoto optimoitiin kantavuuden ja rakentamisen tehokkuuden näkökulmasta. Pylonin perustusten alimmat osat sijaitsivat meren pinnan alapuolella. Nämä anturoiksi kutsuttavat rakenteet valettiin kuivatyönä, mikä paransi työn laatua ja vähensi rakentamisen aikaisia riskejä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Timo HirvasmaaKreatelta.
Perustamisratkaisu mahdollisti sillan kuormien turvallisen siirtymisen maaperään ja muodosti kestävän perustan koko sillan rakenteelle.
– Pylonien anturat ja tuet olivat erittäin massiivisia ja vaikeassa paikassa. Pelkästään yhden pylonin perustus oli 20-metrisen kerrostalon kokoinen. Pylonin perustuksiin kului valtava määrä betonia ja terästä, ja niiden valu vaati huolellista suunnittelua sekä laadunvarmistusta, Hirvasmaa selvittää.
Teräsrakenteiden asennukset millimetrin tarkkuudella
Yksi mielenkiintoisista vaiheista oli teräslohkojen asennus meren päälle, mikä vaati poikkeuksellista suunnittelua ja tarkkaa vaiheittaista asennusta. Sillan vinoköysiosuuden teräsrakenne koostuu neljästä massiivisesta lohkosta, joiden asennusmenetelmä valittiin lohkojen sijainnin ja rakenteellisten vaatimusten mukaan.
– Kevään ja kesän 2024 aikana siirsimme kolme ensimmäistä lohkoa paikoilleen lanseeraamalla eli työntämällä ne vaiheittain valmiiksi rakennettujen tukirakenteiden päälle. Yli 100-metriset lohkot liukuivat lanseerauspedillähydraulitunkkien avulla noin 5–6 metrin tuntivauhtia. Jokainen siirto vaati huolellista muotitusta, asennusnokan käyttöä ja jatkuvaa mittausta, valottaa Hirvasmaa.
Kuvassa oikealla sijaitseva vanha Kirjalansalmen riippusilta oli ennen purkutöiden aloittamista uuden sillan kanssa vierekkäin. Se antaa hyvin mittakaavaa vastavalmistuneen Kirjalansalmen vinoköysisillan massiivisuudelle. Kuva: Kreate.
Sillan pisimmän jännevälin kohdalla teräslohko oli niin suuri ja rakenteellisesti vaativa, ettei sen siirtäminen lanseeraamalla ollut mahdollista. Tämän vuoksi lohko nostettiin paikoilleen.
– Toteutimme noston kahden synkronoidun nosturin avulla ja asensimme lohkon väliaikaisten tukien varaan millimetrin tarkkuudella. Tällaisia nostoja ei joka päivä tehdä, mutta hyvän suunnittelun ansiosta sekin onnistui.
Teräslohkojen onnistuneet asennukset mahdollistivat vinoköysien asennuksen sekä sillan viimeistelyvaiheiden aloittamisen aikataulussa.
Harvinaisessa liitoksessa teräs kohtaa betonin
Kirjalansalmen sillan teknisesti vaativimpia yksityiskohtia on sillan teräsrakenteisen vinoköysiosuuden liittyminen teräsbetoniseen tulosiltaan. Rakenteellisessa nivelessä kuormitukset, liikkeet ja muodonmuutokset kohtaavat toisensa täysin eri tavoin käyttäytyvissä rakenteissa.
– Teräs- ja teräsbetonirakenteen liitoskohta on todella vaativa, eikä vastaavaa liitosta ole tämän mittakaavan siltarakenteessa aiemmin tehty Suomessa, Hirvasmaa kertoo.
Liitoksen suunnittelu vaati poikkeuksellista tarkkuutta, kun teräsosan joustavuus ja lämpöliikkeet piti sovittaa yhteen jännitetyn betonirakenteen jäykkyyden kanssa. Liitospisteessä kuormia siirtyy sekä pituus- että poikittaissuunnassa, ja rakenteen piti kestää sekä sillan oma paino että liikenteen aiheuttamat dynaamiset rasitukset.
– Asennusvaiheessa varmistimme, että elementtien välinen geometria oli täsmälleen suunnitelmien mukainen, ja että liitoksen voimat jakautuivat hallitusti. Rakensimme saumattoman rakenteen, jossa kaksi eri rakennetekniikkaa yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi. Liitos on suunniteltu kestämään aikaa, liikennettä ja sääolosuhteita vuosikymmeniä eteenpäin.
Vinoköydet varmistavat sillan rakenteellisen toiminnan
Kreate asensi yhdessä omien silta-ammattilaistensa ja yhteistyökumppanin asiantuntijoiden kanssa Kirjalansalmen siltaan 76 vinoköyttä. Työvaihe oli visuaalisesti näyttävä, mutta ennen kaikkea rakenteellisesti tärkeä ja erittäin tarkkaan ajoitettu työvaihe. Vinoköydet kannattelevat sillan kansirakennetta sekä määrittävät koko sillan muodon, kuormien jakautumisen ja pitkän aikavälin käyttäytymisen. Keväällä 2025 toteutettu asennusprosessi kesti kymmenen viikkoa ja eteni köysipari kerrallaan tarkasti suunnitellun jännitysjärjestyksen mukaisesti.
Mt180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen parantamishanke ei ole vielä kokonaisuudessaan valmis, sillä parhaillaan käynnissä on vaativat vanhan Kirjalansalmen sillan purkutyöt. Tämän jälkeen Kreate ennallistaa alueen tiepohjan luonnontilaan sekä elävöittää maisemaa istuttamalla puita ja viherkasveja. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä. Kuva: Kreate.
– Toteutimme köysien asennuksen usean työryhmän yhteistyönä. Osa työskenteli sillan kannella, osa sen alapuolella ja osa 80 metrin korkeudessa pylonien sisäpuolella samanaikaisesti, kertoo köysiasennuksia johtanut lohkopäällikkö Juha ValjakkaKreatelta.
Jokainen köysi koostui HDPE-suojaputkeen asennetuista kuumasinkityistä rasvapunoksista, joita oli köydestä riippuen 20–58 kappaletta. Punokset jännitettiin yksitellen hydraulitunkkien avulla kahdessa vaiheessa: ensin 70–80 prosenttiin lopullisesta jännityksestä ja myöhemmin täyteen kuormaan.
– Seurasimme asennuksen aikana reaaliaikaisesti sillan muodonmuutoksia, kuten venymiä, siirtymiä ja jännityksiä. Näin varmistimme rakenteen käyttäytymisen suunnitellulla tavalla, Valjakka muistelee.
Asennusprosessin onnistuminen edellytti myös lämpötilavaihteluiden huomioimista, sillä teräsrakenteen lämpölaajeneminen vaikutti jännitysten jakautumiseen.
– Köysien asennus oli millintarkkaa työtä, jossa jokainen yksittäinen punos vaikutti koko sillan muotoon ja rakenteelliseen tasapainoon, sanoo Valjakka.
Vinoköysien asennus oli harvinainen ja vaativa työvaihe – vastaavia siltoja ei ole Suomessa rakennettu lähes kolmeen vuosikymmeneen – ja se toi yhteen kotimaisen ja kansainvälisen osaamisen huipputason.
Uudenlainen suunnittelumalli nopeutti Kirjalansalmen sillan toteutusta
Aikataulutus hankkeella on ollut todella tiukka, sillä sekä Kirjalansalmen sillan että Hessundinsalmen sillan toteutuksessa rikottiin perinteisiä toimintatapoja ottamalla käyttöön limittäinen toteutusmalli, jossa suunnittelu ja rakentaminen etenivät samanaikaisesti.
– Tämä malli mahdollisti merkittävästi nopeamman käyttöönoton verrattuna vesiputousmalliin, jossa rakentaminen alkaa vasta suunnitelmien valmistuttua, kertoo hankkeessa siltasuunnittelun ohjauksesta vastannut suunnittelupäällikkö Aki KopraKreatelta.
