Kuljetus- ja logistiikka-ala ansaitsee paikan tulevan hallituksen kärkiteemana. Vaikutukset logistiikkatoimialalle on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, sillä alan kustannuspaineet kertautuvat muille aloille. Kyse on koko Suomen kilpailukyvystä, linjaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.
– Alan merkittävyyden vuoksi ehdotamme erillistä liikenne- ja logistiikkaministeriä, sanoo puheenjohtaja Jani Ylälehto.
SKALin ehdottaman ministerin vastuualue kattaisi liikenteen, infran, logistisen kilpailukyvyn kysymykset ja liikenteen digitalisaation.
– Erillinen salkku mahdollistaisi aivan eri tavalla kuin nykyään panostamisen myös Suomen etujen valvomiseen EU:ssa, sillä yli 80 prosenttia liikenteen säätelystä tapahtuu EU-tasolla, kuvaa Ylälehto.
SKALin tavoiteohjelma Suomi liikenteessä – ja liikkeessä tarjoaa kuljetusten ja logistisen järjestelmän tehostamiseen ratkaisuja, joilla Suomen takamatkaa Euroopan markkinoille kurotaan kiinni. Esitykset on tarkoitettu eduskuntavaalikeskusteluun ja hallituskaudella huomioitavaksi.
– Suomella on syrjäinen sijainti, ohuemmat tavaravirrat ja pidemmät kuljetusetäisyydet kuin muualla, mutta sen ei pidä hidastaa kasvuamme. Voimme omilla kansallisilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, miten pärjäämme kilpailussa. Siihen tavoiteohjelmamme tarjoaa ratkaisuja, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo.
Yksi keskeinen kohta tavoiteohjelmassa on keinovalikoima, jolla Suomen kannattaa edetä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
SKALin laatima Millä energialla kuljetamme – raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymän tilannekuva -raportti keskittyy tähän tematiikkaan ja listaa keinot kestävään käyttövoimasiirtymään. Raportti julkaistiin Kuutiopäivän seminaarissa 19.1.2023.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry korostaa seuraavia
1. Tehokkaasta logistiikasta Suomelle kilpailukykyä
Kaikessa päätöksenteossa on tarkasteltava ja otettava huomioon vaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Seuraavan hallituksen on nimettävä liikenne- ja logistiikkaministeri varmistamaan liikenteen ja logistiikan toimivuus sekä luotava toimenpideohjelma arvioimaan erityisesti kuljetuskustannusten kehittymistä ja päästövähennyksiä sekä näiden vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.
Valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön on tuotettava arvio liikenteen merkityksestä suomalaiselle yritystoiminnalle, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä toimenpideohjelma ja päätökset Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamisesta.
2. Liikenneinfra laitettava kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle
Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamisen edellyttämä rahoitus on turvattava, jotta tavoiteltu pitkäjänteisyys liikenteen kehittämisessä saavutetaan. Tämä tarkoittaa rahoituksen tasokorotusta seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
- 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan ja paremmin raskaan tavaraliikenteen tarpeita vastaavaksi. Tieverkon suunnitteluratkaisuissa on arvioitava myös vaikutuksia päästöihin. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on paremmin huomioitava raskas liikenne, erityisesti on panostettava taukopaikkoihin palveluineen osana tavarankuljetusten infraa, painotus TEN-T-tieverkon palvelutasossa.
3. Liikenteen vero- ja energiaratkaisujen on oltava kestäviä ja kannattavia
Kansallisin päätöksin ei tule korottaa ammattiliikenteen käyttämien käyttövoimien hintaa suhteessa kilpailijamaihin. Kuljetuskustannuksia ei saa lisätä nostamalla dieselpolttoaineen verotusta. Hallituksen on selkeästi linjattava, että polttoaineverojen korotuksia ei tehdä alkavalla hallituskaudella.
Kuljetusalan investointikyvystä on huolehdittava niin, että puhtaampien käyttövoimien teknisten ratkaisujen kehittyessä yrityksillä säilyy edellytykset investoida näihin. Suomessa on otettava käyttöön ammattidieseljärjestelmä.
4. Jakeluvelvoite pidettävä kohtuullisena
Suomen tulee pitää jakeluvelvoite maltillisena ja etsiä keinoja jakeluvelvoitteen toteuttamiseksi kustannustehokkaasti Suomessa tuotetulla uusiutuvalla polttoaineella.
Hallituksen on peruttava vuoden 2024 alussa voimaan tuleva jakeluvelvoitteen korotus. Jos jakeluvelvoite 2024 alussa nousee 28 prosenttiin, tämän jakeluvelvoitteen kiristyksen kustannusvaikutus on 19-26 senttiä litralta.
5. Työvoiman saatavuus turvattava
Kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus, jotta koulutuksen laatu, määrä ja tehokkuus voidaan säilyttää.
Ammattipätevyyden suorittamista koemallilla koskevia säädöksiä pitää keventää, jotta koemalli saadaan nopeasti hyödynnettäväksi myös käytännön tasolla ja puolustusvoimissa on otettava käyttöön koemalli kuljettajien ammattipätevyyden suorittamisessa.
en logistisen kilpailukyvyn vahvistamisesta.
www.skal.fi
Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!
