Lataushybridit ovat yleistyneet vasta viime vuosina, mutta jo 15 vuotta sitten Toyota testasi Prius-mallin lataushybridiä.
Toyotan ladattava hybridi käyttötestiin Englannissa
Englantilainen energiayhtiö EDF ja Toyota testaavat yhdessä vuoden ajan Toyotan sähköverkosta ladattavaa hybridimallia.
Oikeanpuoleisella ohjauksella varustettu PHV-malli (Plug in Hybrid Vehicle) otettiin syyskuussa energiayhtiön yritysautoksi normaaliin jokapäiväiseen arkiajoon. Testaamisesta saatavat tulokset edesauttavat maailman ympäristöystävällisimmäksi massatuotantoautoksi nimetyn hybridimallin jatkokehittelyä.
Ensimmäiset ladattavan hybridimallin testit Euroopassa käynnistyivät vuosi sitten Ranskassa. Englannissa keskitytään arvioimaan auton suorituskykyä kaupunkiympäristössä, auton vaatimaa infrastruktuuria sekä kuljettajan toimintaa ja hänen odotuksiaan.
Plug-in-hybridin latausjärjestelmä on yhteensopiva uuden sukupolven julkisten latausasemien kanssa. Julkiset latausasemat edesauttavat sähköautojen yleistymistä ja vähentävät siten autoilun kustannuksia. EDF-energiayhtiö on osallistunut ensimmäisten 40 latauspisteen asentamiseen, ja suunnitelmissa on lisätä niiden määrää tulevien kuukausien aikana.
Plug-in-hybridin ajoakkuja voidaan ladata normaalilla verkkovirralla. Lyhyet ajomatkat voidaan ajaa pelkällä sähkövoimalla nollapäästöin. Pitemmillä matkoilla PHV toimii normaalin hybridiauton tavoin.
PHV saavuttaa poikkeuksellisen polttoainetalouden ja ennätyksellisen alhaisen päästötason. Esimerkiksi 25 kilometrin matkalla PHV kuluttaa karkeasti 60 % vähemmän polttoainetta kuin Prius.
Kokeilun tarkoituksena on myös lisätä kuluttajien tietoisuutta uudesta teknologiasta ja valmistaa tietä sen kaupallistamiselle tulevaisuudessa. Toyota on vahvistanut, että se tuo litium-ioni-akulla varustetun plug-in-hybridin yritysautomarkkinoille ensi vuoden loppuun mennessä.
Uusi Opel Astra Sports Tourer Electric sai syyskuun alussa maailmanensi-iltansa IAA Mobility -tapahtumassa Münchenissä. Uutuus on saumaton jatkumo Opelin C-segmentin lähes 90-vuotiselle menestysreseptille päivittäen sen tulevaisuuteen. Astraa edelsi mallisarja nimeltään Kadett, jonka suosio kantoi useiden sukupolvien ajan.
Kadett juhliikin nyt yhtä merkkipäivistään, sillä tasan 50 vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen Opel Kadett C. Se oli sähäkän saksalaismerkin myyntimenestykseksi nousseen mallisarjan kolmas sodanjälkeinen sukupolvi – ja monipuolisempi kuin melkein mikään aiemmista malleista.
1970-luku: Monipuolisuus on a ja o, kun Kadett valloittaa maailmaa
Näppärä perheauto, tyylikäs kakkosauto kätevällä takaluukulla tai sporttinen coupe – Kadett C:llä oli monet kasvot vuosina 1973–1979. Selvälinjaisella korilla ja uudella kolmiotukivarsilla tehdyllä etujousituksella varustettu takavetoinen Kadett C teki ensiesiintymisensä loppukesästä 1973. Sen tunnistettavimmat piirteet olivat tasainen jäähdyttimen säleikkö, Opelille tunnusomaiset konepellin taitokset ja spoilerimainen etulippa.
Kuva: Opel.
”Erinomaisen ajettavuuden lisäksi Kadett on myös huolella rakennettu ja viimeistelty. Se ei juurikaan vaadi huoltoa, sitä on helppo korjata ja se on taloudellinen”, kirjoittivat asiantuntijat Auto Motor und Sport -lehdessä aikanaan.
Asiakkaita hemmoteltiin vaihtoehdoilla, ja jokainen saattoi löytää makuunsa sopivan Kadett-mallin. Kolmas Kadett-sukupolvi oli alkuun saatavilla kaksi- ja neliovisena sedanina tavallisella ja luksusvarustelulla, kolme- ja viisiovisena farmarina sekä coupéna.
Näitä seurasi vielä lukuisia muita variaatioita, sillä Kadett C oli tarkoitettu ”maailmanautoksi”. Sitä ei valmistettu ainoastaan Saksan tuotantolinjoilla, vaan myös Chevettenä Vauxhallin tehtailla Isossa-Britanniassa. Lisäksi mallia valmistettiin myös Aasiassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lievästi muutetulla korilla ja paikallisiin olosuhteisiin mukautetulla tekniikalla.
Kuva: Opel.
Saksassa tarjolla olivat tehokkaat 1,2 litran 38 kW/52 hv ja 44 kW/60 hv moottorit. Vuoden 1975 alussa moottorivalikoimaan lisättiin erittäin tehokas 1,0 litran 30 kW/40 hv bensiinimoottori. Saman vuoden IAA:ssa esitellyllä 77 kW/105 hv ruiskumoottorilla varustetulla Kadett GT/E:llä Opel jatkoi Rallye Kadett -perinnettä.
Turvallisuus edellä: Ensimmäinen Kadett kolmipistevöillä, OSV 40:n malliautona
Kun ”C-sukupolvi” saapui tuotantolinjoilta vuonna 1973, oli kyseessä ensimmäinen Kadett, jossa oli kolmipistevyöt. Etupenkillä vyöt kiinnittyivät ylhäältä ja alhaalta B-pilariin sekä vyön lukko-osaan. Yksikätisen käyttömahdollisuutensa takia tämä ihmishenkiä pelastanut turvatoimi lisäsi hyväksyntää etenkin lukuisten turvavöitä vastustaneiden keskuudessa.
Tuohon aikaan ei myöskään voinut pitää itsestäänselvyytenä, että kaikki painikkeet ja kytkimet olivat käden ulottuvilla, jopa turvavöihin vyötettynä, ja että mittarit olivat helposti luettavia.
Kuva: Opel.
Kadett C:n suurin tekninen innovaatio oli sen etujousitus kolmiotukivarsilla ja kierrejousilla. Kallistuksenvakaaja oli vakiovarusteena kaikissa malliversioissa. Raideleveys oli 20 mm edeltävää mallia leveämpi, mikä paransi auton käsittelyä.
Lisäksi parannettu taka-akseli harmonisoi ohjausta tehden siitä neutraalin ja nostaen aktiivisen turvallisuuden tasoa. Törmäystilanteessa auto oli huomattavasti edellisukupolvia turvallisempi.
Näin ollen ei ollut yllätys, että Kadett C:tä käytettiin pohjana vuoden 1974 ”OSV 40” -turvallisuusajoneuvolle. Stabiilit pitkittäis- ja poikkipalkit sekä vahvistetut ovet ja karmit suojaavat matkustajia kolari- tai kierähtämistilanteessa.
Opel Kadett GT/E, Walter Röhrl/Jochen Berger, Rallye San Remo 1975. Kuva: Opel.
Ajoneuvo on suunniteltu kestämään nokkakolari liikkumattomaan esteeseen jopa 65 kilometrin tuntinopeudesta. Turvallisuusajoneuvon nimi 40 onkin johdettu tästä (40 mph = 65 km/h). Tuotantovalmiin prototyyppinsä avulla Opel osoitti, että optimaalinen passiivinen turvallisuus voidaan saavuttaa suurten ja raskaiden ajoneuvojen lisäksi myös kevyemmän luokan autoilla – Kadett C -malliin perustunut OSV 40 painoi vain 960 kiloa. Sen kehitystyössä ja testaamisessa kertynyttä kokemusta hyödynnettiin lukuisissa tulevissa tuotantomalleissa.
Opel osoitti, että kolmannen sukupolven Kadett oli paitsi turvallinen myös äärimmäisen urheilullinen. Ensi-iltansa 1975 IAA:ssa saaneen Kadett GT/E:n 1,9-litrainen moottori Boschin L-Jetronic ruiskutekniikalla tarjosi tehoa 77 kW/105 hv.
Arviolta vain 900 kiloa painava auto saattoi saavuttaa jopa 184 km/h -huippunopeuden. GT/E:n muotoilu jakoi mielipiteitä – ja ilahdutti etenkin moottoriurheilufaneja: vyötärölinjan yläpuolelta se oli kirkkaankeltainen, alapuolelta musta. GT/E:stä eivät unelmoineet pelkästään nuoret kuljettajat: vuonna 1976 auton ohjaamoon istahtivat tunnetut Opelin tehdaskuljettajat, jotka tekisivät pian moottoriurheiluhistoriaa.
Walter Röhrl ja Rauno Aaltonen menestyivät 165 kW/225 hv:n tehoisella GT/E:llä Monte Carlon ja Portugalin rallissa. Röhrl ja Jochen Berger – ensimmäinen ammattikartanlukija Saksassa – saavuttivat historiallisen neljännen sijan Monte Carlossa ja Opel saavutti toisen sijan merkkien kokonaistuloksessa.
Vuonna 1976 Opel tarjosi Kadettilla hieman erilaista ajonautintoa. Kadett Aeron myötä kuljettaja ja matkustajat saattoivat antaa tuulen hulmuta hiuksissaan ja vain ”kruisailla”.
Stuttgartilaisen runkospesialisti Baurin valmistama Kadett Aero oli poikkeuksellinen avoauto, jossa oli ympäriajosuoja, Targa-kansi ja taakse taittuva peite. Aero oli täten useampi auto yhdessä paketissa: avoauto, loma-auto ja perheauto sekä monitoimiauto kaupunkiin ja työmatka-ajoon. Nykyään sitä pidetään legendaarisena klassikkona, joka kerää takuulla harrastajien huomion klassikkoautojen tapahtumissa.
Oulun ja Lapin poliisilaitokset valvoivat tehostetusti raskasta liikennettä Oulussa keskiviikkona ja torstaina 20.–21. syyskuuta 2023. Valvonnassa keskityttiin erityisesti ajoneuvojen kuntoon, mutta samalla tarkistettiin ajo- ja lepoaikoja, ajo-oikeuksia ja ammattipätevyyksiä sekä kuormien painoja ja varmistamisia.
Valvontajakson aikana poliisi pysäytti tarkastukseen yhteensä 140 raskasta ajoneuvoa. Se määräsi ajokieltoon yhdeksän ajoneuvoa ja kirjasi 37 muuta seuraamusta kuntovikojen takia. Ajokieltoon johtaneet viat liittyivät enimmäkseen jarruihin.
– Meitä huolestuttaa valvonnan tuloksissa erityisesti se, että eräs ajoneuvo oli katsastettu alle kuukausi sitten hyväksytysti, ja nyt se määrättiin ajokieltoon kuntovikojen takia, kertoo valvontaa koordinoinut ylikonstaapeli Markku Nygård.
Poliisi teki yhteensä 93 ajo- ja lepoaikatarkastusta ja kirjasi 18 ajo- ja lepoaikoihin liittyvää seuraamusta. Kahdeksassa ajoneuvossa kuorma oli liian painava tai sidottu puutteellisesti. Lisäksi poliisi kirjasi viisi ajo-oikeuteen tai ammattipätevyyteen liittyvää seuraamusta. Poliisi välitti tiedot todetuista rikkomuksista liikennelupaviranomaiselle eli Traficomille.
Poliisi tarkasti ajoneuvoja sekä katsastuskonttorilla että liikuteltavalla jarrudynamometrillä. Poliisin lisäksi valvontaan osallistui teknisinä asiantuntijoina raskaan kaluston ajoneuvokatsastajia sekä Tulli.
Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisuja tarjoava Kempower on avannut Vaasassa uuden yksikön, joka keskittyy tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vaasan toimipiste on tärkeä askel suurteholatausratkaisujen ja raskaiden ajoneuvojen sähköistämisen kehityksessä.
Kempower valitsi uudeksi sijaintipaikaksi Vaasan, sillä kaupungissa on Suomen vahvin energiateollisuuden osaamiskeskittymä. Kempowerin Vaasan yksikkö keskittyy erityisesti suurteholatausratkaisujen kehittämiseen sähköiselle raskaalle liikenteelle. Uusi yksikkö tukee yhtiön tavoitetta edistää päästöjen vähentämistä ja raskaan liikenteen sähköistämistä.
Vaasan yksikköön sijoitetaan laboratorio, testitilat ja kokenut tiimi. Uudet tilat mahdollistavat tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi myös muidenkin osaajien työskentelyn Kempowerilla. Uusi yksikkö korostaa Kempowerin sitoutumista pysyä sähköisen liikenteen kehityksen kärjessä maailmanlaajuisesti.
– Vaasan uusi yksikkö tukee hienosti sitoutumistamme kehittää luotettavia ja käyttäjäystävällisiä latausratkaisuja, jotka mahdollistavat raskaan liikenteen sähköistämisen maailmanlaajuisesti. Uskomme, että raskaan liikenteen sähköistymistä tukevat innovaatiot ovat avainasemassa kestävän tulevaisuuden luomisessa, sanoo Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki.
– Kempowerin Vaasan tiimi keskittyy erityisesti raskaan liikenteen suurteholatauksen kehittämiseen. Uskomme sähkörekkojen nousevan tärkeimmäksi pikalatauksen käyttökohteeksi vuoteen 2030 mennessä. Odotamme hyötyajoneuvojen pikalatausmarkkinoiden kasvavan noin 9,1 miljardiin euroon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuoteen 2030 mennessä, lisäsi Ristimäki.
Kempower ilmoitti kesällä 2023 rekrytoivansa noin 200 uutta työntekijää Lahteen uudelle tehtaalle. Kasvavaa tuotantoa tukemaan Kempower tarvitsee osaajia laajasti eri toimintoihin.
– Haluamme laajentaa rekrytointimarkkinoita ja sähköisen liikenteen ammattilaisille uramahdollisuuksia laajasti eri puolille Suomea. Toimihenkilömme työskentelevät hybridimallilla, eli tekevät töitä sekä etänä, että toimistolla eri puolilla Suomea. Vaasa on vahva energiateollisuuden osaamiskeskittymä ja meidän tavoitteenamme on rekrytoida energia-alan huippuosaajia alueelta, Ristimäki toteaa.
Skoda Yeti oli Skodan Ensimmäinen katumaasturi. Kuva: Skoda.
Škoda Autolla on aihetta juhlaan: jo kolmasmiljoonas katumaasturi, musta Škoda Kodiaq SportLine, valmistui Kvasinyn tehtaalta. Škodan ensimmäinen katumaasturimalli Yeti syntyi vuonna 2009, minkä jälkeen katumaastureista on nopeasti tullut merkittävä osa Škodan automallistoa.
Katumaasturimenestyksensä varrella Škoda on esitellyt mallit Kamiq, Karoq ja Kodiaq sekä sähköautojen MEB-perustekniikkaan pohjautuvan ensimmäisen Enyaq-täyssähkökatumaasturinsa. Kun niihin lisätään Intiassa hyvin menestyvä Kushaq, katumaastureiden osuus Škodan myynnistä on nykyään lähes puolet.
Tšekin tasavallassa Škoda valmistaa katumaasturimalleja Kamiq, Enyaq ja Enyaq Coupé päätehtaallaan Mladá Boleslavissa, sekä malleja Karoq ja Kodiaq Kvasinyn tehtaallaan. Lisäksi Škoda valmistaa katumaastureita Kiinassa, Intiassa, Ukrainassa ja Slovakiassa.
Yeti: Škodan ensimmäinen katumaasturi
Škoda Auto toi vuonna 2009 myyntiin Yetin viidenneksi malliksi tuolloiseen automallistoonsa. Škodan ensimmäinen katumaasturi Yeti oli kooltaan kompakti ja luonteeltaan tyypillinen SUV: korkeampi istuma-asento, tilava ja monikäyttöinen.
Sen vahvoja ominaisuuksia täydensivät Simply Clever -ratkaisut kuten VarioFlex-takaistuinjärjestelmä. Yetin tuotanto jatkui vuoteen 2018 saakka, ja sitä valmistettiin yli 684 000 kappaletta. Yeti loi perustan Škodan tulevalle laajalle katumaasturimallistolle.
Kodiaq: nykyisen Škoda-katumaasturimalliston pioneeri, pian jo toisessa sukupolvessa
Kodiaq esiteltiin syyskuussa 2016. Syksyllä 2018 esitelty Kodiaq RS oli Škodan sporttisen RS-malliston ensimmäinen katumaasturi. Tähän päivään mennessä Škodan suurinta katumaasturia on valmistettu jo yli 841 000 kappaletta.
Syksyn 2023 aikana Škoda esittelee toisen sukupolven Kodiaqin, josta tulee tarjolle myös jopa yli 100 kilometrin WLTP-toimintamatkaan yltävä ladattava hybridi.
Škoda Karoq: lisää vauhtia katumaasturimalliston laajentamiseen
Vuonna 2017 Škoda esitteli toisena katumaasturimallistoaan laajentavana mallina Karoqin. Tästä käytännöllisestä autosta tuli nopeasti Škodan automalliston merkittävä jäsen, jota on tehty jo yli 705 000 kappaletta. Vuoteen 2021 mennessä Karoq oli myynnissä 60 maassa, ja myyntilukujen valossa se oli Octavian ja Kamiqin jälkeen kolmanneksi myydyin Škoda.
Vuonna 2022 toteutetussa malliuudistuksessa päivitettiin muotokieltä ja lisättiin vastuullisten materiaalien käyttöä.
Škoda Kamiq: mukaan crossover-katumaasturiluokkaan
Kamiqilla Škoda lähti mukaan suosiotaan nopeasti kasvattaneeseen pienempien crossover-katumaastureiden luokkaan. Vuonna 2019 esiteltyä Kamiqia on tehty yli 537 000 kappaletta; tässä luvussa ovat mukana Kiinan markkinoille Kiinassa valmistetut Kamiq GT -mallit.
Kamiq oli Škodan myydyin katumaasturi vuosina 2021 ja 2022. Elokuussa 2023 Škoda julkisti kuvia ja tietoja Kamiqin malliuudistuksesta, joka kohdistuu erityisesti auton muotoiluun, turvallisuuteen ja liitettävyyteen.
Enyaq ja Enyaq Coupé: katumaastureiden sähköistymisen aikakauden alku
Syyskuu 2020 oli tärkeä hetki Škoda Autolle autoilun sähköistymisen strategiassaan, kun ensimmäinen Volkswagen-konsernin sähköautojen skaalautuvaan MEB-perustekniikkaan pohjautuva Škoda-automalli Enyaq esiteltiin. Se sai tammikuussa 2022 seurakseen Enyaq Coupén, joka huokuu tunteisiin vetoavaa muotoilua , ja joka on sisältä erittäin tilava.
Tähän mennessä Mladá Boleslavin tehtaalta on lähtenyt maailmalle yli 166 000 Enyaq- ja Enyaq Coupé -mallia.
Kushaq: Intiassa tehty Intian markkinoille
Vuonna 2021 esitelty Škoda Kushaq on ensimmäinen erityisesti Intiaan suunniteltu ja siellä valmistettava Škoda. Tähän mennessä lähes 64 000 kappaleen valmistusmäärällään Kushaq vahvistaa Škodan sitoutumista Intiaan.
Dynaamisten kasvumarkkinoiden olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen Intian Punessa valmistettuja Kushaqeja tullaan viemään Vietnamiin CKD-sarjoina (CKD = täysin osiin purettu kokonaisuus), jotka kootaan Vietnamissa vuoden 2024 jälkipuoliskolta alkaen.
Trekka: Škodan uraauurtava edelläkävijä
Jokapaikan autoksi suunniteltu Trekka esiteltiin vuonna 1966, ja sitä voidaan pitää Škodan nykyisten katumaastureiden varhaisena esi-isänä. Škodan uusiseelantilaisen maahantuojan ja muiden paikallisten yritysten kanssa yhteistyössä suunniteltu auto oli ensimmäinen kokonaan Uudessa-Seelannissa suunniteltu ja valmistettu auto.
Moottorit ja vaihteistot sekä muita komponentteja sisältäneet tekniikkasarjat lähetettiin Mladá Boleslavin tehtaalta Uuteen-Seelantiin autojen kokoonpanoa varten. Vuoteen 1972 mennessä Ōtāhuhun tehtaalla valmistettiin lähes 3 000 Trekkaa.
Uuteen Scania-keskukseen tulee 24 huolto- ja korjaamopaikkaa ajoneuvoyhdistelmille sekä tilat Pääkaupunkiseudun tuotemyynnille ja tukipalveluille. Lisäksi Scania Suomen maahantuonnin toiminnot siirtyvät uuteen rakennukseen. Kuva: Scania.
Vuonna 1984 Scanian uusi pääkaupunkiseudun Scania-keskus ja maahantuonnin pääkonttori valmistui Konalaan Helsinkiin. 40 vuotta sitten Konalan toimipisteen sijainti oli optimaalinen palvelemaan Etelä-Suomen kasvavaa Scania-kantaa.
Aika on ajanut jo ohi Konalan huippusijainnin ja nyt Scania Suomi aloittaa uuden 24 miljoonan euron projektin maahantuonnin ja Pääkaupunkiseudun Scania-keskuksen pystyttämiseksi Vantaan Aviapolikseen.
Uudet mitta- ja painosäädökset sekä logistiikan liikenne investoinnin taustalla
Kehä I toimi pitkään pääkaupunkiseudun ohittavana raskaan kaluston pääväylänä. Nykyinen Muonamiehentien sijainti oli erinomainen sekä Pääkaupunkiseudun paikallisliikenteelle, linja-autoille ja ohikulkevalle raskaalle kalustolle. Suomen uusimmat mitta- ja painosäädökset mahdollistavat 34 metrin ajoneuvoyhdistelmät ja 76 tonnin kokonaispainot.
– Scanian nykyinen sijainti mutkaisen Muonamiehentien päässä ja liikennemääriltään kasvaneiden sisääntuloväylien, sekä Kehä I:n osalta ei enää palvele asiakaskuntaamme. Uudessa sijainnissa pystymme palvelemaan asiakaitamme aivan uudella tavalla, kertoo tyytyväinen Scania Suomen Etelä-Itä alueen aluejohtaja Tommi Salminen.
– Pääkaupunkiseudun ohittava raskas liikenne on siirtynyt Kehä III:lle ja myös isot logistiikkayhtiöt sijaitsevat tulevan uuden Scania-keskuksen läheisyydessä. Tämä mahdollistaa meille aivan uuden palvelutason, lisää Salminen.
Uuteen Scania-keskukseen tulee 24 huolto- ja korjaamopaikkaa ajoneuvoyhdistelmille sekä tilat Pääkaupunkiseudun tuotemyynnille ja tukipalveluille. Lisäksi Scania Suomen maahantuonnin toiminnot siirtyvät uuteen rakennukseen.
Uusi Scania-keskus jatkaa Scanian kestävän kehityksen investointiohjelmaa
Scania on ensimmäisenä raskaan kaluston autovalmistajana sitoutunut tieteellisesti vahvistettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen (SBT = Science Based Targets). Tämä kunnianhimoinen tavoite sekä Scanian tuotteiden, että Scanian toiminnasta aiheutuvien päästöjen alentamiseksi, edellyttää myös huolto- ja korjaamotoiminnan kiinteistöiltä energiatehokkuutta.
Uusissa rakennuksissa Scanian onkin ottanut käyttöön maalämpötekniikkaa, aurinkopaneelien tuottamaa energiaa sekä ostetun energian osalta ympäristöystävällisiä valintoja.
Liikenteen sähköistyminen näkyy uudessa Scania-keskuksessa
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja varsinkin sähköistetyt raskaat kuorma-autot vaativat uutta korjaamotekniikkaa. Uudessa Scania-keskuksessa tullaan varautumaan myös täyssähköisten ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan uuden välineistön ja tilojen suunnittelun osalta.
Sähköiset kuorma-autot myös vaativat nopeampia sekä tehokkaampia latauslaitteita ja tämä tullaan huomioimaan uudessa korjaamorakennuksessa ja koko kiinteistön suunnittelussa.
Pääkaupunkiseudun uusi Scania-keskus on suunniteltu Scanian modulaarisen rakennusmallin mukaisesti ja rakennuksessa varaudutaan jo liikenteen sähköistymiseen. Rakennuksessa on myös huomioitu energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hyväksikäyttö.
Uudet tilat asiakkaille ja henkilöstölle
Konalan nykyiseen Scania-keskukseen ja Scanian maahantuonnin tiloihin on tehty paljon uudistuksia, jotta tilat palvelisivat asiakkaita ja Scanian henkilöstöä.
– On aivan upeaa, että asiakkaamme ja henkilöstömme saavat ajanmukaiset tilat. Asiakaspalvelumme taso ottaa varmasti ison loikan eteenpäin ja sekä Scania-keskuksen, että maahantuonnin henkilöstö saa toimintaan arvoisensa tilat. Rakennusprojektia on valmisteltu useita vuosia ja nyt kun investointipäätös on tehty, odotamme innoissamme tulevaa uutta ja upeaa pääkonttoria sekä pääkaupunkiseudun Scania-keskusta, iloitsee Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström.
Scanian toiminnot muuttivat nykyiseen Konalan kiinteistöön vuonna 1984. Kiinteistöä on ylläpidetty ja modernisoitu paljon, mutta raskaan kaluston liikennevirrat ovat siirtyneet jo liian kauas nykyisestä sijainnista.
Merkittävä lisä Aviapoliksen yrityskeskittymään
Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristön Aviapolis-alueen sijainti Kehä III:n keskipisteessä on erinomainen logistiikka-alan toimijoille.
– Aviapolis on portti Suomeen ja Scanian investointi työpaikkoineen on upea lisä lentokenttäympäristön logistiikkaklusteriin, iloitsee elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo Vantaan kaupungilta.
– Vantaalla on rakentamisen suhdannetilanteesta huolimatta tällä hetkellä rakenteilla useita työpaikkahankkeita, joista Scanian pääkonttorihanke on yksi suurimmista. Hankkeen rakentamisen alkaminen erityisesti tässä markkinatilanteessa on meille hieno uutinen, kommentoi kiinteistöjohtaja Antti Kari Vantaan kaupungilta.
