Koti Blogi Sivu 786

Autoliitto: Käyttövoimaverosta pitää luopua

Kuva: Clas von Bell

Dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.

Suomi on asettanut itselleen erittäin kovat päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamisessa liikenteen energiatehokkuuden parantamisella on iso rooli. Yhtenä tapana vähentää autoilun päästöjä hallitus on päättänyt kiristää nestemäisten polttoaineiden jakeluvelvoitetta tulevina vuosina nopeassa tahdissa. Kiristys on vaarassa nostaa polttoaineiden, erityisesti dieselin, kuluttajahintoja kymmenillä senteillä.

– Jakeluvelvoitteen nostamista ei pidä tehdä liian nopeasti ennen kuin biokomponenttien saatavuus on riittävällä tasolla. Kaikki saatavilla olevat biopolttoaineet menevät joka tapauksessa kaupaksi ja kiristyvä jakeluvelvoite nostaa hintoja entisestään. Nyt on tärkeintä huolehtia polttoaineiden kohtuullisesta hintatasosta ja varmistaa kotitalouksien ja yritysten toimeentulon edellytykset, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

– Dieselistä maksetaan bensiiniä alempaa polttoaineveroa, mikä on perusteena sille, että dieselautoista maksetaan vuotuista käyttövoimaveroa. Jakeluvelvoitteen aiheuttamat hinnankorotukset painottuvat kuitenkin dieselpolttoaineeseen eli dieselautoilijat osallistuvat päästötalkoisiin isolla rahalla. Ajoneuvoveron käyttövoimavero onkin dieselin kohdalla aikansa elänyt ja siitä tulisi luopua.

Käyttövoimaveroa maksetaan kaikista autoista, jotka käyttävät muuta kuin bensiiniä polttoaineenaan – myös muun muassa kaasu- ja sähköautoista.

– Se, että sähköautoista maksetaan käyttövoimaveroa, on väärä signaali päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sama koskee kaasuautoja, joihin tankataan nykyisin käytännössä vain biokaasua, Nieminen painottaa.

Hankintatukia tarvitaan

Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös Suomen autokannan uudistamista voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.

Käyttövoimamurros tarvitseekin toteutuakseen hankintatukia.Täyssähköautojen osuus Suomen autokannasta on edelleen yhden prosentin tuntumassa ja uusia autoja rekisteröidään niin vähän, että muutosvauhti on asetettuihin tavoitteisiin verrattuna aivan liian hidas.

– Käyttövoimasiirtymä ja päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että valtio on valmis panostamaan suoraan tukeen sekä tinkimään tieliikenteen verotuottotavoitteestaan. Hankintatukia ei saa rahoittaa olemassa olevan autokannan ajoneuvoveroja korottamalla eli niiden rahoilla, joilla ei ole mahdollista uutta autoa hankkia, Nieminen sanoo.

Autoliiton Luulot pois autoilusta -podcastin uusimmassa jaksossa käsitellään Autoliiton eduskuntavaalitavoitteita. Podcast on kuunneltavissa veloituksetta mm. Spotifyssa. Kaikki Luulot pois autoilusta podcastit löytyvät myös osoitteesta www.autoliitto.fi/podcastit.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Pyöräilijä menehtyi kolarissa Vaasassa

Kuva: CvB.

Vaasan Suvilahdessa Rinnakkaistiellä tapahtui 24.3.2023 klo 13 aikaan linja-auton ja pyöräilijän välinen liikenneonnettomuus, jossa linja-auto törmäsi suojatietä pyörällä ylittäneeseen noin 80 -vuotiaaseen mieheen. Pyöräilijä loukkaantui vakavasti ja kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin samana päivänä sairaalassa.

Linja-autonkuljettaja oli ajanut Rinnakkaisentietä pitkin kaupungin suunnasta, kun yllättäen Mäyräpolun kohdalla pyöräilijä oli kääntynyt oikealta suojatielle linja-auton eteen.

Linja-autonkuljettaja ei ehtinyt reagoida ja keula osui pyöräilijään, jonka seurauksena pyöräilijä kaatui.

Pyöräilijällä oli tilanteessa väistämisvelvollisuus, sillä kyseessä ei ollut pyörätienjatke.

Linja-autossa oli kuusi matkustajaa, joista kukaan ei loukkaantunut. Poliisi tutki tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Poliitikon puheenvuoro: Arto Jääskeläinen, KD, Uusimaa

Arto Jääskeläinen

Puolue: KD
Vaalipiiri: Uusimaa
Ehdokasnumero: 168

Emme autoile kiusalla, vaan koska se on välttämättömyys

Suomessa polttoaineiden hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin monissa muissa Euroopan maissa, ja tämä on herättänyt paljon keskustelua kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Julkisuudessa on usein esitetty harhauttavia selityksiä, miksi polttoaineet ovat kalliita Suomessa. On vedottu esimerkiksi raakaöljyn kalleuteen.

Ainakin vanhempi polvi muistaa kuitenkin hyvin, että raakaöljy on ennenkin maksanut 100 dollaria tynnyriltä ja polttoaineet olivat huomattavasti halvempia silloin.

Todellisuus on, että raakaöljyn kalleudella selittäminen on ”viherpesua” eli poliittista selittelyä, jolla todellinen syy halutaan piilottaa.

Aito syy bensiinin ja dieselin kalleuteen on yli-innokas vihreä ympäristöpolitiikka, joka on mennyt Suomessa autoilua syyllistäväksi ja muutenkin monin tavoin kansalaisille ongelmia ja kustannuksia aiheuttavaksi.

Polttoaineet ovat Suomessa kalliita yksinkertaisesti kovan verotuksen vuoksi, mikä taas johtuu yksisilmäisestä ajattelusta, että autoilu nähdään vain haittana, jota pitää estää verottamalla polttoaineita rankasti. Rankaisemalla autoilijoita polttoaineiden kovilla hinnoilla heitä yritetään samalla pakottaa ostamaan sähköautoja, jotka ovat liki kaksi kertaa kalliimpia hankkia, kuin tavanomaiset polttomoottoriautot.

Hyvin monelle meistä sähköautot ovat vielä aivan liian kalliita hankkia. Kalliit polttoaineet rankaisevat pahasti juuri heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, joille riittäisi, että on edes jokin kulkeva auto, millä voi mennä töihin ja hoitaa muu tarpeellinen, kuten kauppamatkat.

Korkea dieselin hinta nostaa tavaroiden kuljetushintoja ja vaikuttaa kaikkiin hintoihin.

Viimeaikoina on puhuttu ”ammattidieselistä”. Oikeastaan tuo termi on aika turha: Dieselillä ajavat yleensä kuitenkin vain ne, jotka ammattinsa puolesta tarvitsevat dieseliä eli tavarankuljetuksia tekevät ja pitkiä työmatkoja ajavat. Olisi perusteltua alentaa dieselin hintaa ilman sen kummempia erikoismenettelyjä. Dieselveron voisi lopettaa kokonaan. Sen tuotto on katettavissa helposti vaikkapa leikkaamalla hieman YLEn jättimäisistä 600 miljoonan euron kuluista. YLE on viihdettä, ihmisten toimeentulo on välttämättömyys.

Sama hintoja nostava vaikutus, kuin kalliilla dieselillä, on myös kalliilla sähköllä. Kallis sähkö erityisesti talviaikaan johtuu siitä, että Suomi ei tuota itse tarpeeksi sähköä. Energiaomavaraisuutemme on pahasti puutteellinen silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Tämäkin ongelma on vihreän politiikan seurausta: Taustalla on estelevä suhtautuminen lämpövoiman hyödyntämiseen ja rakentamiseen. Lämpövoima (sisältää myös ydinvoiman) on ainoa luotettava tapa saada energiaa silloin, kun sitä tarvitaan. Tuulivoima ei satunnaisuutensa vuoksi korvaa tuota.