Allianssimalli ja reaaliaikainen tietomallinnus (BIM) loivat perustan uudenlaiselle yhteistyölle: kaikki osapuolet tilaajasta suunnittelijoihin ja tarkastajiin työskentelivät yhteisen digitaalisen tilannekuvan pohjalta.
Kirjalansalmen sillan teräs- ja teräsbetonirakenteen liitoskohta näkyy selkeästi sillan alapuolelta katsottuna. Kuva: Kreate.
– Jaoimme suunnitelmat pienempiin, työvaiheisiin rytmitettyihin paketteihin, jotka tarkastettiin vaiheittain. Tämä mahdollisti rakentamisen etenemisen ilman viivytyksiä. Myös väliaikaiset rakenteet ja työmenetelmät mallinnettiin, mikä paransi ennakoitavuutta ja vähensi virheitä, Kopra selventää.
Vaikka limittäinen malli toi mukanaan riskejä, ne hallittiin tehokkaasti avoimella yhteistyöllä ja jatkuvalla tiedonvaihdolla.
– Yhtenä onnistumisen kulmakivenä oli avoimen ja yhteistyöhön perustuvan projektiympäristön luominen. Lopputuloksena toteutimme teknisesti vaativan sillan aikataulussa ja laadukkaasti. Samalla loimme uusia toimintamalleja koko alan hyödynnettäväksi, Kopra kuvailee.
Yhteistyö ja tekeminen jatkuvat vanhan sillan purku-urakassa
Teknisesti erittäin vaativan Kirjalansalmen sillan rakentamisessa tuli matkan varrella vastaan myös haasteita, mutta ne ratkaistiin nopeasti varmistaen rakentamisen laatu joka vaiheessa.
– Yhteistyö Väyläviraston ja muiden osapuolten kanssa on toiminut erinomaisesti. Allianssissa ollaan aidosti samalla puolella pöytää, ja jos ongelmia tulee, ne ratkotaan yhdessä. Tämä on ollut paras mahdollinen malli näin monimutkaiseen hankkeeseen, Hirvasmaa vakuuttaa.
– Allianssikumppani Kreaten kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Olemme saaneet nopeasti tehtyä päätöksiä ja ideoita saatiin hyvin mietittyä jo kehitysvaiheessa. Upea katsoa näitä kahta upeaa siltaa, kuinka ne ovat muutamassa vuodessa nousseet suunnittelupöydältä Paraisten maisemaan, tiivistää projektipäällikkö SaramariaCowell Väylävirastolta.
Hanke ei ole vielä kokonaisuudessaan valmis, sillä parhaillaan käynnissä on vaativat vanhan Kirjalansalmen sillan purkutyöt. Tämän jälkeen Kreate ennallistaa alueen tiepohjan luonnontilaan sekä elävöittää maisemaa istuttamalla puita ja viherkasveja. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Siltatietoutta pähkinänkuoressa:
Siltatyyppi: Uusi Kirjalansalmen silta on vinoköysi- ja liittopalkkisillan yhdistelmä. Se koostuu kahdesta korkeasta pyloniparista, jotka kannattelevat pyloniparin avulla sillan 265 metrin pituista pääjännettä.
Sillan strategiset mitat: Silta on 675 metriä pitkä ja hyötyleveydeltään lähes 16 metriä. Ajoneuvoliikenteen osuus 10 metriä ja jalkakäytävän ja pyörätien leveys 5,75 metriä.
Jännemitta: Kirjalansalmen sillan pääjänne on 265 metriä, mikä tekee siitä Suomen pitkäjänteisimmän sillan.
Pylonit: Sillan pylonit kohoavat yli 80 metrin korkeuteen ja niiden perustukset ovat massiivisia, suunniteltu kestämään Saaristotien vilkas liikenne ja vaativat meriolosuhteet.
Vinoköydet: Sillassa on 76 vinoköyttä, joiden asennus vaati erityistä tarkkuutta ja jatkuvaa mittausta rakenteen liikkeiden varalta.
Teräsrakenteet: Teräsrakenteet valmistettiin Oulussa ja niiden siirto sekä asennus vaativat mittatilaustyötä ja huolellista aikataulutusta.
Liittymäkohta: Nelostukien päällä oleva siirtymä, jossa teräspalkki ja teräsbetonipalkki liittyvät toisiinsa noin 60 metrin matkalla, on ainutlaatuinen Suomessa.
Betonia ja terästä: Kirjalansalmen sillassa on yhteensä 3 500 tonnia rakenneterästä ja 26 700 kuutiota betonia.
Työllisyysvaikutus: Mt180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillan uusimishanke on työllistänyt parhaimmillaan 160 ammattilaista kerrallaan ja kaiken kaikkiaan hankkeelle on perehdytetty töihin 1 545 osaajaa.
Hätäkeskukseen ilmoitettiin perjantaina 12.12.2025 kello 21:50 Teollisuustiellä Leppävirralla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta. Henkilöauton kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan ja auto kaatui katolleen ojaan. Auton matkustaja kuoli onnettomuudessa.
Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus. Autoa kuljetti nuori mies, jolla on voimassa oleva ajo-oikeus.
Poliisi puhallutti kuljettajan ja testin tulos oli 0,0. Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Ensitietojen perusteella kuljettajan ja kahden matkustajan vammat eivät olleet vakavia. Ensihoitoyksiköt kuljettivat heidän kuitenkin sairaalaan tarkastettavaksi.
Esitutkinnassa selvitetään tarkemmin liikenneonnettomuuteen johtaneita seikkoja. Tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta osallistuu onnettomuuden syiden selvittämiseen.
Merkittävä osa suomalaisista on joskus ajanut juotuaan yhden tai useamman annoksen alkoholia, vaikka tiesi tähän sisältyvästä vahinkoriskistä, tai ollut kyydissä, kun kuski on toiminut näin, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Kaikkiaan näin kertoo tapahtuneen 13 prosenttia suomalaisista.
Lisäksi jopa 51 prosenttia suomalaisista kertoo ajaneensa väsyneenä vahinkoriskistä huolimatta tai olleensa väsyneen kuljettajan kyydissä. Osuudet ovat selvästi suurempia miehillä kuin naisilla. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*.
LähiTapiolan liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri pitää tuloksia huolestuttavina ja varoittaa pikkujoulukauden tuplariskistä. Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samankaltaisesti kuin alkoholi: reaktioaika pitenee ja ajokyky heikkenee.
– Pikkujoulukaudella riskit kertautuvat, mikäli lähdetään ajamaan väsyneenä myöhään menneiden juhlien ja muutaman alkoholiannoksen jälkeen tai seuraavana aamuna huonosti nukkuneena ja mahdollisesti vielä alkoholia veressä. Monesti unohtuu, että siinä ei vaaranna vain omaansa vaan myös muiden tielläliikkujien turvallisuuden. Jättämällä auton kotiin voi säästyä jopa koko loppuelämään vaikuttavalta vahingolta.
Poliisi tiedotti syyskuussa, että rattijuopumukset ovat olleet tänä vuonna kasvussa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) peräänkuulutti lokakuun lopussa STT:n haastattelussa promillerajan laskemista. Alaviiri pitää Ranteen avausta liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tervetulleena.
– Oli promilleraja mikä vain, yksikin annos alkoholia heikentää ajokykyä. Liikenteessä on monia riskejä, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta kaljan tai siiderin juomatta jättäminen autoillessa on oma valinta.
Ylinopeuden ajaminen yleisintä
Kyselyn mukaan yleisin riski, jonka suomalaiset tietoisesti liikenteessä ottavat, on liian kovaa ajaminen. Jopa 57 prosenttia vastaajista kertoo ajaneensa ylinopeutta ja 29 prosenttia ajaneensa liian kovaa tilanteeseen nähden tai olleensa kyydissä, kun kuski toimi näin. Lisäksi 40 prosenttia kertoo näppäilleensä tai käsitelleensä puhelinta ajaessaan tai olleensa näin toimivan kuskin kyydissä.
Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosina 2019–2023 puolet kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista ajoi ylinopeutta.