Raaseporin Volvo Truck Center kuorma-autojen huoltokorjaamo on uudistunut. Toimitiloihin on tehty mittavia investointeja: Asiakas- ja toimistotiloja on uudistettu ja kuorma-autojen huoltohalliin on tehty neljän metrin laajennus. Uudistusten myötä Raaseporin kuorma-autojen huoltokorjaamo pystyy paremmin vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin.
Volvo Truck Center Raaseporissa on myyty ja huollettu kuorma-autoja vuodesta 1984.
– Uudet muutostyöt alkoivat marras-joulukuussa 2021. Henkilöautot lähtivät talosta pois ja samassa yhteydessä aloitimme toimipisteen uudistustyöt. Sosiaalitilat ja laajennustyöt valmistuivat viime vuoden lopulla. Uudet tilat ovat valoisat ja viihtyisät, mutta mikä tärkeintä, työturvallisuus on parantunut entisestään, Volvo Truck Center Raaseporin huoltopäällikkö Joni Lahtinen kertoo.
Volvo Truck Center Raasepori tarjoaa myynti-, huolto- ja varaosapalvelut Volvo kuorma-autoille ja Renault Trucks kuorma- ja pakettiautoille. Lisäksi toimipisteessä tehdään kuorma-autojen varusteluja, hoidetaan katsastukset sekä tehdään akseliston suuntaukset. Myös päivystävä huoltoauto palvelee ja auttaa alueen kuorma-autoasiakkaita 24/7.
Palvelu on kaksikielistä ja toimipisteessä huolletaan myös paljon Ahvenanmaalla liikennöiviä Volvoja. Uutena palveluna loppuvuoden aikana tulee huollon sijaisauto.
– Täällä työskentelee yhteensä 10 henkilöä: kuusi mekaanikkoa, kaksi työnjohtajaa, automyyjä sekä allekirjoittanut, Lahtinen kertoo.
Volvo Trucksin koko Suomen kattava koeajokiertue saapuu Volvo Truck Center Raaseporiin ma 25.9.2023 klo 10–17. Tarjolla on mahdollisuus tutustua Volvo kuorma-automallistoon ja uudistuneisiin tiloihin.
Volvo Truck Center Raasepori
Ekeröntie 10, Tammisaari
Aukioloajat:
Huolto & varaosat ma–pe 7.30–16, muina aikoina sopimuksen mukaan
Bussimatkoja tarjoava FlixBus laajensi toimintaansa 27. heinäkuuta Suomeen avaamalla reittiyhteyden Vaasan ja Varsovan välille. Ensimmäiseltä toimintakuukaudelta kerätty data kertoo reitin suuresta suosiosta, sillä linja-autojen keskimääräinen käyttöaste ylitti selvästi yhtiön uusien reittien kysynnän keskiarvon.
Reitillä kotimaan matkailu oli erityisen suosittua, ja suosituimmaksi reitiksi nousi Turun ja Helsingin välinen yhteys. Suomen rajojen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla oli niin ikään vahvaa kysyntää ja suosituimmiksi kohdemaiksi nousivat Viro ja Puola.
– Päätimme laajentaa toimintaamme Suomeen vastataksemme kestävän ja kustannustehokkaan matkustamisen kasvavaan kysyntään Suomen ja Baltian maiden sekä Keski-Euroopan välillä. Ennen Flix-reittiä suomalaisten mahdollisuudet matkustaa Eurooppaan oli varsin rajalliset, sillä vaihtoehtoina olivat pääasiassa lentomatkailu tai reittiyhdistelmät maata pitkin, kertoo FlixBusin Puolan, Ukrainan ja Baltian maiden toiminnoista vastaava johtaja Michal Leman.
Aktiivinen toiminta Suomessa jatkuu ensi vuonna
Yhtiön keräämä data, joka kattaa eri myyntikanavissa tehdyt matkavaraustiedot ajalta 27.7.–27.8., paljastaa, että yli puolet (65 %) varatuista matkoista tehtiin Suomen rajojen sisällä. Suosituin kotimaan reittiyhteys kulki Helsingin ja Turun välillä molempiin suuntiin. Kolmanneksi suosituin lähtökaupunki Suomessa oli Vaasa.
Yhtiön vihreä linja Suomen rajojen ulkopuolella osoittautui pituudestaan huolimatta suosituksi: Puola nousi ensimmäisen toimintakuukauden aikana suosituimmaksi kohdemaaksi FlixBusin reitillä. Toiseksi suosituin kohdemaa oli naapurimaa Viro.
Suosituin suora kansainvälinen yhteys oli Helsingin ja Varsovan välillä, ja suosituimmat kohteet Flixin vaihtoyhteyttä käyttäen olivat Vilna (Liettua), Berliini (Saksa) ja Krakova (Puola).
– Harkitsemme uusien kotimaan reittien ja kansainvälisten yhteyksien avaamista keväällä 2024 yli 20 eri kohteeseen Suomessa. Olemme myös halukkaita tekemään yhteistyötä paikallisten bussioperaattoreiden kanssa samalla, kun keräämme arvokasta tietoa paikallisesta markkinasta ja vahvistamme läsnäoloamme alueella, Leman kertoo.
Suomalaiset arvostavat suoria reittejä ja edullisia hintoja
Ensimmäisen toimintakuukauden aikana tehty matkustajakysely paljasti, että suomalaisten matkustajien tärkeimmät syyt valita FlixBusin linja-autot olivat suorat reitit sekä edulliset hinnat. FlixBusin hinnoittelupolitiikka perustuu kysyntään ja matkan varaamisen ajankohtaan, mikä tarkoittaa, että ennakkovarauksella tehtyjen matkojen hinnat voivat olla erittäin edullisia, kotimaan reiteillä halvimmillaan vain muutamia euroja.
– Yhteistyössä Tallinkin kanssa luotu reitti tarjoaa suomalaisille uudenlaisen matkustuskokemuksen, joka mahdollistaa ympäristöystävällisemmän ja suoran matkustamisen paitsi kotimaassa myös kauemmas Keski-Eurooppaan ilman vaihtoja. Olemme ylpeitä siitä, että pystymme tarjoamaan tämän mahdollisuuden Suomessa ensimmäisenä, Leman kertoo.
Autoalan jälkimarkkinoinnin osaajatapahtumassa AKL Tech Dayssä Jyväskylän Paviljongissa paneuduttiin alan palveluliiketoiminnan käytännön haasteisiin, kehityskohtiin ja tulevaisuuden näkymiin teemalla ”Autoalan tulevaisuuden tekijät ja osaavan työvoiman tarve tulevaisuudessa”.
Päivään osallistui paikan päällä yli 250 autoalan ja opetusalan ammattilaista. Tilaisuudessa julkistettiin myös Autoalan koulutuksen järjestäjä -kilpailun voittaja, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.
Autoalan Keskusliiton omistama säätiö palkitsee vuosittain autoalan ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän, joka on esimerkillisesti kehittänyt alan koulutustoimintaa oppimisen, toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen näkökulmasta. Voittaja palkitaan opettajien koulutukseen tarkoitetutulla rahapalkinnolla ja pokaalilla.
– Teknologia on muuttunut ja tulee muuttumaan nopeasti lähivuosina. Iso kysymys on, miten turvaamme alan työvoimatarpeen ja osaavien tekijöiden pysyvyyden alalla. Tarvitaan pitkäjänteistä yritys-oppilaitosyhteistyötä kaikkien kouluasteiden kesken. Luksian toiminnassa korostuu vahva osaamisen kehittäminen uuden teknologian laitteita hyödyntäen sekä esimerkillinen yhteistyö alueen yritysten kanssa, sanoo säätiön asiamies, Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.
– Autoalan nopea kehitys ja sen toimijoiden tarve osaajista ovat olleet Luksian ajoneuvoalan kehittämisen lähtökohtana. Yritysyhteistyön pohjalta olemme käynnistäneet uusia osaamisaloja vauriokorjaukseen, ajoneuvomyyntiin, pienkonekorjaukseen ja diagnostiikkaan. Yhdessä Luksian työelämäpalvelujen kanssa on syntynyt oppilaitoksen ja ajoneuvoalan työelämäfoorumi. Ensimmäinen autoalan yrityksen kanssa solmittu kumppanuussopimus on juuri solmittu ja näihin yhteistyökuvioihin tulemme panostamaan vahvasti myös jatkossa, Luksian koulutuspäällikkö Raija Virta toteaa.
Kilpailu nuorista ja alanvaihtajista sekä tarve työurien pidentämiselle kasvaa. Autoala on käynnistänyt alan vetovoimaisuuden monivuotisen ohjelman tavoitteena lisätä autoalan vetovoimaisuutta tulevaisuuden työpaikkana, esitellä alan monipuolisia ammatteja ja työmahdollisuuksia ja uudistaa mielikuvia työtehtävistä, jotka muuttuvat käyttövoimamurroksen edetessä ja ajoneuvoteknologian kehittyessä nopeasti.
