Koti Blogi Sivu 551

Porin katoamistapaus: Poliisi pyytää nyt yleisövihjeitä punaisesta Hondasta

Poliisi9
Kuva: CvB.

Lounais-Suomen poliisi on jatkanut vuonna 2010 Porissa kadonneen Johanna Hautamäen tapauksen selvittämistä. Poliisi pyytää tietoja erityisesti Lyttyläntiellä liikkuneesta punaisesta autosta.

Tapauksen esitutkinnassa saatujen tietojen mukaan Johanna Hautamäestä tehtiin katoamispäivänä 14. toukokuuta vuonna 2010 havainto noin kello 21 aikaan Porin Lyttyläntiellä. Hautamäki käveli tietä pitkin kohti Poria.

Lyttyläntiellä on pian tämän jälkeen nähty ajamassa punainen tai viininpunainen henkilöauto, joka on mahdollisesti 1980-luvun Honda Prelude.

Poliisi pyytää kyseisen henkilöauton kuljettajaa tai sellaista henkilöä, joka tietää kyseisen henkilöauton kuljettajan, ottamaan yhteyttä poliisiin.

Poliisi tutkii Johanna Hautamäen katoamistapausta epäiltynä tappona.

Poliisi tavoittanut useat puhelinyhteydessä olleet

Katoamispäivän iltana Hautamäki otti puhelimitse yhteyttä useisiin henkilöihin. Poliisi on tavoittanut useat näistä henkilöistä.

Poliisi pyytää nyt sellaisia henkilöitä ottamaan yhteyttä, jotka ovat olleet Hautamäkeen yhteydessä lähellä hänen katoamisajankohtaansa, eivätkä ole olleet poliisin kanssa tekemisissä esitutkinnan viime käänteissä eli alkuvuoden 2024 aikana.

Lisäksi poliisi pyytää, että ne henkilöt, jotka katoamisen jälkeen kertoivat havainnoistaan poliisille, mutta joihin poliisi ei nyt kuluvan vuoden aikana ole ollut yhteydessä, olisivat poliisiin yhteydessä.

Yhteydenotot pyydetään joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

WRC: Toyotalla kolmoisjohto Ruotsin rallin avauspätkän jälkeen

Kalle Rovanperä. Kuva: TGR.

Ruotsin MM-ralli käynnistyi tänä iltana yleisöerikoiskokeella. Kärjessä on kolme Toyotaa.

Nopein kuljettaja oli Kalle Rovanperä ja kakkosena tallikaveri Takamoto Katsuta, 1,4 sekuntia perässä.

Elfyn Evans olki kolmanneksi nopein, 2,0 sekuntia Rovanperästä.

Seuraavina tuleva Hyundain Ott Tänak, Fordin Adrien Fourmaux, Hyundain Thierry Neuville ja Hyundain Esapekka Lappi.

WRC2-luokan nopein oli Skodalla ajava Oliver Solberg ja toiseksi nopein Toyotalla ajava Roope Korhonen. Muista suomalaisista WRC2-kuljettajista Sami Pajari on sijalla 12, Emil Lindholm sijalla 15, Mikko Heikkilä sijalla 16 ja Lauri Joona sijalla 19.

Perjantaina ajetaan seitsemän erikoiskoetta.

Ruotsin MM-rallin tilanne erikoiskoe 1 jälkeen

1. Kalle Rovanperä, Toyota
2. Takamoto Katsuta, Toyota       +1,4
3. Elfyn Evans, Toyota                +2,0
4. Ott Tänak, Hyundai                +2,1
5. Adrien Fourmaux, Ford           +2,1
6. Thierry Neuville, Hyundai        +2,7
7. Esapekka Lappi, Hyundai        +4,6
8. Gregoire Munster, Ford           +8,4
9. Oliver Solberg, Skoda WRC2   +8,8
10. Roope Korhonen, Toyota WRC2 +11,8

Lue myös

WRC: Lauri Joona mukaan oppikilometrit on ajettu ja Ruotsista haetaan nyt hyvää sijoitusta!

WRC: Mikko Heikkilä Ruotsiin kirittämään WRC2-luokan huippuja

WRC: Roope Korhosen ensimmäinen WRC2-kisa Toyotalla

WRC: Hyundain Emil Lindholm aloittaa MM-kautensa Ruotsista

Näin onnistut lomaliikenteessä!

Kuva: ARL.

Lomaliikenteeseen lähdetään koko Suomessa talvisissa olosuhteissa. Hyväkuntoisten talvirenkaiden ohessa se merkitsee sitä, että matkalle on pukeuduttava oikein ja varmistettava, että autosta löytyvät riittävät varusteet kylmässä pärjäämiseen.

Seuraavien viikkojen aikana moni suuntaa talvilomalle pohjoiseen. Talviset tiet sekä vaihtelevat ajokelit vaativat talvirenkailta hyvää kuntoa ja pitoa.

”Moni huoltaa sukset ennen lomaa, mutta myös renkaat on hyvä muistaa tarkastaa. Sekä harrastamisessa että liikenteessä varusteiden pitää olla huollettuna ja hyvässä kunnossa”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Laki edellyttää talvirenkaalta 3 mm urasyvyyden, mutta yleisenä turvarajana pidetään 5 mm syviä uria. Silloin talvirengas toimii vielä valmistajan suunnittelemalla tavalla.

”Vilkkaassa lomaliikenteessä hyvän kunnon ja pidon merkitys vain korostuu. Suurin osa kilometreistä ajetaan moottori- ja maanteillä suurilla nopeuksilla, jolloin pitoakin tarvitaan eniten.”

Riittävä rengaspaine säästää rajaa ja rengasta

Ennen lomaa on hyvä hetki tarkastaa rengaspaineet.

”Vaikka monessa autossa on paineiden valvontajärjestelmä, ne on hyvä tarkastaa välillä ihan käsipelillä ja myös osattava säätää muuttuvan käytön mukaan.”

Usein rengasvaihdon yhteydessä säädetty ajoneuvon suositusten mukainen paine on arkiajossa hyvä. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun auto pakataan täyteen matkustajia sekä tavaraa ja katolle asennetaan vielä suksiboksi.

”Mitä enemmän autossa on kuormaa, sitä korkeammat rengaspaineet vaaditaan”, Nuora tiivistää.

Täydellä kuormalla varustettuun autoon on syytä laittaa auton valmistajan ilmoittamat maksimipaineet. Talvella sen päälle on vielä syytä lisätä 0,2 baria, sillä matala lämpötila aiheuttaa paineiden laskua.

”Oikea ja riittävä rengaspaine säästää polttoainetta tai sähköä ja vähentää renkaan kulumista. Jos renkaan kunnosta tai paineista on epävarma, kannattaa asia käydä aina tarkastuttamassa ammattitaitoisessa rengasliikkeessä.”

Vain talvivaatteilla liikenteeseen

Kulunut talvi on ollut moniin viime vuosiin nähden kylmä. Sääennusteiden mukaan talviset olosuhteet näyttävät jatkuvat vielä pitkään koko Suomessa, mikä kannattaakin huomioida aina matkalle lähtiessä.

”Vaikka nykyautot ovat toimintavarmoja, aina voi sattua yllätyksiä. Jos tien päälle pysähtyneestä autosta loppuu virta, myös sisälämpötila tippuu nopeasti.”

Nuora kehottaakin valmistautumaan kunnolla. Rengasrikon, hajoamisen tai onnettomuuden varalle autosta on löydyttävä helposti oman vakuutusyhtiön hätäpalvelun sekä tiepalvelun puhelinnumerot, evästä ja mielellään termospullossa lämmintä juomaa. Lämpimät talvivaatteet on pakattava niin, että ne saa tarvittaessa helposti päälleen. Kunnon talvijalkineet ovat mokkasiineja paremmat, jos autoa joutuu kaivamaan lapiolla lumipenkasta.

”Varustautuminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se kuuluisa oikea asenne. Kun lähdetään ajoissa, jätetään stressi kotiin ja ajellaan rauhassa, jokainen pääsee perille hyvin ansaitulle lomalle.”

Näin onnistut lomaliikenteessä

  • Auton kunto. Tarkasta ennen matkaa, että auto on huollettu ja tarvittaessa huollata auto. Käy samalla läpi renkaiden kunto, urien syvyys ja nastat. Tarkasta ilmanpaineet ja tuulilasinpesunesteen määrä.
  • Tavarat hallintaan. Pakkaa raskaimmat laukut tavaratilan perälle ja täytä välit pienemmillä kasseilla. Älä pakkaa takapenkin ylitse: tavarat jatkavat kolarissa tai äkkijarrutuksessa vaarallisesti matkaansa.
  • Sukset boksiin. Suksille ja muille hiihtovarusteille turvallisin paikka on suksiboksi, mutta huomioi suksiboksin painorajoitus ja auton enimmäinen kattopaino. Jos boksia ei ole saatavilla, välineet kannattaa pakata suksipussissa suksiluukun läpi.
  • Varaudu yllätyksiin. Varaudu moottori- tai rengasvikaan ja selvitä jo etukäteen rengas- ja tiepalvelun numerot. Lataa puhelimeesi hätätilanteita varten ilmoittajan paikallistava 112-sovellus.
  • Pärjää kylmässä. Ruuhka-aikoina apua voi joutua odottelemaan. Apua on tien päällä mukavampi odotella, kun mukana on lämmintä vaatetta, juotavaa ja evästä.
  • Suunnittele reitti. Koeta lähteä liikkeelle ruuhka-aikojen ulkopuolella. Varaa joka tapauksessa matkaan riittävästi aikaa ja aja rauhallisesti.
  • Turvavarusteet mukaan. Varaa mukaan taitettava lumilapio, toimiva taskulamppu sekä heijastinliivit kaikille autossa oleville. Erityisesti heijastinliivit on hyvä olla helposti saatavilla.
  • Katse tiessä. Autolla ajaminen on hyvä keino vähentää muutenkin liiallista ruutuaikaa. Kun ajat, pidä kännykkä poissa, katse tiessä ja nauti turvallisesta matkasta!

Lue myös

Viisi vinkkiä sujuvaan hiihtolomaliikenteeseen sähköautolla

Autoliiton vinkit hiihtolomamatkalle

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Miten toimitaan, jos kunnassa ei ole suurriistavirka-apusopimusta?

Kuva: Väylävirasto.

Etelä-Soisalon, Vieremän, Juankosken, Koillis-Savon, Kiuruveden, Ilomantsin, Polvijärven ja Outokummun riistanhoitoyhdistykset ovat irtisanoneet suurriistavirka-apusopimuksen (SRVA-sopimus) Itä-Suomen poliisin kanssa.

Sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, joten irtisanomiset astuvat voimaan helmikuun ja maaliskuun 2024 aikana.

SRVA -sopimus koskee liikenteessä loukkaantuneiden tai kuolleiden hirvieläinten jäljestämisen, lopettamisen ja talteenoton, poliisin avustamisen muissa hirvieläintehtävissä sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteissa riistanhoitoyhdistyksen toimialueella.

Riistanhoitoyhdistykset ovat muun muassa katsoneet, ettei valtakunnallinen SRVA -sopimus täytä riittävän kattavasti metsästäjien vakuutusturvaa. Poliisihallituksen johdolla on valmistettu materiaalia riistanhoitoyhdistysten kevätkokouksia varten, jossa avataan seuraavia kysymyksiä:

  • Onko SRVA-tehtävä määrätty riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin ja jos on, niin miksi?
  • Kenen vastuulle kolaritilanteissa kuolleiden hirvieläinten ruhot ja niistä huolehtiminen lainmukaisesti kuuluvat?
  • Miksi metsästäjiltä saatava apu eläintehtävillä on niin tärkeää poliisitoiminnan näkökulmasta?
  • Voidaanko SRVA -sopimusten yksityiskohtia muuttaa paikallisesti?
  • Kattaako nykyisin käytössä oleva vakuutusturva kaikki vahingot, mitä metsästäjille SRVA-tehtävillä voi sattua?

Miten sopimuksettomilla alueilla toimitaan keväästä eteenpäin?

Keväästä alkaen poliisi vastaa itse irtisanotuilla alueilla liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestämisen ja lopettamisen sekä suurpetojen ja villisian jäljestämis-, lopettamis- ja karkottamistilanteet tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Mahdollisuuksien mukaan poliisi pyytää kulloisenkin tapauksen naapurialueiden riistanhoitoyhdistyksiä apuun eläinten jäljestämiseen ja lopettamiseen.

Metsästyslain (615/1993) mukaan, liikenneonnettomuudessa kuollut tai sen seurauksena lopetettu hirvieläin tai villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle, vaikka toinen yhdistys avustaisi poliisia tehtävässä.

Poliisi jatkossakin ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksille edellä mainituissa tilanteissa kuolleet tai lopetetut eläimet ja riistanhoitoyhdistys noutaa ne itselleen.

