Moottorin selvityksen mukaan Suomessa on tänä vuonna myyty ainakin kahta nastarengasmallia, jolta puuttuu tyyppihyväksyntä ja renkaat ovat siten laittomia.

Suomen lainsäädännön mukaan nastarenkaassa saa olla enintään 50 nastaa renkaan vierintäkehän yhtä metriä kohti. Jos nastoja on enemmän, täytyy rengasmalli erikseen tyyppihyväksyttää.

Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on niin kutsutun yliajokokeen läpäiseminen. Kokeessa varmistetaan, että rengas ei kuluta tietä liikaa isommasta nastamäärästä huolimatta. Tyyppihyväksynnän myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Moottorin syyskuussa julkaistun rengastestin yhteydessä selvisi, että mukana olleista renkaista Winrun Winter-Max S1 WR60:lla ei ollut Suomessa vaadittua tyyppihyväksyntää. Näin ollen rengas ei ole Suomessa tieliikennekelpoinen. Koska vastaavia tapauksia on käynyt ilmi aiemminkin, Moottori päätti selvittää, onko Suomessa laittomia nastarenkaita enemmänkin myynnissä.

Kartoituksessa löytyi Winrunin lisäksi toinenkin rengasmalli, Maxtrek Trek M900 Ice, jolta varmuudella on puuttunut vaadittava tyyppihyväksyntä. Renkaan tukkukauppias, ruotsalainen Amring, on kuitenkin aloittanut tyyppihyväksyntäprosessin yhdessä renkaan valmistajan kanssa Moottorin syyskuisen artikkelin jälkeen. Toistaiseksi hyväksyntää ei kuitenkaan ole.

– Selvityksessämme löysimme markkinoilta kaikkiaan noin 130 nastarengasmallia. Vuosittain Suomessa myydään Autonrengasliiton mukaan noin 1,3 miljoonaa nastarengasta. Moni suomalainen autoilija voi siis tälläkin hetkellä ajaa autolla, jossa on alla laittomat nastarenkaat, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen toteaa.

Tilanne on varsin sekava, sillä nastarenkaiden tyyppihyväksyntä on nimenomaan suomalainen asia, eikä tyyppihyväksyntäprosessi ole edes kaikkien rengasvalmistajien tiedossa.

– Selvitystyömme aikana kävi ilmi, että tarkkaa tietoa tyyppihyväksynnästä tai sen tarpeellisuudesta oli tiettyjen renkaiden kohdalla mahdotonta saada. Kaiken kaikkiaan rengasala vaikuttaa hyvin villiltä pelikentältä. Tekemiemme haastattelujen perusteella Suomessa on kauppiaita, joita ei renkaiden lainmukaisuus kiinnosta ollenkaan. Toki valtaosa toimii hyvin ja lain mukaan, Parviainen paljastaa.

Rengasmallia, jolta vaadittu tyyppihyväksyntä puuttuu, ei saa tuoda maahan myyntitarkoituksessa, myydä eikä muuten luovuttaa. Sitä ei myöskään saa käyttää liikenteessä eli auto, jossa on tyyppihyväksymättömät renkaat alla, ei ole liikennekelpoinen. Seurauksena voi olla 70 euron liikennevirhemaksu ja katsastuksessa hylkääminen.

– Jos kuluttaja huomaa, että oman ajoneuvon renkaat ovat tyyppihyväksymättömät, hän voi vaatia rengasliikettä vaihtamaan ne laillisiin. Sakko tai ylimääräinen katsastuskulu jää kuitenkin autoilijan itsensä maksettavaksi, Parviainen toteaa.

Kuluttajan asema on tässä asiassa Parviaisen mukaan hankala.

– Kuluttajan olisi voitava luottaa siihen, että alan liikkeestä hankittu tuote on lainmukainen, olipa se kuinka edullinen tahansa. Näin ei nyt ole. Traficom vastaa renkaiden tyyppihyväksynnästä ja myös valvontavastuu tyyppihyväksymättömien renkaiden osalta on Traficomilla. On hyvin tärkeää, että tätä valvontaa todella tehdään, sillä valvonta ei ole kuluttajan tehtävä eikä kuluttajalle saa myydä laittomia tuotteita, Parviainen sanoo.

Artikkeli laittomista renkaista on luettavissa kokonaisuudessaan Moottorista 12/2023, joka ilmestyy maanantaina 4.12. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

Lue myös: Moottori-lehden rengastesti paljasti — nastarenkaissa on merkittäviä eroja!

Lue myös: Nastat vai kitkat? Tässä hieman erilainen Moottori-lehden testi!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //