Ensimmäiset haaveet ”kuumatkailijoista” syntyivät 1800-luvun lopulla Jules Vernen Maasta kuuhun-romaanin ja Konstantin Tsiolkovskin tieteellisten julkaisujen kautta.
1950-luvulla science fiction -kirjallisuudessa avaruusmatkat olivat varsin suosittuja tarinoita.
Kuulennot ovat meille avaruusajan ihmisille jo arkipäivää. Lensihän tälle taivaalla näkyvälle planeetalle astronautti Neil Armstrong miehistöineen Apollo 11:ssä heinäkuussa 1969. Yhdysvallat teki Apollo 11:n jälkeen vielä viisi miehitettyä kuulentoa. Kuussa käveli kaikkiaan 12 astronauttia.
Venäläiset ovat tarjonneet turistimatkoja avaruuteen. Heinäkuussa 1961, jolloin ensimmäinen avaruuteen lentänyt Juri Gagarin vieraili Suomessa, hän kertoi yleisölle avaruuden valloittamisesta ja tulevaisuuden avaruusmatkailusta.
Hän lupasi, että kun aloitetaan turistimatkat avaruuteen, myös suomalaisia voisi olisi näillä avaruusmatkoilla mukana.
Dennis Titosta tuli 28. huhtikuuta 2001 maailman ensimmäinen avaruusturisti. Hän matkusti Kansainväliselle avaruusasemalle Sojuz TM-32 -lennon mukana Baikonurista Kazakstanista ja palasi takaisin 6. toukokuuta kello 9.41 Moskovan aikaa Sojuz TM-31 -kapselissa.
Tito maksoi avaruuslennostaan 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yhdysvaltojen avaruusviranomaiset vastustivat matkaa ja NASAn johtaja Daniel Goldin kritisoi asiaa kitkerästi maan kongressille, mikä aiheutti sanasotaa Titon ja NASAn välillä tiedotusvälineissä.
”2010-luvussa Sir Richard Bransonin Virgin Galactic -yhtiö valmistelee yleisölle myytäviä avaruussukkulamatkoja SpaceShipTwo-sukkulalla. Emoalus nostaa sukkulan ensin 15 kilometrin korkeuteen, jossa sukkula irtautuu emoaluksesta, käynnistää moottorit ja nousee suunnitelmien mukaan 90 sekunnin aikana 110 kilometrin korkeuteen. Helmikuussa 2010 matkan hinta oli 200 000 dollaria, josta takuusumma 20 000 dollaria piti maksaa matkan varauksen yhteydessä.”
Kaksi suomalaista oli varannut paikan vuosille 2011 ja 2012 suunnitelluilta avaruuslennoilta. Syyskuussa 2010 Branson ilmoitti turistilentojen alkavan 18 kuukauden sisällä eli keväällä 2012.
Kesällä 2010 Boeing mainosti uutta NASA-projektiaan kuvaillen sen kehittyvän avaruusturistien kulkuvälineeksi kaupalliselle avaruusasemalle 2020-luvun alussa.
Projekti on kuitenkin vasta esisuunnitteluvaiheessa. Vastaavia lupauksia esiintyi Apollo-ohjelman lopulla jo 1960-luvun lopussa. Kuumatkoja ei ole kuitenkaan tehty yhdestä suuresta syystä: rahan takia.
Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.
Mikä oli tilanne nyt? Nämä urheat suoritukset herättävät kiinnostusta uutisissa vain silloin kun lento on epäonnistunut.
Palatkaamme vielä 1920-luvulle. Raketti-Opelilla kuumatkalle ei ollut asiaa, mutta näytteleehän auto tässäkin projektissa pääroolia ennen näkemättömässä kokeilussa.
Kuva: Suomen Kuvalehti 26/1928.
Teksti: Usko Sipilä.