Vaikka sähköautoilu olisi teknisenä ideana muuten hyvä, niin siihen liittyy useita käytännön ongelmia ja rajoituksia. Menemättä tarkemmin teknisiin yksityiskohtiin, akkutekniikka on parhaimmillaankin edelleen puutteellista. Lyhyen matkan henkilöliikenne toimii sillä silti kohtuullisen hyvin, mutta raskaalle pitkän matkan liikenteelle ei ole muita vaihtoehtoja, kuin dieselin käyttö.

Kohtuullisen hintaiset polttoaineet ovat välttämättömyys hyvin monille työn vuoksi. Emme autoile kiusalla, vaan se monelle oman toimeentulon kysymys.

Teksti: Arto Jääskeläinen

Katso tästä muita Eduskuntavaalien Poliitikon puheenvuoroja.

Kiinnostaako autot ja liikenne? Tilaa tästä Autotodayn uutiskirje!

Kuolemaan johtanut moottorikelkkaonnettomuus Kolarissa

Kuva: CvB.

Noin 60 vuotias mies oli ystäviensä kanssa moottorikelkkailemassa Ylläksen alueella.

Hannukaisissa, virallisella moottorikelkkareitillä, mies menetti jyrkästi oikealle kaartuvassa mutkassa kuljettamansa moottorikelkan hallinnan seurauksin, että oli törmännyt puuhun.

Mies menehtyi tapahtumapaikalla saamiinsa vammoihin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

 

Selvästi suurin osa renkaan hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana

Kuva: Nokian Renkaat.

Polttoaineenkulutus ajon aikana aiheuttaa renkaan elinkaaren suurimmat ympäristövaikutukset. Valitsemalla alhaisen vierintävastuksen renkaat ja tarkistamalla rengaspaineet säännöllisesti kuljettaja voi parantaa ajamisen energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Myös muun muassa raaka-aineet ja valmistuksen päästöt vaikuttavat renkaiden hiilijalanjälkeen.

– Autoilijat pystyvät vaikuttamaan liikenteen ympäristöystävällisyyteen monin tavoin. Yli 80 prosenttia renkaan hiilijalanjäljestä syntyy renkaan käytön aikana. Fiksu rengasvalinta, oikea rengaspaine ja järkevä ajotyyli vähentävät ajamisesta syntyviä päästöjä merkittävästi, sanoo Nokian Renkaiden laatu- ja vastuullisuusjohtaja Teppo Huovila.

Hiilidioksidi on merkittävin liikenteestä syntyvä kasvihuonekaasu. Polttomoottoriautojen CO2-päästöistä tyypillisesti noin kuudesosa johtuu renkaiden vierintävastuksen kuluttamasta energiasta. Sähköautojen osalta vierintävastuksen aiheuttama osuus päästöistä on jopa neljännes.

Jos ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat esimerkiksi 120 g/km, renkaiden vierintävastuksen aiheuttama osuus on 20 g/km. Mitä pienempi renkaiden vierintävastus on, sitä vähemmän polttoainetta tarvitaan ajamiseen. Siksi renkaiden pienempi vierintävastus tarkoittaa pienempiä päästöjä ja pienempää hiilijalanjälkeä. Sähköautoilijoille renkaiden pienempi vierintävastus tarkoittaa pidempää toimintamatkaa ja pienempää sähkönkulutusta.

Renkaiden vierintävastus voi vaihdella suuresti. Erolla on merkitystä auton omistajalle – eikä vain ympäristön kannalta. EU-merkintä kertoo renkaiden polttoainetehokkuuden asteikolla A:sta E:hen. Esimerkiksi B-luokan rengas kuluttaa noin 0,1 litraa vähemmän polttoainetta 100:aa kilometriä kohti kuin C-luokan rengas ja 0,2 litraa vähemmän kuin D-luokan rengas.

Nokian Renkaat on pienentänyt tuotteidensa keskimääräistä vierintävastusta 8,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Tämä vastaa 65 000 auton pakokaasuja vuodessa.

Valmistuksen hiilijalanjälki ja raaka-ainevalinnat vaikuttavat renkaiden ympäristöystävällisyyteen

Vierintävastuksen lisäksi renkaiden hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa raaka-aineet ja tuotannon päästöt.

– Vuoteen 2015 verrattuna Nokian Renkaat on vähentänyt tuotannon hiilidioksidipäästöjä 43 prosenttia tuotantotonnia kohti, ja pian aloitamme maailman ensimmäisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan rakentamisen vähentääksemme päästöjä entisestään, Huovila sanoo.

Renkaat valmistetaan yli 100:sta eri raaka-aineesta, ja käytetyt raaka-aineet ovat tärkeä tekijä arvioitaessa renkaiden ympäristöystävällisyyttä. Monia kierrätettyjä ja uusiutuvia raaka-aineita pidetään erityisen vastuullisina. Raaka-aineiden vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä Nokian Renkaiden materiaalivalinnoissa.

– Tavoitteenamme on nostaa kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissamme 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusien raaka-aineiden käyttöönotto vaatii paljon tuotekehitystä ja testausta, sillä uudet raaka-aineet voivat vaikuttaa renkaiden eri ominaisuuksiin. Renkaan turvallisuusominaisuudet eivät tietenkään saa muuttua, kun uusia ympäristöystävällisempiä raaka-aineita otetaan tuotantokäyttöön, Huovila sanoo.

Oikea rengaspaine optimoi energiankulutuksen ja auttaa estämään rengasvaurioita

Kevyesti rullaavien renkaiden lisäksi oikea rengaspaine on energiatehokkuuden kannalta oleellinen. Jos rengaspaine on liian alhainen, sekä polttoaineenkulutus että rengasvaurioiden riski kasvavat. Siksi säännölliset rengaspainetarkastukset ovat helppo tapa vaikuttaa ajon ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen.

– Nyrkkisääntönä on, että rengaspaineet tulee tarkistaa kerran kuukaudessa. Jos auto on kuormattu tavallista raskaammin, rengaspaineen tulee olla 0,2 baaria normaalia korkeampi, Huovila muistuttaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Kempower ja Allego avaavat sähköautojen pilottilatausaseman Alankomaihin

Kuva: Kempower.

Kempower on yhdistänyt voimansa Euroopan johtavan latauspisteoperaattorin Allegon kanssa avatakseen pilottilatausaseman Alankomaiden Utrechtin maakuntaan. Pilottikauden ajan Allego ja Kempower käyttävät sähköautoilijoilta saamaansa palautetta pohjana kahden pysyvän latausaseman rakentamisessa Alankomaihin ja Belgiaan.

Jotta EU voisi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, sen on laskelmien mukaan vähennettävä liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2020 Alankomaiden liikennesektori tuotti yli 26 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä ja Belgian päästöt olivat hieman pienemmät, hieman yli 21 miljoonaa tonnia. Benelux-maiden on siten edistettävä sähköiseen liikenteeseen siirtymistä päästövähennystavoitteidensa saavuttamiseksi.

Laajentaakseen ja monipuolistaakseen latauslaitevalikoimaansa Allego on aloittanut yhteistyön Kempowerin kanssa. Yritykset ovat käynnistäneet nyt ensimmäisen sähköautojen pilottilatausasemansa De Meernissä Alankomaissa ja myöhemmin kaksi pysyvää latausasemaa Alankomaissa ja Belgiassa. Asemien nykyiset ensimmäisen sukupolven latauslaitteet korvataan ja uudet päivitetyt asemat tulevat nopeuttamaan pikalatausinfran saatavuutta Benelux-maissa.

De Meernin pilottiasemalla on Kempower Power Unit -tehoyksikkö ja kaksi Kempower Satellite -laturia, joissa on yhteensä kolme pistoketta. Laturit pystyvät tuottamaan jopa 200 kW:n tehon pistoketta kohden. Kempower Power Unit voi jakaa tehoa dynaamisesti, jolloin kolmea sähköautoa voidaan ladata samanaikaisesti.

Pilottilatausasema on avoinna yleisölle kolmen kuukauden kokeilujakson ajan. Allego ja Kempower keräävät kokeilusta saatuja tietoja ja palautetta, joita hyödynnetään kahden seuraavan pysyvän latausaseman suunnittelussa.

Asemat tulevat sijaitsemaan Alankomaiden Bunnikissa ja Belgian Gentbruggessa. Molempien uusien asemien kokonaiskapasiteetti on 600 kW, ja teho jakautuu kuuden yhdellä pistokkeella varustetun Kempower Satellite -laturin kesken.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Poliitikon puheenvuoro: Mirita Saxberg, Kokoomus, Helsinki

Mirita Saxberg

Puolue: Kokoomus
Vaalipiiri: Helsinki
Ehdokasnumero: 148

Tiet auki autoille! Ei tietulleille

Kaupunkien keskustojen on oltava saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla. Myös jakelu- ja huoltoliikenteen tarpeet on huomioitava. Vastustan Helsingin vihreää trendiä sulkea kadut autoilta. Kannatan päästöttömän liikenteen tukemista – tulevaisuuden autoilu on äänetöntä ja ekologista. Ruoka ei kulje kauppoihin raiteita pitkin.

Autoilun ja pysäköinnin mahdollisuuksia on kehitettävä keskustassa

Tämä on tehokas keino tukea yrittäjien elinkeinoa ja ylläpitää keskustan palveluja. Yksityisautoilla on tärkeä merkitys liikennejärjestelmän osana. Auto luo hyvän saavutettavuuden ja mahdollistaa liikkumisen myös niillä yhteysväleillä, joilla ei ole muita kulkutapavaihtoehtoja.

Joukkoliikenteen sujuvuus kaupungissa on tärkeää. Helsingissä on hyvin toimiva julkinen liikenne – suurimmat menneet ja tulevat investoinnit on kohdistettu raitioliikenteen kehittämiseen. Muualla kuin keskustassa asuvilla ja yrittäjillä oma auto on kuitenkin lasten ja tavaran kuljetukseen ainoa ja usein edullisin vaihtoehto. Tämä on tilanne myös muualla kuin pk-seudulla asuvilla.

Tieverkon kehittämisen rahoitus on turvattava

Teiden korjausvelkaa täytyy vähentää. Liikenneverkon kunnossapito on myös turvallisuus- ja huoltovarmuustekijä. Rahoituksen maksajina eivät kuitenkaan saa olla työssäkäyvät autoilijat. En kannata ruuhkamaksuja ja tietulleja, sillä ne toisivat lisää elinkeinonhankintaa haittaavia maksuja.

Liikkumisen hinnan odotetaan edelleen nousevan. Sillä on vaikutuksia myös kulutustuotteiden hintoihin. EU:ssa on päätetty tieliikenteen päästökaupan käynnistämisestä vuodesta 2027 alkaen. Se lisäisi bensiinin ja dieselin hintaa. Nousevat kustannukset ei saa osua ihmisten lompakkoihin.

Valtion on kompensoitava polttoaineen kustannuksia. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi työmatkavähennykset sekä ammattiautoilun alennettu polttoainevero.

Ilmastotavoitteen eteen on tehtävä toimenpiteitä

Liikenteen päästöttömyyttä on tuettava sähköautojen hankintakannusteilla, lisäämällä sähköautojen latauspisteitä, sekä esimerkiksi autokannan kiertoa nopeuttavilla romutuspalkkioilla. Uusien autojen verotusta on laskettava, jotta autokanta uudistuu. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta ei pidä korottaa, sillä se nostaa polttoaineen hintoja.

Liikenteen päästöttömyys alentaa verokertymää. Alenema on kompensoitava, mutta verotuksen painopiste ei saa olla työssäkäynnin kustannuksissa, vaan haitoissa. Tehdään menoleikkaukset julkisen sektorin kustannuksiin ja kasvatetaan verokertymää yksityistämällä julkisia palveluja.

Autoiluun suunnattuja kannustimia kritisoidaan turhaan

Kritiikki kohdistuu esimerkiksi siihen, että sähköauton ostajan tuki verottaa myös muita kuin autoilijoita. Toisaalta mittavat raideinvestoinnit verottavat myös muita kuin raideliikenteen käyttäjiä. Liikenteen on oltava sujuvaa kaikilla kulkumuodoilla ja ihmisten on voitava valita itselleen sopiva vaihtoehto.

Jos Helsingin pääkadut kuitenkin päätetään muuttaa joukkoliikennekaduiksi, on autoliikenne ohjattava kulkemaan maanalaisen tunnelin kautta. Tunnelista tulee olla sujuva pääsy keskustan liikkeisiin, joiden läheisyyteen on varattava riittävästi maanalaista pysäköintitilaa.

Teksti: Mirita Saxberg

Katso tästä muita Eduskuntavaalien Poliitikon puheenvuoroja.

Kaasuautoilijoiden kannanotto polttomoottorikieltoon

Kuva: Clas von Bell.

Kaasuautoilijat ry on perustamisestaan lähtien nostanut esiin, ettei teknologioiden määrittäminen kuulu poliitikoille vaan päästöille pitää asettaa rajat joihin insinöörit, sekä markkinatalous keksivät ratkaisut.

EU on kuitenkin päästölainsäädännöllään (mitataan vain putkenpäästä) käytännössä valinnut teknologian ja polttomoottorikielto oli viimeinen pisara sille, ettei kyseisellä teknologialla ollut jatkoa, kunnes pinnalle nostettiin sähköiset polttoaineet.

Audi on tehnyt synteettistä metaania (sähköinen polttoaine) jo yli 10 vuotta. EU:n asettamat CO2-määräykset ovat ajaneet Audin kaasuautot pois tuotannosta ja nyt EU muuttaa päätöstään Saksan taivuttamana sen osalta, ettei polttomoottorikielto koske hiilineutraaleja polttoaineita vuoden 2035 jälkeen.

Sähköisistä polttoaineista juuri synteettinen metaani on puhtain heti itse vihreän vedyn jälkeen. Viestintä on ollut ristiriitaista mitä kaikkia polttoaineita poikkeus koskee.

Kaasuautoilijat ry näkee asian hyvänä, on erittäin tärkeää että ilmastomyönteiset polttoaineet otetaan huomioon ja ymmärretään ettei teknologia ole ongelma vaan polttoaineet. Ilmastomyönteisiä polttoaineita on myös muitakin kuin sähköiset polttoaineet, mm. biokaasu voi olla jopa hiilinegatiivinen esimerkiksi lannan ollessa raaka-ainepohjana.

Kaasuautoilijat ry toivoo nyt tehdyn suunnanmuutoksen näkyvän myös kaasuautojen valmistuksessa, ne ovat tällä hetkellä polttomoottoreista niitä puhtaimpia monella mittarilla. Samoin uskomme, että tämä näkyy raskaan liikenteen tulevaisuuden kuvissa kaasumyönteisyytenä, koska nyt ymmärrys on lisääntynyt sen osalta, ettei kaikkia asioita voi ratkaista ennakkoon valituilla teknologioilla.

Nykyinen ohjaus on johtanut siihen, että käytännössä vain bensiiniautot ja sähköautot ovat kuluttajien vaihtoehtoina uusien autojen osalta. Bensiiniautoja luonnollisesti myydään eniten, koska niitä valmistetaan eniten vielä pitkään.

Jos kaasuautot olisivat toisena massatuotteena bensiiniautojen rinnalla, se ei vaikuttaisi millään tavalla sähköautojen skaalaukseen.

Yhdistyksemme on koko ajan ihmetellyt, miksi kaasuautoja ei haluta valmistaa sähköautojen rinnalla, koska siirtymäajat ovat pitkiä.

EU päätökset ohjaavat suoraan teknologioita ja tulevaisuutta Euroopan osalta, suunta voi myös muuttua todella nopeasti, kuten viime päivinä on nähty.

Voidaan siis hyvin päättää, että bensiiniautojen rinnalla kannustetaan myös kaasuautoiluun, mikä lisää paikallisen biokaasun ja muun uusiutuvan kaasun tuotantoa.

Jani Hautaluoma, Puheenjohtaja
Kaasuautoilijat ry

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Kainuussa kaksi nokkakolaria auton väistettyä vastaantulevien kaistalle!

Kuva: CvB.

Viitostiellä Kajaanin Mainualla tapahtui lauantaina aamupäivästä liikenneonnettomuus, jossa oli osallisena neljä henkilöautoa.

Onnettomuus tapahtui, kun Iisalmen suunnasta tullut auto oli pysähtynyt tielle odottamaan, että pääsee kääntymään vasemmalle ja auton perässä tulleessa autoletkassa ollut henkilöauto törmäsi edellä vauhtiaan hiljentäneen auton peräkulmaan.

Autoletkan viimeisenä ollut auto väisti kolariin joutuneita vastantulevien kaistan puolelle, jolloin se törmäsi sitä vastaan tulleen henkilöauton keulaan.

Nokkakolarissa loukkaantui kaksi henkilöä ja heidät vietiin paikalta tarkempiin tutkimuksiin. Onnettomuuspaikalla nopeusrajoitus on 80 km/h.

Toinen tapaus oli Paltamon Vartiuksentiellä perjantai-iltapäivällä.

Kolarissa henkilöauto väisti edellään lumipöllyn takia vauhtia hiljentänyttä henkilöautoa vastaan tulevien kaistalle, jolloin törmäsi vastaan tulleen henkilöauton keulaan.

Kolariautojen kuljettajat loukkaantuivat tapahtumassa ja heidät vietiin paikalta tarkempiin tutkimuksiin. Onnettomuuspaikalla nopeusrajoitus on 80 km/h.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Rakennuksen omistaja — tarkista pitääkö ei asuinkäytössä olevassa rakennuksessasi olla sähköauton latauspiste!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Tuhansiin ei asuinkäytössä oleviin rakennuksiin pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, koskeeko asennusvelvoite omistamaasi rakennusta.

Rakennukseen, joka ei ole asuinkäytössä, ja joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai samalla kiinteistöllä, pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024.

– Tämä kyseinen määräaika ei siis koske asuinrakennuksia. Vaatimus ei liioin koske sellaisia rakennuksia, joissa ei käytetä energiaa sisäilmaston ylläpitämiseen. Esimerkiksi ilman lämmitystä oleviin pysäköintitaloihin tai varastoihin ei tarvitse latauspistettä asentaa. Latauslaista tulee myös vaatimuksia muun muassa uusille ja laajamittaisesti korjattaville asuinrakennuksille ja pysäköintitaloille, joten nämä vaatimukset kannattaa tarkistaa kuntien rakennusvalvonnasta, tarkentaa erityisasiantuntija Mikko Liukkonen.

Jos vaatimuksen ehdot täyttyvät, rakennuksen omistajan on huolehdittava, että rakennuksen yhteyteen on asennettuna vähintään yksi sähköauton latauspiste. Ainoastaan mikroyritykset on rajattu tämän vaatimuksen ulkopuolelle.

– Eli jos rakennuksen omistaa ja sitä käyttää mikroyritys, ei latauspistettä tarvitse asentaa. Mikroyrityksellä tarkoitetaan tahoa, jonka henkilöstömäärä on alle 10 vuosityöyksikköä ja liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa, toteaa Liukkonen.

Latauspiste voidaan asentaa mille tahansa kiinteistöllä sijaitsevalle pysäköintipaikalle.

– Jos pysäköintipaikalla on jo ennestään jakeluinfralain mukainen julkinen latauspiste, riittää se täyttämään myös latauslain velvoitteen, kertoo Liukkonen.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on tehnyt rakennuksen omistajille työkalun, jonka avulla voi tehdä alustavan arvion sähköauton latauspisteen asennusvelvoitteesta.

Latauspisteen on oltava vähintään 3,7 kW:n tehoinen ja tarkoitettu sähköautojen latausta varten, ja sen tulee olla varustettu joko Type 2 ja/tai CCS- tyypin liittimellä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtävänä on valvoa latauslain 7 § noudattamista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //