Kuluvalla viikolla on ollut valtakunnallinen raskaan liikenteen teemavalvonta, johon Lapin poliisilaitos on myös ottanut osaa.
Alkuviikosta toteutetussa valvonnassa painotettiin valvonta suurelta osin Norjan vastaiselle rajalle Kilpisjärvelle. Siellä valvontaa tehtiin yhteistyössä Tullin ja katsastusviranomaisten kanssa.
Teemavalvonnan aikana tarkastettiin 47 kuljetusta, joista 17 jouduttiin puuttumaan maksullisten seuraamusten kautta. Eniten seuraamuksia tuli ajo- ja lepoajoista, ajopiirturin virheellisestä käyttämisestä sekä liikennelupiin liittyvistä puutteista.
44 ajoneuvolle tehtiin tekninen tienvarsitarkastus. Kahdesta ajoneuvosta jouduttiin poistamaan rekisterikilvet vikojen vuoksi.
Kuljetuksia keskeytettiin kuntopuutteiden lisäksi myös puutteellisten liikennelupien vuoksi.
Lapin poliisin valvonnassa tullut seuraamusten suuri määrä ei tullut yllätyksenä vaan noudattelee aiempien valvontojen tuloksia. Moni asia tulisi kuntoon huolellisemmalla toiminnalla.
Loppusyksy on tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan riskialtista aikaa tieliikenteessä. Tilastojen mukaan lokakuussa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa keskimääräinen menehtyneiden määrä onnettomuutta kohden on muita vuoden kuukausia korkeampi.
Marraskuu puolestaan on tilastoissa heti kesäkuukausien jälkeen synkintä aikaa onnettomuuksissa menehtyneiden kokonaismäärissä.
Poliisi pyrkii loka-marraskuussa ehkäisemään tieliikenneonnettomuuksia kiinnittämällä valvonnassaan erityistä huomiota tilastotiedon perusteella onnettomuuksien taustalla vaikuttaviin riskitekijöihin.
Marraskuisin tapahtuneiden kuolonkolareiden uhreista hieman yli kolmasosa on suojattomia tienkäyttäjiä, eli jalankulkijoita tai polkupyöräilijöitä. Tämä on suurin suojattomien tienkäyttäjien osuus verrattuna muihin vuoden kuukausiin.
Pääosa, eli noin kaksi kolmasosaa menehtyneistä on kuitenkin marraskuussakin henkilöautoissa olleita. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustatekijöinä on usein ylinopeus ja syksylle tyypilliset liukkaat ajo-olosuhteet, jotka ovat johtaneet tieltä suistumiseen kohtalokkain seurauksin.
Huolehdi näkyvyydestä ja noudata sallittuja ajonopeuksia
Poliisi kiinnittää loppusyksystä erityistä huomiota ylinopeuksien ja suojattomien tienkäyttäjien näkyvyyden valvontaan, kuten polkupyöriin pimeän ja hämärän aikaan.
Erityisesti liukkaiden kelien aikaan sekä muiden sääolosuhteiden ja pimeyden rajoittaessa näkyvyyttä on erityisen tärkeää huolehtia näkyvyyttä parantavista suoja- ja turvavälineistä ja noudattaa sallittuja ajo-nopeuksia.
Poliisi kehottaa kaikkia tielläliikkujia kiinnittämään erityistä huomiota omaan ja läheistensä turvallisuuteen huolehtimalla riittävästä näkyvyydestä syksyn pimentyessä. Heijastimet ja heijastinliivit ovat korvaamattomia suojavälineitä näkyvyyden heikentyessä talvea kohti.
Polkupyörien ja autojen ajovalojen toimivuus on varmistettava ennen liikkeelle lähtöä hämärtyvään ja pimenevään liikenteeseen lähdettäessä.
Nopeusrajoitusten noudattaminen ja ajonopeuden suhteuttaminen syksyn muuttuviin sää- ja keliolosuhteisiin antaa tienkäyttäjille elintärkeää reagointiaikaa yllättäviin tilanteisiin liikenteessä.
Poliisi toivottaa turvallista syksyä kaikille tienkäyttäjille.
Ruotsissa avataan valtakunnallinen julkinen pikalatausverkosto raskaille sähkökuorma-autoille. Latausverkosto toimii uusiutuvalla energialla. Volvo Trucksin uuden palvelun avulla kuljetusliikkeet löytävät ja pääsevät helposti latauspisteisiin.
Sähkökuorma-autojen pikalatausverkosto on keskeinen osa siirtymistä kestävämpään raskaaseen liikenteeseen. Ruotsissa on tarkoitus avata yhteensä noin 130 latausasemaa vuosina 2023 ja 2024. Asemia operoi useat eri yritykset, ja Volvo Trucks on yksi mukana olevista yhteistyökumppaneista.
Volvo Trucks lanseeraa nyt uuden palvelun, jonka avulla kuljetusliikkeet voivat löytää latausasemat ja käyttää niitä. Palvelu lanseerataan ensin Ruotsissa*, jonka jälkeen muut markkinat Euroopassa ja muualla maailmassa seuraavat perässä.
– Tämä on todellinen läpimurto raskaan liikenteen sähköistämisessä. Asiakkaamme pääsevät käyttämään julkisia pikalatauslaitteita kaikkialla Ruotsissa, ja sen seurauksena siirtyminen sähköön on helpompaa kuin koskaan, sanoo Roger Alm, Volvo Trucksin johtaja.
Uusi palvelu on avoin kaikille kuorma-automerkeille ja näyttää kaikki raskaille ajoneuvoille sopivat latausasemat riippumatta siitä, kuka niitä operoi. Käyttäjä voi maksaa latauksen uuden alustan kautta: lähitulevaisuudessa myös latausajan varaus on mahdollista.
– Asiakkaat voivat saada luotettavaa tietoa raskaiden sähkökuorma-autojen latauspisteistä ja olla varmoja siitä, että he maksavat kohtuullisen markkinahinnan ilman piilomaksuja. Mahdollisuudella suunnitella reitti eteenpäin hyvällä tavalla ja minimaalisella hallinnon tarpeella olen vakuuttunut, että tämä on tärkeä askel kohti sähkökuorma-autojen lisäämistä kaluston omistajien keskuudessa, Roger Alm sanoo.
Volvo Trucks tekee läheistä yhteistyötä latausoperaattoreiden kanssa ympäri maailmaa laajentaakseen latausverkostoa ja palvelua mahdollisimman saumattomasti ja nopeasti.
Volvo Trucks, osana Volvo Groupia, rakentaa myös latausinfrastruktuuria Milencen kautta, joka on Daimler Truckin ja Traton Groupin kanssa muodostettu yhteisyritys.
Yhteistyön tuloksena vähintään 1 700 korkean suorituskyvyn vihreän energian latauspistettä asennetaan moottoriteiden varteen ja niiden läheisyyteen sekä logistiikkakeskuksiin eri puolilla Eurooppaa. Infrastruktuuri tarjoaa latauksen kaikille raskaille akkusähköajoneuvoille merkistä riippumatta.
Näin Volvo Trucksin latauspalvelu toimii:
Latauspalvelu on osa Volvo Connectia, Volvo Trucksin digitaalisten palvelujen käyttöliittymää.
Asiakas voi löytää ja maksaa latauksen Volvo Connectin ja mobiilisovelluksen kautta.
Digitaalinen kartta näyttää latausasemat ja niiden saatavuuden. Lähitulevaisuudessa latausajan varaus on mahdollista.
Latausasemalle saapuessaan asiakas käyttää korttia tai mobiilisovellusta tunnistautumiseen ja latauksen aloittamiseen.
Asiakas saa yhden koontilaskun.
*Volvon latauspalvelu tarjoaa ensimmäisessä aallossa saumattoman pääsyn 29 OKQ8:n ylläpitämään latausasemaan. Latausasemat toimivat vihreällä sähköllä.
Renaultin pidemmän ajanjakson tavoitteena on pudottaa liikennekuolemat nollaan. Sähköautot ovat tuoneet uuden haasteen, minkä takia Renault on tehnyt yhteistyötä pelastajien kanssa 13 vuotta. Konkreettisena apuna ovat koulutus ja uudet autot harjoituksiin, joita Renault on toimittanut Suomeen jo viiden vuoden ajan.
Renaultin Human First -ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta. Uusien Renaultien kuljettajaa avustavat järjestelmät auttavat välttämään törmäyksiä. Korin turvarakenteet ja turvallisuutta parantavat varusteet puolestaan vähentävät loukkaantumisen riskiä.
Ainutlaatuinen yhteistyö
Liikenneonnettomuuksia kuitenkin edelleen tapahtuu, ja pienentääkseen niiden seurauksia Renault aloitti 13 vuotta sitten ainutlaatuisen yhteistyön pelastuslaitosten kanssa. Ainoana autonvalmistajana maailmassa Renault on nimittänyt pelastaja Christophe Lenglosin osaksi autojen kehitystyössä toimivaa insinöörijoukkoa.
Yhteistyössä turvallisuusasiantuntija Claire Petit-Boulangerin kanssa Lenglos koordinoi Renaultin maailmanlaajuista pelastajien kouluttamista. Kouluttamisen ja käytännön harjoitusten lisäksi työhön kuuluu alan konferensseja. Erittäin tärkeä osa kokonaisuudessa on uusien Renault-autojen lahjoittaminen tositilannetta kuvaaviin harjoituksiin.
Renault on ollut etulinjassa sähköautojen tuomisessa markkinoille. Niinpä Renault päätti heti alussa ottaa vastuuta myös pelastuslaitosten kouluttamisessa onnettomuuksien varalle, joissa on ollut osallisena hybridi tai sähköauto.
Koulutus. Kuva: Renault.
Kriittinen ensimmäinen tunti
Pelastuslaitokset ovat olleet mukana uusien Renault-sähköautojen, hybridien ja lataushybridien suunnittelussa. Yhteistyössä on kehitetty paljon innovaatioita, jotka nopeuttavat auton sammuttamista ja uhrien pelastamista onnettomuuden tapahduttua.
Renault QResque -koodi otettiin ensimmäisenä käyttöön Megane E-Tech electricissä ja vuodesta 2023 alkaen se on kaikissa Renault-henkilöautoissa. Helposti tuuli- ja takalasista löytyvän QR-koodin avulla pelastajat saavat auton pelastuskortin tiedot digitaalisesti. Se auttaa pelastajia toimimaan tehokkaammin ja säästämään runsaasti kriittistä aikaa.
Fireman Access on pelastajien käyttöön suunniteltu ajoakun sammutusaukko. Vaikka Renaultin ajoakut on suunniteltu niin, etteivät ne vahingoitu edes kolarissa, on tulipalo siitä huolimatta mahdollinen. Renaultin sammutusaukko nopeuttaa sammutusta useista tunneista vajaaseen kymmeneen minuuttiin sekä säästää oleellisesti ajoakun sammuttamiseen ja jäähdyttämiseen tarvittavan veden määrää.
Ajoakun turvakytkin irrottaa sen auton korkeajänniteverkosta. Turvakytkimen avulla pelastustehtävissä työskentelevät välttyvät sähköiskun vaaralta. Renault Groupin autoissa turvakytkin on sijoitettu helposti pelastajien käsille, eikä sen käyttöön saamiseksi tarvita työkaluja tai autossa vielä mahdollisesti olevien loukkaantuneiden siirtämistä.
Renault kehittää koko ajan uusia ideoita loukkaantuneiden pelastamisen nopeuttamiseksi. Työn alla ovat istuimet. Selkänojaa kehitetään niin, että pelastajat saavat sen nopeasti alas, mikä auttaa loukkaantuneiden siirtämisessä. Tuollainen selkänoja on jo kehitetty ja siitä on jätetty patenttihakemus.
Edellä mainitut Renaulteissa vakiona olevat innovaatiot ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä pelastuspalvelussa puhutaan ”kultaisesta tunnista”. Ensimmäiset 60 minuuttia ovat kriittisiä siinä, että vakavasti loukkaantuneet saadaan sairaalahoitoon. Todennäköisyys selvitä vähenee 50 prosentilla, mikäli aikaa kuluu enemmän. Renault haluaa pelastajia avustamalla kaikin tavoin vähentää onnettomuuksien aiheuttamia tuhoja.
Tärkeää yhteistyötä Suomessa vuodesta 2018 alkaen
Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa kertoo, että he ovat tehneet aktiviista yhteistyötä Renaultin, sekä Claire Petit-Boulangerin ja Christophe Lenglosin kanssa jo vuodesta 2018 lähtien.
Hän kiittää Renaultin edelläkävijyydestä pelastajien turvallisuuden huomioon ottamisessa onnettomuustilanteissa ja aloitteellisuudesta Euro NCAP -normien kehitystyössä.
Pasi Uurasmaa. Kuva: Renault.
Suomalaiset kouluttajat ovat myös vierailleet Renaultin Techno Centerissä Guyancourtissa tehtaan vuotuisissa Safety-seminaareissa.
Erittäin suuri konkreettinen tuki saatiin jälleen tänä vuonna Renaultilta muun muassa Suomen Palopäällystöliiton järjestämään vuosittaiseen tieliikennepelastamisen koulutustapahtumaan, joka järjestettiin lokakuun alussa Porissa.
Renault toimitti sinne kaksi rekkalastillista autoja pelastajien harjoituksia varten. Ne olivat apuna varmistamassa oppia siihen, että hätä-tilanteessa pelastajat osaavat toimia oikein ja mahdollisimman nopeasti, kun jokainen minuutti on ratkaiseva.
Suomen Palopäällystöliitto on pelastusalan merkittävin täydennyskoulutuksen toteuttaja Suomessa ja sen alaisuudessa toimii pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunta, jonka aloitteesta Road Rescue-tapahtumaa järjestetään.
Renault ottaa ympäristön huomioon jopa pelastuslaitosten käyttöön toimitettavissa autoissa. Ne ovat nimittäin nolla- tai esisarjan autoja, jotka yleensä romutetaan. Renault on löytänyt niille hyötykäyttöä, jolla pelastetaan ihmisiä.
”Time Fighters: Every minute counts”
Renault ja Publicis Conseil ovat tehneet maailmanlaajuisen kampanjan pelastajien tärkeästä työstä. Sitä varten monia palkintoja dokumenteistaan voittaneet veljekset Jules ja Gédéon Naudet tekivät 12 minuutin pituisen elokuvan pelastajien kohtaamista haasteista.
Dokumenttia varten he seurasivat Montigny-le-Bretonneuxin palokunnan työtä, missä näkyi hyvin Renaultin ja onnettomuuspaikalle ensimmäisinä saapuvien pelastajien yhteistyö.
Viikonlopun aikana on Sisä-Suomen alueella tullut poliisin tietoon useita liikenneonnettomuuksia, joissa on ollut osallisena auto ja hirvieläin.
Yksinomaan eilen oli alkuillasta kello 19 aikaan kolme erillistä hirvikolaria, jotka tapahtuivat puolen tunnin sisällä. Kaksi kolareista sattui Keski-Suomen alueella ja yksi Pirkanmaalla. Kolarien seurauksena syntyi peltivaurioita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Syksyn tullen hirvikolarien riski kasvaa, kun hirvet ovat liikkeellä muita vuodenaikoja enemmän. Myös hämärä, pimeys ja muuttuvat sääolosuhteet tuovat omat riskinsä liikenteeseen.
Poliisi muistuttaa huomioimaan hirvivaarasta varoittavat liikennemerkit. Nopeuden alentaminen ja valppaana pysyminen ovat keinoja, joilla voi vähentää onnettomuuden riskiä. Myös kaukovalojen käyttö ja tien vierustojen tarkkailu ajaessa auttavat.
Onnettomuustilanteessa ilmoita siitä aina poliisille (112), varoita muita tien käyttäjiä ja auta loukkaantuneita.
Yksi Kian tulevaisuuden sähköautomalleista on näyttävän linjakas sedan. Esimakua mallista antaa Kia EV Day -tapahtumassa nähty Concept EV4.
Kia Concept EV4 edustaa Oposites United -suunnittelufilosofian ”Power to Progress” -pilarin puhtautta. ”Power to Progress” keskittyy Kian lähihistorian aikana kehittyneisiin vahvuuksiin, asiantuntemukseen ja luovuuteen. Tämä lähestymistapa edistää innovatiivisten tuotteiden luomista ja se kannustaa perinteisten rajojen ylittämiseen. Näin on tehty myös Concept EV4:n kohdalla.
Kuva: Kia.
Konseptin neliovinen muoto vie ajatukset kohti perinteistä sedanluokkaa. Mallin voimakkaat ja vaikuttavat linjat eivät kuitenkaan edusta vain yhtä sedania, vaan täysin uudentyyppistä sähköautoa, joka on merkille innovaation symboli.
”Power to Progress” -pilarin inspiroimana Concept EV4:n muotoja määrittävät harmoniset ja itsevarmat geometriset muodot yhdessä teknisyyttä korostavien pintojen kanssa. Matala keula yhdessä pitkälle ulottuvan perän kanssa luovat ainutlaatuisen siluetin, jota säestävät funktionaaliset aerodynaamiset elementit.
Kuva: Kia.
Keulan määrätietoinen ilme täydentää Concept EV4:n edistyksellistä, teknologista siluettia. Leveys ja korin ulkoreunoissa sijaitsevat ajovalot antavat autolle erittäin jämäkän vaikutelman. Malli symboloi merkin päättäväisyyttä ylittää rajoja ja kiihdyttää sähköautoilun vallankumousta.
Sisätiloissa on vastassa tyylikäs yleisilme, jossa kuljettaja asetetaan etusijalle. Ilmastoinnin kytkimet on suunniteltu olemaan näkyvillä vain tarpeen vaatiessa ja tuuletusaukot sulautuvat osaksi kojelaudan kuviointia.
Kuva: Kia.
Ohjaamon kapselimainen tunnelma antaa kuljettajalle mahdollisuuden olla yhteydessä ajoneuvoon uudella ja välittömällä tavalla. Kahden näyttöpinnan kokonaisuus tarjoaa kuljettajalle kaiken tarvittavan informaation samalla auttaen kuljettajaa sulkemaan häiritsevät elementit pois keskittymisen tieltä.
Kia Concept EV4:ssä on uusi Mind Modes -ominaisuus, joka säätää ohjaamon tunnelmavalaistusta ja muita näkyviä elementtejä. ”Perform”-tilassa kuljettajalle esitetään kaikki tiedot, joita hän tarvitsee suoriutuakseen optimaalisesti ja ottaakseen kaiken irti päivästään. Vastapainona ”Serenity”-tila tarjoaa digitaalista grafiikkaa, joka luo rennomman tunnelman pohdintaa ja palautumista varten.
Kuva: Kia.
Kia Concept EV4 esiteltiin yhtenä uutuutena osana Kia EV Day -tapahtumaa. Tämän lisäksi Koreassa järjestetyssä tapahtumassa nähtiin Kia Concept EV3 sekä uusi Kia EV5.
Liikennevakuutus tuli pakolliseksi vuonna 1925 uuden liikennevakuutuslain myötä. Lain perusteella korvattiin kaikki omaisuusvahingot, mutta henkilövahinkojen osalta vain kuolemaan tai pysyvään ansionmenetykseen johtaneet vahingot. Karrikoiden: jos autoilija ajoi jalan yli, oli housunpuntti vakuutettu, mutta jalka ei.
Vuoden 1938 autovastuulaki korjasi tilannetta. Vajavaisen vakuutusturvan tarjonnut pakollinen liikennevakuutus ja sitä täydentäneiden lisävakuutusten sekava vyyhti korvautui yhdellä lakisääteisellä liikennevakuutuksella, jonka tariffit vahvisti sosiaaliministeriö.
Sotavuodet merkitsivät kriisiä kannattavuudelle, kun liikennevakuutuksen maksut pidettiin sotaa edeltäneellä tasolla, mutta enimmäiskorvauksia korotettiin. Lisäksi sodan jälkeen ilmassa leijui vakuutusalan sosialisoinnin uhka. Vasemmistohallituksen ajama hanke ei kuitenkaan toteutunut.
1950-luvulla liikennevakuutuksen lakisääteistä korvauspiiriä laajennettiin, ja matkustajat sisällytettiin korvausten piiriin. Vuoden 1960 alussa voimaan astuneen liikennevakuutuslain mukaan vahinko oli korvattava niin sanotun ankaran vastuun periaatteella riippumatta siitä, mistä vahinko oli johtunut.
Kuljettajan vakuuttaminen pakolliseksi
Vuonna 1968 liikennevakuutuksen korvauspiiriä laajennettiin entisestään, kun kuljettajan vakuuttaminen tuli pakolliseksi.
Sosiaaliministeriön vahvistamat tariffit eivät pysyneet nopean kustannusnousun perässä. Vakuutuskustannusten alentamiseksi liikennevakuuttamisen ottamista valtion haltuun selvitettiin jälleen 1960-luvun jälkipuoliskolla, mutta tälläkään kerralla suunnitelmat eivät toteutuneet.
1970-luvulla liikennevakuutuksen korvausperiaatteita uudistettiin – edelleen vahingonkärsineen eduksi. Vakuutusyhtiöt ryhtyivät opastamaan vahingonkärsijää, joka alkoi saada kaikki lain ja vakuutusalan normien mukaiset korvaukset riippumatta hakemuksensa sisällöstä.
Lisäksi vuoden 1980 alussa lievennettiin vahingonkärsineen oman myötävaikutuksen merkitystä korvaukseen. Tämän jälkeen korvausta voitiin alentaa vain poikkeustapauksissa.
1990-luvun puolivälissä liikennevakuutusasiakkaiden mahdollisuudet kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä paranivat, kun kilpailulainsäädännön kehitys ja Euroopan integraatio päättivät yhteisten maksutariffien aikakauden.
Suomalaisesta liikennevakuutuksesta tuli yhä kattavampi, ja liikennevahinkoon syyllinen alkoi saada korvauksia kivusta ja särystä matkustajan tavoin. Lisäksi liikennevakuutus laajeni kattamaan koko ETA-alueen.
Liikennevakuutusjärjestelmän eurooppalaistuminen jatkui 2000-luvulla. Liikennevakuutuskeskus alkoi toimia Suomessa EU-direktiivien mukaisena tietokeskuksena ja osana korvauselinjärjestelmää.
Vuoden 2017 liikennevakuutuslaki antoi vakuutusyhtiöille varsin vapaat kädet rakentaa omia bonus- ja hinnoittelujärjestelmiään, mikä lisäsi kuluttajien mahdollisuuksia kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä. Vahingonkärsineen oikeusturvaa puolestaan paransivat korvauskäsittelylle asetetut määräajat sekä selkeästi kirjatut liikennevakuutuksen ottajan oikeudet ja velvollisuudet.
Autoilijoiden kiinnostus täyssähköauton hankintaan on noussut hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ilmenee K-Auton teettämästä Autoilun suunta -tutkimuksesta. Yli 60 prosenttia kiinnostuneista on myös sitä mieltä, että sähköauton hankintatuki vaikuttaisi merkittävästi päätökseen ostaa sähköauto.
Noin kolmannes (29 %) suomalaisista autoilijoista on tällä hetkellä kiinnostunut täyssähköauton hankinnasta, paljastaa K-Auton toteuttama Autoilun suunta -tutkimus, jossa selvitettiin suomalaisten autoilijoiden näkemyksiä autoiluun ja liikenteeseen. Viime vuonna vastaava luku oli 28 prosenttia. Kun kysyimme, kuinka moni olisi kiinnostunut täyssähköauton hankinnasta seuraavan viiden vuoden aikana, määrä nousee viime vuoden tavoin jo 40 prosenttiin.
Autoilijoiden yleinen suhtautuminen täyssähköautoihin on myös noussut myönteisessä mielessä viime vuoteen verrattuna. Nyt jopa puolet vastaajista suhtautuu positiivisesti täyssähköautoihin, kun viime vuonna luku jäi hieman alle 50 prosentin. Yksittäisistä syistä ekologisuus ja edulliset käyttökustannukset ovat selvästi suurimmat syyt positiiviseen suhtautumiseen.
Kielteisesti suhtautuviakin on edelleen, mutta suhtautuminen on muuttunut vuoden aikana kuitenkin enemmän positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan.
– Tutkimuksen tulokset ovat varsin myönteistä luettavaa ensinnäkin siksi, että liikenne kyllä sähköistyy ja myönteiset asenteet vauhdittavat kehitystä. Toisekseen olen iloinen siitä, että tutkimuksen luvut nousivat siitäkin huolimatta, että yleinen taloustilanne Suomessa on tällä hetkellä jopa haastavampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, toteaa Keskon autokaupan toimialajohtaja Sami Kiiski tuloksista.
Hankintatuki tärkeä kädenojennus
Paljon julkisuudessakin puhuttanut sähköautojen hankintatuki loppui vuodenvaihteessa. Tutkimukseen vastanneiden kanta aiheeseen on kuitenkin lukujen valossa selvä: 65 prosenttia tällä hetkellä täyssähköautosta kiinnostuneista on sitä mieltä, että hankintatuki vaikuttaisi merkittävästi päätökseen hankkia sähköauto.
Kun huomioidaan kaikki vastaajat riippumatta heidän kiinnostuksestaan hankkia sähköauto, luku nousee tuolloinkin 41 prosenttiin.
– Kaikissa toimenpiteissä olisi keskeisintä kehittää autoilua vähäpäästöisempään ja turvallisempaan suuntaan. Se onnistuu tehokkaimmin laskemalla kohta yli 13 vuotta vanhan autokantamme keski-ikää. Suomessa tarvitaan nuorennuksen vauhdittamiseen useita toimenpiteitä, joista hankintatuki voisi olla yksi kädenojennus kuluttajien suuntaan, Kiiski sanoo.
Vastuullisuuden merkitys korostunut
Kysyimme myös valintakriteerejä täyssähköauton hankinnassa. Tärkeimmiksi nousivat riittävä toimintamatka, eli akun riittävyys (89 %) hyvät latausmahdollisuudet kotona (85 %) sekä auton käyttökustannukset (85 %).
– Suomalainen autoilija on hyvin käytännönläheinen ja kaipaa vaivatonta liikkumista arjessa. Kun akkujen latausnopeudetkin ovat kehittyneet hyvin, kannattaa auton toimintasädettä vertailla suhteessa omaan päivittäiseen ajomäärään. Sähköautoilija ei välttämättä edes tarvitse latausmahdollisuutta kotipihaan, sillä esimerkiksi K-Latauksen latausverkosto kasvaa vielä tämän vuoden aikana 300 asemaan ympäri Suomea, Sami Kiiski muistuttaa.
Tärkeä teema autoilijoille on myös vastuullisuus, jonka merkitys on kasvanut viime vuodesta entisestään. 63 prosenttia autoilijoista pitää vastuullisuutta tärkeänä autoillessaan, ja lähes puolet (47 %) miettii itse autoilun vastuullisuutta.
Aihetta pohtivat etenkin alle 25-vuotiaat, 65–74-vuotiaat autoilijat sekä naisautoilijat. Vastuullisuudessa mietityttävät etenkin liikenneturvallisuus, valmistukseen tarvittavat raaka-aineet sekä liikenteen päästöt.
– Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tehtävä päivittäin valintoja niin yksilöinä kuin yrityksinä. Aiomme kantaa oman kortemme kekoon jatkossakin, Kiiski päättää.
Tutkimukseta
Autoilun suunta -tutkimus tarjoaa näkemyksiä suomalaiseen autoiluun nyt ja tulevaisuudessa K-Auton Autoilun suunta -tutkimus kertoo, miltä näyttää autoilun maailma, kun äänen saavat suomalaiset autoilijat. Nyt julkaistussa ensimmäisessä raportissa syvennytään sähköautoiluun ja siihen liittyviin näkemyksiin, odotuksiin ja toiveisiin.
Autoilun suunta -tutkimus toteutettiin K-Auton toimeksiannosta Norstatin internet-paneelissa syyskuussa 2023. Kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat suomalaiset autoilijat. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1001 ja se edustaa kohderyhmää sukupuolen, iän ja asuinpaikan osalta.