Lue myös

Mukana hirvikolarissa? Merkitse hirvieläinkolarin paikka ja soita 112!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Autotodayn lukijat ovat kiinnostuneet sähköautoista!

Kuva: CvB.

Autotodayn sivulla on jonkin aikaa ollut kysely autojen käyttövoimista. Kysymme lukijoilta, mikä seuraavan auton käyttövoima tulee olemaan.

Kun vastauksia on noin 90, on täyssähkö selvästi suosituin käyttövoima. Vastaajista 28 prosenttia aikoo seuraavaksi hankkia täyssähköauton.

Toiseksi suosituin vaihtoehto on bensiini, 17 prosentin osuudella. Diesel on kolmantena 14 prosentin osuudella.

Vastaajista peräti 22 prosenttia ei vielä tiedä, mikä seuraavan auton käyttövoima tulee olemaan.

Mikä on seuraavan autosi käyttövoima?
(Tilanne 15.2.2024)

  • Täyssähkö              28 %
  • En tiedä vielä          22 %
  • Bensiini                  17 %
  • Diesel                     14 %
  • Itselataava hybridi     9 %
  • Lataushybridi            6 %
  • Kaasu                       2 %
  • Vetypolttokenno        2 %
  • Etanoli                      0 %

Kysely on tietokoneella etusivulla ja kännykällä kysely löytyy kelaamalla sivua alaspäin. Kyselyyn voi vastata myös täällä.

Lue myös

Sähköistymisen kasvu hidastumassa

Myös eläkeikäiset ovat innostuneet sähköautoista

Seitsemän syytä siirtyä sähköautoilijaksi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

Kuolonkolarit vähenivät vuonna 2023

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotiedoilla tarkoitetaan lautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tarkemmat tiedot onnettomuuksien kulusta ja taustoista saadaan koottua valmistuneista onnettomuustutkinnoista loppuvuodesta.

− Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet kaksi vuotta peräkkäin. Tästä huolimatta olemme vielä kaukana nollavisiosta eli siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vammautua vakavasti liikenteessä. Työtä on jatkettava kansallisen liikenneturvallisuusstrategiamme mukaisesti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien väheneminen johtuu ensisijaisesti moottoriajoneuvojen välisten yhteenajojen vähenemisestä. Yhteenajoja tapahtui viime vuonna reilu viidennes (22 %) vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Yhteenajojen vähentyessä yleisimmäksi onnettomuustyypiksi moottoriliikenteessä nousivat tieltä suistumiset.

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähentyneet

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat vuonna 2023 kaikkiaan neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näistä kaksi oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja kaksi jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vuonna 2022 raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat viisi kuolinonnettomuutta, joista kolme oli moottoriliikenteen onnettomuuksia ja kaksi jalankulku- tai pyöräilyonnettomuuksia.

− Raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksien kannalta tarkasteltuna kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet historiallisen hyviä. Parina viime vuonna raskaiden ajoneuvojen kuljettajat ovat aiheuttaneet viitisen onnettomuutta, kun edeltävinä vuosina onnettomuuksia aiheutui vielä yli kymmenen vuodessa, OTIn erityisasiantuntija Salla Salenius toteaa.

Suurimman osan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista aiheuttavat henkilöautojen kuljettajat. Vuonna 2023 henkilöautojen kuljettajat aiheuttivat 112 onnettomuutta. Onnettomuuksista 101 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 11 jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät vähentyneet

Vuonna 2023 tieliikenteessä tapahtui 20 kuolemaan johtanutta jalankulkuonnettomuutta ja 23 pyöräilyonnettomuutta. Pyöräilyonnettomuuksiin sisältyy yksi onnettomuus, jossa menehtyi kevyellä sähköajoneuvolla kulkenut henkilö. Jalankulkijoita menehtyi kaksi ja pyöräilijöitä neljä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Menehtyneissä jalankulkijoissa ja pyöräilijöissä korostuivat ikääntyneet, yli 64-vuotiaat tienkäyttäjät.

Lue myös

Vuosi 2023 oli tieliikenteessä poikkeuksellisen turvallinen

Tänä vuonna ennätysvähän tieliikennekuolemia!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Viisi vinkkiä sujuvaan hiihtolomaliikenteeseen sähköautolla

Clas von Bell

Kylmä keli syö sähköauton toimintamatkaa ja pidentää latausaikoja, mikä voi lisätä latausruuhkien riskiä hiihtolomaliikenteessä. Sääennusteiden seuraaminen, joustava reittisuunnitelma, akun esilämmitys ja muiden lataajien huomioiminen pitävät huolen siitä, että rinteisiin ja laduille pääsee sujuvasti sähköautolla.

Hyvin suunniteltu on todella puoliksi tehty, kun lähtee sähköautolla hiihtolomaliikenteeseen. Ennen rattiin istumista kannattaa tarkkailla erityisesti yhtä asiaa: sääennustetta.

– Sähköauton toimintamatka lyhenee kylmällä säällä 30–50 prosenttia. Esimerkiksi 500 kilometrin säde voi kutistua kovalla pakkasella alle 300 kilometriin. Jos luvassa on kylmää keliä, latauspysähdykset kannattaa suunnitella tavallista tiheämmin, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Kuluvan viikon perjantai ja lauantai ovat todennäköisesti vilkkaita liikennepäiviä, kun lomalle lähdetään pääkaupunkiseudulta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Viime vuonna hiihtolomaviikkojen ruuhkahuippujen aikaan julkisten latauspisteiden latausmäärät jopa moninkertaistuivat lomaviikkoja edeltävistä lukemista, selviää sähköisten ajoneuvojen latauspaikkaratkaisutoimittaja Plugitin datasta.

Sähköautoilu ja talvi: Katso tästä kolme yleisintä huolta!

Plugitin omassa verkostossa on noin 1 600 julkista laturia, ja yhteensä yhtiö operoi noin 13 000 latauspistettä.

– Kun latauspisteiden kysyntä kasvaa, latauspaikkaa saattaa joutua etsimään tai odottamaan. Säällä on jälleen suuri merkitys, sillä kovalla pakkasella joidenkin autojen latausaika voi jopa kaksinkertaistua. Kun tekee ennakkovalmistelut huolella ja varaa aikatauluihin riittävästi joustoa, matkanteko onnistuu tästä huolimatta sujuvasti, Alaviiri sanoo.

– Osassa sähköautoja on käytettävissä akun esilämmitys latausta varten, mikä voi nopeuttaa lataustapahtumaa oleellisesti. Akun keston voi maksimoida talviajossa laskemalla auton sisälämpötilaa sen verran kuin on mahdollista ilman, että ikkunat huurustuvat.

– Akun latausteho laskee merkittävästi akun täyttyessä. Esimerkiksi Plugitin sovelluksesta pystyy taukoa pitäessään seuraamaan, milloin latausteho alkaa hiipua, sanoo Plugitin myyntijohtaja Topi Aaltonen.

– Kun latausteho alkaa laskea sen takia, että auto rajoittaa lataustehoa, varsinkin pikalatureilla rupeaa olemaan aika siirtyä eteenpäin. Etenkin ruuhka-aikoina julkisilla latureilla on kohteliasta ladata sen verran kuin määränpäähän tarvitsee ja jatkaa sitten matkaa.

Ennen hiihtolomaliikenteeseen lähtöä kannattaakin varmistaa, että kaikki lataukseen tarvittavat sovellukset on käytössä ja päivitetty.

– Jos mukana on apukuljettaja, hänenkin kannattaa ladata samat sovellukset, jotta hän pystyy auttamaan reittisuunnittelussa. Tiedossa on myös aina hyvä olla varasuunnitelma eli seuraavaksi lähin latauspiste, jos suunnitellulla latausasemalla on kova ruuhka tai latureita poissa käytöstä, LähiTapiolan Alaviiri sanoo.

Huolellinen ennakointi

Alaviiri korostaa, että kylmä sää edellyttää autoilijoita tavallista huolellisempaa ennakointia käyttövoimasta riippumatta. Alkuvuoden paukkupakkasten aikaan matkan keskeytymiseen liittyvät yhteydenotot LähiTapiolaan kasvoivat selvästi.

Aaltosen mukaan Suomessa monet operaattorit ovat investoineet sähköautojen latauspisteisiin etupainotteisesti, ja julkinen latausverkosto on erinomaisella tasolla. Harvaan asutuilla alueilla latauspisteitä on toki luonnollisesti vähemmän, sillä käyttäjiäkin on vähemmän. Reittisuunnittelua kummempaa kikkailua ei sielläkään tarvita, Aaltonen sanoo.

– Hiihtolomailijan kannattaa tarkastaa etukäteen oman reittinsä latauspisteiden katvealueet. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen niin, että katvealueelle varaa riittävästi latausta.

Viisi vinkkiä sujuvaan hiihtolomaliikenteeseen sähköautolla:

  1. Suunnittele matkareitti ja latauspisteet etukäteen. Seuraa sääennustetta ja varaudu tiheämpiin latauspysähdyksiin, jos luvassa on kylmää keliä.
  2. Lataa akku täyteen ennen lähtöä. Jos mahdollista, esilämmitä auto.
  3. Pyri lähtemään matkaan ruuhkahuippujen ulkopuolella. Varaa matkantekoon aikaa siltä varalta, että joudut esimerkiksi odottamaan latauspisteellä tai viilaamaan reittisuunnitelmaa. Suunnitellun latauspisteen ruuhkatilanteen voi tarkastaa etukäteen latausoperaattorin sovelluksesta.
  4. Jos sinulla on kannettava latauskaapeli tai tason 1 laturi, ota se mukaan. Se voi olla kätevä yllättävissä tilanteissa tai jos latausaseman käyttömahdollisuudet ovat rajalliset.
  5. Ota mukaan lämmintä vaatetta ja muut vähimmäistarpeet siltä varalta, että jotain yllättävää tapahtuu ja joudut odottamaan ulkona.

Lue myös

Talviajo sähköautolla: Ennakointi on kaiken perustana!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

WRC: Lauri Joona mukaan oppikilometrit on ajettu ja Ruotsista haetaan nyt hyvää sijoitusta!

Kuva: Samu Ekman.

Torstaina käynnistyvä Ruotsin MM-ralli on Lauri Joonalle neljäs MM-ralli läntisessä naapurimaassa. Ensimmäisessä Ruotsin rallissa kolmossija suli rengasrikkoon kilpailun viimeisellä erikoiskokeella ja seuraavalla kerralla Joona ajoi maaliin WRC3-luokan voittajana.

Viime vuonna Joona siirtyi urallaan askeleen ylöspäin ja Ruotsin MM-ralli oli sastamalalaiselle ensimmäinen kilpailu WRC2-luokassa. Maltillinen ajo toi lopulta kahdeksannen sijan kokeneiden kilpakumppanien joukossa.

Nyt tilanne on toinen. Viimevuotisen Ruotsin WRC2-debyytin jälkeen Lauri Joona on hakenut kansainvälistä kokemusta ja kilometrejä niin MM- kuin EM-tasoltakin.

Tänä vuonna kaikki oppi viedään käytäntöön ja Ruotsista alkaa Joonan ensimmäinen täysi kausi rallin MM-sarjan toiseksi korkeimmassa luokassa. Joona ja Ruotsissa ensimmäistä MM-ralliaan kartturoiva Janni Hussi kilpailevat Toni Gardemeisterin luotsaaman TGS Motorsport-tiimin Skoda Fabia RS Rally2 -autolla.

– Tunturiralli oli hyvä ja opettavainen kisa juuri Ruotsia silmällä pitäen. Vauhti oli hyvin kohdallaan ja saatiin viimeisteltyä niin auto kuin kuljettaja meidän MM-kauden avauskisaan, toteaa Joona.

Uumajan seudulla ajettava Ruotsin ralli on MM-sarjan toinen osakilpailu. Kilpailussa ajetaan 18 erikoiskoetta, joilla on yhteismittaa hieman päälle 300 kilometriä. Reitti on varsin suurelta osin sama kuin viime vuonna, mutta on mukaan saatu myös jotain uutta.

– Aika lailla samanlaista reittiä on kuin parina aiempana vuonna. Lauantaina ajettava Sarsjöliden on yksi suosikkini. Tosi hieno tiestö ja ajetaan isoa kovaa. Se on yleensä hyväkuntoinen, ja saa laskea sen, mitä vehkeet kulkee. Perjantain Brattby on taas puolestaan aina ollut haastava meikäläiselle. Siihen on nyt yritetty löytää kehityskohtia, jotta oltaisi siellä kilpailukykyisempiä, kertoo Joona.

Kauden avaukseen kaksikko lähtee luottavaisin mielin ja maltillisin tavoittein.

– Oppikilometrit on ajettu, nyt haetaan mahdollisimman hyvää sijoitusta ja mahdollisimman isoa pistesaalista. Pitää kuitenkin olla realistinen, koska WRC2-luokassa on paljon nopeita ja kokeneita kuskeja.

Lue myös

WRC: Mikko Heikkilä Ruotsiin kirittämään WRC2-luokan huippuja

WRC: Roope Korhosen ensimmäinen WRC2-kisa Toyotalla

WRC: Hyundain Emil Lindholm aloittaa MM-kautensa Ruotsista

Yle: Kymiringin myynti varmistui

Kuva: CvB.

Yle on tänään raportoinut Kymiringin tiedotustilaisuudesta, jossa kerrottiin Kymiringin myynnistä.

Jutun mukaan radan osti TRP Hungaryn johtama sijoittajaryhmä, joka on perustanut Suomeen rataa hoitavan yhtiön.

TRP Hungary koostuu auto -ja moottoriurheiluyrityksistä.

Jutun mukaan Kymiring aiotaan jatkossa rahoittaa täysin yksityisesti. Yhtiö on jo alkanut etsiä etsiä yhteistyökumppaneita ja palveluntarjoajia.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus asetti Kymiring oy:n konkurssiin viime huhtikuussa.

Lue koko juttu tästä.

Lue myös

Suomen Nitro rallycross -kisa perutaan KymiRingin ongelmien takia

Yle: Kymiringin moottorirata haetaan konkurssiin

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

SKALin hallitus: Väylien rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle

Arkistokuva. Kuva: Uudenmaan ELY-keskus.

Liikenne 12 -suunnitelman päivitystä tehtäessä väylien rahoitustasoa on nostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että sen kehittämisessä. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus.

Maantiekuljetukset ovat tärkein osa Suomen kuljetusjärjestelmää. Maanteiden tavaraliikenne on keskeisin tavaravirtojen kuljetusmuoto. Noin 90 prosenttia tavaratonneistamme kulkee tietä pitkin, ja kuljetussuoritteenakin 75 prosenttia per tonnikilometri. Viime vuosina tieliikenteen rooli on kasvanut entisestään.

– On hyvä, että hallitus on aloittanut heti kautensa alussa liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyön. Tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan ja sen kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä, sanoo SKALin vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.

SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.

– Voimassa olevassa suunnitelmassa rahoituksen painopiste on rataverkossa. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta on perusteltua, että painotus siirretään vahvemmin tiestölle. Rahoituksen painopistettä on siirrettävä rautateiltä tiestölle sekä ylläpidossa että kehittämisessä, Välikangas sanoo.

Välikangas kuitenkin korostaa, että vaikka arvioitu rahoitus on ollut suunnitelman alkuvuosille alhaisempi kuin myöhemmille vuosille, on siitä jääty julkisen talouden suunnitelmissa.

– On tärkeää, että rahoituksesta pidetään kiinni talousarviota suunniteltaessa ja toteuttaessa.

Mikäli Suomen teiden rapistuminen voidaan estää ja kehittää, rahoitusta on korotettava seuraavasti:  

  • 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
  • 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
  • 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.

Talvihoito huomioitava osana Liikenne 12 –suunnitelmaa

SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan yrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta. 641 vastanneen yrittäjän näkemys oli selvä: peräti 54 prosenttia on sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.

– Talvihoidon on näyttävä entistä vahvemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Ongelmat talvihoidossa aiheuttavat onnettomuuksia. Tilanne vaikuttaa myös muun muassa kauppaan ja kuljetusketjuihin, sanoo Välikangas.

Välikankaan mukaan talvihoidon rahoitusta on nostettava, jotta myös hoitoluokkien korotuksia voidaan tehdä tien merkitystä vastaavalle tasolle.

– Rahoituksen osalta on varmistettava, että se kohdistuu oikein hankintaketjussa, ja lisärahalla saadaan todella tavoiteltuja vaikutuksia pääurakoitsija-aliurakoitsija –ketjussa, Välikangas sanoo.

Lue myös

SKAL Kuljetusbarometri: Yritykset seuraavat polttoaineen kulutusta, päästöjen raportointi ei kovin yleistä

SKALin EU-ohjelma: Logistinen kilpailukyky huomioitava vahvemmin EU-sääntelyssä

Katso tästä SKALin ehdotukset teiden parempaan talvihoitoon!

SKAL ja Metsäteollisuus budjettiriiheen: Vähäliikenteiset tiet pidettävä kunnossa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //