Heinäkuu on liikenteessä synkkää aikaa. Henkilövahinkoon johtavia rattijuopumusonnettomuuksia tapahtuu silloin enemmän kuin muina kuukausina. Poliisi valvoi tehostetusti koko maassa päihteiden käyttöä teillä ja vesillä 3. – 30.7.2023. Poliisi puhallutti lähes 64 000 kuljettajaa.
Valvonnan taustalla on se, että heinäkuussa on muihin kuukausiin verrattuna tapahtunut selvästi eniten henkilövahinkoon johtaneita rattijuopumusonnettomuuksia vuosina 2020 – 2022. Uhreja heinäkuisissa rattijuopumuskolareissa on ollut viime vuosina keskimäärin 80.
Poliisi puhallutti maalla ja vesillä heinäkuussa yhteensä 63 746 kuljettajaa ja teki 1 204 sylkitestiä.
Tieliikenteessä rattijuopumusrikoksesta epäiltyjä jäi kiinni kaiken kaikkiaan 1 574. Heistä pelkän alkoholin käytöstä epäiltyjä oli 910 henkilöä, sekakäytöstä epäiltyjä oli 143 henkilöä ja muun huumaavan aineen käytöstä epäiltyjä oli 521 henkilöä.
Vesiliikennejuopumuksesta poliisi kirjasi yhteensä 37 rikosilmoitusta heinäkuussa.
– Kausivalvonta onnistui hyvin. Puhalluskokeiden määrää saatiin edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna lisättyä yli kymmenellä tuhannella ja silti kiinnijääneiden rattijuopumuksesta epäiltyjen määrä oli noin 200 henkilöä pienempi, poliisitarkastaja Tuomo Katajisto toteaa tyytyväisenä.
Alustavien rikosilmoitustietojen mukaan rattijuopumuskolareita tapahtui heinäkuussa 106, kun viime vuoden heinäkuussa niitä tapahtui 125. Kolareista johti kuolemaan vain yksi ja loukkaantumiseen 27.
Edellisen vuoden heinäkuussa kuolemaan johtaneita kolareita oli 8 ja loukkaantumiseen johtaneita kolareita oli 53. Myös aiempina vuosina henkilövahinkoon johtaneita rattijuopumuskolareita on ollut yli 50.
– Tämän vuoden heinäkuussa tapahtui selvästi edellisiä vuosia vähemmän henkilövahinkoon johtaneita rattijuopumuskolareita, vaikkei se suoraan valvonnan seurausta olekaan. Toivotaan, että yhä harvempi tarttuu rattiin päihtyneenä. Päihtyneenä ajaminen lisää onnettomuusriskiä ja kuolonkolareita, Katajisto jatkaa.
Kuljettajien ajoterveys oli kausivalvonnan toisena kohteena. Poliisi määräsi 23 kuljettajaa ajoterveyden selvittämiseen.
Euroopan rajuimmin rakennetut kuorma-autot ja rekat saapuvat Härmään Power Truck Show’hun 10. elokuuta 2023.
Rekkaconvoyssa matkaa yhteensä noin 40 rakennettua ja maalattua rekkaa, kuorma-autoa, veteraaniautoja sekä muita näyttelyyn osallistuvia ajoneuvoja.
– Odotamme tämän vuoden rekkaconvoyhin tavallista suurempaa osallistujamäärää, sillä myös tällä haluamme kunnioittaa viime vuonna menehtyneen Power Truck Show järjestäjän Mikko Nukalan muistoa, kertoo Hannele Loukasmäki.
Rekkaconvoyn myötä voidaan Power Truck Show tapahtuma julistaa avatuksi, vaikka varsinaiset näyttelypäivät ovat perjantaina ja lauantaina. Rekkaconvoy kerää yleisöä ja innokkaita rekkaspottareita pysäköintialueet ja tienpientareet täyteen. Vaikka rekkoja kulkee maanteillä päivittäin ei tällaista maanteillä nähtävää spektaakkelia silti nähdä ihan joka päivä.
Kotimaisten näyttelyautojen lisäksi Härmään saapuu vieraita muun muassa Irlannista, Italiasta, Hollannista, Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä ja Tanskasta.
Rekkaconvoyhin mukana saapuvat kuljettajat jaksavat ihmetellä yleisön innokkuutta ottaa Power Truck Show’hun saapuvia autoja niin innokkaasti vastaan. Ensimmäiset pitkänmatkalaiset ovat lähteneet Härmää kohti.
Rekkaconvoyssa ajavat muun muassa Irlannista saapuvat Charlie Doyle sekä Kevin ja Carol Mackin. Sveitsistä saapuvan Franz Müllerin ”Indiana Jones” auto herättää varmasti liikenteessä huomiota.
Kuljettajat taas kiittävät saamastaan huomiosta huudattamalla torvea ja vilkuttamalla valoja. Varsinkin ulkomaiset osallistujat ovat erittäin otettuja saamastaan vastaanotosta ja sanovat aina, etteivät ole saaneet missään muualla tällaista vastaanottoa kuin Suomessa.
Lisätietoja convoysta ja aikatauluista
Vuosaaren satamaan saapuu torstaiaamuna 10.8.2023 kello 10.00 autonäyttelyyn osallistuvia maalattuja ja rakennettuja kuorma-autoja. Vuosaaren satamaan saapuneet autot lähtevät omatoimisesti ajamaan kohti Lempäälän Pirkanhovia.
Ruotsista saapuvat näyttelyautot saapuvat Naantalin satamaan torstaiaamuna 10.8.2023 noin kello 6.30 ja autot lähtevät ajamaan kohti Lempäälän Pirkanhovia. Ruotsin laivalla tulee autoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Kahdesta suunnasta tulevat rekkasaattueet kohtaavat toisensa Lempäälän Pirkanhovissa noin kello 12.00. Pirkanhovissa pidetään pieni tauko, josta matka jatkuu noin kello 12.30 entistä isompana saattueena kohti Jalasjärveä. Rekkaconvoyn reaaliaikainen seuranta alkaa Lempäälän Pirkanhovista.
Rekkaconvoy kerätään vielä kerran kasaan Jalasjärvellä Neste Jalastuulessa noin kello 15.00-15.30, jossa autoilijat pitävät noin puolen tunnin ruokatauon. Sen jälkeen upea rekkaconvoy valtaa maantien kohti Härmää ja Power Truck Show’ta.
Tiellä liikkujien kannattaa varautua siihen, että maanteillä on ajoittain ruuhkaa torstaista lauantaihin.
Aikataulut ovat liukuvia ja päivityksiä julkaistaan rekkaconvoyn etenemisestä Power Truck Show – Official Facebook-sivuilla.
Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän tiistai-iltana Hämeenlinnan Katumalle. Ilmoituksen mukaan alueella oli tapahtunut pahoinpitely.
Poliisipartion selvityksen mukaan kaksi poikaa oli ajellut mopoilla hiekkapolulla, kun erään kiinteistön pihasta oli tullut mies patukan kanssa ja yrittänyt lyödä poikia. Pojat olivat kaatuneet mopoineen tilanteessa ja he olivat saaneet vammoja tilanteessa.
Kolmekymppinen patukkamies halusi lopettaa omatoimisesti mopoilla rälläämiseen kyseisessä paikassa.
Poliisi kirjasi tapahtuneesta rikosilmoituksen pahoinpitelystä.
Opelin Experimental-konseptiauto näyttää, kuinka Opel aikoo lähestyä tulevaisuutta. Kohokohtina huippualhainen ilmanvastus, tilava ja näyttävästi valaistu ohjaamo, jossa erittäin kevyet istuimet ja seuraavan sukupolven tuulilasinäyttö.
Tämä täyssähköinen crossover viettää ensi-iltaansa ja IAA Mobility -näyttelyssä Münchenissä (5.-10.9.2023).
Yksi Opel Experimental -konseptin siluetin silmiinpistävimmistä ominaisuuksista on kromin puute. Sen sijaan ulkoisen valaistuksen ja rohkeiden kontrastigrafiikoiden lisääminen tuo persoonallisuutta ja hienostuneisuutta jo ennestään vaikuttaviin mittasuhteisiin.
Kuva: Opel.
Erittäin energiatehokas täyssähköinen crossover perustuu Stellantiksen täyssähköarkkitehtuuriin, ja on varustettu myös nelivedolla. Dramaattinen loiveneva sivuprofiili on vähäeleisen rohkea ja sen pinnat ovat pelkistetyt. Jopa perinteiset sivupeilit ovat saaneet väistyä 180-asteisten kameroiden tieltä, lisäksi lihaksikkaat lokasuojankaaret korostavat konseptiauton itsevarmaa olemusta.
Edessä uusi valaistu Opel Blitz -salamalogo sijaitsee Opelin tunnusmerkiksi nousseen kompassin keskellä. Sitä reunustaa venytetty siipimäinen valotunnus vaakasuunnassa.
Sama kompassi-ilme toistuu auton takaosassa. Opelin uuden logon sijaan auton takaosassa lukee Opel erillisin kirjaimin. Auton keulassa kompassin ympärillä on uusi tulkinta visiirimaskista – 4D Opel Vizor. Näyttävyyden lisäksi Vizor-maski piilottaa sisälleen eri sensorit, lidarin sekä tutka- ja kamerajärjestelmät.
Ratkaisuja ilmanvastukseen ja sisätilojen yksinkertaistamista
Experimental-konseptin sulava ja liukuva siluetti on yhdistetty erittäin järkeviin sisätiloihin. Lisäksi auton aerodynaamiset ratkaisut ovat vaikuttavia: keulassa olevat ilmanohjaimet sekä takadiffuusori parantavat aerodynamiikkaa.
Diffuusori avautuu tai sulkeutuu ajotilanteiden mukaan. Goodyearin valmistamat renkaat ovat tehty kierrätetystä kumista ja ne on asennettu 3-alueisiin Ronal-vanteisiin, jotka ovat aktiiviset ja muuttavat myös muotoaan eri ajotilanteiden mukaan.
Kuva: Opel.
Vaikka Opel Experimentalin ulkomitat asettavat konseptin C-segmenttiin, sen matkustamo tarjoaa luokkaa ylemmän auton tilat. Tämä mahdollistuu Experimentalin sisätiloissa tehdyllä ”tilan vapauttamisella”.
Ohjauspyörä taittuu pois silloin, kun sitä ei tarvita – ohjaus on toteutettu steer-by-wire-tyyliin eli ilman fyysistä linkkiä ohjauspyörän ja etupyörien välillä.
Auton painoa voidaan vähentää eliminoimalla mekaanisia komponentteja ohjauksesta. Myös istuimissa on säästetty painoa – ne ovat kevyet mutta samalla tukevat ja niissä käytetään 3D-verkkokangasta. Istuinmukavuus on juuri niin hyvä kuin Opelilta voi odottaa, mutta istuimet silti vapauttavat tilaa auton matkustamosta.
Vähäeleisyyttä ja Pure Pad -ohjauslevy
Auton sisätiloissa jatkuu vähäeleisen rohkea teema. Kuljettajat voivat personoida tarvitsemaansa tietoa ohuella Tech Bridge -näytöllä – se on uusi tulkinta Opeleissa tutuksi tulleesta Pure Panel -näytöistä. Tavanomaisten näyttöjen sijaan tietoa tai viihdettä näytetään projisointiteknologialla, jota tuetaan tekoälyllä ja luonnollisella puheentunnistuksella.
Kuva: Opel.
Kelluva ja läpinäkyvä Pure Pad -ohjauslevy sijaitsee keskikyynärnojan etupuolella. Se voidaan muokata kuljettajan mieltymysten mukaiseksi, ja mahdollistaa nopean pääsyn kaikkiin tärkeimpiin toimintoihin.
Vaikka Opel Experimental edustaa merkin tärkeimpiä peruspilareita, menee se myös askeleen syvemmälle. Se ottaa tunteisiin vetoavan lähestymisen kestävään liikkumiseen. Elektrokromiset kankaat ympäröivät matkustajat tunnelmalliseen valoon, joka luo täydellisen matkustusympäristön.
Lisäksi kankaat ovat reaktiivisia, ja tuovat autoon lisää funktionaalisuutta. Esimerkiksi toisen auton lähestyessä kuollutta kulmaa, varoitus ilmestyy kyseisen puolen ovipaneeliin sekä HUD-näyttöön tarjoten vieläkin enemmän turvallisuutta niin matkustajille kuin muille tienkäyttäjille.
Opel Experimental jatkaa pitkää ja menestynyttä traditiota rüsselsheimilaisista konseptiautoista. Perinne on pitkä, sillä vuonna 1965 Opel esitteli ensimmäisenä eurooppalaisena brändinä muotoilututkielman legendaarisen Experimental GT:n muodossa.
Liikenneturva tutkasi autoilevien nopeuksia suojateillä koulujen läheisyydessä 30 km/h nopeusrajoituksen alueella viime toukokuussa.
Tulokset ovat karut. Useampi kuin viisi kuudesta kuljettajasta ajoi suojatielle ylinopeutta. Joka neljännellä ylinopeutta oli yli 11 km/h. Liikenneturva peräänkuuluttaa ryhtiliikettä ratin taakse: jokaisen kuljettajan on syytä ottaa koulujen alku herätyksenä tarkastella omaa käyttäytymistä liikenteessä.
Tehokas tapa lisätä suojateiden turvallisuutta on laskea niitä edeltäviä nopeuksia. Se vähentää onnettomuuksia ja lieventää törmäysten seurauksia.
– Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden ratkaisee nopeus. Siinä kohdassa, missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja on sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla saanut pysäytettyä autonsa, 40 km/h ajaneella on nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä. Ero on käänteentekevä jalankulkijan turvallisuuden kannalta, selventää Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.
Kunnat ja kaupungit ovatkin laskeneet nopeuksia kaduillaan. Digiroad-aineistoon perustuva tarkastelu osoittaa, että lähes 28 prosentilla kuntien tiestöstä nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Alennettujen nopeusrajoitusten toimivuus perustuu siihen, että rajoituksia myös noudatetaan. Liikenneturvan viidessä kaupungissa kevätlukukauden ollessa käynnissä tekemät seurannat osoittavat, että suurin osa suomalaiskuljettajista ei nopeusrajoitusten noudattamisesta piittaa edes koulujen lähellä kulkevalla tiellä.
– Tulosta ei voi kaunistella mitenkään. Yksittäinen kuljettaja ei perustellusti voi asettaa itselleen muita korkeampaa rajoitusta. Ylinopeutta ajaessaan kuljettaja tekee tietoisen päätöksen rikkoa yhteisiä sääntöjä ja lisätä erityisesti muiden, tässä tapauksessa lasten, turvattomuutta, Vuoristo kiteyttää.
Turvallisen tuntuinen koulutie lisää lasten kävelyä ja pyöräilyä
Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen on huolissaan kehityksestä, jossa aikuiset sivuuttavat nopeusrajoitukset ja lisäävät liikenteen turvattomuutta – ajattelemattaankin.
– Vaikka onnettomuutta ei tapahdu, auton peltikuoren ulkopuolella pieneltäkin tuntuvat nopeuden ylitykset voivat lisätä tuntua liikenteen turvattomuudesta. Erityisesti tämä korostuu koululaisten kohdalla. Lapsen näkökulmasta autojen vauhti, kiihdytykset tai äkkijarrutukset voivat saada koulutien tuntumaan pelottavalta, Anteroinen summaa.
Koulumatkan kulkeminen jalan tai pyörällä on yksi tapa lisätä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta lapsen päivään – ja vastata liikkumattomuuden haasteisiin. Koettu turvallisuus vaikuttaa kuitenkin suoraan liikkumisvalintoihin.
– Haluaako lapsi mennä kouluun omin voimin liikkuen vai pyytääkö autokyytiä, koska koulumatka pelottaa kaahaavien aikuisten takia? Myös vanhempi voi kyyditä turhan herkästi, jos kantaa huolta kanssa-autoilevien nopeuksista, Anteroinen havainnollistaa ja jatkaa.
– Lähtökohtaisesti koulumatkat Suomessa ovat varsin turvallisia ja lasten tilanne itsenäisen liikkumisen kannalta on kansainvälisesti vertaillen hyvä. Tätä meidän on syytä vaalia ja tukea kaikin mahdollisin keinoin. Turvallinen ja turvallisen tuntuinen koulumatka on arvo, josta meidän tulee yhteiskuntana pitää kiinni.
Liikenneturva tutkasi autoilevien nopeuksia suojateillä koulujen läheisyydessä 30 km/h nopeusrajoituksen alueella viime toukokuussa. Rajoitusten mukaan ajoi vain 16 prosenttia kuljettajista.
Poliisi valvoo ensimmäisten kouluviikkojen aikana tehostetusti perinteisesti liikennettä koulujen lähettyvillä. Valvonnan tavoitteena on liikenneonnettomuuksien ennalta estäminen ja koululaisten turvallisen koulumatkan varmistaminen.
‒ Poliisin näkyvä valvonta rauhoittaa tutkitusti liikennettä ja lisää koululaisten koulumatkalla olevien turvallisuutta ja myös turvallisuuden tunnetta, toteaa poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta.
Poliisin valvonnan pääpaino on tulevina viikkoina nopeuksissa ja suojatiesääntöjen noudattamisessa. Nopeuksia valvotaan erityisesti koulujen läheisyydessä ja muissa taajamien riskipaikoissa. Valvontaa suoritetaan valtakunnallisesti tällä ja ensi viikolla.
Valvontaa kohdistetaan myös pyöräilijöiden ja kevyiden sähköajoneuvojen kuljettajien toimintaan, liikennevalojen noudattamiseen, turvalaitteiden käyttöön sekä tarkkaamattomuutta aiheuttaviin tekijöihin liikenteessä.
Myös ajoneuvojen turvalliseen ja tieliikennelain mukaiseen pysäyttämiseen ja pysäköintiin koululaisia kouluun tuotaessa tai sieltä haettaessa kiinnitetään huomiota.
‒ Laki edellyttää erityisen varovaisuuden noudattamista lapsia lähestyttäessä ja riittävän alhaisen nopeuden käyttämistä. Tämä korostuu nyt, kun kaikkein pienimmät ja liikenteeseen tottumattomat koululaiset alkavat jälleen kulkea koulumatkoja. Kannattaa muistaa, että lapsi on lainkin mukaan elävä varoitusmerkki liikenteessä, Katajisto muistuttaa.
Power Truck Show järjestetään Alahärmässä Powerparkissa 11.-12. elokuuta 2023 jo yhdeksättätoista kertaa.
Power Truck Show on kansainvälinen kuljetusalan suurtapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua kuljetusalan tuotteisiin ja palveluihin, nähdä Pohjois-Euroopan upeimmat rakennetut ja maalatut kuorma-autot sekä viettää viihteellistä viikonloppua monenlaisen ohjelman puitteissa.
Tapahtumasta löytyy ohjelmaa sekä alan rautaisille ammattilaisille että koko perheelle.
Kuljetusmessuilla monipuolinen tarjonta
Power Truck Show’n kuljetusmessuilla on monipuolinen kattaus kuljetusalalla toimivista yrityksistä. Mukana kuljetusmessuilla on noin 140 kuljetusalan toimijaa.
Messuilla on mukana kuorma-automaahantuojia, päällirakentajia, laite- ja varustetoimittajia, rengas- ja tarvikemyyjiä sekä paljon muita alan toimijoita. Kuljetusala kehittyy jatkuvasti kovaa vauhtia ja messuosastoilla pääsee tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin.
Kuljetusmessut ovat kuljetusalan ammattilaisten kohtaamispaikka, jossa yritykset pääsevät esittelemään yritystään, verkostoitumaan sekä tapaamaan asiakkaita niin nykyisiä kuin uusiakin. Seminaari pidetään tänä vuonna aiheesta “Suomen kivijalka kuntoon – tiestöön panostusta”.
Entistäkin kansainvälisempi autonäyttely
Power Truck Show’n autonäyttelyyn on ilmoittautunut jo ennätysmäärä osallistujia ja mukana tulee olemaan kaiken kaikkiaan yli 500 näyttelyautoa. Power Truck Show on kasvattanut suosiotaan ennestään myös ulkomailta tulevien näytteilleasettajien keskuudessa ja mukaan on ilmoittautunut jo ennätysmäärä ulkomailta tulevia osallistujia.
Mukana on kotimaisten kovien autonrakentajien lisäksi muun muassa Irlannista Härmään saapuvat Kevin ja Carol Mackin “The Warrior” autonsa kanssa. He ovat myös mukana torstaina kohti Härmää suuntaavassa rekkaconvoyssa, joka onkin yksi iso osa Power Truck Show tapahtumaa.
Ohjelmaa joka lähtöön
Runsas ohjelmatarjonta varmistaa, että yleisölle riittää tekemistä koko päiväksi. Lapset ilostuvat varmasti Ti-Ti Nallen ja Riitan seikkailuista. Sebastian Westbergin huima FMX Show lupaa hurjia temppuja.
Driftingnäytös lupaa varmaa ja tarkkaa autonkäsittelytaitoa ja jännittäviä hetkiä. Musiikkipuolesta tulee pitämään huolta huumoripitoinen bändi Rehupiikles, taitava Mika Peltoniemi Orchestra ja rockin osaava Killburn.
Tanssiesityksiä tarjoilee Peurat Ajovaloissa tanssiryhmä. Myös Suomen Vahvin Mies ja Nainen kisaajat ottavat mittaa toisistaan.
Palace Areenassa ovat esillä pienoismallit ja siellä pääsee myös itse ajamaan sähköautoradalla. Myös rc-työkoneiden ajoa pääsee seuraamaan ulkoalueella. Crazy Drivers esittelee tarkkaa taitoajoa ja yleisöllä on myös mahdollisuus päästä monsteriauton kyytiin.
SM Tractor ja truck pulling vehkeet ottavat mittaa toisistaan U4-aluella sijaitsevalla Optibeam vetoareenalla. Iltojen riennot hoitaa Powerparkin Power Night, jossa huippuesiintyjät viihdyttävät iloista kansaa. Lavalle nousevat muun muassa Abreu, Olli Halonen ja Erika Vikman.
Kempower ja pyöräilykilpailu The Arctic Race of Norway ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Kempowerista tulee tapahtuman virallinen sähköautojen pikalatureiden toimittaja.
Vuosittain järjestettävä kilpailu käydään tänä vuonna Pohjois-Norjassa 17.–20. elokuuta 2023. Kumppanuus mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön päästöttömän tapahtuman järjestämiseksi.
The Arctic Race of Norway testaa maailman parhaiden pyöräilijöiden kestävyyttä, kun he kokoontuvat yhteen kilpailemaan Pohjois-Norjan vuoristoisessa maastossa. Kilpailun järjestää Arctic Sport ja Amaury Sport Organisation, joka järjestää myös muita kansainvälisiä huippu-urheilutapahtumia, kuten Tour de Francen.
The Arctic Race of Norway korostaa vahvasti vastuullisuutta, ja se on yksi ensimmäisistä pyöräilykilpailuista, jonka järjestämiseen käytetään pääasiassa sähköautoja.
Tänä vuonna tapahtumassa on yhteensä 129 autonvalmistaja Xpengin sähköautoa tukemassa pyöräilijöitä ja kilpailun järjestäjiä. Kempower toimittaa 18 Kempower Movable Charger -pikalaturia pyöräilijöiden ja henkilökunnan sähköautojen latausta varten.
Huoltajista 77 prosenttia on huolissaan vähintään yhdestä liikenneturvallisuuteen liittyvästä seikasta lapsen tai nuoren koulumatkalla. Yleisimmin huolestuneita olivat huoltajat, joiden lapsen tai nuoren koulumatka oli 1–3 kilometriä ja lapsi tai nuori kulki matkan pääasiallisesti aktiivisella kulkutavalla. Tämä selviää Fiksusti kouluun -ohjelman julkaisemasta selvityksestä Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin.
Lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika. Vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen mukaan 77 prosenttia lapsista ja nuorista kulki alle viiden kilometrin koulumatkat aktiivisesti eli kävellen tai pyörällä. Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn, ja henkilöautolla sekä julkisella liikenteellä kuljetut matkat lisääntyvät.
Huoltajien kokema turvattomuus liittyy autojen koviin ajonopeuksiin koulun läheisyydessä, vaarallisiin tienylityksiin ja pelkoon, etteivät autoilijat huomioi kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Nämä seikat myös lisäsivät huoltajien halua kuljettaa lastaan kouluun. Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat perheiden tottumukset, kouluverkon rakenne, koulujen saattoliikennesäännöt sekä kunnan teiden kunto ja talvikunnossapito.
Runsas saattoliikenne koulun välittömässä läheisyydessä vähentää koettua turvallisuutta. Monissa kouluissa saattoliikennejärjestelyjä ei ole erikseen ohjeistettu, jolloin saattoliikenne ohjautuu esimerkiksi henkilökunnan tai koulukuljetuksen pysäköintipaikoille. Saattoliikennejärjestelyihin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Reitit ja pysäkit tulisi toteuttaa siten, että kävellen ja pyörällä kulkevien reitit eivät risteä moottoriajoneuvojen kanssa.
– Suuri osa huoltajista arvioi, että saattoliikennepaikka voisi sijaita ainakin sadan metrin päässä koulusta. Saattoliikennepaikan sijainnilla on mahdollisuus lisätä kävelyosuus lapsen tai nuoren koulumatkaan ja vähentää turvallisuushuolia koulujen pihapiirien vilkkaaseen autoliikenteeseen liittyen. Tällä hetkellä useissa kouluissa saattoliikenne ohjautuu lähelle koulua, sanoo tutkija Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.
Ovatko huoltajat osa ongelmaa?
Miksi monet huoltajat kyyditsevät lapset ja nuoret kouluun, vaikka koulumatka olisi pituutensa puolesta helppo taittaa aktiivisilla kulkutavoilla?
Lasten ja nuorten yleisimmät syyt kulkea kouluun henkilöauton kyydissä liittyivät huoltajien mukaan yleensä arjen sujuvoittamiseen tai sääolosuhteisiin. Henkilöauton kyydissä koulumatkansa kulkevien lasten ja nuorten huoltajista reilu kolmannes (38 %) ilmoitti lapsen tai nuoren kulkevan henkilöauton kyydissä, koska koulumatka on huoltajan työmatkan varrella. Huoltajat kertoivat syiksi myös huonon sään, harrastukset, painavat kantamukset, velvoitteen hakea esikoululainen koulusta ja terveydelliset syyt.
– Tämä on paradoksaalinen tilanne, sillä yhtäältä ollaan huolestuneita liikenneturvallisuudesta ja toisaalta lisätään autoliikennettä koulun alueella kuljettamalla lapset ja nuoret kouluun lyhyenkin matkan päästä. Samalla auton kyydissä istuvalta koululaiselta viedään tilaisuus virkistyä vartin verran aamusta raikkaassa ulkoilmassa, sanoo Tanja Onatsu Fiksusti kouluun -ohjelmasta.
Huoltajakysely toteutettiin lokakuun 2022 aikana Webropol-kyselysovelluksessa osana Fiksusti kouluun -ohjelman kuntayhteistyötä. Sähköinen linkki kyselyyn vastaamiseksi lähetettiin Fiksusti kouluun -ohjelmaan rekisteröityneille kouluille kahdeksassa kunnassa. Koulujen rehtorit välittivät sen edelleen oppilaiden huoltajille.
Kyselyyn vastasi 709 esikoululaisten ja 1.–9.-luokalla olevien lasten ja nuorten huoltajaa. Vastauksia saatiin yhdeksästä koulusta seitsemästä eri kunnasta (Kaarina, Kerava, Loviisa, Mikkeli, Muonio, Riihimäki, Taipalsaari).
Kaksi moottoripyöräilijää ajoi ulos tieltä lauantaina 5.8. noin kello 21.40 Österbyntiellä Raaseporissa. Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti sunnuntaina 6.8, että tieltä suistumisen seurauksena toinen moottoripyöräilijä menehtyi ja toinen loukkaantui vakavasti.
Tapahtuneen tutkintaa johtava komisario Hannu Kontola kertoo, että ennen ulosajoa tiellä 25 oli tilanne, jossa neljä motoristia oli ajanut poliisipartiota vastaan ylinopeutta käyttäen. Kun poliisi kääntyi moottoripyörien perään, oli kolme motoristia lähtenyt ajamaan kovalla nopeudella kohti Helsinkiä ja kääntyneet tielle 52.
− Partio tavoitti yhden moottoripyörän ja pysäytti tämän. Muihin moottoripyöriin poliisi oli kadottanut näköyhteyden pian perään kääntymisen jälkeen. Hieman myöhemmin poliisi sai ilmoituksen kahden motoristin ulosajosta Österbyntiellä, Kontola sanoo.
Poliisi ei nähnyt itse onnettomuutta, vaan sai siitä tiedon sivullisten ilmoitettua asiasta hätäkeskukseen. Ulosajoon johtaneita seikkoja selvitellään esitutkinnassa, eikä niistä ole tässä vaiheessa enempää kerrottavaa.