– Joulun ajan liikenteessä yhdistyvät usein kiireen ja väsymyksen lisäksi hankalat keliolosuhteet, joissa liiallinen nopeus on tavallistakin suurempi riski. Pahimmassa tapauksessa keskittyminen harhaantuu lisäksi vähän väliä tiestä puhelimen näytölle. Perille pääsee kenenkään henkeä vaarantamatta ja vähemmällä stressillä, kun varaa riittävästi aikaa ja pitkillä matkoilla joko vaihtaa välillä kuskia tai pitää taukoja, Alaviiri sanoo.
Heistä, jotka ovat joskus tietoisesti ottaneet riskejä liikenteessä, suurin osa (55 %) kertoo arvioineensa riskin olleen pieni eikä uskonut vahingon sattuvan kohdalleen. 38 prosenttia nimeää syyksi kiireen tai liiallisen kuormituksen. 24 prosenttia toteaa, että riskin ottaminen oli käytännön kannalta kätevintä arjessa.
– Ei kukaan heistäkään, joille vahinko on sattunut, ole etukäteen ajatellut, että se omalle kohdalle osuisi. Vaikka riski tuntuisi omalla kohdalla pieneltä, se koskee liikenteessä aina myös muita. Jos siis ei jätä sitä ottamatta itsensä takia, kannattaa tehdä niin muiden takia, Alaviiri sanoo.
*Kyselyyn vastasi 1049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädöshankkeen, jossa uudistetaan ajokorttilakia kokonaisvaltaisesti ja pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n uusi ajokorttidirektiivi ja EU:n ajokieltosäännöt. Direktiivin myötä ajokortteja koskevaa sääntelyä muutetaan koko EU:n alueella.
– Ajokorttisääntelyä uudistetaan nyt urakalla. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvoittaa arkea. Toivomme sidosryhmiltä laajaa osallistumista valmisteluun, jotta saamme tästä mahdollisimman toimivan kokonaisuuden, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Uusi ajokorttidirektiivi tuli voimaan 25.11.2025 yhdessä EU:n ajokieltosääntöjen kanssa. Sääntelyn tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta. Päivitetty sääntely sisältää muun muassa uusia kuljettajia koskevia sääntöjä. Jatkossa myös vakavimmista liikennerikoksista toisessa EU-maassa määrättävien ajokieltojen voimassaolo laajennetaan koko EU:n alueelle.
Uuden ajokorttidirektiivin mukaan 17-vuotiaille voidaan jatkossa myöntää henkilöautoluokan EU-ajokortti. Uudessa avustetun ajamisen mallissa 17-vuotiaan on ajettava kokeneen kuljettajan seurassa, kunnes hän täyttää 18 vuotta. Suomessa on tällä hetkellä käytössä ikäpoikkeuslupamenettely, jossa 17-vuotias voi saada oikeuden suorittaa henkilöautoluokan ajokortin.
Poikkeuslupa voidaan myöntää kulkemistarpeeseen esimerkiksi kouluun tai harrastuksiin ja se oikeuttaa ajamiseen vain Suomessa. Uusi ajokorttidirektiivi mahdollistaa ikäpoikkeuslupamallin säilyttämisen avustetun ajamisen mallin rinnalla jatkossakin, mutta ikäpoikkeuslupamallista voidaan myös luopua.
Ajokorttidirektiivi edellyttää digitaalisen ajokortin eli mobiiliajokortin käyttöönottoa. Jatkossa mobiililaitteella, kuten matkapuhelimella käytettävä digitaalinen ajokortti otetaan asteittain käyttöön pääasiallisena ajokorttimuotona EU:ssa.
Myös kuljettajantutkintoon liittyvää sääntelyä muutetaan. Jatkossa ajokortin suorittajan on muun muassa osoitettava, että hän on tietoinen kuolleisiin kulmiin liittyvistä riskeistä ja kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Uusia kuljettajia koskee jatkossa vähintään kahden vuoden koeaika. Koeajan aikana kuljettajiin sovelletaan tiukempia sääntöjä muun muassa alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen.
Vakavimpien liikennerikkomusten vuoksi toisessa EU-maassa määrätyt ajokiellot laajennetaan jatkossa EU:n laajuisiksi. Niitä ovat muun muassa rattijuopumus, kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus tai merkittävä ylinopeus.
Lisäksi uusi EU-sääntely sisältää muutoksia ajoterveyttä, kolmansissa maissa myönnettyjen ajokorttien vaihtamista ja ajo-oikeuksien laajentamista tiettyjen painavampien ajoneuvojen kuljettamiseksi koskevaan sääntelyyn.
Ajokorttilakia tarkastellaan laajemmin
Uuden EU-sääntelyn kansallisen toimeenpanon lisäksi säädöshankkeessa arvioidaan myös muita muutostarpeita ajokorttilakiin. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja päivittää ajokorttilakia.
Hankkeen aikana on tarkoitus arvioida muun muassa kansallisen ajokieltosääntelyn muuttamista, alkoholirattijuopumusten promillerajan muuttamista sekä 17-vuotiaita koskevan ikäpoikkeuslupamenettelyn jatkoa.
Liikenneturvallisuustyö on käynnissä
Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan käynnissä ajokorttilain muutoshanke, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. Ajokorttilain muutosehdotus on lausuntokierroksella 14.12.2025 saakka. Ehdotus sisältää muun muassa tiukennuksia 17-vuotiaiden henkilöauton ajokortin ikäpoikkeusluvan myöntämisen ehtoihin.
Ministeriö käynnisti joulukuussa 2025 hankkeen, jossa päivitetään kansallinen liikenneturvallisuusstrategia. Strategiaa ohjaa visio, jonka mukaan kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman yhtenä tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen.
Mitä seuraavaksi?
Ajokorttilain muutosten tavoiteltu voimaantuloajankohta on syksyllä 2028. Hallituksen esitysluonnoksesta pyydetään sidosryhmien näkemyksiä lausuntokierroksella viimeistään alkuvuodesta 2028.
Sähköautojen pikalatausratkaisujen valmistaja Kempower on saanut Ecovadiksen vastuullisuusarvioinnissa kultamitalin, mikä heijastaa yhtiön vahvaa sitoutumista kestävään kehitykseen ja jatkuvaan parantamiseen.
Kempowerin sijoitus Ecovadiksen arvioinnissa asettaa yhtiön parhaimman 5 %:n joukkoon kaikista Ecovadiksen arvioimista yrityksistä. Kempower sai arvioinnissa aiempaa paremmat pisteet, mikä kirkasti sen viime vuonna saavuttaman hopeamitalin kultaiseksi.
Ecovadis arvioi yritysten vastuullisuutta neljässä kategoriassa: ympäristövastuu, työelämän käytännöt ja ihmisoikeudet, toiminnan eettisyys sekä kestävän kehityksen mukainen hankintaketju. Pisteytys on 0-100, ja yritykset voivat ansaita mitaleja suorituskykynsä perusteella: platina (1 % parhaista), kulta (5 % parhaista), hopea (15 % parhaista) ja pronssi (35 % parhaista).
”Olemme erittäin ylpeitä Ecovadis-arvioinnistamme ja siitä, että olemme vuodesta toiseen parantaneet suoritustamme, kuten nyt hopeatasolta kultaan. Se on osoitus tiimimme kovasta työstä ja omistautumisesta. Arvioinnista saamamme palaute motivoi meitä yhä parantamaan suoritustamme”, sanoo Kempowerin operatiivinen johtaja Sanna Otava.
Kempowerin korkea Ecovadis-sijoitus vahvistaa sen mainetta luotettavana, vastuullisena ja tulevaisuuteen suuntautuneena yrityksenä sekä kilpailukykyä liikekumppanina nopeasti kasvavalla sähköautojen latausmarkkinalla. Puhtaan energian ratkaisujen kysynnän kasvaessa Kempower on sitoutunut edistämään liikenteen sähköistymistä päästöjen vähentämiseksi.
Ecovadis on arvioinut yli 130 000 yrityksen suorituskykyä yli 185 maassa ympäri maailmaa. Sen pisteytys perustuu kattavaan arviointiin yritysten vastuullisuustoimista.
